Vanha foorumi

Takaisin

Reilua vai ei?

Yleinen RuneQuest-keskustelu
Wraith 28. huhtikuuta 2003 kello 22.21
Kirjoittaja Viesti
Wraith linkki 28. huhtikuuta 2003 kello 22.21
Wraith 28. huhtikuuta 2003 kello 22.21 linkki Mitenkäs teillä.. sekä PJt että pelaajat. Kumpi sopii mielummin omalle kohdalle: rehellinen kamppailu vastustajan kanssa, vaiko jotain salakavalaa ja epäreilua (väijytys, myrkyt, yms.)? Entä käykö se pelaajien hermoille jos PJ pelää likaista peliä?
Larppa linkki 29. huhtikuuta 2003 kello 4.57
Larppa 29. huhtikuuta 2003 kello 4.57 linkki Wraith kirjoitti: [i:a48792632b]vaiko jotain salakavalaa ja epäreilua [/i:a48792632b] Tämä on aina minulla (pj:nä) ollut arvossa. Ihan kiva saada pelaajat kiemurtelemaan naruissa, mutta ei kumminkaan liiaksi. Salakavalaa aina tulee salamurhaajalla, murhaajalla tai varkaalla. [i:a48792632b]väijytys[/i:a48792632b] Hmm. Minusta väijytys on yksi parhaimpia sotataktiikoita, siis aloittaa sota jne. Ei siinä nyt mitään epäreilua ole (no ehkä vähän salakavalaa), ellei tahdo vain kävellä vastustajaa päin ja alkaa kalisuttamaan miekoilla. Olen itse aina (yleensä) suosinut tälläistä tapaa tappaa nopeasti, tosin pelaajat ei paljoa tälläistä harrasta. Siitä tuli vain mieleen, että viime ircpelissäni impalaratsastajat olivat tehneet väijytyksen biisoniratsastajille. :) Kyllähän niiltä biisoniratsastajilta lähti porukkaa aika hyvin, mutta oli heillä muutama kova taistelija, kuten Jor. Ja tiedätte mitä on, kun ahtaatte pienessä 'solassa' ja pian impalaratsastajat rätkivät niskaanne nuolia. :-D [i:a48792632b]Entä käykö se pelaajien hermoille jos PJ pelää likaista peliä?[/i:a48792632b] Joskus. Tosin tietää, jos pelaajat eivät kärsi suurta tuhoa, mutta jos esimerkiksi Humaktiltamme varastettaisiin oma ase, jo olisi sota. Tosin jostain kukkaron (joka on yleensä täynnä, mutta jos ei..) varastamisesta/leikkaamisesta eivät kovin isoa pulttia nosta.
Wildor linkki 29. huhtikuuta 2003 kello 9.23
Wildor 29. huhtikuuta 2003 kello 9.23 linkki Reilu peli on hyvästä kyllä, mutta itse suosin myös perinteistä väijytystä ja myrkyn käyttöä. Syyt ovat yksinkertaiset. Pienellä aivotyöllä ja hyvin suunnitellulla aloituksella toivottamalta näyttävästä taistelusta voi saada hädin tuskin haastavan. Pelattuani peliä baldur's gate I ja II olen sen huomannut. Parit erikoisnuolet ja muutamat tulipullot tasoittaa punnuksia todella paljon. Omille pelaajilleni järjestän lähes joka taisteluun jonkin heikon kohdan, jonka avulla he saavat yliotteen vastustajista. Tämä taktiikka palkitsee heitä ja kannustaa aivotyöhön ja saa aikaan kunnon roolipelaamista, koska perus tappelu RQ:ssa on aika tylsää lyönti - torjunta ja alusta jälleen. Ei se oikein tuo sellaista hektisen ja toiminnan täyteistä tunnelmaa. Vasta painona olen tosin tehnyt samaa vihollisien puolelta. Parit hyvin suunnitellut loitsut ja väijytykset saa peikkolaisetkin tuntumaan hyvinkin vaaralliselta vastukselta. Puhumattakaan vihulaisista, jotka osaavat huutaa apujoukkoja