Vanha foorumi

Takaisin

Haltiat ja heidän kulttuurinsa

RuneQuest hahmot, hirviöt ja olennot

Anonymous 8. maaliskuuta 2002 kello 20.53

Kirjoittaja	Viesti
Anonymous linkki 1. lokakuuta 2001 kello 20.32
Anonymous 1. lokakuuta 2001 kello 20.32 linkki	Siis haluaisin tietää haltijoitten kulttuurista ja sellasesta. Millanen on hallitus ja perhe järjestelmä Haltioilla, onko roduilla eroja ? Millasia sankareita/jumalia on Haltioilla? Yleisimmät ammatit Haltioilla, maanviljeliä vai mikä? Onko Haltoilla shamaaneja ? Ja yleensäkkin kaikki linkit jotka liittyvät haltoihin ovat tervetulleita. ja kuinka mahdollista on että Haltia jättää metsänsä ja rupeaa seikkailemaan, onko tälläiset henkilöt hylätty tai jotain? Ja yleensäkkin kaiken lainen tieto Haltioista on tervetullutta Kiitos kaikille vastanneille.
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 1. lokakuuta 2001 kello 12.24
Topi Hiski Viljami Salmi 1. lokakuuta 2001 kello 12.24 linkki	Sies.. Gloranthassa haltiat on täysin kasveja.. siis et ne on tosiaan kasvi olentoja eikä ihmisiä, joilla on hassut korvat ja tavat. Haltiat kuulvat metsään samalla tavalla kuin esim. dryaiditkin. Joskin dryaidi on sidottu puuhunsa, mutta haltiat ovat tavallaan yhtä sidottuja, koska he "kuulevat metsän laulun" eli he ovat tavallaan osa suurta yhteismieltä, eli metsää. Eli tämä on se haltia- aisti. Haltiat eivät pidä metsien ulkopuolelle menemisestä, koska heidän elämä aistinsa ei ole kovin tottunut esim. Vilja peltoihin ja kaupunkeihin, jotka ovat kovin vieraita haltioille. Haltioilla on todella monimuotoinen kulttuuri ja he palvovat monia jumalia ja monia henkiä, mutta kaikkien yläpuolella on kaikenkattava luonto Aldrya, jota kaikki haltiat kunnioittaa ja palvoo. Haltioiden alkumyytit muistaa ajan, kun koko maailma oli vain yhtä suurta metsää jonka nimi oli Aunderu ja metsä ulottui mereen asti. Haltia kulttuuri on varmastikkin todella erilainen kuin mikään ihmisten ja paljon yhtenäisempi. Toisaalta haltioita on monia erilaisia. On ruskeahaltioita jotka ovat koivuista ja muista lehtipuista ja viherhaltioita jotka on havupuista. Kaikilla Aldryameilla (kasveilla joilla on eläinten piirteitä, eli myös haltiat) on siis tavallaan sellainen puu tai kasvi mitä ne edustaa. On esim. suuria ja ikivanhoja punapuu haltioita ja pieniä ja notkeita pajuhaltioita! Mutta metsissä on yleensä sellaisia aldryameja, jonka laisia kasveja metsässä on. Haltiat ei tee esineitä kuten ihmiset, vaan he kasvattaa ne. Esim. Haltia jouset on elävää puuta ja monet arvoesineetkin on kasvatettu erikoisista puista tai kasveista haltia kulttuurissa. Haltia ase-seppä ei kai tao asettaan (ainakaan kokonaan) vaan huolehtii puusta, joka tuottaa aseita! Haltiat käyttä esimerkiksi kaarna haarniskaa ja myrkky nuolia. Aldryameja hallitsee kussakin metsässä "neuvosto" joka koostuu monista eri olennoista ja metsän asukkaista ja jossa keskeistä johtajaa ei ole. Sellainen epäonninen haltia joka on jonkun ihmeellisen sattuman kautta vaikka syntynyt puutteelisen haltia-aistin kanssa, on vaikea sopeutua yhteisöön. Tällaisia haltioita sanotaan juurettomiksi. He saattaa jättää metsät tai ruveta palvomaan jotain outoja jumalia. Monet juurettomat jää metsään esim. tuoden jonkun oman kultin mukanaan ja auttaen metsää ja yhteisöä. Mutta on niitä juurettomia jotka hylkää kokonaan kultturinsa ja lähtee etsimään jotain... Netissä on aivan loistava artikkeli haltioden ajatuksista, ja kuinka haltiat puhuu ja miettii..
Nysalor linkki 1. lokakuuta 2001 kello 14.38
Nysalor 1. lokakuuta 2001 kello 14.38 linkki	Topi Hiski Viljami Salmi: [i:85a7fc920c] Gloranthassa haltiat on täysin kasveja.. siis et ne on tosiaan kasvi olentoja eikä ihmisiä, joilla on hassut korvat ja tavat.[/i:85a7fc920c] Niin, tämä on ensisijaisen tärkeä asia muistaa. [i:85a7fc920c] Haltiat kuulvat metsään samalla tavalla kuin esim. dryaiditkin.[/i:85a7fc920c] Dryadit ovat siis tavallaan metsänhenkiä, jotka ovat sitoutuneet johonkin tiettyyn metsän puuhun. He ovat aldryamiyhteisössä hyvin arvostetussa asemassa. Metsissä asustaa myös keijukaisia, jotka ovat pieniä kukkien ja ruohojen henkiä ja heillä on usein joitakin taikavoimia. Rönsyt puolestaan ovat pensasmaisia otuksia, jotka eivät ole yhtä älykkäitä kuin haltiat ja huonompia taistelijoitakin. [i:85a7fc920c] Eli tämä on se haltia- aisti.[/i:85a7fc920c] Haltia-aisti on siis kyky, jonka avulla haltia pystyy tuntemaan elävän kohteen tunnetilan, terveyden, onko se rasittunut tai tuskissaan, jne. Arvattavasti tämä toimii kaikkiin kasveihin, olivatpa ne sitten ihmisen kasvattamia, villejä tai jotakin siltä väliltä. Haltia-aisti kertoo myös maaperän ominaisuuksista eli sen ravintopitoisuuden, kosteuden ja yleisen laadun. [i:85a7fc920c] kaikkien yläpuolella on kaikenkattava luonto Aldrya, jota kaikki haltiat kunnioittaa ja palvoo[/i:85a7fc920c] Tarkentaisin sen verran, ettei Aldrya ymmärtääkseni ole itse luonto, vaan jumalatar, jonka ansiota ovat lukuisat maan kasvit. Vastaavasti Aldryan sisarpuoli Murthdrya pani alulle veden kasvit ja niiden hoitajat eli sinihaltiat. [i:85a7fc920c] On ruskeahaltioita jotka ovat koivuista ja muista lehtipuista ja viherhaltioita jotka on havupuista.[/i:85a7fc920c] Ja keltahaltiat puolestaan liitetään viidakon kasveihin. Nämä kolme lajia ovat ns. tosihaltioita, mutta Gloranthassa on lisäksi ainakin mustahaltioita, sinihaltioita ja punahaltioita. Mustahaltiat yhdistetään sieniin ja heidän jumalansa on Mee Vorala. Nämä myös yöhaltioiksi kutsutut olennot tulevat toimeen myös peikkojen kanssa ja kasvattavat monia maagisiakin sienilajeja. Sinihaltiat ovat – kuten jo aikaisemmin totesin – Murthdryan jälkeläisiä ja he pitävät huolta meren valtavista kasveista ja levälautoista. Sinihaltiat hengittävät vettä ja tukehtuvat vedenpinnan yläpuolella. Punahaltiat puolestaan asuttavat valtavia soita ja heidät yhdistetään suokasveihin. Slor on punahaltioiden yleisin jumaluus, mutta ihmiset tuntevat heitä melko huonosti. [i:85a7fc920c] Mutta on niitä juurettomia jotka hylkää kokonaan kultturinsa ja lähtee etsimään jotain... [/i:85a7fc920c] Tällaisista haltioista voi hyvinkin tulla suorastaan luopiohaltioita, jotka tekevät suorastaan luonnottomia asioita: esimerkiksi syövät lihaa! juggah: [i:85a7fc920c] Millasia sankareita/jumalia on Haltioilla?