Vanha foorumi

Takaisin

Hahmot itse

RuneQuest hahmot, hirviöt ja olennot
black knight 10. joulukuuta 2002 kello 10.55
Kirjoittaja Viesti
black knight linkki 10. joulukuuta 2002 kello 10.55
black knight 10. joulukuuta 2002 kello 10.55 linkki Juu... Elikkäs mitä hahmoja itse olette, tai oikeastaan tarkoitan ns. rotua\heimoa
Sampi linkki 10. joulukuuta 2002 kello 11.12
Sampi 10. joulukuuta 2002 kello 11.12 linkki Mitäs jos tarkentaisit hieman? Jos tarkoitat pelaamiamme hahmoja, niitä varmaankin löytyy enemmän kuin tarpeeksi. Toisaalta, jos tarkoitat oikeita ihmisiä "hahmoina", niille on jo viestiketju, joka löytyy [url=http://www.kalikos.org/foorumi/viewtopic.php?t=424]täältä[/url].
Larppa linkki 10. joulukuuta 2002 kello 14.02
Larppa 10. joulukuuta 2002 kello 14.02 linkki No jos tarkoitit RuneQuestia niin minä olen rodultani ihminen ja heimoni taisi olla se Culbrea tai jotain sinne päin...
black knight linkki 11. joulukuuta 2002 kello 8.41
black knight 11. joulukuuta 2002 kello 8.41 linkki Niin siis... RQ: ssa teidän omaa hahmoa. Siis mihiin heimoon kuulutte ym.
Sir Death linkki 25. helmikuuta 2003 kello 10.09
Sir Death 25. helmikuuta 2003 kello 10.09 linkki no mä pelaan tällä hetkellä ihmis soturia joka on humaktin noviisi.......
Wildor linkki 25. helmikuuta 2003 kello 11.33
Wildor 25. helmikuuta 2003 kello 11.33 linkki Olen Wildor Shanon! Valkovallin Sankari, Hirviölaakson kulkija sekä Tuhovoima Taivaanjärveltä! Olen kulkenut Alaisissa maailmoissa ja taistellut lukemattomia kertoja kaaosta ja sen lakeijaa Lunaria vastaan. Voimani ammennan Styxin ikuisesta pimeydestä, jonka Argan Argar minulle ohjastaa. Olen kukistanut Kaaoksen Kokouksen ja Punaisen Lepakon! Itse Subere on minulle palan sielua veistänyt. Olen mahtavista Pimeyden sankareista hirvittävin. Rikon paljain nyrkein tiiltä ja jopa rauta valittaa potkujeni alla!
newsalor linkki 25. helmikuuta 2003 kello 11.34
newsalor 25. helmikuuta 2003 kello 11.34 linkki [i:2d8c408688]Olen Wildor Shanon! [/i:2d8c408688] Oletpas aika kova sälli. Pari vuotta on vissiin tullu pelattua!
Runemaster linkki 25. helmikuuta 2003 kello 13.04
Runemaster 25. helmikuuta 2003 kello 13.04 linkki Minulla ei ole enään omaa hahmoa, koska olen pelinjohtajana, muttä johtamaani peli porukkaan kuuluu puolituis velho, Yelmalion haltia palvoja ja humaktin tappelija. Kohtuullisen erikoinen joukko. :)
Larppa linkki 25. helmikuuta 2003 kello 13.40
Larppa 25. helmikuuta 2003 kello 13.40 linkki Tällä hetkellä pelaan irc:ssä kahta peliä. Toisessa pelissä on hahmoni Ehilmin kirkon ritari sir Ferant, ihan kelpo ritari. Ja toisessa irc pelissä hahmoni on Ivanhoe, josta olen jo maininnuta aikaisemmin muualla. Vasta alokas, mutta kohta tulee jotain suurta hänestä, tai ainakin uskoisin niin. :wink:
Wildor linkki 25. helmikuuta 2003 kello 14.27
Wildor 25. helmikuuta 2003 kello 14.27 linkki [quote:d906cd4c80="newsalor"]Oletpas aika kova sälli. Pari vuotta on vissiin tullu pelattua![/quote:d906cd4c80] Itse asiassa viisi vuotta, mutta onhan ne hahmot aika munchkin tasoa vaikka ottaisikin huomioon sen. :P
Bagsie linkki 25. helmikuuta 2003 kello 14.50
Bagsie 25. helmikuuta 2003 kello 14.50 linkki Tässä vaiheessa tulee aina eteen se että jaksaako tuollaisella ÄIJÄllä pelata enää kun yhden kaupungin vartiokaarti ei enää riitä sitä pitelemään. Mielestäni kyllä. Riimutason (tai jonkun ylemmän tason) saavuttaminen vain tuo pelinjohtajalle hiukan pohdittavaa, mutta onhan se kiva nauttia piiiiitkän pelaamisen hedelmistä. Monet jostain syystä kyllästyvät hahmoonsa jos siitä tulee liian hyvä... Ei ymmärrä. Onko kukaan muu törmännyt tällaiseen ilmiöön?