esim. luolastossa tai talossa viereisessä huoneessa odottavat kolme ogrea on aina ikävä yllätys kolmen muun vihamielisen kultistin apuna. Tämäkin on jälleen tapa saada pelaajat toimimaan viekkaasti, mikä on mielestäni hyvinkin tärkeä osa hyökkäystä. Miten sitten pelaajat saadaan ymmärtämään, että taistelu on vaarallinen ilman, tätä baldureista tuttua "save - load" taktiikkaa? Esimerkiksi ansat ovat mielestäni omiaan herättämään pelaajien huomio varovaisuuteen. Toinen keino on käytättää "kuuntelu" heittoa ihan ilman mitään syytä. [i:fac4703b94]"paljon sun kuuntelu on?"[/i:fac4703b94] *heitto* [i:fac4703b94]"Kuulet puheen sorinaa yläkerrasta"[/i:fac4703b94] Pelaajat toimivat tämän jälkeen selkeästi varovaisemmin minun kokemukseni mukaan ja jopa joskus itsekin sanovat kuuntelevansa ennen, kuin lähtevät sokeasti kohti uusia haasteita. Erikoisonnistumia tms. voi mallintaa hyvin sanomalla summittaisen äänien määrän ja kenties jopa vähän antaa osviittaa kielestäkin mitä ne möröt puhuvat. (yökieli? uusipeloria?) Ansoittamisesta vielä sen verran, että eihän kukaan oikeasti omassa kämpässään pidä tavallisesti mitään tiikeriportteja tai ansaluukkuja. Niihinhän teloo itsensä ja vieraat. Paremminkin niiden ansojen pitäisi viestittää pelaajille, että heitä odotetaan ja näin ollen sellaiset ansat kuten verkot, pingotetut ansalangat, jotka hälyttävät vartijoita jne. toimivat parhaiten. Ansakuopat ja muut on D&D kamaa eikä niillä ole mitään muuta virkaa, kuin perinteisessä dunskussa. Ei kukaan oikeasti laita sellaista kotiinsa tuosta vaan. Temppeleihin ja dunskuihin ne pitää säästää. Indiana Jonesissa on hyviä esimerkkejä kunnon temppeli ansoista. Siis ajatuksella, että ne ovat dramaattisissa kohdissa ja niihin pitäisi olla aina jonkinlainen ratkaisu, kuten Viimeisessä Ristiretkessä se päiväkirja. Perinteistä puzzlea :P Tämä on minun mielipiteeni.
Wraith linkki 29. huhtikuuta 2003 kello 11.43
Wraith 29. huhtikuuta 2003 kello 11.43 linkki Tuli tässä tuosta reilusta pelistä mieleen... kerran meiän pelaajat (ei ollu Runee sillon) hyökkäs sellaseen hiisi linnotukseen (joka loppujen lopuski palastuis hahmoille lohikäärmeen luolaksi). Jätkät vaan käveli rivissä hitaasti linnotusta kohti kun heittokeihäitä satelee ympärille. Ovela taktiikka, täytyy myöntää.
Chividal linkki 29. huhtikuuta 2003 kello 12.42
Chividal 29. huhtikuuta 2003 kello 12.42 linkki Voi turkasen turkaisuus niitä väijytyksiä. Kerran matkattiin tasaista maastoa ja äkkiä "siinä olikin sellainen sola". No sanottiin heti, että kierretään se. Siinä oli vielä reunoilla mukavaa väijymetsää. Oltiin kuitenkin "jo siinä solassa". Eihän siinä sitten mitään voinut, kun ne Land of Doomin takakannen mukavat broo-herrat hyökkää väijystä... Se oli kieltämättä aika epäreilu peli. Muuten väijytyksissä ei ole periaatteessa mitään pahaa :) Se jälkeen varmistetaan ihan hölmöissäkin paikoissa aina, että eihän ole mitään solaa. Tai jos ei varta vasten sanota niin varmaan matkattaisiin aavikollakin sen väijymetsän läpi. :-?