[/i:85a7fc920c] Haltioiden (siis tosihaltioiden) yleisin jumaluus on tosiaankin Aldrya. Hänen ohellaan tärkeä on Flamal, kasvien ja Aldryan isä. Ernaldaa, Aldryan äitiä, palvotaan myös, kuten muita maajumalattariakin. Jotkut haltiat erikoistuvat metsän sairauksien hoitamiseen ja he palvovat yleensä Chalana Arroyta. Soturit puolestaan voivat liittyä Babeester Gorin tai Yelmalion pelottaviin haltiasoturijoukkoihin. [i:85a7fc920c] Yleisimmät ammatit Haltioilla, maanviljeliä vai mikä?[/i:85a7fc920c] Haltiat eivät viljele lainkaan maata samalla tavalla kuin ihmiset. Metsä on kokonaisuudessaan heidän kasvimaansa ja he vaalivat sitä huolella, joskin antaen myös luonnon tehdä oman osansa. Suurin osa haltioista on kasvienhoitajia ja he kasvattavat syötäviä kasveja. Osa haltioista on valinnut osakseen metsän fyysisemmän suojelun ja heistä on tullut sotureita. Jotkut ovat käsityöläisiä, vaikkakin tämä tarkoittaa enemmän sitä, että haltia huolehtii noista Topin mainitsemista tarvikkeita tuottavista kasveista. Jotkut johtajuudella ja jumalten siunauksilla varustetut haltiat huolehtivat metsän henkisistä tarpeista pappeina ja shamaaneina. [i:85a7fc920c] Onko Haltoilla shamaaneja ?[/i:85a7fc920c] Kyllä, haltioilla on shamaaneja ja he harrastavat shamanismia. Elävillä metsän kasveilla on henki ja shamaanit pystyvät tulemaan toimeen näiden henkien kanssa. Shamaanit voivat karkottaa mahdollisesti metsään eksyviä pahoja henkiä ja ajaa pois metsää vainoavat kasvisairaushenget. [i:85a7fc920c] ja kuinka mahdollista on että Haltia jättää metsänsä ja rupeaa seikkailemaan, onko tälläiset henkilöt hylätty tai jotain?[/i:85a7fc920c] Onhan se mahdollista, että haltiat seikkailevat, mutta oikeaoppiset haltiat eivät taatusti ole innokkaita liittymään kuvottavia, lihaa syövien ja kamalia tapoja noudattavien ihmisten joukkoon. Peikot ja kääpiöt ovat tietysti jo muutenkin pois laskuista muinaisten vihamielisyyksien vuoksi. Sen sijaan ihmisten mailla matkaavat haltiat saattavat olla menossa vierailulle toiseen haltiametsään – tai sitten sotaretkelle ihmisiä tai muita vihollisia vastaan. Metsästä poistuvat lähinnä nuoret haltiat (20-40-vuotiaat), jotka eivät ole vielä saavuttaneet mainetta ja kunniaa ja joiden ei ole aika vielä vakiintua. No, tässäpä hiukan informaatiota. Jos (kun) sinulla herää lisää kysymyksiä, niin laita tänne. Vastailen niihin kyllä mielelläni.
Guzmo linkki 2. lokakuuta 2001 kello 14.27
Guzmo 2. lokakuuta 2001 kello 14.27 linkki	Joko peikkohahmosi kuoli juggah? :wink: - Guzmo
Anonymous linkki 2. lokakuuta 2001 kello 10.50
Anonymous 2. lokakuuta 2001 kello 10.50 linkki	Guzmo, ei se vielä kuollu, oon vaan kiinnostunu Haltioista ja muistakin non-ihmisistä. Ja muutenkin kaikki mytologinen tieto kiinnostaa minua, etenkin haltoista ja peikoista Kiitos Topi ja Nysalor vastauksista. Koitan keksiä jotain kysymyksiä vielä, :smile:
Plentonius linkki 2. lokakuuta 2001 kello 10.13
Plentonius 2. lokakuuta 2001 kello 10.13 linkki	Haltiat. Huh. Yleisin ammatti meidän peleissämme on ollut saunavihta. Eli kuten muutkin ovat jo sanoneet, niin ei kauhean Tolkienmaisia tyyppejä. Oikeastaan elävää kasvustoa. Vastakohta kääpiöiden mekaanisuudelle. Nykynäkemys taitaa puhua enemmän animismin puolesta puhuttaessa haltioiden "uskosta". Mutta kuten todettua, minun kampanjoissani haltiat ovat aina olleet vihattuja otuksia, johtuen pelaajien näkökulmista ja siten ollen en välttämättä tunne kaikkea mitä on kirjoitettu.
Anonymous linkki 2. lokakuuta 2001 kello 15.14
Anonymous 2. lokakuuta 2001 kello 15.14 linkki	Plentonius, toi oli kyllä ihan turhaa, ei saa olla rasisti :smile:
Zorak Zoran linkki 2. lokakuuta 2001 kello 13.41
Zorak Zoran 2. lokakuuta 2001 kello 13.41 linkki	Mmmmm, salaattia... Pitää varmaan noutaa ne salaattiottimet jostakin.... vesi kielellä Zorak Zoran
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 3. lokakuuta 2001 kello 20.44
Topi Hiski Viljami Salmi 3. lokakuuta 2001 kello 20.44 linkki	Vakiopeliporukkamme on kovin haltioita vihaava joukkio. Tämä kovin rasistinen asenne johtaa juurensa pelaajien huonoihin kokemuksiin haltioista peliuramme alku puolilla ja myös siitä, että he on aika paljon tehnyt työtä kääpiöiden kanssa ja jopa hyökännyt kääpiöiden kanssa haltiametsään! He ovat jopa faanaattisia haltia vihaajia joskus!: Yritin pistää hienon seikkailuidean lihaa syövästä luopiohaltiasta joka yritti palkata pelaajat auttamaan häntä tuhoamaan haltioita, mutta hieno(??) seikkailuidea kaatui läsähtäen: Pelaajat kohtasivat tiellä edessäpäin oudon haltian, joka oli pukeutunut mustiin nahka vaatteisiin (mihinkäs muutenkaan, kun PAHA haltia on). He vain näkivät haltian odottavan kaukana (noin jousen kantamalla.. :sad: ) . Kertoja[=pj]: Haltia vain seisoo suuren kiven läheisyydessä ja odottaa ja katsoo teitä. Salmanuoli: Hmm.. Haltia.. Vitun kasvis! Hei Gratha ammutaanko sitä! Gratha: kaivaa suuren jalkajousen selästään ilkeällä virneellä joo.. Eipä siinä paljon voinut mitään tehrä.. \|I:/ --> Sinne meni skenaario..
Plentonius linkki 5. lokakuuta 2001 kello 18.00
Plentonius 5. lokakuuta 2001 kello 18.00 linkki	Todellako? Meillä myös. Karvaiset metallityömiehet, joita omassa peliporukassani on saavat siviilipalvelusmiesten korvikkeita mätkiä. Ja jotenkin vain tuo kukkavoima ei oikein iske meillä. Gloranthaan pitäisi varmaan liittää joku varoitusmerkintä. Mutta rasisimia? Sehän on vain suotavaa eläytymistä.