Larppa linkki 25. helmikuuta 2003 kello 15.49
Larppa 25. helmikuuta 2003 kello 15.49 linkki Bagsie kirjoitti: [i:121e53d54c]Onko kukaan muu törmännyt tällaiseen ilmiöön?[/i:121e53d54c] No itse ainakin kyllästyisin pelaamaan RuneQuestia, jos hahmoni olisi Harrekin kaltainen mies. Kaikki onnistuu, aivan liian helppoa. Silloin menee minusta roolipelaamisesta aika iso osa pois, jos hahmo on sellainen superhero, kuka pystyy tekemään kaiken laista ja aina onnistuu. Pelaajat taas meillä tahtoo olla Harrekin kaltaisia, rahaa, valtaa ja muuta vastaavaa. Pitää aina iskeä jarruja päälle, mutta kyllä ne sitten ajallaan nousee sankareiksi. :)
Guardian linkki 25. helmikuuta 2003 kello 15.49
Guardian 25. helmikuuta 2003 kello 15.49 linkki Ei Riimutaso vielä tuota mitään ongelmaa, mutta sitten kun mennään vielä ylöspäin, niin menee överiks. Kun hahmot ovat niin kovia, että seikkailutkin ovat tyyliin " puskasta hyppää viis lohikäärmettä kimppuunne" niin alkaa jo mennä vähän yli rajojen... Ei sellaisella ole välttämättä edes hauskaa pelata enää. Parempi on säilöä niiden lomake jonnekkin pimeään laatikkoon ja sitten kun uus tekemä hahmo kuolee niin sanoo: " Ja mähän tapan ton peikon joka tappo mut sillä mun vanhalla tappokone hahmolla"..
Bagsie linkki 25. helmikuuta 2003 kello 15.55
Bagsie 25. helmikuuta 2003 kello 15.55 linkki Riimutaso ei ole vielä mikään ylivoimainen tosiaankaan. En voi sanoa tätä ylemmistä tasoista mielipidettä kun en ole sellaista koskaan pelannut. Mielestäni jos pelit menee tuon lohikäärmejipon tasoisiksi niin syyttäisin pelinjohtajaa, en hahmoa. Onko kukaan pelannut TODELLA hyvällä hahmolla hyvää ja mielenkiintoista seikkailua, ja jos on niin oliko mukana hahmo joka oli "tavallinen tallaaja"? Ai niin. Pelaan haltiamaagia.
Wildor linkki 25. helmikuuta 2003 kello 20.51
Wildor 25. helmikuuta 2003 kello 20.51 linkki ei se pelaamisen mielenkiintoisuus tule siitä, että mitä pystyy tappamaan, vaan niistä tilanteista. Helpostihan sitä keksii jonkun riiviön, johon mikään ihmeen sankarivetkutus ei toimi. Sitä paitsi voihan niillä pahiksillakin olla jotain sankarivetkutuksia. Mielestäni pelaaminen tulee mielenkiintoiseksi, kun on enemmänkin haasteita sosiaalisissa ja henkisissä tilanteissa. Eikä tarvitse lähteä mihinkään "kaupunkia pitää kauhun vallassa viisi broota! Menkää ja tuhotkaa ne!" seikkailuun itkemään jollain riimutason hahmolla. Tosin en mene sanomaan, etteikö tuollainen olisi hauskaa pelaamista, sillä rupuiset hahmot ovat myös haastavia..