ZamboNet linkki 29. huhtikuuta 2003 kello 23.37
ZamboNet 29. huhtikuuta 2003 kello 23.37 linkki Meidän peleissä pelinjohtaja suorastaan nauttii siitä, että saa meidän ahtaisiin tilanteisiin, jossa henki ei riipu kuin peliryhmän yhteistyöstä ja tietenkin hyvistä heitoista =D Niin monesti on Cloyd-hahmokultani ollut kuolemanvaarallisessa tilanteessa, että maalaiselämä on alkanut aina vain enemmän houkuttelemaan. Esimerkki: Seikkailijaryhmä juoksi jääluolastosta ulos, herättäen samalla sisääntuloaulassa olevat animoidut jäävartijapatsaat. Perässä vihamielisissä aikeissa olevat kääpiöt joutuivat ottamaan yhteen näiden vartijoiden kanssa, eivätkä heti päässeet ryhmän perään. Ulospääsy ei kuitenkaan riittänyt, koska siitä ainoa tie lopullisesti pois paikasta oli jäinen pystysuora, parikymmentä metriä korkea rinne ylöspäin. Cloyd oli kokenein kiipeilijä ja joutui siksi hommaan viemään köyttä ylös, jotta muut voisivat kiivetä sitä pitkin karkuun. Kiipeilyvälineitä ei tietenkään ollut mukana, eikä turvaköysiä näkynyt. Putoaminen olisi tietänyt aika varmasti ryhmän loppua. Niukasti kiipeilyheitot onnistuivat ja ryhmä pääsi karkuun, kun muutaman minuutin päästä kääpiöt olivat hakanneet jäävartijat palasiksi ja tulivat ulos antaakseen ryhmälle saman kohtalon. Onneksi välimatkaa oli nyt muodostunut parikymmentä metriä vertikaalissa suunnassa ja ryhmä oli turvassa. Kääpiöt eivät uskaltaneet alkaa kiipeilemään tuota jäistä rinnettä. Myös väijytykset ja ikävästi kulkevat taistelut ovat suhteellisen yleisiä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Käärmepiippu, jossa 20 henkilön ryhmä pirstoutui väijytksen ansiosta palasiksi ja näistä palasista suurin osa kuoli. "Likainen" peli on sinänsä vain hyvä asia, koska niiden avulla muodostuu ikimuistoisia pelihetkiä. Tietenkin sillä varauksella, että likaisesta pelistä huolimatta pelaajilla ON mahdollisuus selvitä.
aholar-3 linkki 4. toukokuuta 2003 kello 7.46
aholar-3 4. toukokuuta 2003 kello 7.46 linkki mitä mieltä olette selkään puukottamisesta? kyllä se välillä olla hauskaakin,paitsi jos itseäs huijataan ansaan tai selkään puukotetaansillon se on yhtä tuskaa.Etenkin jos se PJ,tai joku muista pelaajoista.Se on sikamaista :-x
Chividal linkki 4. toukokuuta 2003 kello 9.25
Chividal 4. toukokuuta 2003 kello 9.25 linkki Ryhmän sisäinen selkäänpuukottaminen on minun mielestäni perseestä. Pelaminen ei ole enää hauskaa silloin. Ainoa poikkeus on peli, jonka asetelma on tahallaan tehty selkäänpuukottajaystävälliseksi. Ja kun kaikki ovat siinä vapaaehtoisesti mukana niin se onkin hauskaa ja "hyvää" peliä. Esim meidän nykyisessä kampanjassa selkäänpuukottaminen ei oikein olisi hyvää peliä ja hajottaisi porukan kyllä ihan kokonaan. "One for all and all for one!"