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 5. lokakuuta 2001 kello 11.08
Topi Hiski Viljami Salmi 5. lokakuuta 2001 kello 11.08 linkki	[i:1e24ee884c] Karvaiset metallityömiehet, joita omassa peliporukassani on saavat siviilipalvelusmiesten korvikkeita mätkiä. Ja jotenkin vain tuo kukkavoima ei oikein iske meillä.[/i:1e24ee884c] Jooh.. Haltia hahmoja ei ole meillä [b:1e24ee884c] kukaan, koskaan[/b:1e24ee884c] tehnyt. Ei ole varmaan ketään kiinnostanut olla joku kasvis.. Muuten haltioiden ÄLY RQ statseilla on hauska: 4d6 . Monet tuijottaa heidän maximi älyä ja ajattelee vaan, että "hoh.. haltiat on älykkäitä ku mitkä, iha neroja.. vähäx ois hyviä velhoja", mutta kukaan ei huomaa, että haltioiden keskiverto äly on 12 eli sama kuin ihmisillä! ja ihmisten äly voi huonomillaan olla 8, mutta haltioilla voi olla äly jopa vain 4! Eli haltiat on kyllä ihan kiinostavia.. jotkut niistä on ihan briljantteja ja jotkut todellakin kasviksia(äly4)!
Guzmo linkki 5. lokakuuta 2001 kello 20.22
Guzmo 5. lokakuuta 2001 kello 20.22 linkki	[i:91ffd7bb05] Jooh.. Haltia hahmoja ei ole meillä kukaan, koskaan tehnyt. Ei ole varmaan ketään kiinnostanut olla joku kasvis.. [/i:91ffd7bb05] Kyllä luopiohaltijalla voi pelata. Meillä oli yhdellä pelaajalla kerran hahmonaan haltia. Jotain häslinkiä siinä oli Big Rublen haltija-asutuksen kanssa. Lopulta kaaos mömmö syövytti tämän [b:91ffd7bb05] retiisin[/b:91ffd7bb05] kuoliaaksi. Hän ei tehnyt uutta haltiaa :smile: - Guzmo
Nysalor linkki 5. lokakuuta 2001 kello 16.58
Nysalor 5. lokakuuta 2001 kello 16.58 linkki	[i:1fff655550] Muuten haltioiden ÄLY RQ statseilla on hauska: 4d6 . Monet tuijottaa heidän maximi älyä ja ajattelee vaan, että "hoh.. haltiat on älykkäitä ku mitkä, iha neroja.. vähäx ois hyviä velhoja", mutta kukaan ei huomaa, että haltioiden keskiverto äly on 12 eli sama kuin ihmisillä![/i:1fff655550] ÄLY 4d6 on siis tarkemmin sanottuna viherhaltioilla, sillä ruskohaltioiden ja keltahaltioiden ÄLY on 3d6+6. Heiton 4d6 keskiarvoksi tulee muuten ainakin minun laskujeni mukaan 14, eikä 12. Toki ÄLY 4 on viherhaltialle mahdollinen oikein huonolla tuurilla, mutta ÄLY 24 oikein hyvällä tuurilla. Paljon vaihtelua siis. Ruskohaltioiden ja keltahaltioiden keskimääräinen ÄLY taas on 16-17 eli roimasti ihmistä korkeampi. Kyllä haltiat siis ÄLY:n puolesta sopisivat keskimäärin paremmin velhoiksi kuin ihmiset.
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 5. lokakuuta 2001 kello 14.37
Topi Hiski Viljami Salmi 5. lokakuuta 2001 kello 14.37 linkki	[i:bbf390c7fc] Heiton 4d6 keskiarvoksi tulee muuten ainakin minun laskujeni mukaan 14, eikä 12. Toki ÄLY 4 on viherhaltialle mahdollinen oikein huonolla tuurilla, mutta ÄLY 24 oikein hyvällä tuurilla. Paljon vaihtelua siis. Ruskohaltioiden ja keltahaltioiden keskimääräinen ÄLY taas on 16-17 eli roimasti ihmistä korkeampi. [/i:bbf390c7fc] Plääh.. :smile: Mutta anyway.. äly 4 haltiaa kukaan tuskin voi pelata. Ja tosiaan ehkä suurin syy, miksi haltiat ei ole yhtä suosittuja kuin esim. peikot sun muut, on tämä Kasvis,retiisi yms. miellekuva.
Nysalor linkki 5. lokakuuta 2001 kello 5.14
Nysalor 5. lokakuuta 2001 kello 5.14 linkki	[i:daf7210ab2] Plääh.. tässä näette huimat matiikantaitoni..[/i:daf7210ab2] Sattuuhan sitä. [i:daf7210ab2] Mutta anyway.. äly 4 haltiaa kukaan tuskin voi pelata.[/i:daf7210ab2] Ei se ehkä kovin mieltäylentävää olisi. Sama koskee varmaan sellaista ihmistäkin, jolla olisi R-R kaikkien alin eli 3. Kaipa pelihahmot usein ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin alin mahdollinen ominaisuus. [i:daf7210ab2] Ja tosiaan ehkä suurin syy, miksi haltiat ei ole yhtä suosittuja kuin esim. peikot sun muut, on tämä Kasvis,retiisi yms. miellekuva.[/i:daf7210ab2] Voi hyvinkin pitää paikkansa. Ihmisten on suhteellisen helppo tulla toimeen peikkojen kanssa ryypätessään peikkojuomia, mutta haltioiden kanssa vaaditaan paljon hienovaraisempia tutustumiskeinoja. Oikeaoppinen (eli Ruokalaulun säestyksellä tapahtuva) kasvien poimiminen ja syöminen voisi olla yksi askel kohti haltioiden hyväksyntää. Tässä auttaisi varmasti, jos ihminen vielä sattuu kuulumaan haltioiden suosimiin kultteihin, kuten Chalana Arroyhin, Babeester Goriin, Ernaldaan tai muuhun maakulttiin tai sitten Yelmalioon. Toki haltioiden ystäväksi haluavan täytyisi myös arvostaa metsää ja yleensäkin elämää – tämä kun ei suinkaan aina ole perinteisissä seikkailijaporukoissa ensimmäisellä sijalla. :smile:
Plentonius linkki 6. lokakuuta 2001 kello 4.45
Plentonius 6. lokakuuta 2001 kello 4.45 linkki	Retiisi on uusi ja loistava nimi, kiitos. Sitten tuo toinen huomio, haltioiden kelpoisuus velhouteen Gloranthassa. Unohtaisin tuon älyn ihan kokonaan, sillä ei, ei ja vielä kerran ei ikinä yhdestäkään haltiasta tule materialistia. Ei koskaan. Ei edes kieroonkasvaneista. Älkää yrittäkö valaistumisella, harvinaisella sattumalla tai pelaajien tahdonvapaudella tällaista asiaa perustella, minulle ei mene läpi. Haltiat ovat luontoa, myös kaaosta palvovat harvinaisuudet, ja siten ollen omaavat niin läheisen suhteen kasvustoon, että ei kuuna päivänä, ei. Neitimäinen Broo kampaaja on paljon todennäköisempi hahmo kuin haltiavelho.
