Olorin
linkki
3. maaliskuuta 2003 kello 17.03
|
Olorin
3. maaliskuuta 2003 kello 17.03
linkki
|
Eli käytetäänkö Orlanthi kulttuurissa vaihtotalouden lisäksi mitään rahaa, jos lunari unohdetaan?
|
Larppa
linkki
3. maaliskuuta 2003 kello 17.14
|
Larppa
3. maaliskuuta 2003 kello 17.14
linkki
|
Tosiaan tämä Orlanthi kulttuuri on sellaista, että siellä käydään myös kauppaa tavaroista ja eläimistä, eikä aina rahasta, mutta on minusta rahallakin käyttöä Orlanthien parissa.
Galen kirjoitti:
[i:2251fdb404] jos lunari unohdetaan?[/i:2251fdb404]
Varmaan kupariraha on ihan kätevä, koska monet juomat maksetaan kuparipaloilla. :)
|
Guzmo
linkki
3. maaliskuuta 2003 kello 18.51
|
Guzmo
3. maaliskuuta 2003 kello 18.51
linkki
|
Oravannahkoja, lehmiä, lampaita, kuokkia ja muita tarve-esineitä.
"Yks kolmostuoppi, kitos."
"Se on 2½ lammasta."
|
Northstar
linkki
4. maaliskuuta 2003 kello 5.39
|
Northstar
4. maaliskuuta 2003 kello 5.39
linkki
|
[quote:bded07d66e="Galen"]Eli käytetäänkö Orlanthi kulttuurissa vaihtotalouden lisäksi mitään rahaa, jos lunari unohdetaan?[/quote:bded07d66e]
Meillä, [b:bded07d66e]jos[/b:bded07d66e] rahaa niin pennejä ja hopeaa ja kultaa. 1 kultapala = 10 hopeapalaa = 100 penniä (vaikka luulisin Orlanttien arvostavan hopean kullan yläpuolelle mutta näin kuitenkin..). Toki tiedän, että oikeasti ne ei olisi varmaankaan ihan eksatteja mittoja, kun noiden ns. lanttien koko ei olisi vakio. Mutta rpg:ssä ainakin meillä on tarkoitus olla ns. kivaakin, joten tuommoinen realismin unohtaminen tuo peliin mukavasti enemmän joustavuutta.
Mikä sitten on lantin arvo... Riippuu paikasta. Sama lantti käy [i:bded07d66e]meillä[/i:bded07d66e] missäpäin tahansa, jos käy, mutta sillä saa eri tavalla eri hyödykkeitä. Toisaalla pennillä voi saada lounaan ja tuopin tummaa olutta, toisessa paikassa taas hyvä kun pelkän tuopin. Vähän kuten meidän omassa kotoisessa maailmassa, rahan arvo vaihtelee paikasta riippuen.
Muistaa myös täytyy (ainakin meillä on käytössä), että vaikka nuo ovatkin Orlanttien vaihtovälineitä (meillä), niin joka paikassa nuo eivät silti käy vaan se vaihtoväline [i:bded07d66e]pitää olla[/i:bded07d66e] lammas, lehmä, tjms.. Kun sitä metallin palaa on niin vaikea syödä taikka ei siitä kyllä saa auraakaan taottua, kun sitä on vain tuommoinen palanen saatikka miekkaa.
|
Larppa
linkki
4. maaliskuuta 2003 kello 7.25
|
Larppa
4. maaliskuuta 2003 kello 7.25
linkki
|
Northstar kirjoitti:
[i:c1f349d504]1 kultapala = 10 hopeapalaa = 100 penniä [/i:c1f349d504]
No, vaikka ei suoraan aiheeseen kuulu, niin meillä tämä sama systeemmi on, että:
1 kultapala = 20 hopearahaa = 200 kuparirahaa = 100 lyijyrahaa
Mutta tämä järjestelmä ei välttämättä ole kaikilla, mutta näin olin muistaakseni jostain lukenut. Mutta asiaa vielä mielenkiintoistaa se, että rahoilla on monta eri nimeä. Kuten Lunarin Imperumin vastustajat eivät käytä hoperahalla lunaria nimeä vaan jotain muuta. Seuraavaan voisin kirjoittaa listan, jossa on saman rahan erinimiä, joka on [u:c1f349d504]meillä[/u:c1f349d504] käytössä:
- Kultapala/pyörä
Pyörä nimi kultapalalle tuli sieltä muinaiselta kansalta, joita kutsuttiin nimellä Aurinkopyörän Tanssijoiksi.
- penni/lunari/guldeni/tähteä eli hopearaha
Hopeapennejä sanotaan yleensä lunareiksi sen takia, koska suurin osa hopekolikoista on lyöty Lunarin Imperumissa. Tässä on juuri se hauskaa, että Lunarin Imperumin vastaiset kansat pitävät esimerkiksi tätä penni sanaa, tai sitten tähti sanaa. Tälläkin tavalla aina saattaa joku seota näissä raha-asioissa, koska ei tiedä kaikkia saman arvoisten kolikoiten erinimiä.
- clak eli kupariraha
Vastaa sitä kuparirahaa, joita joskus sanotaan clakeiksi
- bolgi eli lyijyraha
Peikkojen käyttämä lyijyraha. Aika arvottomia rahoja, mutta sopivat hyvin kaikille Yön kansoille ja muille "köyhemmille" roduille.
Tämä olisi juuri mielenkiintoista minusta, että onko kaikki kultapalat saman arvoisia? Ei varmaan periaattessaa, ellei niitä paineta yhteisellä kaavalla, että esimerkiksi kultapala painaa 21 grammaa, joka ei varmaan ole kaikilla käytössä. Koksa varmaan Auringon Kreivikunnassa painetaan kaikki kultapalat huolella ja varmaan käytetään myös paljon kultaa, mutta tämä on taas varmaan toisin Lunarin Imperumissa tai Orlanthi kansojen keskuudessa, koska heillä ei ole yhtä paljon kultaa. Tästäkin varmaan johtuu se, että hopearahat ja kuparirahat ovat enemmän käytössä Orlantheilla.
|
Bagsie
linkki
4. maaliskuuta 2003 kello 10.31
|
Bagsie
4. maaliskuuta 2003 kello 10.31
linkki
|
Meilläpäin kultarahaa sanotaan Yelm:iksi ja hintavertailu on 1 Yelm = 10 Lunaria = 100 kuparirahaa. 1 kupariraha on meilläpäin yhden maatyöläisen päivän palkka. Keepin' it simple.
|
newsalor
linkki
4. maaliskuuta 2003 kello 13.27
|
newsalor
4. maaliskuuta 2003 kello 13.27
linkki
|
Päälliköt ja taanit palkitsevat usein urheita sotureita hopearenkailla. Ajattelenkin, että rahaa useimmin käytössä voi oleva raha on luultavasti sellaista, jota voi pitää päällä. Siis rannerenkaita, amuletteja ja muita koruja.
|
Kasila
linkki
4. maaliskuuta 2003 kello 14.26
|
Kasila
4. maaliskuuta 2003 kello 14.26
linkki
|
Pakko myöntää tässä kohdassa laiskuuteni... pelattiin Klaroleran siirtokunnassa itäisillä saarilla... ja siellä maksettiin kylmästi lunareilla...
No tietysti vaihtokauppa käy orlanheilla ja muilla vilkaana... mutta emme ole lähteneet käyttämään erillaisia rahayksiköitä puhtaasti mukavuus syistä... varmaan kannattas ;)
Joo toisaalta ollaan niin tarkkoja ulostamis ajankohdista.. heh
|
Garrik
linkki
4. maaliskuuta 2003 kello 18.38
|
Garrik
4. maaliskuuta 2003 kello 18.38
linkki
|
newsalor:
[i:24a5ddbca6]Päälliköt ja taanit palkitsevat usein urheita sotureita hopearenkailla. Ajattelenkin, että rahaa useimmin käytössä voi oleva raha on luultavasti sellaista, jota voi pitää päällä. Siis rannerenkaita, amuletteja ja muita koruja.[/i:24a5ddbca6]
Näin luulen minäkin. Monilla orlanthineidoilla ja -rouvilla on varmaankin suunnilleen lunarin kokoisista rahoista tehtyjä koristeita hiuksissaan, korvissaan, kaulassaan, rinnuksissaan, vöissään jne. jne. Miehillä ehkä vähemmän heliseviä ja kiliseviä ranne- ja kaularenkaita.
Mutta kyllä orlanthit tietävät hopean ja lehmän hintasuhteen, ja meidän pelissä on käytetty myös Issariesin kauppiaiden leimaamia hopeaharkkoja yms. Ja useimmat orlanthit varmaankin käyttävät lunareita tai lunareilta näyttäviä rahoja mukisematta, vaikka jokunen puristi sylkee mokoman Lunar-hapatuksen suuntaan.
Luulisin, että orlantheilla on painomittoihin perustuva rahasysteemi, niinkuin kaikilla tosimaailmankin kansoilla ainakin keskiajalle saakka. Kun orlanthit tuntuvat kovin germaanisilta, painoyksiköt ovat varmaankin punta, unssi ja joku pikkunen dram/grain, jonka verran tavallinen hopearaha orlanthien hopeapenni painaa. Tietosanakirjasta löytyy lisäinfoa...
Lokarnosin kulttikuvauksen perusteella (Gloranthan kultit) voi laskea, paljonko yksi rengas painaa. Kun hopean arvo on 1/10 kullasta, saadaan täältä myös hopearahojen painot... Sitten on hauskaa laskeskella, kuinka monta lunaria pitää hankkia, ennen kuin ne voi sulattaa ja niistä takoa hopeisen rengaspanssarin hard-core orlanthille lumottavaksi :)
|
epaz
linkki
4. maaliskuuta 2003 kello 22.35
|
epaz
4. maaliskuuta 2003 kello 22.35
linkki
|
Minun nähdäkseni orlanthit eivät käytä rahaa eivätkä ymmärrä sen arvoa. Poikkeuksia kuten klaani-/heimopäälliköitä, kauppiaita, dishthaneja (suomennos?-) ja maailmanmatkaajia lukuunottamatta. Eivätkä nekään aina!
Kuten on todettukin, ei kultapalaa voi syödä. Eikä sillä saa lehmää naapurilta, koska naapurikin ajattelee, ettei rahaa voi syödä.
Thunder Rebelsissä puhutaan aiheesta ja todetaan johonkin malliin että pääasiassa lehmät ja lampaat ovat orlanthien valuutta.
-Sampo
|
Waylander
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 8.57
|
Waylander
5. maaliskuuta 2003 kello 8.57
linkki
|
Hopearaha on perusyksikkö IMG, kultarahoja esiintyy ajoittain. Molemmat valuutat kelpaavat läpi Genertelan, paitsi primitiiveille. On aivan sama kutsutaanko hopearahaa lunariksi tai hopeaksi, sen arvo perustuu metallin arvoon, ei mihinkään abstraktiin jumaluusoppiin.
