Kalikoksen vuoden toinen tapaaminen pidettiin lauantaina 24.5.2025 Helsingissä - jo tuttuun tapaan Cafe Boardgamen toisessa kerroksessa.
Paikalla oli 12 osallistujaa ja yksi porukkaa moikkaamassa käynyt. Joukossa oli niin vanhoja konkareita, aiheesta vasta kiinnostuneita kuin uudelleen Gloranthaan palaavia - monipuolisesti monenlaisia siis!
Väen jo kokoontuessaan monenlaista juteltuaan yhteinen ohjelma käynnistyi tutustumisella, jossa muodostimme Hannun ohjeiden mukaisesti janoja mm. sen perusteella, kuinka kauan on roolipelejä tullut pelattua tai moniko hahmo on harrastuksen aikana kuollut. Oli hauska vertailla vierustovereiden kanssa kokemuksia.
Seuraavaksi Juuso haastatteli Chaosiumin nimenomaisesti paljon Gloranthaan keskittyvää suomalaista kuvittajaa ja Kalikoksen jäsentä Ossi Hiekkalaa. Ossihan on tehnyt kuvia Glorantha-kirjoihin jo pidemmän aikaa sekä runsaasti kuvia uuden tuotannon kirjoihin, muun muassa tuoreehkon Dragon Pass -kirjan upean kannen. Ossi kertoi monenlaista kiinnostavaa sekä omasta roolipeli- ja Glorantha-harrastuksestaan, kuvittajan työstään että sisäpiirin näkymiä Chaosiumin toiminnasta.
Ennen pelejä Juuso jatkoi aiemmista tapaamisista tuttua tietyn pelisysteemin vahvuuksien esittelyä niin, että nyt vuorossa oli RuneQuest: Roleplaying in Glorantha. Juuso kertoi mm. siitä, kuinka RQ toimii joustavasti ja kuinka riimut ja intohimot sitovat hahmot luontevasti osaksi pelimaailmaa. Kuuntelijoissakin vaikutti olevan monia nimenomaisesti RQ:sta pitäviä ja heidän keskuudestaan kehuttiin mm. sitä, kuinka RQ:ssa osumilla on konkreettisia seurauksia.
Loppuillaksi jakaannuimme kolmeen peliin.
RuneQuestin Starter Setin suomennosta testattiin Juuson johdolla sekä käännetyllä seikkailutekstillä ja käännetyillä hahmolomakkeilla. Seikkailuksi oli valittu pakkauksen kolmesta seikkailusta keskimmäinen eli Tuli pimeydessä. Jokainen pelaaja oli vähintään lukenut seikkailun, mutta se ei tuntunut menoa haittaavan. Salapoliiseksi ryhtyivät Myrskyhärän palvoja Mago Hurja, Veijarin seuraaja Narres Riimupiirtäjä sekä praxilainen shamaanioppilas Vishi Dunn. Seikkailun ratkaisun haku oli varsin suoraviivaista ja sankarimme saivat tulipalojen näennäisen syyn piankin selville. Ongelma saatiin ratkaistua ja sankarimme läksivät aarteineen ja palkkioineen kohti Paviksen raunioita tietämättöminä, että tulipalot jatkuivat vain päiviä heidän lähtönsä jälkeen. Kenties sankareidemme paluu Joninkylään joskus tulevaisuudessa ei tulekaan olemaan niin lämmin kuin he odottavat…
Nyala-Tirin kirous pelattiin Hannun johdolla Mythrasin säännöillä ja sijoitettiin Pujaleg-heimolaisia viliseviin Laskalin viidakoihin. Pelaajina oli kolme kokenutta Gloranthan tuntijaa, joille sekä Pamaltela että Mythrasin järjestelmä olivat uutta maaperää. Seikkailussa seurattiin kirouksen riivaamaa kauppiasta, jonka kohtaloa sankarit lähtivät muuttamaan. Matka johti halki tukahduttavan viidakon aina Jumalten Nyrkissä kohoavaan temppeliin asti. Temppelin huipulla epäjumalan viha oli heräämässä: papittaren messu, heimolaisten kuoro ja epäjumalan uhkaava voima nousivat sankareita vastaan. Silti he löysivät sivureitin, suorittivat rituaalin ja murskasivat heränneen epäjumalan patsaan, vapauttaen kauppiaan verenperinnön kirouksesta. Pakeneva ryhmä torjui ensimmäisen hyökkäysaallon, mutta seuraavat olisivat murskanneet heidät, ellei yksi seurueesta olisi uhrautunut jäämällä yksin pidättelemään vihollisia kapeikossa – kohtaus pelattiin käyttäen Bird in the Hand -skenaarion sidekick-sääntöjä EPH:n kanssa. Loput syöksyivät takaisin viidakon halki, raahasivat veneen vesille ja soutivat epätoivoisesti kohti koralliriutan aukkoa – ja pääsivät pakoon vain hetkeä ennen kuin kostonhimoiset vainolaiset saavuttivat heidät. Pelaajat toimivat taitavasti, omaksuivat uudet säännöt nopeasti ja eläytyivät hahmojensa taustoihin, intohimoihin ja taitoihin tehden tästä hienon pelisession.
HeroQuestin säännöillä pelattu Magastan valtakunta sijoittui Matti ”Nysalor” Järvisen aikaisemmasta peluutuskerrasta poiketen nyt Itäisille saarille. Pelaajina oli yksi kokenut Glorantha-konkari ja kaksi aivan roolipelaamisen ja Gloranthan ensikertalaista. Haragalan kansainyhteisöön kuuluvat hahmot joutuivat vasten tahtoaan pois kotiseuduiltaan. Tilanne äimistytti hahmoja, mutta todella luovasti pelaajat keksivät nokkelia ratkaisuja ja selvittivät tilannetta. Loppua voisi luonnehtia onnelliseksi, ja vähän yllättyneinä huomasimme, ettei pelin aikana kuollut yhtään kukaan ja väkivaltaakin käytettiin aika niukasti. HeroQuestissa väkivalta ei ole aina ainoa vaihtoehto.
Kiitos kaikille osallistuneille - oli jälleen oikein mukavaa kokoontua yhteisen mielenkiinnon yhdistäminä! Seuraava tapaaminen on RopeConin yhteydessä.