Nysalor linkki 6. lokakuuta 2001 kello 4.25
Nysalor 6. lokakuuta 2001 kello 4.25 linkki	[i:cde99d3fcf] Unohtaisin tuon älyn ihan kokonaan, sillä ei, ei ja vielä kerran ei ikinä yhdestäkään haltiasta tule materialistia.[/i:cde99d3fcf] Ei velhotaikuuden käytön tarvitse haltiasta materialistia tehdä. Dorastorin krjalkit käyttävät sitä, vaikka heillä on oma kaoottiseen metsäänsä liittyvä kulttuuri. [i:cde99d3fcf] Älkää yrittäkö valaistumisella, harvinaisella sattumalla tai pelaajien tahdonvapaudella tällaista asiaa perustella, minulle ei mene läpi. Haltiat ovat luontoa, myös kaaosta palvovat harvinaisuudet, ja siten ollen omaavat niin läheisen suhteen kasvustoon, että ei kuuna päivänä, ei.[/i:cde99d3fcf] Dorastorin krjalkit ovat varmasti eri mieltä kuin sinä. Heiltä löytyy kyllä velhotaikuutta, vaikka se saattaa olla valaistumisen ansiota. En tiedä, millaisena krjalkit velhotaikuuden näkevät, mutta he saattavat nähdä sen osana ylivertaisuuttaan tavallisiin tallaajiin nähden ja keinona käyttää voimia, jotka ovat heidän surkeiden ja heikkojen haltiaserkkujensa ulottumattomissa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö velhous vaikuttaisi luonnottomalta lähes kaikista haltioista. Pelkkä pelaajien halu pelata haltiavelhoa ei minusta tosiaankaan ole peruste sallia haltiahahmon käyttää velhotaikuutta. [i:cde99d3fcf] Neitimäinen Broo kampaaja on paljon todennäköisempi hahmo kuin haltiavelho.[/i:cde99d3fcf] Kyllähän tuollaisen brookampanjankin voisi keittää kasaan. Ehkä broot olisivat valaistuneita lunarilaisia, jotka palvovat Teelo Norria. :smile: Kiltin broon teema on yksi suosikeistani ja Vesa Lehtisen Gerallon-novelli käyttää sitä perusjuonenaan. Suosittelen lukemaan sen, mikäli tämän novellin saa jostakin käsiinsä. Mutta tämä ei koske enää haltioita.
Plentonius linkki 7. lokakuuta 2001 kello 14.13
Plentonius 7. lokakuuta 2001 kello 14.13 linkki	[i:521e91bb64] Ei velhotaikuuden käytön tarvitse haltiasta materialistia tehdä. Dorastorin krjalkit käyttävät sitä, vaikka heillä on oma kaoottiseen metsäänsä liittyvä kulttuuri.[/i:521e91bb64] Tämä ensimmäinen lause mielestäni sisältää ristiriidan. Ehkä käytämme sanaa materialismi eri tavoin. [i:521e91bb64] Dorastorin krjalkit ovat varmasti eri mieltä kuin sinä. Heiltä löytyy kyllä velhotaikuutta, vaikka se saattaa olla valaistumisen ansiota.[/i:521e91bb64] En ymmärrä, mitä valaistumisella on tekemistä tämän kanssa. Jos he olisivat valaistuneita, niin tokkopa he mitään velhoutta käyttäisivät vaan kieltäisivät koko maailman olemassaolon. [i:521e91bb64] En tiedä, millaisena krjalkit velhotaikuuden näkevät, mutta he saattavat nähdä sen osana ylivertaisuuttaan tavallisiin tallaajiin nähden ja keinona käyttää voimia, jotka ovat heidän surkeiden ja heikkojen haltiaserkkujensa ulottumattomissa.[/i:521e91bb64] Kerrataas tää juttu, siis Dorastor kirja sanoo, että nämä Krjalki haltsut käyttää velhoutta vai? Hmm, mitenköhän tämä on selitetty, sillä minusta tässä paistaa lävitse pelkkä RQ3:n "velhoutta joka paikkaan kun se on uusi jutska" systeemi. Lukevatko he Malkionismin, Pelandalaisten loogikkojen vai kääpiöiden opuksia? Vai ihan omaako keksintöä kaikki on? Ei kuullosta hyvältä, täytyy jostain kaivaa esille tuo kirja ja lukea mitä siellä oikein lukee. Luulen, että tämä pyyhitään onneksemme maton alle, mutta jos yleinen käsitys Gloranthasta tukee näkemystäsi, niin pystyn kyllä nielemään sen. Niin vähäpätöinen juttu se on kaiken kaikkiaan. [i:521e91bb64] Ehkä broot olisivat valaistuneita lunarilaisia, jotka palvovat Teelo Norria[/i:521e91bb64] Voi ei, teema, jota on käytetty hiukan liikaa. Mieleeni tulee ainakin kolme illuminoitua vuohilaista. Ja valaistunut joka palvoo on kai parempi muuttaa muotoon "joka uhraa X jumalalle", sillä eiväthän he silloin mihinkään uskoisi. Äh, unohtakaa tämä pedanttisuuteni, väliäkö tuolla.
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 7. lokakuuta 2001 kello 7.05
Topi Hiski Viljami Salmi 7. lokakuuta 2001 kello 7.05 linkki	[i:6a866ed008] Kerrataas tää juttu, siis Dorastor kirja sanoo, että nämä Krjalki haltsut käyttää velhoutta vai? Hmm, mitenköhän tämä on selitetty, sillä minusta tässä paistaa lävitse pelkkä RQ3:n "velhoutta joka paikkaan kun se on uusi jutska" systeemi. Lukevatko he Malkionismin, Pelandalaisten loogikkojen vai kääpiöiden opuksia? Vai ihan omaako keksintöä kaikki on? Ei kuullosta hyvältä, täytyy jostain kaivaa esille tuo kirja ja lukea mitä siellä oikein lukee.[/i:6a866ed008] Jes! nimeomaan! Tästä on tullut jo väittelyjä ennenkin tuolla velhotaikuuden haitat palstalla: Eli RQ:n taikasysteemi ei kuvaa sitä, että taikuus ja maailmankatsomus on Gloranthassa aika pitkälle sama asia. Haltiat ovat osa luontoa ja minusta on aivan mahdotonta, että kukaan haltia omaisi esim. malkionistisen maailmankuvan. Eli velhotaikuuden käyttö on materialismiä. RQ:n krjalki haltiat tuntuvat olevan RQ:n sääntöjen luoma vääristymä gloranthasta. [i:6a866ed008] En ymmärrä, mitä valaistumisella on tekemistä tämän kanssa. Jos he olisivat valaistuneita, niin tokkopa he mitään velhoutta käyttäisivät vaan kieltäisivät koko maailman olemassaolon.[/i:6a866ed008] Valaistuminen on maailmankuva tosiaan.. Eikä sääntöjen rikkomis idea vain.