IMHO, jotkin asiat kannattaa pitää yksinkertaisina jotta pelinautinto säilyisi. Itse pidän ajatusta haarniska ostoksille menevästä karjalaumaa taluttavasta sankarista naurettavana. Kyllä, myös Omenakujassa, kuten muuallakin Lohikäärmesolassa.
|
humis
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 9.29
|
humis
5. maaliskuuta 2003 kello 9.29
linkki
|
[quote:87354b5c60="Waylander"]IMHO, jotkin asiat kannattaa pitää yksinkertaisina jotta pelinautinto säilyisi. Itse pidän ajatusta haarniska ostoksille menevästä karjalaumaa taluttavasta sankarista naurettavana. Kyllä, myös Omenakujassa, kuten muuallakin Lohikäärmesolassa.[/quote:87354b5c60]
IMG sen haarniskan takookin klaanipäällikön seppä sen takia, että sankari tarvitsee sitä puolustaessasi klaania. Tai jos klaanisepän taito ei riitä, niin sitten sankarilla on mahdollisuus saada parempilaatuinen panssari joka vuodenaika järjestettävillä heimon markkinapäivillä, jossa haarniska liitetään yhtenä osana mukaan suurempiin kauppoihin heimon klaanien välillä. Haarniskasi ja muut sankarin tiluksille hankittavat hyödykkeet tietysti verotetaan sitten sankarin omasta tai sukulinjan karjasta.
IMG jos Orlanthiklaani ei itse tuota kommunaalisesti hyödykkeitään niin niitä onkin sitten oikeasti vaikeampi hankkia, ei mitään haarniskakauppaa vaan ole mailla halmeilla.
Ja meidän pelissä siitä olikin kovasti hupia kun tyypit keskellä Praxin erämaata ensimmäistä kertaa saa rahaa käteensä matkalla Pavikseen. Ai että poikia vedätettiin :lol: .
|
epaz
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 9.30
|
epaz
5. maaliskuuta 2003 kello 9.30
linkki
|
Mutta karjalaumaahan sinne juuri vietäisiin, jos oltaisiin menossa asioimaan orlanthisepän luo.
En tiedä miksi se tuntuu naurettavalta... ehkä sinulla ei ole tarpeeksi kulttuurirelativistinen katsantokanta.
-Sampo
muokkaus: äsh, humis ehti laittaa paremman vastauksen kirjoittaessani omaani....
|
Waylander
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 9.44
|
Waylander
5. maaliskuuta 2003 kello 9.44
linkki
|
Ette hoksanneet mitä tarkoitin: Jos rahan arvo perustuu metallin arvoon, niin silloin raha jumalauta kelpaa orlantheillekin koska silloin raha = lehmä. Tätä tarkoitin asioiden yksinkertaistamisella. Toki lehmilläkin saa käydä kauppaa, mutta sankarin joka on putsannut Käärmepiipun syvänteen, ei mielestäni tarvitse mennä Tarshiin vaihtamaan niitä rahoja lehmälaumaan jos hän haluaa käydä kauppaa jonkin orlanthien hattivatti-klaanin kanssa!
|
humis
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 10.11
|
humis
5. maaliskuuta 2003 kello 10.11
linkki
|
[quote:87f9c3c352="Waylander"]Ette hoksanneet mitä tarkoitin: Jos rahan arvo perustuu metallin arvoon, niin silloin raha jumalauta kelpaa orlantheillekin koska silloin raha = lehmä. Tätä tarkoitin asioiden yksinkertaistamisella. Toki lehmilläkin saa käydä kauppaa, mutta sankarin joka on putsannut Käärmepiipun syvänteen, ei mielestäni tarvitse mennä Tarshiin vaihtamaan niitä rahoja lehmälaumaan jos hän haluaa käydä kauppaa jonkin orlanthien hattivatti-klaanin kanssa![/quote:87f9c3c352]
Huomautettakoon, vaikka täysin epäolennaista pointtisi kannalta onkin, että IMG käärmepiipun syvänteestä tuskin edes löytyisi paljon ollenkaan rahaa - tuskin ne broot ja muut kaaosötöt siellä hirveästi kehittynyttä markkinataloutta harjoittaa 8-).
Olen kyllä aivan samoilla linjoilla kanssasi, että kyllä Orlanthit rahaakin suostuvat ottamaan vastaan, mutta nimenomaan yleisen vaihdantatalouden osana raakametallina ja täysin piittaamatta mistään mahdollisesta keinotekoisesti asetetusta rahan arvosta.
Ja näin siis päädytään siihen, että se hiton käärmepiipun syvänteen putsaaja kantaa sieltä ison kasan metallia (rahoja,panssareita,aseita,kruunuja,valtikoita jne, ei tarkemmalla muodolla niin väliä) hattivateille, jotka vaihtavat sen vaikkapa klaanin kautta Sartarin kuuluihin ryijykankaisiin.
|
epaz
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 10.33
|
epaz
5. maaliskuuta 2003 kello 10.33
linkki
|
En silti usko että keskiverto orlanthi, seppä, soturi tai toisinaan päällikkökään ottaa mielellään arvometallia vastaan kaupassa. Ja suhde kuinka ison painon verran tarvii jotta saisi yhden lehmän on [b:ca5d71ba64]tosi[/b:ca5d71ba64] huono verrattuna siihen mitä sillä metallilla saisi rahana jossain sivistyneessä paikassa. Jos vaikka hopeapanssari on parin lehmän hintainen... saa pari lehmää samalla määrällä hopearahoja, mitä panssarin materiaaleihin kuluisi.
Minä en olekaan sitä mieltä että helpolla tarvitsisi päästä ;)
Teidän muiden ratkaisut on siis ihan päteviä, myös...
-Sampo
|
Vader
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 10.35
|
Vader
5. maaliskuuta 2003 kello 10.35
linkki
|
[quote:83a5a31d9d="humis"]Olen kyllä aivan samoilla linjoilla kanssasi, että kyllä Orlanthit rahaakin suostuvat ottamaan vastaan, mutta nimenomaan yleisen vaihdantatalouden osana raakametallina ja täysin piittaamatta mistään mahdollisesta keinotekoisesti asetetusta rahan arvosta.
[/quote:83a5a31d9d]
Thunder Rebels/Storm Tribe/Barbarian Adventures -kirjassa/kirjoissa mainitaan, että orlanthit ottavat rahaa vastaan, vaikkei heillä itsellään sille mitään arvoa juuri olekaan, mutta sillä on näppärä maksaa miehittäjille veroja, ei tarvitse luopua kalliista lehmistä. Tämä pointti tietenkin on varsin HW-sidonnainen, ja RQ:n Gloranthan orlanthi-heimoille ei rahalla ole ehkä niinkään käyttöä.
|
Dovas
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 12.10
|
Dovas
5. maaliskuuta 2003 kello 12.10
linkki
|
Kiinnostava aihe muuten...
Vader:
[i:9abc07c18d]Thunder Rebels/Storm Tribe/Barbarian Adventures -kirjassa/kirjoissa mainitaan, että orlanthit ottavat rahaa vastaan, vaikkei heillä itsellään sille mitään arvoa juuri olekaan, mutta sillä on näppärä maksaa miehittäjille veroja, ei tarvitse luopua kalliista lehmistä. Tämä pointti tietenkin on varsin HW-sidonnainen, ja RQ:n Gloranthan orlanthi-heimoille ei rahalla ole ehkä niinkään käyttöä.[/i:9abc07c18d]
Mielestäni se ei ole kyllä laisinkaan HW-sidonnainen pointti, vaikka kyseinen asia onkin kerrottu sen systeemin kirjoissa. Lunarimiehityksen yksityiskohtaisemmasta ja tarkemmasta vaikutuksesta heortling-kulttuuriin/heimoihin on vasta kerrottu niinä aikoina kun kapinan h-hetket alkavat olla käsillä julkaisuissa. Siinä ohessa luotiin uusi systeemi.
Täytyy muistaa myös se että eri maissa, eri kulttuurista kotoisin olevien keskuudessa hinnat ei tavallisesti mene yks yhteen. Jos esim. sartarilainen muuttaisi lehmän rahaksi Tarshissa (kaupankäynnissä lunarilaisten kanssa), ei sen arvo olisi varmaankaan sama verrattuna kuin jos sartarilaiset keskenään kävisivät kauppaa karjasta (kuvitteellisesti, jostain syystä rahassa).
Toisekseen Lunarin Imperiumin kauppapolitiikka on muutenkin aivan oma luokkansa, josta kertoo mm. The Four Scrolls of Revelation.
|
Vader
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 13.46
|
Vader
5. maaliskuuta 2003 kello 13.46
linkki
|
[quote:28caa81444="Dovas kirjoitti"]Mielestäni se ei ole kyllä laisinkaan HW-sidonnainen pointti, vaikka kyseinen asia onkin kerrottu sen systeemin kirjoissa. Lunarimiehityksen yksityiskohtaisemmasta ja tarkemmasta vaikutuksesta heortling-kulttuuriin/heimoihin on vasta kerrottu niinä aikoina kun kapinan h-hetket alkavat olla käsillä julkaisuissa. Siinä ohessa luotiin uusi systeemi.
[/quote:28caa81444]
Mjoo, koitin juuri tuota tarkoittaa. Eli HW-kirjoissa "historia" on edennyt siihen pisteeseen, että lunarit ovat miehittäneet orlanthien asuinseudut ja miehittäjille maksetaan veroa, tämä on mukana "maailmakuvauksessa".
RQ:n Gloranthassa taas miehitys ei ole (ainakaan täysimittaisesti) tapahtunut, ja jos pelataan RQ:ia RQ:n materiaalin mukaan, niin orlantheilla ei ole hirveästi rahalle käyttöä, koska ei ole miehittäjiä, joille niitä antaa. Koittakaa pysyä ajatuksenjuoksussani mukana.
|
wakboth
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 14.52
|
wakboth
5. maaliskuuta 2003 kello 14.52
linkki
|
[quote:47df394de5]RQ:n Gloranthassa taas miehitys ei ole (ainakaan täysimittaisesti) tapahtunut, ja jos pelataan RQ:ia RQ:n materiaalin mukaan, niin orlantheilla ei ole hirveästi rahalle käyttöä, koska ei ole miehittäjiä, joille niitä antaa. Koittakaa pysyä ajatuksenjuoksussani mukana.[/quote:47df394de5]
Siis tä? RQ kirjoissa pyöritään aikavälissä 1616-1620... suunnilleen. Mikäli minä olen ymmärtänyt lukemani, Sartar esimerkiksi valloitettiin 1602. Ja Tähtikulman kapina kukistettiin 1613, jolloin tuli vielä lisää veroja osallistuneille klaaneille, sekä klaaneja järjesteltiin uuteen uskoon.
Tarkoittaa sanoa, että miehittäjä on ollut jo yli vuosikymmenen paikalla RQ-historian vaiheissakin.
