Raportti: Tapaaminen Tampereella 2024

Kalikos-tapaaminen Tampereella syyskuussa

Kalikoksen vuoden 2024 kolmas tapaaminen järjestettiin Tampereella Viihdekauppa Laiskan Pelikaanin tiloissa syyskuun 28. päivä. Tapahtuman isäntä Karri Suksia oli varannut meille kaupan kaksi hyvän kokoista ja tapahtumaan erinomaisesti sopivaa takahuonetta, joissa oli tilaa niin koko porukan yhteiselle jutustelulle kuin eri peleillekin. Virvokkeitakin oli tarjolla

Tapahtumassa oli osallistujia yhteensä noin 15. Osa oli yhdistyksen konkareita ja osa tuoreempia tulokkaita. Olipa joukossa pari sellaistakin, jotka liittyivät jäseneksi vasta tapahtuman innoittamana.

Karrin esiteltyä kaupan toimintaa juhlistimme suomalaista osaamista osana Glorantha-harrastusta paljastamalla liikkeen seinälle hyvän kokoisen printin tulevan Lands of RuneQuest: Dragon Pass -kirjan kansikuvasta. Teos on Ossi Hiekkalan käsialaa.

Esittelykierroksen jälkeen saimme kuulla mielenkiintoisia kokemuksia Glorantha-materiaalin tuottamisesta Jonstown Compendiumiin. Hannu Rytövuori on Hero Wars in the East Isles -sarjan päätekijä. Sarjaa on julkaistu jo neljä osaa ja viides on viimeistelyä vailla. Kuudes osa on jo osittain työn alla ja seitsemännestäkin Hannulla on jo ajatuksia. Hannu kertoili Karrin lupsakan haastattelun aikana muun muassa tekijätiimin kasaamisen vaiheista, eri lähteiden käytöstä, kirjojen taiteesta, syntyneen materiaalin muokkausprosessista sekä tulevaisuuden näkymistä.

Kolmas yhteinen ohjelma oli keskustelu uusimmasta Chaosiumin Glorantha-julkaisusta eli Gods of RuneQuest: The Lunar Way -kirjasta. Keskustelu oli soljuvaa ja siihen pystyivät osallistumaan hyvin myös ne, jotka eivät kirjaa olleet lukeneet. Käsittelimme kirjan taidetta, Chaosiumin uusinta RQ-linjaa suhteessa aiempiin Glorantha-linjoihin sekä kirjan kulttien sosiaalista ja myyttistä asemaa ja istuvuutta Glorantaan.

Yhteisen ohjelman jälkeen siirryttiin pelipöytiin, joista yhdelle levitettiin vuonna 2019 julkaistu massiivinen aluehallintapeli Glorantha: The Gods War. Pelin toinen painos, sekä uudet lisäosat, ovat olleet Kickstarterissa jo usean vuoden, eikä valoa tunnu tunnelin päässä näkyvän.

Vaikka kaikki alkuperäiset lisäosatkin olisivat olleet saatavilla päätimme pelata vain peruspelillä. Ensimmäisessä sessiossa ottivat mittaa toisistaan Myrsky, Kaaos, Taivas sekä Pimeys. Myrsky päätti pelata peliä omilla säännöillään, eli mainitusta tulevasta Kickstarterista peräisin olevilla extraominaisuuksilla. Sillä ei onneksi ollut tässä kovin merkitystä koska Kaaos vei ja valtasi maan. Lopputulos opetti sen, että Kaaosta pitää vastustaa, kaikkien yhdessä. Peli kesti noin 2 ja puoli tuntia mikä on yllättävän lyhyt aika näinkin suureelliselta näyttävältä peliltä ja runsaalla ensikertalaisten määrällä.

Toinen matsi kestikin sitten pidempään, 3 tuntia ja vartti päälle. Kaaos vaihtui Kuuksi, eli Punaiseksi Jumalattareksi ja Pimeyden korvasi Maa. Luvassa olikin taas ihan eri peli kuin aiempi. Ernalda soikin avioliittolupauksilla ja jakamillaan morsiamilla vauhtia peliin ja nyt näyttikin että yhtä yhteistä vihollista ei ollut vaan peli sujui kaikki kaikkia vastaan. Myrskyn extrasäännöt toivat nyt laudalle peräti kolme Orlanthia sun muuta haastetta ja senpä takia tämä peli venyikin varsin pitkäksi. Myrskyhän pelin lopulta vei selvästi, mutta pääasia että hauskaa oli.

Peliä voi pelata jopa kahdeksalla pelaajalla ja näyttää että jokainen Jumala tuo peliin aivan uutta ulottuvuutta. Mikään kerta ei siis ole samanlainen ja koska Jumal-yhdistelmiä voi pelissä olla useita, riittää tässä haasteita moneksi kerraksi. Aina pitää kuitenkin muistaa vastustaa Kaaosta!

Viereisessä huoneessa Tuomas Tulijoen kehittelemään Hon-Eelin kunniaksi käytyyn gladiaattoritaisteluun pääsivät osallistumaan yöpeikko-orja, lunarilainen soturi sekä parannuksen Danfive Xaronin suojissa tehnyt rikollinen. Sääntöjen pohjana olivat uusimman RuneQuestin säännöt, joita oli hieman virtaviivaistettu. Lisäksi jokaiselle oli voittopisteitä ajatellen luotu henkilökohtaisia tavoitteita. Siksipä taistelukentällä viimeisenä seisova ei välttämättä voita itse peliä, vaikka henkiin jäisikin. Säännöt olivat pelitestausvaiheessa, mutta homma saatiin sujumaan sopivasti asioita arvioiden ja kehittäen.

Kahden kriittisen osuman johdosta peikko saatiin nopeasti uhrattua maissin äidille. Soturi kompuroi ja kaatui maahan, mutta pelkällä tikarilla varustettu rangaistusvanki ei meinannut silti saada kunnolla aseistettua ja panssaroitua soturia hengiltä. Asiaa ei helpottanut se, että soturi sai loitsuillaan rikollisen haavat vuotamaan runsaasti. Vanki nappasi peikon nuijankin taistelun tuoksinassa ja sai lopulta soturin hengiltä - vain kuollakseen itse samalla vuorolla verenhukkaan. Hon-Eelin pellot saivat näin erittäin runsaan veriuhrin ja imperiumin sato-onni on taattu!

Kolmantena pelinä oli alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Risto Wellingin vetämä River of Cradles. Kehto-seikkailussa kaksi pelaajaa pääsi puolustamaan jättiläisten kehtolaivaa Lunareiden ja heidän liittolaistensa hyökkäyksiltä. Hahmot luotiin ja konfliktit ratkaistiin käyttäen Topin Glorantha-tarotpakkaa. Pakasta nostetut kortit määräsivät ainekset joiden pohjalta hahmot rakennettiin. Konfliktitilanteissa lisää voimaa omalle hahmolleen sai, jos pystyi yhdistämään myyttis-maagillisesti oman hahmonsa kortit hahmon toimiin Kehdon puolustuksessa. Pelaajahahmot onnistuivat kuin onnistuivatkin tuhoamaan niin Kuuveneet kuin alligaattorit ja salamurhaajat Kehdolta, ja jättiläisvauva pääsi jatkamaan matkaansa turvallisesti merta kohti.

Kiireisimpien osallistujien osalta tapahtuma taisi kestää noin neljä tuntia innokkaimpien viihtyessä pelien seurassa puoleen yöhön.