Nysalor linkki 7. lokakuuta 2001 kello 20.43
Nysalor 7. lokakuuta 2001 kello 20.43 linkki	Plentonius: [i:d4b8c03642] En ymmärrä, mitä valaistumisella on tekemistä tämän kanssa. Jos he olisivat valaistuneita, niin tokkopa he mitään velhoutta käyttäisivät vaan kieltäisivät koko maailman olemassaolon.[/i:d4b8c03642] Miksi arvatenkin Gbajin valaistuneet kieltäisivät keinon, jonka kautta saa paljon voimaa? Näkisin krjalkien ajattelevat itseään jonkinlaisina (nietzscheläisinä) "ylihaltioina", jotka ovat tavallisten haltioiden yläpuolella, koska he eivät tottele joitakin typeriä perinteitä, jolleivät ne heitä miellytä. Krjalkithan ovat yleensä myös Aldryan kultin riimujäseniä, mutta tuskin he ovat kovin hurskaita jonkin muun, tavallisemman haltian näkökulmasta. Sen sijaan Aldryan kultti voi hyvinkin olla kanava, jonka kautta he saavat voimaa ts. taikuutta. [i:d4b8c03642] Kerrataas tää juttu, siis Dorastor kirja sanoo, että nämä Krjalki haltsut käyttää velhoutta vai?[/i:d4b8c03642] Asia on siis niin, että Dorastor-kirjassa muutamat krjalkihaltiat käyttävät velhotaikuutta. Heidän joukossaan on mm. yksi vampyyrihaltia. [i:d4b8c03642] Lukevatko he Malkionismin, Pelandalaisten loogikkojen vai kääpiöiden opuksia? Vai ihan omaako keksintöä kaikki on? Ei kuullosta hyvältä, täytyy jostain kaivaa esille tuo kirja ja lukea mitä siellä oikein lukee.[/i:d4b8c03642] En tiedä, mistä tuo velhotaikuus tulee, mutta vampyyrit voisivat olla hyvä arvaus. Hehän käyttävät velhotaikuutta ja krjalkien joukossa vielä sattuu olemaan yksi haltiavampyyri. Tämä on saattanut hyvin oppia velhotaikuutta muilta vampyyreiltä. Tai sitten velhotaikuus on tullut krjalkien kulttuuriin joskus paljon aikaisemmin. [i:d4b8c03642] Luulen, että tämä pyyhitään onneksemme maton alle, mutta jos yleinen käsitys Gloranthasta tukee näkemystäsi, niin pystyn kyllä nielemään sen. Niin vähäpätöinen juttu se on kaiken kaikkiaan.[/i:d4b8c03642] Onhan se pieni juttu, mutta aika mukava kuitenkin. Minusta on hienoa ajatella, ettei velhotaikuus ole vain loogisten malkionien hömpötystä, vaan että sitä voivat käyttää myös kaoottiset otukset. [i:d4b8c03642] Voi ei, teema, jota on käytetty hiukan liikaa. Mieleeni tulee ainakin kolme illuminoitua vuohilaista. Ja valaistunut joka palvoo on kai parempi muuttaa muotoon "joka uhraa X jumalalle", sillä eiväthän he silloin mihinkään uskoisi.[/i:d4b8c03642] Jep, ei kiltin broon teema minustakaan tunnu miltään uudelta, enkä varmasti viitsisi sitä enää missään käyttää. Heitin tämän vain esimerkkinä siitä, että kilttien broiden kampanja olisi mahdollinen. Kyllä valaistunut voi muuten uskoa johonkin oppiin aivan hyvin, mikäli se vaikuttaa tarpeeksi voimakkaasti häneen. Tästä kai ovat esimerkkeinä valaistuneet arkatitkin, jotka säälimättä metsästävät Gbajin houkutuksiin langenneita valaistuneita. Topi Hiski Viljami Salmi: [i:d4b8c03642] Jes! nimeomaan! Tästä on tullut jo väittelyjä ennenkin tuolla velhotaikuuden haitat palstalla: Eli RQ:n taikasysteemi ei kuvaa sitä, että taikuus ja maailmankatsomus on Gloranthassa aika pitkälle sama asia.[/i:d4b8c03642] Taikuus ja maailmankuva -ajattelu ei ehkä koske kovin hyvin valaistuneita, koskapa he eivät varmaankaan moisista rajoituksista piittaa. Itse Arkatikin viihtyi niin brithinien, hrestolien, orlanthien kuin peikkojenkin parissa ja jopa toi peikoille velhoutta. Voisin hyvinkin päätellä, että Arkat pystyi yhdistämään riimutaikuuden ja velhotaikuuden. Mutta kuten styygialaisten kohdallakin, pidän parhaana selittää riimutaikuuden ja velhotaikuuden yhtäaikaisen käytön nimenomaan maailmankatsomuksella, jossa näillä kahdella ei ole ristiriitoja. [i:d4b8c03642] Haltiat ovat osa luontoa ja minusta on aivan mahdotonta, että kukaan haltia omaisi esim. malkionistisen maailmankuvan. Eli velhotaikuuden käyttö on materialismiä. RQ:n krjalki haltiat tuntuvat olevan RQ:n sääntöjen luoma vääristymä gloranthasta.[/i:d4b8c03642] Ehkä valaistumattomalle haltialle velhotaikuuden opettelu ei oikein onnistuisikaan, mutta valaistuneet krjalkit eivät varmaankaan kohtaa ongelmia. Ei ehkä kannata uskoa malkioneja, jos he väittävät, että velhotaikuutta voi käyttää vain malkionistisen maailmankuvan kautta. Peikotkaan eivät taida mitään malkionismia harrastaa, mutta velhotaikuus näyttää vain toimivan. Ja Arkathan juuri sen heille toi ja Arkatin voisi hyvinkin uskoa olleen valaistunut. [i:d4b8c03642] Valaistuminen on maailmankuva tosiaan.. Eikä sääntöjen rikkomis idea vain.[/i:d4b8c03642] Valaistumistahan tapahtuu aika monissa kulttuureissa, eikä se vaadi sitä, että valaistunut heti heittäisi syrjään kaikki oman kulttuurinsa uskomukset. Silti se mahdollistaa nähdäkseni juuri sen tempun, jonka Arkat teki, eli näennäisten maailmankatsomuksellisten rajojen rikkomisen. Luulen, että jumaltietäjätkin hyödynsivät valaistumista ja kenties sitä tekevät krjalkihaltiatkin, joskin ehkä aika epäilyttäviin tarkoituksiin.
Plentonius linkki 7. lokakuuta 2001 kello 13.27
Plentonius 7. lokakuuta 2001 kello 13.27 linkki	[i:35fcd1a594] Miksi arvatenkin Gbajin valaistuneet kieltäisivät keinon, jonka kautta saa paljon voimaa? [/i:35fcd1a594] Koska ei ole mitään, minkä takia voimaa omata. Itse asiassa myös voima on illuusio. Joku voisi olla niinkin outo, että harhan muuttaminen harhaisella voimalla voisi olla keino ymmärtää harhan luonne, myönnän. [i:35fcd1a594] Asia on siis niin, että Dorastor-kirjassa muutamat krjalkihaltiat käyttävät velhotaikuutta. Heidän joukossaan on mm. yksi vampyyrihaltia.[/i:35fcd1a594] Okei, jos näin sanotaan, niin mikä ettei. Varmaan joku kieroutunut voisi näin tehdäkin. Ymmärsin väärin. [i:35fcd1a594] Tai sitten velhotaikuus on tullut krjalkien kulttuuriin joskus paljon aikaisemmin.[/i:35fcd1a594] Niin, jos yksi tai kaksi on harhautunut jotain kirjaa lukemaan Velhon opastuksella, niin miksipä ei. Kulttuuriin on kyllä liian vahva ilmaisu mielestäni. [i:35fcd1a594] Minusta on hienoa ajatella, ettei velhotaikuus ole vain loogisten malkionien hömpötystä, vaan että sitä voivat käyttää myös kaoottiset otukset.[/i:35fcd1a594] Totta kai, mutta vain Malkionistien kirjoja lukemalla käytännössä. [i:35fcd1a594] Kyllä valaistunut voi muuten uskoa johonkin oppiin aivan hyvin, mikäli se vaikuttaa tarpeeksi voimakkaasti häneen. Tästä kai ovat esimerkkeinä valaistuneet arkatitkin, jotka säälimättä metsästävät Gbajin houkutuksiin langenneita valaistuneita.[/i:35fcd1a594] En usko itse tähän. Buddha tarkoittaa valaistunutta ja on hyvä malliesimerkki siitä, miten valaistunutta pitäisi pelata. Syyt metsästykseen voivat olla paljon monivivahteisemmat kuin usko johonkin. [i:35fcd1a594] Taikuus ja maailmankuva -ajattelu ei ehkä koske kovin hyvin valaistuneita, koskapa he eivät varmaankaan moisista rajoituksista piittaa. [/i:35fcd1a594] Niin, olet oikeassa siinä, että ei tarvitse uskoa mihinkään jotta oppii velhouden saloja, mutta sitten usko ja kytkökset toisenlaisiin "toispuoleisiin" haittaavat sitä paljon. Ja sitten täysin erilaiset käsitejärjestelmät kyllä poistavat mahdollisuuden ymmärtää kirjoituksia. Ei kai haltia voi ymmärtää ihmisen tai kääpiön kirjoitusta tai toisinpäin? Eihän?' [i:35fcd1a594] Voisin hyvinkin päätellä, että Arkat pystyi yhdistämään riimutaikuuden ja velhotaikuuden.[/i:35fcd1a594] Mistä? Olenko missannut jotain? [i:35fcd1a594] Peikotkaan eivät taida mitään malkionismia harrastaa, mutta velhotaikuus näyttää vain toimivan.[/i:35fcd1a594] Niin, ja Brithinit eivät usko yhtään mihinkään. Tämä kaikki kertoo siitä, että velhous on tieteellistä luonnonlakien muokkaamista. Mutta kysymys on enemmän siitä, että jos ei ole kasvanut tietyssä maailmankatsomuksessa, niin ei ole mahdollista edes _ajatella_ ryhtyvänsä tyhjäsielujen toimiin. Kuilu on jo hirveän iso jumaliin uskovien ihmisten kohdalla - vielä isompi jonkun haltian kohdalla. Suorastaan ylittämätön. [i:35fcd1a594] eikä se vaadi sitä, että valaistunut heti heittäisi syrjään kaikki oman kulttuurinsa uskomukset. [/i:35fcd1a594] Juuri sitä mielestäni. [i:35fcd1a594] Luulen, että jumaltietäjätkin hyödynsivät valaistumista ja kenties sitä tekevät krjalkihaltiatkin, joskin ehkä aika epäilyttäviin tarkoituksiin.[/i:35fcd1a594] Epäilen.
Nysalor linkki 7. lokakuuta 2001 kello 15.05
Nysalor 7. lokakuuta 2001 kello 15.05 linkki	[i:fdc9f8d545] Koska ei ole mitään, minkä takia voimaa omata. Itse asiassa myös voima on illuusio. Joku voisi olla niinkin outo, että harhan muuttaminen harhaisella voimalla voisi olla keino ymmärtää harhan luonne, myönnän.[/i:fdc9f8d545] Miksi Gbajin valaistuneet ajattelisivat näin? Kuulostaa kyllä minusta enemmän joltakin mystismiltä kuin itsekkään Gbajin valaistuneen tekstiltä. Minä näkisin, että Gbajin valaistuneet nimenomaan ajavat omaa etuaan keinoja kaihtamatta – kuten tekivät muinoin lännessä ne profeetat, jotka saarnasivat Nysalorin valoa, mutta sortuivat Gbajin ajatuksiin, kun heidän sanomaansa vastustettiin. [i:fdc9f8d545] Niin, jos yksi tai kaksi on harhautunut jotain kirjaa lukemaan Velhon opastuksella, niin miksipä ei. Kulttuuriin on kyllä liian vahva ilmaisu mielestäni.[/i:fdc9f8d545] Niin, eihän velhotaikuus varmaankaan koko tuota haltiayhteisöä koske ja sa saattaa olla krjalkien oma yksityinen keino saada lisää voimaa. [i:fdc9f8d545] Totta kai, mutta vain Malkionistien kirjoja lukemalla käytännössä.[/i:fdc9f8d545] Luulenpa, että esimerkiksi vampyyreillä on aivan omia kirjojansa, eivätkä he malkionien teoksista juuri piittaa. [i:fdc9f8d545] En usko itse tähän. Buddha tarkoittaa valaistunutta ja on hyvä malliesimerkki siitä, miten valaistunutta pitäisi pelata. Syyt metsästykseen voivat olla paljon monivivahteisemmat kuin usko johonkin.[/i:fdc9f8d545] Minä taas haluaisin nähdä valaistumisen jonakin paljon metafyysisempänä juttuna kuin pelkkänä buddhalaisena valaistumisena. [i:fdc9f8d545] Ei kai haltia voi ymmärtää ihmisen tai kääpiön kirjoitusta tai toisinpäin? Eihän?[/i:fdc9f8d545] Kyllä minusta voi, mikäli haltia on oppinut kielen sanojen merkitykset. [i:fdc9f8d545] Mistä? Olenko missannut jotain?[/i:fdc9f8d545] Arvelen, että Arkat harrasti riimutaikuutta ja velhotaikuutta yksinkertaisesti siksi, että hän kuului brithineihin, hrestoleihin ja myös humakteihin. Vai eikö mahtava sankari olisi hankkinut lainkaan Humaktin riimutaikuutta? Peikkojen mukaan taas hänellä kyllä oli velhotaikuutta. [i:fdc9f8d545] Tämä kaikki kertoo siitä, että velhous on tieteellistä luonnonlakien muokkaamista.[/i:fdc9f8d545] Tässä olen aika pitkältä kanssasi samaa mieltä, joskin peikkojen taikomistapa saattaa olla vähemmän tieteellinen kuin malkionien. [i:fdc9f8d545] Mutta kysymys on enemmän siitä, että jos ei ole kasvanut tietyssä maailmankatsomuksessa, niin ei ole mahdollista edes _ajatella_ ryhtyvänsä tyhjäsielujen toimiin. Kuilu on jo hirveän iso jumaliin uskovien ihmisten kohdalla - vielä isompi jonkun haltian kohdalla. Suorastaan ylittämätön.[/i:fdc9f8d545] Vaan valaistunut saattaa hyvinkin tehdä jotakin sellaista, mikä ei kuulu hänen kulttuuriinsa. Esimerkiksi en näkisi lankaan mahdottomana, että valaistunut humakti nostattaisi zombeja, jos hän sellaisia voimia on saanut käsiinsä. Tietenkään ajattelutavan muutos ei ole välttämätön, mikäli voimakas vakaumus painaa päälle. [i:fdc9f8d545] Juuri sitä mielestäni.[/i:fdc9f8d545] Esimerkiksi Auringon kreivikunnan lordi Belvani on valaistunut, muttei hän kai ole sen vuoksi kulttuuriaan ja uskomuksiaan hylännyt. Dorastor-kirjastakin löytyy tieto, ettei valaistuneen ole mikään pakko muuttaa totunnaisia tapojansa, mikäli ne ovat vahvoja.
Plentonius linkki 8. lokakuuta 2001 kello 7.28
Plentonius 8. lokakuuta 2001 kello 7.28 linkki	[i:1e005a5800] Minä näkisin, että Gbajin valaistuneet nimenomaan ajavat omaa etuaan keinoja kaihtamatta – kuten tekivät muinoin lännessä ne profeetat, jotka saarnasivat Nysalorin valoa, mutta sortuivat Gbajin ajatuksiin, kun heidän sanomaansa vastustettiin.[/i:1e005a5800] Hyvä, meillä on siis mielipide ero. Minä en näe näitä toimia uskon vaan jonkun muun motivoimina. Enkä usko heidän haluavan voimaa tai mitään sellaista lapsellista harhaa - joskus vain joutuu tehdä jotain ja siihen tarvitaan yhtä sun toista. [i:1e005a5800] Luulenpa, että esimerkiksi vampyyreillä on aivan omia kirjojansa, eivätkä he malkionien teoksista juuri piittaa.[/i:1e005a5800] Jotka varmaan minun Gloranthassani pohjautuisivat Malkionismiin. Kuten Arkatin peikkotaikuus. [i:1e005a5800] Minä taas haluaisin nähdä valaistumisen jonakin paljon metafyysisempänä juttuna kuin pelkkänä buddhalaisena valaistumisena.[/i:1e005a5800] ? Minä sitten näet buddhalaisen valaistumisen? [i:1e005a5800] Kyllä minusta voi, mikäli haltia on oppinut kielen sanojen merkitykset.[/i:1e005a5800] Jos opetat sademetsien intiaanille kreikan filosofiassa esiintyvien käsitteiden ekstensiot en silti usko, että hän kykenee väittelemään filosofin kanssa - enkä usko, että haluaisikaan. [i:1e005a5800] Arvelen, että Arkat harrasti riimutaikuutta ja velhotaikuutta yksinkertaisesti siksi, että hän kuului brithineihin, hrestoleihin ja myös humakteihin. Vai eikö mahtava sankari olisi hankkinut lainkaan Humaktin riimutaikuutta? Peikkojen mukaan taas hänellä kyllä oli velhotaikuutta.[/i:1e005a5800] Aivan, tämän ymmärrän jotenkin, yhdistämisellä ymmärsin ihan jotain toista. [i:1e005a5800] Dorastor-kirjastakin löytyy tieto, ettei valaistuneen ole mikään pakko muuttaa totunnaisia tapojansa, mikäli ne ovat vahvoja. [/i:1e005a5800] Ei tietenkään tapoja, mutta usko on toinen asia.
Nysalor linkki 7. lokakuuta 2001 kello 22.48
Nysalor 7. lokakuuta 2001 kello 22.48 linkki	[i:4181d91912] Hyvä, meillä on siis mielipide ero. Minä en näe näitä toimia uskon vaan jonkun muun motivoimina. Enkä usko heidän haluavan voimaa tai mitään sellaista lapsellista harhaa - joskus vain joutuu tehdä jotain ja siihen tarvitaan yhtä sun toista.[/i:4181d91912] Totta. Minä näen Gbajin valaistuneet itsekkäinä ja häikäilemättöminä omaneduntavoittelijoina, sinä ilmeisesti jonakin muuna. Mutta hyvä kuitenkin, että olemme päässeet selville tästä erosta. [i:4181d91912] Jotka varmaan minun Gloranthassani pohjautuisivat Malkionismiin. Kuten Arkatin peikkotaikuus.[/i:4181d91912] Näin saattaisi olla sinun Gloranthassasi. Arkatin peikkotaikuus pohjautuu ilmeisesti vielä tarkemmin sanottuna brithinien kirjoihin, koska Arkatin sanotaan varastaneen velhotaikuuden peikoille itse Zzaburilta. [i:4181d91912] Minä sitten näet buddhalaisen valaistumisen?[/i:4181d91912] Näen buddhalaisen valaistumisen ihan vain aivojen sähkökemiallisena reaktiona, joka sinänsä ei vaikuta millään muulla tavalla maailmaan. Gloranthassa tapahtuneen valaistumisen näen sen sijaan sellaisena, että sen avulla valaistunut pystyy torjumaan tietyt kaaoksen/lain havaitsemiset ja aivan konkreettiset kiroukset, joita hänen kulttinsa saattaa langettaa. Näkemykseni mukaan Gloranthassa valaistunut pystyy juuri rikkomaan kaikenlaisia kulttirajoituksia, jotka olisivat valaistumattomalle lähes mahdottomia rikkoa, ainakaan ilman todella pahoja seurauksia. [i:4181d91912] Jos opetat sademetsien intiaanille kreikan filosofiassa esiintyvien käsitteiden ekstensiot en silti usko, että hän kykenee väittelemään filosofin kanssa - enkä usko, että haluaisikaan.[/i:4181d91912] Luonnollisestikaan kielen oppiminen ei tarkoita pelkästään sanakirjan sanamerkitysten pänttäämistä, koska kielet ovat jo rakenteiltaan erilaisia. Kulttuuri on myös sellainen juttu, että sitä on usein hyvin vaikea erottaa kielestä, joten kieltä oppiessa lienee tarpeen oppia myös kulttuuria. Esimerkiksi saksaa opiskellessa tulee varmasti heti esille saksan kielen taipumus teitittelyyn paljon helpommin kuin suomen kielessä. Siksi ihmiskieltä oppivan haltiankin täytyisi ymmärtää myös kulttuuria, jossa kieltä käytetään. [i:4181d91912] Ei tietenkään tapoja, mutta usko on toinen asia.[/i:4181d91912] Valaistuneiden uskoahan on aika vaikea koetella, mutta ainakin mainitsemani Belvani on pysynyt Yelmalion kultissa valaistumisesta huolimatta. Ehkä hän kuitenkin uskoo Yelmalion periaatteisiin valaistumisesta huolimatta?
Plentonius linkki 9. lokakuuta 2001 kello 19.42
Plentonius 9. lokakuuta 2001 kello 19.42 linkki	[i:1a6dc5382c] Mutta hyvä kuitenkin, että olemme päässeet selville tästä erosta.[/i:1a6dc5382c] Näin on. [i:1a6dc5382c] Näin saattaisi olla sinun Gloranthassasi. Arkatin peikkotaikuus pohjautuu ilmeisesti vielä tarkemmin sanottuna brithinien kirjoihin, koska Arkatin sanotaan varastaneen velhotaikuuden peikoille itse Zzaburilta.[/i:1a6dc5382c] Okei, jos haluat tarkentaa vielä näin. Muistahan kuitenkin, että Zzabur ei varsinaisesti brithini ollut, eikä oikein ihminen ylipäätänsäkään. [i:1a6dc5382c] Näen buddhalaisen valaistumisen ihan vain aivojen sähkökemiallisena reaktiona, joka sinänsä ei vaikuta millään muulla tavalla maailmaan.[/i:1a6dc5382c] Okei, ymmärrän. [i:1a6dc5382c] sen avulla valaistunut pystyy torjumaan tietyt kaaoksen/lain havaitsemiset ja aivan konkreettiset kiroukset[/i:1a6dc5382c] Nyt taas en.Tämä on aivan liian utilitaristinen käsitys valaistumisesta minulle ja jotain, mistä mielestäni pitäisi päästä eroon. Näin luulen myös monien muiden ajattelevan. [i:1a6dc5382c] Näkemykseni mukaan Gloranthassa valaistunut pystyy juuri rikkomaan kaikenlaisia kulttirajoituksia, jotka olisivat valaistumattomalle lähes mahdottomia rikkoa, ainakaan ilman todella pahoja seurauksia.[/i:1a6dc5382c] Oletko ajatellut että miksi? Jumalatko ovat niin kyvyttömiä, että eivät voi havaita sellaista palvojaansa? Vai olisiko kysymyksessä se, että he ymmärtävät että jumalia ei ole ja kaikki pahat seuraumukset ovat pelkkää ihmisen itsesuggestion aiheuttamaa? Minä uskoisin että tuo kulttirajoitusten hölläys on seuraus jostain isommasta. [i:1a6dc5382c] Siksi ihmiskieltä oppivan haltiankin täytyisi ymmärtää myös kulttuuria, jossa kieltä käytetään.[/i:1a6dc5382c] Aivan. Ja väitän sen olevan yhtä helppoa kuin voikukkien ymmärtää meitä. No, ehkä karvan verran helpompaa. [i:1a6dc5382c] Ehkä hän kuitenkin uskoo Yelmalion periaatteisiin valaistumisesta huolimatta?[/i:1a6dc5382c] Ehkä. Minä en usko niin. Ymmärtääkseni valaistuneet eivät tunnusta mitään moraalia tai periaatteita. Ainakin Oddi on kiusaantunut vihansa ja kaiken sen häviämisestä.