Lisätään vielä, että olen ymmärtänyt, että Lunarit käyttivät vielä tätä veroasetta hyväkseen kylväessään eripuraa heimojen/klaanien välille. Eli jos olet lunarimielinen, vähemmän veroja jne.
|
Larppa
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 15.04
|
Larppa
5. maaliskuuta 2003 kello 15.04
linkki
|
wakboth kirjoitti:
[i:75376d31e9] RQ kirjoissa pyöritään aikavälissä 1616-1620... suunnilleen.[/i:75376d31e9]
Varmaankin Vader tarkoitti, että HW kirjoissa käsitellään enemmän tätä aihetta, kun RuneQuestin kirjoissa. Kyllä olen muistaakseni itsekkin törmännyt jossakin RuneQuest kirjassa tälläiseen aiheeseen, mutta en mene vannomaan.
[i:75376d31e9]Eli jos olet lunarimielinen, vähemmän veroja jne.[/i:75376d31e9]
No enpä tiedä. Jos Lunarin Imperumi hellittäisi vero asioissa jonkun klaanin, tai jopa heimon kohdalla, niin eivät he siitä minusta paljoa hyötyisi. Jos lunarit hellittää toisten raha-asioissa, niin ei siitä nyt mitään sotaa tule kahden klaanin välille, vaikka toinen joutuisi maksamaan karjaa enemmän. Ennemmin tällöin syttyisi kapina Lunarin Imperumia vastaan, koska varmaan parempi liittolainen se orlanthiklaani on vaikka maksaa vähemmän veroja, tai ainakin parempi kuin Lunarin Imperumi, jonka mieli muuttuu kohta tämän klaanin vero asian suhteen.
|
Juha R
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 15.28
|
Juha R
5. maaliskuuta 2003 kello 15.28
linkki
|
Hyviä pointteja monilta tuossa yllä. Haluaisin vain vielä korostaa että orlanthit eivät käytä rahaa koska he eivät todellakaan [i:5fe7ab9fe2]tarvitse[/i:5fe7ab9fe2] sitä.
Haluat ruokaa - oma tila järjestää
Haluat vaatteita, työkaluja jne arkista - oma tila järjestää
Haluat jotain spesiaalia
- toivot sitä sukusi päämiehiltä ja jos olet tarpeeksi tärkeä, se järjestetään sinulle esim. seuraavien markkinoiden yhteydessä.
Klaanin johtajilla on etuoikeus (ja velvollisuus!) hoitaa paitsi poliittiset, myös kauppasuhteet muihin klaaneihin heimon sisällä - ja heimon johtajat (pääkauppathaani jne) taas hoitavat vastaavan heimon ulkopuolisiin, kuten lunareihin.
Jos siis haluat jotain, pyydät/vaadit sitä omilta johtajiltasi.
Lisäksi, lahjakulttuuri johtaa siihen, että jos olet rikas, saat ammatti-ihmisiltä tavaraa 'pyytämättäkin' - eli seppä voi lahjoittaa sinulle aseen, joka ON arvosi mukainen jne. Tottakai jokainen odottaa vastalahjana JOTAKIN, esim suojelustasi jne.
Haluat matkalla majoituksen - suunnittelet matkasi niin että kuljet sukulaisen luota sukulaisen luo - tai luotat orlantheille ominaiseen vieraanvaraisuuteen.
Ja niin edelleen. Tämä ihan oikeasti kattaa kaiken, mitä TAVALLINEN orlanthi tarvitsee. Pelaajahahmot tietty on pelaajahahmoja.
Olennaista on lisäksi se, että ei vaihtotalous tarkoita sitä, että joka päivä tarvitsee räknätä lehmiä ja oravannahkoja, vaan että koska taloutta pidetään klaanin, ei yksilön tasolla, ei yksilö käytä MINKÄÄNLAISTA vaihtoyksikköä päivittäisessä elämässään.
Lunarimiehitys ei sinänsä pakota klaaneja rahankäyttöön sen enempää. Lunaritkin perivät PALJON veroistaan klaanien tuottamina hyödykkeinä - viljana, karjana, kankaina jne - jollainhan se miehitysjoukkokin on huollettava jne. Klaaneille voi kuitenkin olla paljon kätevämpää maksaa (niinkuin jo aiemmin sanottiin) lunarien omassa rahassa (jota joku hourupää seikkailija on kotiin raahannut...) kuin kallisarvoisissa viljassa tai lehmissä, jotka ovat klaanin todellinen turva pitkinä talven ja kevään nälkäviikkoina.
Sen sijaan näkisin rahan hiipivän sillä tavalla yhteiskuntaan, että orlanthikaupunkeihin muuttaa jatkuvasti lisää lunareita, jotka tarjoavat kaikkia sivistyneen maailman metkuja kenelle tahansa, ja nämä vaativat maksunsa rahassa. Joten lunarikulttuurin kaikki houkutukset, jotka taatusti vetoavat koko ajan kasvavaan joukkoon sartarilaisia, totuttavat sartarilaisia rahaan. Aluksi päälliköt ja muut johtajat, sitten rikkaat talonpojat jne.
HW- ja RQ-kirjat muuten kuvaavat samaa aikaa. Ehkä Dovas tarkoitti kapinalla 1625:ttä, joka HW:ssäkin on vielä tulossa?
Niille vielä, jotka haluavat pelin olevan 'helppoa': en usko että HW:n taloussäännöt ovat ainakaan vaikeampia kuin minkään muun pelin - päinvastoin, kun jatkuvasta pennienlaskemisesta on siinä luovuttu.
Mitä tulee siihen, että jotkut haluavat mm. orlanthikulttuurissa pitää rahat mukana, koska 'lehmät on naurettavia', niin mikäs siinä, mutta minulle kyseessä on yksi niistä valinnoista, jotka määrittävät haluaako pelkkää lähinnä helppoa eksotiikkaa ('miekat ja barbaarit on cool. lehmät on hölmöjä') - vai haluaako eläytyä aidonmakuiseen kulttuuriiin, joka on oikeasti erilainen kuin meidän omamme eikä Hollywood-fantasiasta kopsittu.
Ugh.
|
Juha R
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 15.36
|
Juha R
5. maaliskuuta 2003 kello 15.36
linkki
|
[quote:503e553da6="Larppa"]
No enpä tiedä. Jos Lunarin Imperumi hellittäisi vero asioissa jonkun klaanin, tai jopa heimon kohdalla, niin eivät he siitä minusta paljoa hyötyisi.[/quote:503e553da6]
Höpö höpö. Hajoita ja hallitse, Larppa. Klaani joka vihaa lunareja on klaani joka maksaa paljon veroja. Samaan aikaan se on kateellinen ja vihaa lunareita kumartavaa naapuriklaania, joka puolestaan rikastuu suhteessa edelliseen maksaessaan enemmän veroja. Kateus ja viha estää tehokkaasti yhteistyön.
Orlanthiklaanin pahin vihollinen on yleensä jokin naapuriklaani, ei välttämättä lunarit.
Tämä tulee aivan selkeästi esiin paitsi HW-kirjoissa, myös RQ:n Glorantha-kirjassa, eikä ole kenenkään täälläolevan keksimää.
|
Guzmo
linkki
5. maaliskuuta 2003 kello 18.14
|
Guzmo
5. maaliskuuta 2003 kello 18.14
linkki
|
Pelisysteemillä ja Gloranthan markkinatalouden kiemuroilla ei pidä olla mitään tekemistä toistensa kanssa.
IMG barbaarit ei noin yleensä ottaen tee mitään rahalla.
|
Dovas
linkki
6. maaliskuuta 2003 kello 1.22
|
Dovas
6. maaliskuuta 2003 kello 1.22
linkki
|
[quote:2c64b396e2="Juha R"]HW- ja RQ-kirjat muuten kuvaavat samaa aikaa. Ehkä Dovas tarkoitti kapinalla 1625:ttä, joka HW:ssäkin on vielä tulossa.[/quote:2c64b396e2]
No, noin kutakuinkin. Aikaisemmin mainituissa HW-kirjoissahan on selkeästi keskitytty Sartar/Tarsh timelinen 'näiden' hetkien ja tulevaisuuden kuvaamiseen KoS:ia myötäillen. Kapinalla lähinnä tarkoitan kokonaisuutta.
Mutta "h-hetki" onkin ehkä aika huono määritteenä, koska Sartarin lähialueilla on kuohunut jo loppujen lopuksi 1500-luvun puolella (Tarshin vallanvaihdot ym). H-hetket ovat kaiken aikaa meneillään! :)
Tuota FSoR tutkaillen vielä, Imperiumin valuuttaa ovat kokonaisuudessaan:
[b:2c64b396e2]Daran[/b:2c64b396e2] Standardi dara happalainen mitta Imperiumin varallisuuden tasosta. (1 daran = 1000 gold wheels/20 000 Imperials.) Ainoastaan rikkaimmilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus edes kuvata heidän varakkuuden tasoa daraneissa.
[b:2c64b396e2]Wheel[/b:2c64b396e2] Ainoa [i:2c64b396e2]dara happalainen[/i:2c64b396e2] kolikko. Kunnon dara happalainen ei käyttäisi mitään muuta jos olisi mahdollisuus edes nähdä yhtä sellaista. Lokarnoksen kultin painama.
Silver [b:2c64b396e2]Imperial[/b:2c64b396e2] Niin tavallinen Lunarin rahayksikkö Imperiumin finanssipolitiikassa, että sitä kutsutaan normaalisti "lunariksi" (hopeapenni) Normaalin työntekijän palkka maksetaan imperialeissa. Etyriesin painama.
[b:2c64b396e2]Navar[/b:2c64b396e2] Imperiumin kuparikolikko. Navarian ja Doblianin kaivoksien kuparivarannoista painettu muinainen rahayksikkö. Naveria-kultin muinaisten riittien kaavan mukaan painettu, jota aluksi käytettiin rikkaassa saviteollisuudessa työkalujen yms. maksuvälineenä. Dara Hapan aateliset rohmuavat navareita ostaakseen sillä laadukkaita Naverialaisia saviesineitä, joita arvostavat paljon enemmän kuin ulkomailta tuotua. Niistä päivistä saakka navar on tullut laajasti käytetyksi imperialien/hopeapennien kanssa. 10 navaria = yksi imperial.
|
Waylander
linkki
6. maaliskuuta 2003 kello 12.02
|
Waylander
6. maaliskuuta 2003 kello 12.02
linkki
|
[quote:e18b73170c]Hyviä pointteja monilta tuossa yllä. Haluaisin vain vielä korostaa että orlanthit eivät käytä rahaa koska he eivät todellakaan sitä. [/quote:e18b73170c]
Kuten minäkään en tavallaan "tarvitse" rahaa joka päiväisessä elämässä. Voin kerjätä ruokaa tai käyttää hyvän asemani tuomaa luottoa ja käyttää visaa. Silti raha helpottaa elämää ja siksi sen kerääminen ja käyttö on perusteltua. Vertaan tässä Visaa klaanin ehtymättömään omavaraisuuteen.