KingofSartar linkki 26. helmikuuta 2003 kello 8.03
KingofSartar 26. helmikuuta 2003 kello 8.03 linkki Enpä ole koskaan päässyt pelaamaan edes lähelläkään 100% hahmolla. Lähimmäksi pääsin vanhalla hahmollani, joka oli pari vuotta mukana kuvioissa ja silläkin parhaimmat kyvyt nousivat 60% päälle. Aloitusprosentit kun olivat siinä 20% pinnassa. Eikä mielestäni välttämättä RQ niin hyvin toimikaan, pitäisi siirtyä HeroWarsiin. Tämä mielipide siitä syystä, että olin kyllä mukana kampanjass, jossa parilla hahmolla oli kyvyt siellä 100% pinnassa. Pelauttaessani pelaajat aloittavat yleensä jostain 40% molemmin puolin (ellei omaa parempia ammattikykyjä taustan vuoksi, esim. paimentolaisella ratsastus). Ja koska pelautan aikalailla jokaisen pelipäivän, niin eteneminen kestää yleensä vuosia. Näin mielestäni pelaajat saavat eniten irti maailmasta ja hahmoistaan. Ainakin joskus esim. Cyberpunkia pelauttaessani tein sen virheen, että annoin pelaajien itse valita kykyrajansa ja jokainen valitsi 10-tason hemmot. Omaksi hankaluudeksi pj:nä tuli keksiä riittävän hyviä vastustajia ja ennen kaikkea luoda riittävä ja uskottava elämä jokaisen hahmon ympärille. Miten heistä oli tullut niin hyviä, keitä he tuntevat. Koska pelaajat olivat jo täysin kehittyneitä mutta silti tabula rasa -olotilassa koin itse vaikeaksi keksiä "mielekkäitä" seikkailuja. Tosin mikäänhän ei voita kunnon taisteluja ja pelaajat saattavat viihtyä niiden ääressä pitkäänkin mutta pelinjohtajana niistä loppuu luovuus helposti. Ja koska aiheena oli kai alunperin oma hahmo, joudun vastaamaan ettei tällä hetkellä ole aktiivista. Paras hahmo ehdottomasti oli Caradwog Rakhemf, hyvin perinteinen barbaari siunattuna hyvillä ominaisuusheitoilla (keskiarvo taisi olla 101!), jonka miekkakyky parantui 18% aina 63% asti, kantoi omistushaluista miekkaa, joka imi MHT:ia ja pystyi korjaamaan itsensä, levyhaarniskaa, noitakuninkaan kruunua, vampyyrin sormusta ja jolla oli pitkä lista kuolleita tovereita. Kohtasi loppunsa gorgonin katseesta. Vieläkin katkera muille pelaajille, noille pelkureille. Menevät nyt peittämään silmänsä ja jättämään Caradwogin yksin taistelemaan. 10 MHT*5 heittoa taisin ehtiä tekemään ennen loppua...
Frade linkki 26. syyskuuta 2003 kello 7.43
Frade 26. syyskuuta 2003 kello 7.43 linkki Minä pelaan aika montaa hahmoa, koska meillä on monta eri peliä kesken. :|
Guzmo linkki 26. syyskuuta 2003 kello 10.29
Guzmo 26. syyskuuta 2003 kello 10.29 linkki RQ:n systeemin takia millään 20% kyky äijillä pelaamisessa ei ole mielestäni tolkkua. Toinen ääripää on HQ:n sääntökirjan valistus, että pelaajat ovat niin hero heroa kuin olla pitää ja jumalaksi pääseminenkin on mahdollista. Se kultainen keskitie löytyy ehkä jostain sieltä noiden kahden ääripään välistä. Toki jos tykkää pelata kepinkerääjä kampanjaa tai 5 vuotta orjana Tarshin kuparikaivoksilla eläytymispeliä niin mikä ettei. Mielestäni pj:n tai systeemin ei pidä liikaa rajoittaa sitä jos pelaaja haluaa hahmonsa oikeasti osaavankin jotakin. RQ:n "riimutaso" on aika liukuva käsite. Tai liukumavara on se 75% - 1000% kyvyissä ja 10 - 100 pistettä riimutaikuutta. Pappis ja riimulorditasolla voi pitää ihan järkevää ja tasapainoista peliä. Esim. taistelut oman vastaisia vihollisia vastaan ovat vaarallisia, mutta niinhän ne varmaan kuuluukin olla.