newsalor linkki 19. lokakuuta 2001 kello 16.31
newsalor 19. lokakuuta 2001 kello 16.31 linkki	Rautalahden Mikko lausui minulle joskus viisaita sanoja. Hän sanoi, että Sandy on hassu setä. Mitä enemmän olen Gloranthaan tutustunut, niin sitä enemmän olen alkanut olla samaa mieltä. Dorastorhan oli Sandy projekti. Siinä on kovasti kovia ja outoja mömmöjä. Oikeastaan jotkut niistä ovat oikeastan aikamoisia kummajaisia. Tässä on epäilemättä noudatettu MGF peritaatetta ja hyvä niin. Paljon kiinnostavampi kirja, kuin Dorastor olisi epäilemättä ollut, sen takaosan kampanja jatkokirja, joka ei koskaan nähnyt päivänvaloa. No jokatapauksessa. IMO Dorastoria ei kannata ottaa niin vakavasti ja voi vaikka ajatella, että siellä nyt vähän normaalit maailman säännöt heittä, koska se on niin kaaottinen paikka. Sandy on edelleen aika Glorantha-guru, mutta silti hän on myös hassu setä.
Nysalor linkki 19. lokakuuta 2001 kello 3.00
Nysalor 19. lokakuuta 2001 kello 3.00 linkki	[i:6aa73b5fde] Tässä on epäilemättä noudatettu MGF peritaatetta ja hyvä niin. Paljon kiinnostavampi kirja, kuin Dorastor olisi epäilemättä ollut, sen takaosan kampanja jatkokirja, joka ei koskaan nähnyt päivänvaloa.[/i:6aa73b5fde] Niin, kyllä minuakin viehättävät kaikki Dorastorin kummajaiset, krjalkihaltiat mukaan lukien. Olisi silti ollut ihan kiva, että jatkokirjakin olisi joskus ilmestynyt. [i:6aa73b5fde] IMO Dorastoria ei kannata ottaa niin vakavasti ja voi vaikka ajatella, että siellä nyt vähän normaalit maailman säännöt heittä, koska se on niin kaaottinen paikka.[/i:6aa73b5fde] Dorastor on kuitenkin osa Gloranthaa ja siksi voidaan kai sanoa, että Gloranthassa asuu haltioita, jotka ovat valaistuneita, Aldryan kultin riimujäseniä, Krjalkin palvojia ja velhotaikuuden harrastajia. Kaipa tämä voisi tapahtua toisaallakin, vaikka Dorastorin olosuhteet krjalkihaltiayhteiskunnalle ovat hyvin sopivat.
Wlu 000 linkki 6. joulukuuta 2001 kello 21.54
Wlu 000 6. joulukuuta 2001 kello 21.54 linkki	Kai meidän tyhmien pitää kysyä, jotta keskusteluun saadaan jotain vauhtia :b Mitäköhän ainetta nämä haltioiden kasvattamat aseet mahtavat olla? Varmaan puuta tai jotain, mutta eikö tälläisillä aseilla pitäisi olla vähemmän kestopisteitä ja vahinkoa? Puinen Greadsword ei kuulosta kauhean pelottavalta vaikka sille olisikin myönnetty joutsenmerkki :smile: Ja kuinka vaikeaa tällaisten aseitten kasvattaminen on? Eli tarvitaanko niihin kasveihin jotain riittejä vai voiko niitä kasvattaa takapihalla kuin perunoita?
Nysalor linkki 7. joulukuuta 2001 kello 3.36
Nysalor 7. joulukuuta 2001 kello 3.36 linkki	[i:0444da9121] Kai meidän tyhmien pitää kysyä, jotta keskusteluun saadaan jotain vauhtia[/i:0444da9121] Eikös kysyminen ole pikemminkin fiksuuden merkki? :smile: [i:0444da9121] Mitäköhän ainetta nämä haltioiden kasvattamat aseet mahtavat olla? Varmaan puuta tai jotain, mutta eikö tälläisillä aseilla pitäisi olla vähemmän kestopisteitä ja vahinkoa? Puinen Greadsword ei kuulosta kauhean pelottavalta vaikka sille olisikin myönnetty joutsenmerkki[/i:0444da9121] Haltioiden aseiden materiaali riippuu tietysti aseen laadusta. Haltiajouset ovat luonnollisesti puuta. Keihäänvarret tehdään myös puusta, kun taas terät saattavat olla kasvien piikkejä tai kasvatettua metallia. Miekat tuskin ovat normaalia puuta, vaan ehkä pikemminkin kasvatettua metallia tai ainakin jotain erityistä miekkapuuta. Panssarit ovat kai aika harvoin metallia (paitsi pyhät kuparipanssarit, joita ilmeisesti kasvatetaan), koska haltiat suosinevat sitkeitä kuoripanssareita sellaista tarvitessaan. Yhtä kaikki nämä aseet ovat varmasti aivan yhtä tehokkaita ja kestäviä kuin normaalitkin. Isomiekat tosin eivät ole haltioiden keskuudessa kovin suuressa suosiossa: ei ole kovin kiva raahata sellaista mukana, kun piileskelee metsässä. :smile: [i:0444da9121] Ja kuinka vaikeaa tällaisten aseitten kasvattaminen on? Eli tarvitaanko niihin kasveihin jotain riittejä vai voiko niitä kasvattaa takapihalla kuin perunoita?[/i:0444da9121] Luulisin, että mitään valtavan erikoisia riittejä tarvita aseiden kasvattamiseen, mutta joka tapauksessa asekasvit tarvitsevat huolellista hoitamista ja kasvatusta. Tähän tuskin pystyy aivan kuka tahansa, vaan ainoastaan haltia, joka on erikoistunut asekasvien kasvattamiseen. Ihmisiltä tällainen homma ei todennäköisesti onnistuisi, ellei hän sitten ole opetellut haltioiden salaisuuksia. Varmasti hyödylliset kasvit pidetään myös poissa satunnaisen vieraan tai tunkeilijan näkyvistä. Toisaalta asemateriaalia saa varmasti tavallisista kasveistakin, kunhan muistaa vain ensin lausua Ruokalaulun. Katkenneen keihäänvarren tilalle saa siis metsässä kätevästi uuden.
Vesa linkki 6. maaliskuuta 2002 kello 7.58
Vesa 6. maaliskuuta 2002 kello 7.58 linkki	Vanhat rodut kirjasta varmasti löytää kaiken olennaisen haltioista, ja haltiat eivät todellakaan ole samanlainen kuolematon "jumalrotu" niin kuin Tolkienin haltiat. Eli RQ:n haltiat kuuluvat ennemmin kasvikuntaan kuin eläinkuntaan.
GEAS linkki 8. maaliskuuta 2002 kello 20.53
GEAS 8. maaliskuuta 2002 kello 20.53 linkki	[quote:adf17ee024] 06.03.2002 klo 09:58, Vesa kirjoitti: Vanhat rodut kirjasta varmasti löytää kaiken olennaisen haltioista, No minun mielestäni vanhojen rotujen kuvaus haltiosta on aikasen suppea tosin haltioden asuin alueet on kuvattu tarkasti. ja haltiat eivät todellakaan ole samanlainen kuolematon "jumalrotu" niin kuin Tolkienin haltiat. Eli RQ:n haltiat kuuluvat ennemmin kasvikuntaan kuin eläinkuntaan. [/quote:adf17ee024] Tämän on varmaankin jo mainittu täällä.