[quote:e18b73170c]Olennaista on lisäksi se, että ei vaihtotalous tarkoita sitä, että joka päivä tarvitsee räknätä lehmiä ja oravannahkoja, vaan että koska taloutta pidetään klaanin, ei yksilön tasolla, ei yksilö käytä MINKÄÄNLAISTA vaihtoyksikköä päivittäisessä elämässään.[/quote:e18b73170c]
Haluaisin todellakin ymmärtää miten esimerkiksi Kotkanpesän tai Alda-Churin kokoiset kaupungit toimivat tämän talouspolitiikan keinoin. On helppo sanoa että "no kun se vain toimii" mutta perustelut..=) Meneekö siellä kuka tahansa leipurille ja hakee käntyn? Kas, tarvitsen uuden viitan, haenpa torilta. Ei mutta, miekassa kolhu, heitänpä sen sepälle. Ja nämä palvelut ovat kaikkien saatavilla jotka vaivautuvat opettelemaan Orlanthien tervetuloa-rituaalin.
[quote:e18b73170c]Lunarimiehitys ei sinänsä pakota klaaneja rahankäyttöön sen enempää. Lunaritkin perivät PALJON veroistaan klaanien tuottamina hyödykkeinä - viljana, karjana, kankaina jne - jollainhan se miehitysjoukkokin on huollettava jne. Klaaneille voi kuitenkin olla paljon kätevämpää maksaa (niinkuin jo aiemmin sanottiin) lunarien omassa rahassa (jota joku hourupää seikkailija on kotiin raahannut...) kuin kallisarvoisissa viljassa tai lehmissä, jotka ovat klaanin todellinen turva pitkinä talven ja kevään nälkäviikkoina.[/quote:e18b73170c]
Oletetaan että hattivatti klaanin kyläseppä on ajatteleva persoona jolla on ÄLY edes 10. Joku seikkailija tulee hänen juttusilleen ja tarjoaa 8000 hopearahaa haarniskasta. Seppä tietää tuon ul-metallin arvo vastaa, sanotaan kolmea lehmää. Klaanin kauppiasthaani olisi mielissään tuosta metallikasasta ja saisi sillä hankittua ne kolme lehmää. Ellei kauppoja synny rahat = lehmät jää saamatta. Haarniskoja saa tehtyä aina lisää, onhan klaanilla hyvät kauppasuhteet naapuriklaaniin jonka mailta louhitaan pronssia (kuvitellaan että haarniskaan tarvittava metallimäärä on 1.5 lehmän arvoinen).
Eli kysyn: Miten niin raha ei merkitse barbaareille mitään? Jos huomaatte esimerkistäni niin sillä ei ole mitään merkitystä onko se raha menossa sepän itsensä vain klaanin kassaan rahan arvoa mitattaessa!
[quote:e18b73170c]Sen sijaan näkisin rahan hiipivän sillä tavalla yhteiskuntaan, että orlanthikaupunkeihin muuttaa jatkuvasti lisää lunareita, jotka tarjoavat kaikkia sivistyneen maailman metkuja kenelle tahansa, ja nämä vaativat maksunsa rahassa. Joten lunarikulttuurin kaikki houkutukset, jotka taatusti vetoavat koko ajan kasvavaan joukkoon sartarilaisia, totuttavat sartarilaisia rahaan. Aluksi päälliköt ja muut johtajat, sitten rikkaat talonpojat jne.[/quote:e18b73170c]
Mielestäni tämä muutos on jo tapahtunut siinä määrin että rahalla on todella merkitystä Lohikäärmesolassa.
[quote:e18b73170c]Mitä tulee siihen, että jotkut haluavat mm. orlanthikulttuurissa pitää rahat mukana, koska 'lehmät on naurettavia', niin mikäs siinä, mutta minulle kyseessä on yksi niistä valinnoista, jotka määrittävät haluaako pelkkää lähinnä helppoa eksotiikkaa ('miekat ja barbaarit on cool. lehmät on hölmöjä') - vai haluaako eläytyä aidonmakuiseen kulttuuriiin, joka on oikeasti erilainen kuin meidän omamme eikä Hollywood-fantasiasta kopsittu.[/quote:e18b73170c]
Huokaus. Tähän vastasin ylhäällä. En ota kantaa onko mielestäni lehmänlypsämis skenaario hauskempi kuin guerrilla lunareita vastaan. Joidenkin mielestä epäilemättä on.
[quote:e18b73170c]Ugh.[/quote:e18b73170c]
Woah.
|
Kasila
linkki
6. maaliskuuta 2003 kello 15.34
|
Kasila
6. maaliskuuta 2003 kello 15.34
linkki
|
Jo vain..
Täytyy sanoo, että miten voi ostaa haarniksan "rahalla" jos vaikka sanotaan sen maksavan 10 000 "lunaria" kolikot painaa ainakin 100 kiloo.. No sitten timantteja tai jotain ... ?
Hym.. shekkejä tarvitaan.
Mitenkäs noiden Orlis ukkojen laita on muualla maailmassa, siis vaikka yleiseti barbaarivyöstä puhuen. Orlanthilaisia on montaa erillasista variaatiota (?). Nyt siis kysyn "virallisen" Gloranthan tapaa...
Meillä orlikset käyttää käteistä arjessa.. esim baarissa yms. mutta ei kellään ole juuri taskun pohjaa enemmän... Mutta siis tämä Lehmänkauppa ei luonnollisesti sovi pelaajahahmoille... ;)
Siis täsmennän kymysystä... Onkos perus Orlanthilainen siis sartarilainen ja kun näin on niin mites on muualla.
|
Guzmo
linkki
6. maaliskuuta 2003 kello 22.48
|
Guzmo
6. maaliskuuta 2003 kello 22.48
linkki
|
[quote:3430dfb3df="Kasila"]
Meillä orlikset käyttää käteistä arjessa.. esim baarissa yms. mutta ei kellään ole juuri taskun pohjaa enemmän... Mutta siis tämä Lehmänkauppa ei luonnollisesti sovi pelaajahahmoille... ;).[/quote:3430dfb3df]
"Perusorliksilla" lohikäärmesolassa ja sartarissa ei ole yleisesti mitään baareja tarjolla. Kaupungitkin taitaa olla enemmän tilojen keskittymiä muurien ympäröimänä kuin perinteisiä fantasiakaupunkeja.
Siellä missä on baareja on luultavasti ihmisilläkin kolikoita taskussa. Tai sitten perjantaisin lähdetään radalle sika selässä ;)
|
kulkuri
linkki
6. maaliskuuta 2003 kello 23.08
|
kulkuri
6. maaliskuuta 2003 kello 23.08
linkki
|
Tahtoo säätää.
Keskustelu näyttää kärjistyneen siihen että onko orlanthien talous vaihtotaloutta vai rahataloutta. Omassa maailmassani ottaisin jonkinlaisen kompromissiratkaisun, joskin kallistuen pääsääntöisesti kuitenkin tuonne vaihtotalouden puolelle. Sanoisin että 90% kaupasta käydään vaihtamalla tuote a tuotteeseen b tai käytetään tuotteita klaanin sisällä enemmän tai vähemmän yhteisöllisesti. Uskoisin kuitenkin että raha ei kuitenkaan ole orlantheille täysin vieras käsite. Tavallinen "riviklaanilainen" voi hyvinkin elää koko elämänsä käsittelemättä koskaan rahaa. Kuitenkin Kotkanpesässä ja muissa suuremmissa asutuskeskuksissa, raha voi olla yllättävän kätevä, ellei joissain yhteyksissä jopa pakollinen maksuväline.
Jokaisesta klaanista löytyy varmasti myös Issariesin kauppiata, jotka luultavammin hoitavat ainakin osan kaupankäynnistään rahan avulla.
10.000 lunarin arvoista haarniskaa puolestaan tuskin ostetaan käteisellä, vaan nimenomaan luultavammin juuri niillä lehmillä, muilla luontaishyödykkeillä tai sitten työllä, kun taas kaljatuoppi harmaan koiran majatalossa luultavammin maksetaan kuparirahoilla, ainakin mikäli asiakas on ohikulkeva matkamies.
Toiset hehkuttavat mahdollisimman aidontuntuisen kulttuurin tärkeyttä, toiset nimenomaan fantasimaailmaa, jossa mennään eikä meinata. Elävässä kulttuurikehyksessä on minusta kiva pelata, mutta joskus on fantasian nimissä myös helppo hieman "oikoa" joitain asioita. Se, kumpaa painottaa enemmän, lehmiä, vai lunareita, lienee puhtaasti makuasia.
Kannattaa muistaa myös että vaikka reaalimaailman esimerkit eivät aina skaalaudu Gloranthaan, niin hyviä esimerkkejä löytyy silti meidänkin maailmasta. Esimerkiksi viikingit, joiden kulttuurista löytyy useita yhtäläisyyksiä orlantheihin, elivät lähinnä vaihtotaloudessa, mutta painoivat myös omia metallirahoja 900-luvulta eteenpäin. Englannissa keltit ja saksit käyttivät jonkinverran rahaa jopa jo ennen roomalaisten saapumista, mutta vasta Rooman imperiumi levitti systemaattisen metallirahan painamisen useimmille Euroopan seuduille.
Tästä on hyvin helppo vetää (vähän oikaisten) analogioita Gloranthaan ja Lunarin imperiumiin, jotka ovat tuoneet systemaattisen rahatalouden miehittämilleen alueille. Kannattaa muistaa myös että orlanthit ovat olleet jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa muihin kulttuureihin myöskin jo ennen Lunarin imperiumia. Tätäkautta raha varmasti jonkinasteisena käsitteenä tai vaihdon välineenä on heille tuttu jo ajalta ennen lunarimiehitystä, vaikkakin imperiumin läsnäolo on nyttemmin todennäköissti kasvattanut painetun metallirahan merkitystä.
Näin siis minun Gloranthassa. Tuli hieman sekavaa tarinaa väsyneenä, mutta toivottavasti ymmärrätte.
-Kulkuri
|
Dovas
linkki
7. maaliskuuta 2003 kello 9.28
|
Dovas
7. maaliskuuta 2003 kello 9.28
linkki
|
Kasila:
[i:40362306fd]Mitenkäs noiden Orlis ukkojen laita on muualla maailmassa, siis vaikka yleiseti barbaarivyöstä puhuen. Orlanthilaisia on montaa erillasista variaatiota (?). Nyt siis kysyn "virallisen" Gloranthan tapaa...[/i:40362306fd]
Vaikkei tämä vastaukseni ehkä aivan suoraan aiheeseen liitykkään, laajalle levinnyt suurten jumalien palvonta on eri kulttuureissa pitkälti nimenomaan kulttuuriin sidonnainen. IMO kulttuurin 'filtterin' kautta muodostuvat monet tärkeät osat ja perinteet; esim. klaanijärjestelmät orlanthiyhteisöissä. Se miten kulttuuri sitten alunperin on syntynyt, meneekin paljon pidemmälle asiassa ja liian kauaksi ehkä valuutta-aiheesta...