Vash the Stampede linkki 26. syyskuuta 2003 kello 16.42
Vash the Stampede 26. syyskuuta 2003 kello 16.42 linkki Eihän pelkkä 100% esim asekyvyssä tee pelaajasta mitään yli-ihmistä tai heroa. Jos pj on hereillä, niin kyllä seikkailutkin ovat yleensä sellaisia, että sitä 100% kykyä pitää käyttää oikein. Vastustajatkin osaavat monesti jo siinä vaiheessa hieman taistella, ettei se enää riitä, että osuu aina(lähes aina). Vahinkoakin pitäis alkaa tekemään paljon enemmän, mikä ei kuitenkaan ilman loitsuja tai maagisia esineitä olekaan niin helppoa. Jollakin bastardimiekallakin hakattaessa keskiarvo on jotain 6 pojoa, siihen pari pistettä ehkä vahinkomuutoksesta. Kauan saa hakata jotain suurkilpeä kantavaa jantteria. Jos taistelukyvyt on about 100%, niin yleensä se kertoo, että on tullut pelattua hieman kauemmin ja mukaan on kertynyt taikaesineitä ja vino pino loitsuja, joilla usein taistelut ratkaistaan. Harvemmin ihan ilman loitsuja taistellaan, oli sitten vastassa mikä tahansa.
Gwenhyvar linkki 7. lokakuuta 2003 kello 10.31
Gwenhyvar 7. lokakuuta 2003 kello 10.31 linkki Justiinsa niin! Itsellänikin alkaa olla asekyvyt huippuunsa hiottuja (120% pääase, 85% vasemman käden miekka, 92% moniainejousi), panssareita löytyy lähemmäs 15 pistettä joka paikasta, taikaesineitä lentelee ovista ja ikkunoista (mm. miekka jossa d8+2+d6 vahinko ja 6 pistettä ukkosta), riimuloitsuja (tosimiekkaa, salamaa), mutta kuitenkin aina välillä meinaa tulla pahasti TURPAAN! Pelinjohtajastahan se on aina kiinni millaisiksi yli-ihmisiksi hahmot itsensä mieltävät. P.S Ei ole kiva kun on koko 10. Iso pahis kun tinttaa 30 pistettä vahinkoa niin mies lentää aika kivan ilmalennon.... Että se siitä yli-ihmisyydestä. :-D
Vash the Stampede linkki 9. lokakuuta 2003 kello 10.53
Vash the Stampede 9. lokakuuta 2003 kello 10.53 linkki Aivan. Pj laittaa kimppuun mini-goblin -armeijan, jonka kuningas ja suurin jäsen on polvenkorkuinen goljat ja vahinkoa jotain d2+1-d4, niin siinä on sirpillä huitova maajussi aikalailla yli-hero. Mutta jos kimpussa on sankariulottuvuuden viikinkejä, joiden pienin ja samalla heikoin edustaja on ladon oven kokoinen kärppänä ja vahinkoa jotain 2d8+4+2d6, niin siinä on bastardimiekkaa heiluttava ja kilpeä kantava ritari paperia. Kaikki on suhteellista... Olipas nerokas lause. Minut varmaan muistetaan tuosta hyvästä ikuisuuksia!
Wildor linkki 9. lokakuuta 2003 kello 17.01
Wildor 9. lokakuuta 2003 kello 17.01 linkki Vielä täytyy sanoa, että roolipelit ovat siitä kivoja pelejä, että niissä on rajana vain mielikuvitus ja pelinjohdon ja pelaajien yhteispeli. Parhaimpia pelejä on pelattu normaaleilla kaduntallaajilla, jotka tempautuvat keskelle vieraita tilanteita ja tapahtumia, joita he eivät millään tavoin voineet odottaa. Siksipä pelaan nykypäivään sijoittuvissa peleissä mielelläni reportteria tai taksikuskia, koska niiden on helpointa lähteä kaikkeen mukaan. :D Pakko on vielä huomauttaa, että useammin tulee turpaan tuommoisilla hirvittävillä riimuherroilla ja yli-ihmisillä, kuin Matti Meikäläisellä. Meikäläisen ongelmat selviävät soittamalla poliisi paikalle, tai juoksemalla karkuun. Samaa ei voi sanoa Riimuherroista. :evil: