RAPORTTI: CHAOSIUM CON EU 2025

Kun Chaosiumin kaltainen pelitalo täyttää pyöreät 50 vuotta, ei liene parempaa tapaa juhlia kuin pelaamalla.

Loka-marraskuun vaihteessa juuri mainittujen synttärien aikaan Gdańskin Uphagen Manor -hotellin konfferenssitiloihin kokoontunut väki oli aikeissa tehdä juuri näin. Paikalle saapui osapuilleen koko Chaosiumin johtoporras ja päällimmäiset pelisuunnittelijat, talon kuvataiteilijoita (mukaan lukien mm. viimeisimmän RuneQuest-julkaisun The Hunt for the Storm Calf kannen taiteillut Ossi Hiekkala) sekä luonnollisesti koko joukko Chaosiumin pelien ystäviä ympäri Euroopan ja ehkä kauempaakin.

Itse lähdin Puolan maalle yhdistetylle parisuhde- ja pelitapahtumamatkalle, jonka aikana päivät menivät pelatessa ja illat kaupunkiin tutustuessa. Illanistujaiset ja enempi ihmisten tapaaminen jäi siis tällä kertaa väliin, samoin kuin pelipainotteisen ohjelmani puristuksissa rannalle jääneet keskustelupaneelit ja muut puheohjelmat. Oli kuitenkin mukavaa päästä pelaamaan, haistelemaan tunnelmaa ja tapaamaan niin tuttuja kuin tuntemattomiakin.

Hieman ydinkeskustan ulkopuolella sijaitseva, usemmasta tiilirakennuksesta koostuva hotellikompleksi täytti roolinsa varsin mallikkaasti, ainakin oman kokemukseni mukaan, niin tunnelmansa kuin tilojensakin puolesta. Pelaamista varten käytössä oli useita eri kokoisia tiloja, vaikkakaan tämän kaltaisten tapahtumien perusongelmalta, eli muutaman metrin päässä metelöivältä naapuripöydän peliporukalta, useampikaan tila ei pelastanut. Onneksi olin tällä kertaa vain pelaajan roolissa, pelinjohtajana ääneni ei meinaa kestää kilpahuutamista.

Ropesessioita varausjärjestelmässä oli tarjolla 124, minkä lisäksi ohjelmaan kuului lautapelejä ja erilaista puheohjelmaa. Muutamat Chaosiumin oman väen vetämistä peleistä olivat lisämaksullisia, samoin kuin torstai-illan VIP-illallinen. Roolipelien osalta itse päädyin pelaamaan Call of Cthulhua 1980-luvun Japanissa ja Taiwanissa sekä RuneQuestia niin perinteisenä karavaanin vartijana kuin lumimyrskyn keskellä syrjäisessä majatalossa keskelle tarantinomaista, risteävien tavoitteiden ja kasvavien jännitteiden aikaansaamaa konfliktia päätyvänä auringonpalvojana. Kaikki kolme peliä olivat mukavia kokemuksia, mutta muistuttivat myös siitä, kuinka on oma taitolajinsa lyhyen (tässä tapauksessa kolmen tunnin mittaisen) ja satunnaisten pelaajien kansoittaman kertapelin johtaminen. Djanquack: A Vendetta Story -nimellä kulkeneen majatalorähinän pelinjohtaja hanskasi hommansa erityisen hyvin ja peli pysyi koko ajan hyvin liikkeessä ja vielä ilman sen enempiä rautatiekiskoja.

Ropeltamisen lisäksi pääsin pelaamaan esituotantovaiheessa olevaa versiota Horror on the Orient Express -lautapelistä. Tapahtumapaikkaan nähden sopivasti puolalaisen kaksikon Michał Gołąb Gołębiowskin Adam Kwapińskin suunnittelema yhteistyöpeli on selän nyrjäyttävän kokoinen laatikko, joka keräsi Kickstartterissa melkoisen rahasumman. Pelaamamme version komponentit eivät olleet vielä lopullista laatua, mutta jo nyt peli vaikutti tuotantoarvoiltaan varsin korkealaatuiselta. Tehokkaasti vedetyn demosession, jonka urheat tutkijamme melko ennakoitavasti hävisivät, perusteella peli vakuutti sekä teemaattisuudellaan että mekaniikoillaan ja palaisin sen ääreen mielelläni. Onneksi kaveripiirin Cthulhu-fanit olivat potkustarttaajien joukossa.

Osallistumiseni tapahtumaan jäi hieman puolittaiseksi, mutta näkemäni ja kuulemani perusteella tapahtumavieraat pitivät tapahtumasta enkä itsekään pistäisi pahitteeksi, vaikka Chaosium saapuisi karavaaninsa kanssa Gdańskiin uudelleenkin.

Pekka Salmela