Mutta Orlanthillahan on todella erilaiset aspektinsa eri maissa. Heortlandissa on mm. sivistyneet orlanthit, nks. aeolianit, jotka sekoittavat läntisen Näkymättömän Jumalan palvonnan sekä Orlanth Pyhimyksen-, Lankhor Pyhimyksen-, Chalana Pyhimyksen jne palvonnan. Luulisin että heillä metallirahan käyttö on aivan tavallinen tapa.
|
Argenteus
linkki
7. maaliskuuta 2003 kello 10.48
|
Argenteus
7. maaliskuuta 2003 kello 10.48
linkki
|
[quote:c608490c22]Haluaisin todellakin ymmärtää miten esimerkiksi Kotkanpesän tai Alda-Churin kokoiset kaupungit toimivat tämän talouspolitiikan keinoin. [/quote:c608490c22]
Juha taisi puhua tavallisen klaanilaisen elämästä. Heorttilaisten kaupungeissa klaanin merkitys on IMO vähäisempi ja asukkaat ovat enemmän omillaan. Ei se kumminkaan tarkoita että tarvittaisiin rahaa - jokin arvokas ja HYÖDYLLINEN hyödyke toimii (lähes) yhtä hyvin, esim. ne kuuluisat oravannahat ja muut turkikset.
Raha on mun tietojen mukaan suht tuore keksintö (600 ekr tai sillain) mikä tarkottaa että kaikki Mesopotamian, Induksen ja Egyptin suuret kaupungit (jotka RQ-termeillä oli metropoleja) pärjäsivät ilman valuuttaa. Ei se niin hankalaa ole.
[quote:c608490c22]Seppä tietää tuon ul-metallin arvo vastaa, sanotaan kolmea lehmää.[/quote:c608490c22]
Mistä hän sen tietää ? Jalometalleja ei oikeasti voi käyttää mihinkään HYÖDYLLISEEN. Niistä voi tehdä koruja, patsaita ja muita killuttimia, mutta mitään elintasoa kohottavaa niillä ei saa aikaiseksi (nykyaikana tietysti, mutta sillä ei ole väliä). Niiden arvo määräytyy täysin sen mukaan, mitä joku rikas urpo on valmis niistä maksamaan jollain toisella hyödykkeellä, jolla puolestaan on jotain hyötyarvoa. Orlanthien keskuudessa siis jalometallien arvo määräytyy ensisijassa sen mukaan, kuinka persoja taanit ovat koruille ja helistimille; tosin varsinkin viime aikoina lunarit ovat sekoittaneet tätä kuviota, koska heillä on paljon konkreettisempi käsitys esim. hopean arvosta.
Lopuksi vielä rahan arvoon vaikuttaa se, kuinka hyvä sen luotettavuus on. Jos hopealla ei nälkävuonna saakaan sitä keleen lehmää, niin sen arvo on hyvänäkin vuonna paljon pienempi.
Joo. Tämä nyt ihan fiilistelypohjalta, en sen kummemmin asiaa tunne, mutta olen kyllä täysin Juhan, Guzmon ja kumppaneiden kanssa samoilla linjoilla lanttien käyttökelpoisuudesta barbaarien mailla.
Raagh.
|
newsalor
linkki
7. maaliskuuta 2003 kello 12.50
|
newsalor
7. maaliskuuta 2003 kello 12.50
linkki
|
Dara Hapan ja egyptin muinaiset "valuutattoman" talouden välille löytyy helposti yhtymäkohtia. Rahaa ei tarvita, kun asiat maksetaan työllä. Näissä yhteiskunnissa ei sitten toisaalta voinutkan tavallinen taliaivo ostaa itselleen vaikkapa miekkaa tai uusia kärryjä tms. Systeemi toimi, koska se oli äärimmäisen keskusjohtoinen. Sartarilaiset eivät ole, joten Mesopotamian malli ei IMO sovi sinne. Uskon, että kaupunkien lähellä asuvat klaanit käyttävät paljon enemmän rahaa, kuin kukkuloilla asuvat. Uskon, että tavallisilla sartarilaisilla ei silti ole koskaaenempää, kuin taskurahaa ja isommat omaisuudet ovat päällikön ja/tai issariessin palvojain käytössä. Omaisuus on klaaneissa loppujen lopuksi kommunaalista.
|
humis
linkki
8. maaliskuuta 2003 kello 9.58
|
humis
8. maaliskuuta 2003 kello 9.58
linkki
|
[quote:667b23386e="Waylander"]Haluaisin todellakin ymmärtää miten esimerkiksi Kotkanpesän tai Alda-Churin kokoiset kaupungit toimivat tämän talouspolitiikan keinoin. On helppo sanoa että "no kun se vain toimii" mutta perustelut..=) Meneekö siellä kuka tahansa leipurille ja hakee käntyn? Kas, tarvitsen uuden viitan, haenpa torilta. Ei mutta, miekassa kolhu, heitänpä sen sepälle. Ja nämä palvelut ovat kaikkien saatavilla jotka vaivautuvat opettelemaan Orlanthien tervetuloa-rituaalin.[/quote:667b23386e]
Minulla on vahva käsitys, että Sartarin kaupungit ovat alunperin varsinkin olleet vahvasti jaoteltu eri heimojen erillisiin kaupunginosiin. Oman kaupunginosan sisällä taas eletään kuin omassa klaanissa ikään, nimenomaan kuten esitit. Ainoa ero on se, että viereinen heimo/klaani on kävelymatkan päässä jos jotain diilejä tarvitsee tehdä, samoin markkinat ovat varmasti vähintään viikottaiset verrattuna jokavuodenaikaisiin. Kaupungissa siis tehdään varmaan keskimäärin pienemmän tason diilejä ja useammin, mutta sama periaate on silti voimassa.
Luultavasti kyllä viimeistään lunarimiehityksen myötä kaupunkien rakenne ja talous on muuttunut ratkaisevasti, rahaa käytetään varmasti enemmän vaihtovälineenä, siitä olen ihan samaa mieltä.
Mutta kaikki kunnon Orlanthithan tietävätkin, että kaupungit ovat epäluonnollisia ja pahasta. Ihmettelen oikeastaan todella miten ihmeessä Sartar sai aikoinaan heimot suostuteltua niinkin järjettömiin hankkeisiin.
|
Dovas
linkki
8. maaliskuuta 2003 kello 19.31
|
Dovas
8. maaliskuuta 2003 kello 19.31
linkki
|
Sori, taas off-topic meikäläiseltä...
Humis:
[i:2ef1d4235b]Ihmettelen oikeastaan todella miten ihmeessä Sartar sai aikoinaan heimot suostuteltua niinkin järjettömiin hankkeisiin.[/i:2ef1d4235b]
No hero jolla on Liikkeen riimun voimat hallussaan ja siten muokkaa olemassaolevaa (jopa eläviä olentoja!) kuin paperivahaa halutessaan, sekä ilmestyy tavallisten talonpoikien pihaan auttamaan heitä; ei voi olla muuta kuin hämmästyttävä, ihmeellinen ja vähintäänkin vakuuttava. :)
KoS:sta olen saanut sen käsityksen ettei Sartar kohdannut yhtäkään vastoinkäymistä aikanaan kun suoritti suuret ihmetekonsa. Se mikä mulla pistää taas silmään, on se tutun tuntuinen kaava että todella suurien herojen jälkikasvu polvi toisensa jälkeen on aina vain enemmän luuserimpaa ja epäonnistuvampaa sakkia... Niin orlantheilla kuin muillakin. Ehkeivät sitten ymmärtäneet oppia vanhempiensa viisauksista...
No niin, herot ovat kuitenkin ihmisiä (vaikka Sartar kuolemattomuuden saavuttikin - ihme ettei hänellle ole omaa kulttia :-o ), eivätkä JUMALIA, joten jälkipolven erehdykset eivät ole kovin suuri yllätys.
Mutta kun miettii Sartarin suurta visiota teiden ja kaupunkien muodostamisesta (paikallisen pantheonin "vahvistamisesta"), voisi kuvitella etteivät klaanien asukit ymmärtäneet mahdollisia tulevia vaikutuksia vasta kuin myöhemmin? Rinkeihinhän kuului useampi alueella olevista heimoista... IMO kaupunkien piti toimia lähinnä esimerkiksi heidän kaupankäyntinsä keskuksena ja taata siten rinkien heimoille vakaampi asema alueeseensa nähden ja yhdistää heitä.
Mikäs muu kuin juuri sellainen keskitetty struktuuri nimenomaan, pystyi tarjoamaan Imperiumin politiikalle ja tarkoitusperille sopivampaa kohdetta käyttää hyväksi... :-?
|
Waylander
linkki
12. maaliskuuta 2003 kello 7.47
|
Waylander
12. maaliskuuta 2003 kello 7.47
linkki
|
[quote:85f547d73c]Juha taisi puhua tavallisen klaanilaisen elämästä. Heorttilaisten kaupungeissa klaanin merkitys on IMO vähäisempi ja asukkaat ovat enemmän omillaan. Ei se kumminkaan tarkoita että tarvittaisiin rahaa - jokin arvokas ja HYÖDYLLINEN hyödyke toimii (lähes) yhtä hyvin, esim. ne kuuluisat oravannahat ja muut turkikset.[/quote:85f547d73c]
Oravia ei kasva kaupungin puissa kuin korkeintaan kaksi tusinaa (vähemmänkin jos sattuu kissoja olemaan valtoimenaan) ja muita turkiseläimiä tuskin lainkaan kun niitä perhanan katteja potkiessa tulee huono karma :roll:
[quote:85f547d73c]Seppä tietää tuon ul-metallin arvo vastaa, sanotaan kolmea lehmää.[/quote:85f547d73c]
[quote:85f547d73c]Mistä hän sen tietää ? Jalometalleja ei oikeasti voi käyttää mihinkään HYÖDYLLISEEN. Niistä voi tehdä koruja, patsaita ja muita killuttimia, mutta mitään elintasoa kohottavaa niillä ei saa aikaiseksi (nykyaikana tietysti, mutta sillä ei ole väliä). Niiden arvo määräytyy täysin sen mukaan, mitä joku rikas urpo on valmis niistä maksamaan jollain toisella hyödykkeellä, jolla puolestaan on jotain hyötyarvoa. Orlanthien keskuudessa siis jalometallien arvo määräytyy ensisijassa sen mukaan, kuinka persoja taanit ovat koruille ja helistimille; tosin varsinkin viime aikoina lunarit ovat sekoittaneet tätä kuviota, koska heillä on paljon konkreettisempi käsitys esim. hopean arvosta[/quote:85f547d73c].
Orlanthilla sattuu olemaan Lumoa Hopea loitsu, joten luulisin että se seppä tietää tarkalleen mitä siitä hopeasta saa aikaiseksi. Hopeallahan on hyvä mätkiä vaikka telmoreita tai Ylämaan soiden aaveita. Tai jos moisia ei satu olemaan lähellä niin hopea on tästä samasta syystä arvokasta niille klaaneille ja heimoille joille e.m. ongelmat ovat todellisia. Eli siis erittäin käypää valuuttaa. Lehmäkauppiaat täällä tuntuvat unohtavan analogioissaan meidän historiaamme että nyt puhumme Gloranthasta, jossa metalleilla on maagisia ominaisuuksia. Omassa pelissäni tämä ei välttämättä ole se päällimmäisin seikka kauppaa tehdessä, mutta nostan nyt sen argumenttina esille kelattavaksi.