Larppa linkki 4. toukokuuta 2003 kello 9.29
Larppa 4. toukokuuta 2003 kello 9.29 linkki aholar-3 kirjoitti: [i:4eb21d4612]mitä mieltä olette selkään puukottamisesta?[/i:4eb21d4612] Ihan suotavaa minusta. Muutaman kerran pelinjohtaja olen laittanut pelaajat kunnolla kuseen ja myöhemmin sitten pelaajat tajuavat kuka se selkään puukottaja oikein oli, niin silloin vasta on lystiä! Tosin pelaajilla tuppaa menemään aina hermot, kun jotain tälläistä tapahtuu, kun he ovat tottuneet olemaan aina niitä kuninkaita jne, että heille ei tehdä vastaavaa. Tosin tätä selkään puukottamista pitää suhteellistaa. Jos aina joku selkään puukottaa, niin pelaajat jo tajuavat jo varautua siihen. Kaikista parasta on ehkä, että oma paras kaveri tai naisystävä/vaimo pitävät kunnon välit keskenään ja sitten paljastuu vuoden parin päästä, että tekijä olikin vaimo, niin kiva nähdä pelaajien reaktiot. Mennäänkö hakkaamaan oma vaimo vai mitä? :wink:
Kasila linkki 4. toukokuuta 2003 kello 14.30
Kasila 4. toukokuuta 2003 kello 14.30 linkki Aika erikoinen kysymys....??????!!! öö.. en ole kertaakaan ollut pelaajia vastaan Ropessa... Kaikki keinot sinänsä on sallittuja.. .siis jos tulee broota niin sieltä tulee kakka keihäitä yms.... mutta ei PJ:nä ole tapana ollut jättää "keinoa voittaa taistelu" mihinkään taisteluun... jos on kakka BATTLE vastustajan sotapomolla niin silloin jää vasen sivusta auki... NO tämä reaaliaika käyttys systeemi missä heitellään tapahtumat silloin kun ne tulee on todella työläs PJ:lle mutta pelaajat dikkaa---> (joka on tärkeintä) Eikös juu...
Baleron linkki 22. heinäkuuta 2003 kello 6.49
Baleron 22. heinäkuuta 2003 kello 6.49 linkki Reilu peli on kaiken AA ja OO. 8-)
Xenro linkki 23. heinäkuuta 2003 kello 10.05
Xenro 23. heinäkuuta 2003 kello 10.05 linkki Selkään puukottaminen on kivaa pelissä, jossa juonitellaan joillain varkailla tms. Varsinkin, jos puukon tilalla on kirves, jonka kylmää ja tappavaa terää sain maistaa, kun olimme kuninkaan jalokiviä varastamassa. :D Olihan siinä kaverini Lurzin (peikko) sanat mulle aika raakat: "Luke. I am your father" *raskasta hengitystä* :lol: Mutta onhan se joskus kivaa. Varsinkin vielä hauskaa, jos joku nyypiö-salamurhaaja iskee hyvällä tuurilla tikarin selkääni. Siinä sitä sitten kuollaan, jos on ukko kovakin.
Aldar linkki 20. lokakuuta 2003 kello 17.37
Aldar 20. lokakuuta 2003 kello 17.37 linkki Toisen pelaajaryhmäni kanssa käytän usein kieroa ja salakavalaa tyyliä, mutta toisen pelaajan kansssa käytän reilua peliä, koska hän vasta aloittaa pelaamista. Kumminkin, kunhan toinen pelaaja saa vähän kokemusta, alan käyttää hänenkin kanssaan vähän likaista peliä. :wink:
Xavier linkki 10. marraskuuta 2003 kello 14.04
Xavier 10. marraskuuta 2003 kello 14.04 linkki Välillä reilusti ja välillä pistää oikeen kunnolla paskaa niskaan. Mikä sen mukavenpaa kuin kunnon vaihtelu ja pelaajien tuskaisan pelin vetäminen.
Bragolgurth linkki 18. marraskuuta 2003 kello 18.24
Bragolgurth 18. marraskuuta 2003 kello 18.24 linkki Kuten itse äänestin, pelaan tilanteen mukaan. Tapasimme kerran pelatessamme Yozarian ankan. Ankka käyttäytyi epäkohteliaasti ampuessaan hahmoani, joten emme paljonkaan kumppaneiden kanssa tunteneet myötätuntoa sitä kohtaan kun saimme sen kiinni. Eli tilanteen mukaan pelaan :wink:
Juha linkki 19. marraskuuta 2003 kello 22.10
Juha 19. marraskuuta 2003 kello 22.10 linkki 'fair play' on huonojen tekosyy häviämiselleen. Ampiaisia.
Fourfinger linkki 18. joulukuuta 2003 kello 17.08
Fourfinger 18. joulukuuta 2003 kello 17.08 linkki Mitä kierompi Pj sitä antoisampi pelikerta..