[quote:85f547d73c]Lopuksi vielä rahan arvoon vaikuttaa se, kuinka hyvä sen luotettavuus on. Jos hopealla ei nälkävuonna saakaan sitä keleen lehmää, niin sen arvo on hyvänäkin vuonna paljon pienempi.[/quote:85f547d73c]
Pitää paikkansa, mutta tätäkin kuviota sotkevat mainitsemasi lunarit. Heillä ei ole aikoihin ollut rankkoja talvia eikä katovuosia. Ja heillä ei ole mitään syytä jemmata karjaa. Eli hopealla saa särvintä katovuosinakin. Puhutaan nyt taas kerran samoista ajankohdista, eli oletetaan että tämä keskustelu käydään 1620 luvun Lohikäärmesolan näkökulmasta. Kaupunkeja on jokaisen karavaanin ulottuvilla, ja näissä kaupungeissa on TAATUSTI lunarien kauppa-asemia. En yksinkertaisesti VOI vetää muuta johtopäätöstä kuin sen että vain täysin tietämätön klaanilainen ei anna mitään arvoa rahalle.
[quote:85f547d73c]Joo. Tämä nyt ihan fiilistelypohjalta, en sen kummemmin asiaa tunne, mutta olen kyllä täysin Juhan, Guzmon ja kumppaneiden kanssa samoilla linjoilla lanttien käyttökelpoisuudesta barbaarien mailla.[/quote:85f547d73c]
Edellä mainittuihin perusteluihini nojaten, olen täysin eri mieltä niiden kanssa jotka väittävät ettei raha käy kuin lingon ammuksina pikkupoikien leikeissä =)
|
Dovas
linkki
13. maaliskuuta 2003 kello 12.38
|
Dovas
13. maaliskuuta 2003 kello 12.38
linkki
|
Luin tuossa hiljattain alusta loppuun saakka Biturian Varoshin matkakertomuksen (joka löytyy helposti netistä kokonaisuudessaan "travels of Biturian Varosh" hakusanoilla).
Issariesin pappina hänen kierreltyään pitkiä aikoja Praxissa ristiin rastiin, kävi Biturian ainakin vaihtokauppaa aina kuin vain pystyi. Paimentolaisten, orlanthien, sivistyneiden pavislaisten ja jopa lunarilaisten kanssa (vaikka lunarit nurisivatkin saatuaan turkiksia kaupan vastineeksi).
Vaikka hän itsekin kertoo käyvänsä näin kauppaa kuitenkaan juuri koskaan rikastumatta, tarjosi se hänelle kuitenkin aina uuden selviytymismahdollisuuden seuraavissa tilanteissa. Aina oli jotain tarpeellista kaupankäyntivälineeksi sikäläisille.
Hän möi pois jopa tosikivenkin.
|
Marcus Maximus
linkki
15. maaliskuuta 2003 kello 14.46
|
Marcus Maximus
15. maaliskuuta 2003 kello 14.46
linkki
|
Me modernit länsimaalaiset olemme käsittämättömän tavara- ja kulutusorientoitunutta väkeä. Niin paljon että on vaikea uskoakaan.
Tämän keskustelun avainpointti on se, että [i:6db2ef0b98]kuvittelemme "riviorliksen" tarvitsevan jatkuvasti lisää materiaa[/i:6db2ef0b98]. Ja näinhän ei suinkaan ole.
Mitä rivibarbaari tarvitsisi sellaista, jota hän ja pari hänen kaveriaan eivät voi valmistaa? Ruuan, työkalujen, vaatteiden, astioiden, talojen, huonekalujen ja lehmien suhteen ollaan perhekuntien ja klaanien tasolla [i:6db2ef0b98]omavaraisia[/i:6db2ef0b98]. Omavaraisuus tarkoittaa sitä, että ei tarvitse ostaa, kun on jo, eikä ostettaisi vaikkei olisikaan, koska tehtäisiin itse.
Elämän pääasia on ruuan tuotanto. Jos ruokaa on, sitä riittää kaikille. Jos sitä ei ole, sitä säästetään, eikä sitä riitä "rikkaillekaan". Thaanit ja herrat saavat enemmän ruokaa kuin muut, asemansa puolesta -- mutta eivät rahalla, vaan statuksella. Tavallisesti ruokaa ei osteta, koska jos johtajat ovat vähänkään viisaita ja jumalat suopeita, varastoja riittää.
Vaimot vaatettavat miehensä ja perheensä, kokonaisuutena naiset vaatettavat klaaninsa. Logiikka toimii simppelillä periaatteella: turkiksia on, jos niitä haetaan metsältä; villaa on jos on klaanilla riittää lampaita; nahkaa on jos on lehmiä. Jos näitä ei ole, käytetään vanhoja vaatteita, tai vaihdetaan näitä viljaan (tms.) naapurien kanssa. Parhaat vaatteet (värjätyt ja muut) menevät jälleen herroille, mutta ei rahan vaan aseman perusteella. Vaatteet käytetään aina loppuun, varmaankin ne siirtyvät eteenpäin (lapsille, köyhille tms.) kuluessaan liian pahasti.
Taloja rakennetaan, jos niitä tarvitaan. Niitä rakennetaan puista, joita on metsässä. Kukaan ei rakenna tupaa yksin, joten niitä tehdään talkoilla. Kukaan ei myöskään tarvitse yksin kokonaista tupaa, joten siellä asuu enemmänkin väkeä. Jokaiselle riittää katto pään päälle; jos ei riitä (vaikka tulipalon takia), herrat ja naiset nukkuvat sisällä, cottarit väsäävät telttoja ja laavuja ulkona.
Lehmät, lampaat, siat ja hevoset lisääntyvät itsestään. Se on näppärää; siksi ne ovat todellisen vaurauden merkki. Vähän työtä ja loputtomasti ruokaa, villaa ja maitoa. Hevoset ovat kalliita; niitä käytetään etupäässä työntekoon. Thaanit usein ratsastavat taisteluun (mutta taistelevat jalan), kaikki muut pääsevät perille juoksemalla.
Nyt meillä on siis ruokaa, vaatteita, juhtia, työkaluja ja asuntoja. Mitä muuta voisimme tarvita? Aseita, koruja, jopa panssareita. Metalliesineitä. Nyt, monestako barbaarikaivoksesta olemme kuulleet? Emme käsittääkseni yhdestäkään.
Aseet, korut ja panssarit [i:6db2ef0b98]peritään[/i:6db2ef0b98], tai niitä [i:6db2ef0b98]lainataan[/i:6db2ef0b98] (lähinnä thaaneille). Hyvin harvalla on häntä itseään varten taottua kamaa. Päällikkö voi lainata thaaneilleen aseet, niitä otetaan vihollisilta, peritään isiltä ja joskus harvoin taotaan. Koruja otetaan kaupankäynnissä mieluummin kuin rahaa, koska ne ovat yhtä arvokkaita mutta näyttävät komeammilta. Metallipanssarit ovat harvinaisia.
En näe miksi klaanissa siis joku muu kuin päällikkö, kauppias tai renkaan jäsen tarvitsisi metallirahoja. Tai juuri mitään, mitä lunarikauppiailla on myytävänä.
|
Marcus Maximus
linkki
15. maaliskuuta 2003 kello 14.51
|
Marcus Maximus
15. maaliskuuta 2003 kello 14.51
linkki
|
Pari lisäystä klaanibarbaarien elämäntapaan.
[b:d6a9fe97b7]Kukaan[/b:d6a9fe97b7] barbaari ei saa tuntipalkkaa.
[b:d6a9fe97b7]Kukaan[/b:d6a9fe97b7] ei tee edes varsinaisesti palkkatyötä.
Yhteisö varmistaa, että jokainen tekee osansa työstä.
Ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä.
Olutta juodaan, jos sitä on. Mutta ei pubissa. Eikä siitä makseta.
Vieraille tarjotaan mitä tarjotaan. Muuten syövät eväitään.
Kerjääminen on vaihtoehto. Sillä ei saa rahaa.
Viihdyttäjille annetaan ruokaa palkkioksi.
Työtä tehdään, koska työt on tehtävä. Ei palkan vaan selviytymisen takia.
|
Kasila
linkki
15. maaliskuuta 2003 kello 15.39
|
Kasila
15. maaliskuuta 2003 kello 15.39
linkki
|
[quote:9450c822e0]Kukaan barbaari ei saa tuntipalkkaa.
Kukaan ei tee edes varsinaisesti palkkatyötä. [/quote:9450c822e0]
Niin entäs kaikki muut barbaarit gloranthassa... ?
Tarkoitat varmaan Sydänmaitten poppoota ja sieltä... mites vaikka raliosissa tai Näkymättömän orliksen palvojat Carmaniassa.
Barbaari ei tarkoita mielestäni Orlanthilaista Gloranthassa ?!
No joops... meillä orlanthilaisilla on aina niitä Issaeressin palvojia jotka hoitaa raha judanssit kun ei klaanilaisille kannata moisia asioita kertoa..
No Muutenkin olen sitä mieltä, että kaikki sekoittuu kun lunarilaiset kätyrit rupee hengaamaan nurkilla-.-- Tyyliin Intiaanit ja Uudisraivaajat... Rahalla saa tulilientä ja rahaa saa kun antaa viljaa tai nautoja poikkee.
Tässä tulee vastaan ns. HC pelaaminen eli siis jos tykkää pelata kulttuurievoluutiota barbababa Yhteisössä moinen tarkkuus kunniaan. But not in my game... ;)
Mutta mitenkäs siis muissa Orlanthilaisissa piireissä vaikka Fronelassa (olikos se junoria vai mikä) niin orlikset käsittää rahan...?! (siis Virallisessa mielessä ala greg staff)
|
Guzmo
linkki
15. maaliskuuta 2003 kello 23.24
|
Guzmo
15. maaliskuuta 2003 kello 23.24
linkki
|
MM:n kommentit kattavat lohikäärmesolan, sartarin, osan Tarshia jne. eli n. 90% alueista joilla yleensä "barbaaripeliä" vedetään. Aamen ja kiitos, se oli siinä.
|
Marcus Maximus
linkki
16. maaliskuuta 2003 kello 0.22
|
Marcus Maximus
16. maaliskuuta 2003 kello 0.22
linkki
|
[quote:8fa6b4f50a="Kasila"]Tarkoitat varmaan Sydänmaitten poppoota ja sieltä... mites vaikka raliosissa tai Näkymättömän orliksen palvojat Carmaniassa. [/quote:8fa6b4f50a]
Periaatteessa tarkoitin erityisesti Sartarilaisia ja Heortinmaalaisia, jossain määrin eteläisiä Tarshilaisia sekä autiomaan nomadeja.
(Käännöstekninen huomio muuten: RQ:n suomenkielisessä kamassa Heortland on käännetty väärin Sydänmaaksi. Oikea suomennos on Heortinmaa. Sydänmaatkin Gloranthasta löytyvät, keskeltä Lunarin Imperiumia).
[quote:8fa6b4f50a]No Muutenkin olen sitä mieltä, että kaikki sekoittuu kun lunarilaiset kätyrit rupee hengaamaan nurkilla-.-- Tyyliin Intiaanit ja Uudisraivaajat... Rahalla saa tulilientä ja rahaa saa kun antaa viljaa tai nautoja poikkee. [/quote:8fa6b4f50a]
Samaa mieltä. Rahan arvostus muuttuu, kun tiedetään, että se kelpaa sekä lunareille että faaraolle. Lunarivastaisille klaaneille lunareilla ei tosin ole paljoa myytävää; mitäpä hyvä orlanthi lunareilta haluaisi sellaista, mitä ei itse tekemällä saa?
Tuliliemikuvionkin saa Gloranthaan; keisarikunnan korruptoidut osat varmasti harkitsevat hazian viemistä Sartariin.
[quote:8fa6b4f50a]Tässä tulee vastaan ns. HC pelaaminen eli siis jos tykkää pelata kulttuurievoluutiota barbababa Yhteisössä moinen tarkkuus kunniaan. But not in my game... [/quote:8fa6b4f50a]
Tunnustan, että minunkin peleissäni rahaa käytetään jonkin verran. Tosin esimerkiksi codersissa sille oli perustelu; kooderit käyttivät rahaa, kunnes ymmärsivät barbaarien haluavan tavaraa mieluummin. Alkoivat sitten kulkea vakituisesti pienen turkismäärän kanssa, siltä varalta että joutuisivat antamaan vastalahjoja barbaareille. Alkuun oli pieni ongelma kun lyötiin joku mahtimiekka kouraan ja toivotettiin tervetulleeksi, kun olisi vastalahja pitänyt antaa, eikä mitään sopivan arvotonta ollut tullut mukaan.
[quote:8fa6b4f50a]Mutta mitenkäs siis muissa Orlanthilaisissa piireissä vaikka Fronelassa (olikos se junoria vai mikä) niin orlikset käsittää rahan...?! [/quote:8fa6b4f50a]
Perinteisessä Orlanthikulttuurissa kolikoita ei käytetä. Sivistys tuo niitä tullessaan sinne, missä sivistystä on. Kaikkialla samaan tapaan.
Kysymys ei ole vain siitä, käytetäänkö metallia vaihdon välineenä. Kysymys on siitä, että barbaarikulttuuri ei ole kulutuskulttuuri, vaan selviytymiskulttuuri. Ei tyynen meren paratiisisaarillakaan käytetty rahaa ennen länsimaista sivistystä. Siellä viljeltiin juurikasvia nimeltä taro, josta saa satoa ympäri vuoden. Yhdellä tarolla yksi ihminen elää yhden päivän. Tästä seuraa se, että joka päivä jokaisen on istutettava yksi taro, eikä muuta työtä tarvitse juuri tehdä. Taron istuttamiseen ja viljelmän hoitamiseen menee tunti, joka on parasta käyttää aamuyöllä. Päivisin maataan palmun alla ja jutellaan mukavia.
Mutta; siksi Orlantheilla ei ole myyttejäkään rahasta. Ne ovat jotakin ei-orlanthilaista. Siinä on kyllä ainesta kauniille ja suureelliselle Etyrieen sankariretkelle; tuoda raha Sartariin kuten Hon-Eel toi maissin Tarshiin.
Minullakin on vähän ongelmia kaupunkien (vaikka Jonstownin) kanssa, muuten. Minun Glorathassani niissä käytetään rahaa jonkin verran; mitä isompi kaupunki, sitä varmemmin asiat toimivat rahassa. Pavis on keskeinen penninpyörityspaikka, mikä johtuu siitä, että pavislaiset eivät ole perhettä keskenään eivätkä luota toisiinsa.
|
newsalor
linkki
17. maaliskuuta 2003 kello 6.36
|
newsalor
17. maaliskuuta 2003 kello 6.36
linkki
|
"King of Dragon Pass" -pelissä tuntuu löytyvän arvoesineitä klaanin tulalta, jos vain viitsii etsiä. Tämä saattaa tietenkin olla pelin tuomaa hapatusta, mutta kyllä sitä kaivostoimintaa tuntuu olevan. Se ei ehkä ole kovin ammattimaista, mutta maan jumalattarien ystävällisellä avustuksella sen ei ehkä tarvitse ollakkaan. Lisäksi Tarshin alueella tuntuu olevan runsaasti kaivostomintaa ja tämä lienee totta myös Kero Finin heimojen parissa. Muistaakseni Tarsh in Flamesissa oli kuvaus yhdestä kaivoskaupungista. Eli metallia on saatavilla.
Metalleja ei kuitenkaan ole kovin runsaasti saatavilla. Tavallinen fyrdiläinen taistelee keihäällä, vaikka asetaaneille onkin vara kustantaa hienot pronssiset rengashaarniskat ja miekat, niin se on jossain määrin ylellisyyttä sekin. Uskon, että King of Dragon Pass on kohtuu tarkka malli sartarilaisten klaanielämästä. Pelissä hopeaa tarvittiin juuri asetaanien "palkkaukseen" eli varustamiseen. Hopeaa käytettiin myös klaanien väliseen kaupankäyntiin, vaikka se olikin selkeästi mullikoita vähäisempi vaihdon väline. Olen Marcuksen kanssa samoilla linjoilla siinä, että klaanin sisällä rahaa ei käytetä, mutta uskon, että klaanien ja ehkä jopa sukujen välillä sillä on merkitystä. Kaupungeissa enemmän, kuin maalla. Kyllä sille Sartarin huoneellekkin on maksettu veroja. Vaikka prinssi ei olekkaan kansaa riistänyt, niin aina hopeasta on ollut helpompi luopua, kuin rakkaasta mansikista.
|
Waylander
linkki
17. maaliskuuta 2003 kello 7.34
|
Waylander
17. maaliskuuta 2003 kello 7.34
linkki
|
MM puhuu täyttä asiaa, mutta jättää vastaamatta olennaisimpiin kysymyksiin ja arveluihin joita esitin aiemmin. Ymmärrän kyllä klaanien omavaraisuuden täysin ja niin olen pelannutkin.
Pointtinani oli kuitenkin kaupankäynti jossa barbaarit olisivat ketjun välittäjä vaihe. Seikkailija tuo klaaniin rahaa/metallia/"goods" - tuotteita joilla ei ole heille itselleen (siis barbaareille) välttämättä mitään käyttöarvoa. Käyttöarvon puute taas MM:n esimerkin mukaan tarkoittaa että asialla ei ole mitään arvoa barbaareille. Tässä vaiheessa OLETAN että barbaarit älyävät tuotteen KAUPPA-ARVON, jolla on merkitystä Lunareiden kauppiaiden kanssa asioidessa. Jos klaanin kauppias on tilanteen tasalla näissä asioissa, en edelleenkään voi ymmärtää miksei tämä kauppias voisi parantaa yhteisönsä "vakavaraisuutta" käymällä kauppaa seikkailijoiden kanssa melkeinpä juuri niillä pelitermeillä mitkä Runequestin perussäännöissä esitetään. Tämä vakavaraisuus voi tarkoittaa vaikkapa siemenviljan ostoa, lehmien ostoa, niiden KALLIIDEN hevosten hankkimista peltotöitä helpottamaan, metallin jalostamista aseiksi ettei oltaisi niiden perintökalleuksien varassa jne.
|
Shireh
linkki
17. maaliskuuta 2003 kello 9.16
|
Shireh
17. maaliskuuta 2003 kello 9.16
linkki
|
Ööööö, kuinka paljon yksi bolgi on lunareissa? :-o
|
Larppa
linkki
17. maaliskuuta 2003 kello 12.42
|
Larppa
17. maaliskuuta 2003 kello 12.42
linkki
|
calyz kirjoitti:
[i:e82e9fba25]kuinka paljon yksi bolgi on lunareissa? [/i:e82e9fba25]
Vähän, siis tosi vähän. Tietenkin riippuu paikasta, mutta jos oletetaan, että rahan arvo on sama kaikkialla, niin se bolgi on nopeasti laskettuna jotain 1/100 osa lunaria tai sinne päin. Eli siis 0,01 lunaria, eli ei kannata varmaan laskea sitä lunari arvossa. :)
|
Marcus Maximus
linkki
19. maaliskuuta 2003 kello 9.41
|
Marcus Maximus
19. maaliskuuta 2003 kello 9.41
linkki
|
Hassua, kuvittelin jo vastanneeni.
[quote:662b4200e8="Harhaoppinen Wyrmin Ystävä"]"King of Dragon Pass" -pelissä tuntuu löytyvän arvoesineitä klaanin tulalta, jos vain viitsii etsiä. Tämä saattaa tietenkin olla pelin tuomaa hapatusta, mutta kyllä sitä kaivostoimintaa tuntuu olevan. [/quote:662b4200e8]
Määritelläänpä kaivostoimintaa sen verran, että se edellyttää muutakin kuin karhunsammalen siirtelyä. Gloranthassahan metallit ovat kuolleiden jumalien luita, joten kultasuonet ovat aika kirjaimellisia eikä masuuniteknologiaa välttämättä ehkä tarvita (koska metallit lienevät maassa puhtaina, eivät malmeina, mistä voidaan kyllä keskustella erikseenkin). Siitä huolimatta väittäisin, että ne on kyllä louhittava maasta ihan raskaimman mukaan.
Nuo KoDPin aarteet ovat kyllä ihan oleellinen pointti sartarilaisuutta, etenkin varhaista jälleenasutuksen aikaista sartarilaisuutta. Ei pidä unohtaa, että eletään massiivisen Wyrmin Ystävien Imperiumin raunioilla; sanoisin että suurin osa barbaarien metalliesineistä voikin hyvin olla WYI-perintöä (esimerkiksi uudelleentaottuna).
[quote:662b4200e8="Newsalor"]Lisäksi Tarshin alueella tuntuu olevan runsaasti kaivostomintaa ja tämä lienee totta myös Kero Finin heimojen parissa. [/quote:662b4200e8]
Tarshissa on sivistys, ja tilanne on siksi varsin eri kuin Sartarissa. Kero Finin heimot myönnän, ja he ovatkin poikkeus palvomiensa jumalien takia. Eiköhän kyse ole Asrelian maahan kätkemien aarteiden (metallien) etsimisestä, jossa Maranin taikuudella on suuri osa. Mutta kyllä, ihan rehellistä kaivostoimintaa. Sillä kai Maranabakin hengissä pysyy.
[quote:662b4200e8="Newsalor"]Pelissä hopeaa tarvittiin juuri asetaanien "palkkaukseen" eli varustamiseen. [/quote:662b4200e8]
Nimenomaan varustamiseen, ei missään tapauksessa palkkaukseen ilman lainausmerkkejä. Siksihän KoDPissa armeijanpito niin halpaa onkin; thaani syö enemmän ja valittaa aina välillä, mutta palkkaa ei makseta.
[quote:662b4200e8="Newsalor"]Olen Marcuksen kanssa samoilla linjoilla siinä, että klaanin sisällä rahaa ei käytetä, mutta uskon, että klaanien ja ehkä jopa sukujen välillä sillä on merkitystä. Kaupungeissa enemmän, kuin maalla. Kyllä sille Sartarin huoneellekkin on maksettu veroja. Vaikka prinssi ei olekkaan kansaa riistänyt, niin aina hopeasta on ollut helpompi luopua, kuin rakkaasta mansikista.[/quote:662b4200e8]
Sanoisin, että pääosa Sartarienkin keräämästä verosta on ollut viljaa, eläimiä, käsitöitä ja työtä. Voisin kyllä kuvitella, että Sartarin huone on sitten käynyt kauppaa verotuloillaan esimerkiksi Manirian suuntaan. Kyllä siinä välissä varmasti rahaakin pyörii, mutta lähinnä välineenä, ei päämääränä.
Sepäs oli kauniisti muotoiltu. Raha on välivaihe muutettaessa arvokasta tavaraa A arvokkaaksi tavaraksi B. Se on helppoa, koska se on pienikokoista ja helposti laskettavaa, mutta epäluotettavana pidettyä, koska siitä ei aina välttämättä olekaan hyötyä. Vakavaraisuuteen pyrkivä klaani kerää ensisijassa eläimiä ja hyödyllisessä muodossa olevaa mammonaa (turkiksia ja työkaluja mieluummin kuin rahaa), koska aina voi tulla se päivä kun rahalla ei saakaan enää mitään. Näitä päiviä on Sartarin historiassa ollut, esimerkiksi jokaisena pahana katovuotena.
Waylander; Seikkailijaekonomia on ollut aina mahdottoman vaikeasti ymmärrettävää, kun en käsittänyt mistä se ensimmäinen aarre tulee pesämunaksi örkkiluolaan. Sen jälkeenhän loppu on pässinlihaa; seikkailijat yrittävät hakea aarretta, kuolevat ja kartuttavat aarretta, kunnes lopulta paikalle tulee suuri seikkailija, josta tulee satumaisen rikas. :-)
Vakavammin, koko seikkailija-ammattikunta on jotakin, joka ei kauhean hyvin istu sartarilaisnäkemykseeni. En esimerkiksi täysin hahmota, miksi seikkailijat eläisivät rahataloudessa kun muu yhteiskunta ei elä. Toki seikkailijat saavat rahalla (ylihintaa maksamalla) asioita, mutta mistäpä seikkailijat saavat rahaa itse? (Yhteiskunnassa, jossa rahaa ei tavata käyttää helposti?)
|
Waylander
linkki
19. maaliskuuta 2003 kello 11.46
|
Waylander
19. maaliskuuta 2003 kello 11.46
linkki
|
[quote:0d9a98caa7]Ei pidä unohtaa, että eletään massiivisen Wyrmin Ystävien Imperiumin raunioilla; sanoisin että suurin osa barbaarien metalliesineistä voikin hyvin olla WYI-perintöä (esimerkiksi uudelleentaottuna). [/quote:0d9a98caa7]
Juuri näin. Erämaat kätkevät monenlaista sisäänsä kun vähän tarkemmin katsoo. Vanhoja raunioita, kaivoksia jne.
[quote:0d9a98caa7]Sanoisin, että pääosa Sartarienkin keräämästä verosta on ollut viljaa, eläimiä, käsitöitä ja työtä. Voisin kyllä kuvitella, että Sartarin huone on sitten käynyt kauppaa verotuloillaan esimerkiksi Manirian suuntaan. Kyllä siinä välissä varmasti rahaakin pyörii, mutta lähinnä välineenä, ei päämääränä. [/quote:0d9a98caa7]
Tämä oli juuri se sama pointti minkä esitin aiemmassa kommentissani. Olemme siis samaa mieltä asiasta. :)
[quote:0d9a98caa7]Vakavaraisuuteen pyrkivä klaani kerää ensisijassa eläimiä ja hyödyllisessä muodossa olevaa mammonaa (turkiksia ja työkaluja mieluummin kuin rahaa), koska aina voi tulla se päivä kun rahalla ei saakaan enää mitään. Näitä päiviä on Sartarin historiassa ollut, esimerkiksi jokaisena pahana katovuotena.[/quote:0d9a98caa7]
Toisaalta rahaa ja muuta arvokasta "pientä" on helpompi suojella kuin suuria karjalaumoja. Olen kyllä sitä mieltä että asioista tietävä klaaninkauppias saa hankittua tarpeen tullen lunareilta ruokaa/karjaa, nopeastikin, esimerkiksi nälän häämöttäessä. Tällöin esimerkiksi raunioista löydetyt WYI:n aikaiset kauniit säihkyvät keihään kärjet maksaisivat nopeasti takaisin niiden säilyttämisestä kertyneen vaivan.
[quote:0d9a98caa7]Waylander; Seikkailijaekonomia on ollut aina mahdottoman vaikeasti ymmärrettävää, kun en käsittänyt mistä se ensimmäinen aarre tulee pesämunaksi örkkiluolaan. Sen jälkeenhän loppu on pässinlihaa; seikkailijat yrittävät hakea aarretta, kuolevat ja kartuttavat aarretta, kunnes lopulta paikalle tulee suuri seikkailija, josta tulee satumaisen rikas. :-) [/quote:0d9a98caa7]
Näinhän se menee :) Tuo pesämunan alkuperän keksiminen on ihan mielikuvituksesta kiinni. Örkit (tai muut möröt) ovat voineet asettua asumaan joihinkin raunioihin josta on löytynyt aarteina ja sana on kulkeutunut rikkauksia ja valtaa janoavalle vallattomalle porukalle...;) Fiksuna jäbänä keksit taatusti sata käyttökelpoista tarinaa päivässä tuon "ongelman" ohittamiseksi.
[quote:0d9a98caa7]Vakavammin, koko seikkailija-ammattikunta on jotakin, joka ei kauhean hyvin istu sartarilaisnäkemykseeni. En esimerkiksi täysin hahmota, miksi seikkailijat eläisivät rahataloudessa kun muu yhteiskunta ei elä. Toki seikkailijat saavat rahalla (ylihintaa maksamalla) asioita, mutta mistäpä seikkailijat saavat rahaa itse? (Yhteiskunnassa, jossa rahaa ei tavata käyttää helposti?)[/quote:0d9a98caa7]
Kampanjasta kiinni. Nykyisen Herowars-painanta linjan mukaisesti olet melkolailla oikeassa kun tutkaillaan suurinta osaa Sartarin klaaneista. Sitten on varmasti niitä jotka ovat läheisemmässä kanssakäymisessä lunareiden kanssa ja jotka siksi ymmärtävät rahan arvon. Runequestin aikaan painettiin seikkailuja kuten Käärmepiipun syvänne, Omenakuja, Haunted Ruins ja monia muita joista jokaisesta jäi käteen rahaa ja arvoesineitä, ja missään ei sanottu ettei niillä ollut arvoa niissä ympäristöissä. Jos kampanja on aloitettu noina aikoina vailla mitään "uutta" virallista käsitystä niin on hemmetin vaikea alkaa muuttamaan maailmaa lennosta siten etteivät pelaajat ala kyselemään että mikä helvetti on kun ei raha kelpaa.
Minulle ainakin 100 dollarin seteli on 100 dollaria vaikkei sillä saakkaan täällä keittoa kaupasta. Sitä ei voi syödä eikä sillä kannata pyyhkiä persettä kun se on niin kovaa paperia, mutta sen arvo säilyy ja sen voi käyttää sitten "pahana" päivänä kun eurot (kurren nahat) loppuu. Tarttee vaan matkustaa sieltä periferiasta ja kyllä elämä maittaa.
|
Marcus Maximus
linkki
19. maaliskuuta 2003 kello 16.46
|
Marcus Maximus
19. maaliskuuta 2003 kello 16.46
linkki
|
[quote:e8c5591871="Waylander"]Toisaalta rahaa ja muuta arvokasta "pientä" on helpompi suojella kuin suuria karjalaumoja. Olen kyllä sitä mieltä että asioista tietävä klaaninkauppias saa hankittua tarpeen tullen lunareilta ruokaa/karjaa, nopeastikin, esimerkiksi nälän häämöttäessä. Tällöin esimerkiksi raunioista löydetyt WYI:n aikaiset kauniit säihkyvät keihään kärjet maksaisivat nopeasti takaisin niiden säilyttämisestä kertyneen vaivan. [/quote:e8c5591871]
No, nopeasti ja nopeasti, muutamien viikkojen aikataululla... Mutta mahdollisesti kyllä riittävän nopeasti. Lunareilta mahdollisesti ostettava viljahan on kaikki lunareille pakolla verona maksettua, jota sitten ostetaan takaisin. Siinä on vielä hiekkaakin seassa, perskeles.
Orlanthiperspektiivistä ongelma on siinä, että rahan arvo laskee aina juuri silloin kun sitä tarvitaan, lehmän arvo pysyy vakiona -- hyvin hoidettuna kasvaen myös huomattavaa korkoa. Lunareilla ei myöskään liene kovin hyvä maine kauppiaina.
Mutta, näinkin varmastikin tehdään. Ei kuitenkaan mittakaavassa, joka olisi kauhean oleellinen Sartarin talousjärjestelmässä.
[quote:e8c5591871="Waylander"]Runequestin aikaan painettiin seikkailuja kuten Käärmepiipun syvänne, Omenakuja, Haunted Ruins ja monia muita joista jokaisesta jäi käteen rahaa ja arvoesineitä, ja missään ei sanottu ettei niillä ollut arvoa niissä ympäristöissä. Jos kampanja on aloitettu noina aikoina vailla mitään "uutta" virallista käsitystä niin on hemmetin vaikea alkaa muuttamaan maailmaa lennosta siten etteivät pelaajat ala kyselemään että mikä helvetti on kun ei raha kelpaa. [/quote:e8c5591871]
Historian painolastia. Gregin pitäisi vetää ainakin Omenakuja takaisin markkinoilta, perusteena asiavirheet. :-)
Mutta kyllä tuo meidänkin peliimme vaikuttaa. Lähtökohta on kuitenkin se, että kyllä raha kelpaa, mutta ei sitä saa ellei nimenomaan halua, ja se onkin jo vähän kummallista.
(Issarieen ahneus-kultinkirouksenkin voisi melkein tulkita rahanahneudeksi. Väärin tehnyt kauppias haluaa niin paljon vaihdon välineitä, ettei raaski vaihtaa niitä mihinkään ja kuolee rikkaana kurjuudessa).
|
Waylander
linkki
21. maaliskuuta 2003 kello 18.41
|
Waylander
21. maaliskuuta 2003 kello 18.41
linkki
|
Osoittautui että MM ja minä olemme löytäneet yhteisen sävelen koskien Sartarin rahataloutta. :) Pilkkua on turha alkaa hieromaan.
|