|
Tupew
linkki
2. joulukuuta 2002 kello 16.43
|
|
Tupew
2. joulukuuta 2002 kello 16.43
linkki
|
Onkos Gloranthassa siideriä? Kun pelinjohtajan kirjassa (tarkemmin siinä vihervaski seikkailussa) sanotaan, että ihmiset tulevat antamaan siideriä ja leipää evääksi. Mutta minä en oikein uskoisi, että Gloranthassa olisi siideriä. Tai jos olisi, niin se olisi mielestäni vain rikkaiden ja aatelisten ja sun muiden isojen herrojen juotavaa. Mutta mitä mieltä te olette?
|
|
Larppa
linkki
2. joulukuuta 2002 kello 19.14
|
|
Larppa
2. joulukuuta 2002 kello 19.14
linkki
|
No miksi Gloranthassa ei voisi olla siideriä?
Ja ei se siideri ole niin vaikea valmistaa, että se olisi niin kallista, että vain aatelisilla ja muilla isoilla herroilla olisi siihen varaa.
Minun peleissäni porukan kauppias halusi tehdä siideriä. No ei siinä mitään Omenakujan omenapuista vain muutama omppu yhteen pulloon...
|
|
humis
linkki
2. joulukuuta 2002 kello 19.54
|
|
humis
2. joulukuuta 2002 kello 19.54
linkki
|
[i:58078e1bbd]Onkos Gloranthassa siideriä?[/i:58078e1bbd]
Kyllä minun Gloranthassani juodaan siideriä. Siiderihän on oikeastaan varsin vanha juoma, eikä sitä ole edes erityisen vaikea valmistaa. Se lisäksi säilyy oletuksena paremmin kuin ilman humalaa tehty olut.
Virallista kantaa siihen, ketkä siideriä Gloranthassa nauttivat en muista lukeneeni, mutta ainakin se löytyy muiden juomien ohella Orlantheista ihan virallisestikin vastaavan John Hughes [url=http://home.iprimus.com.au/pipnjim/questlines/florafauna.html#drink]listasta[/url] hänen kotisivuillaan.
Tietoa (tosin valitettavan rajattua) siiderin historiasta meidän omassa maailmassamme löytyy vaikkapa osoitteesta [url]http://www.history-of-cider.com/html/origins.html[/url].
|
|
Nysalor
linkki
2. joulukuuta 2002 kello 20.16
|
|
Nysalor
2. joulukuuta 2002 kello 20.16
linkki
|
Tupew:
[i:9ec46652f0]Onkos Gloranthassa siideriä?[/i:9ec46652f0]
Kyllä on ja tämä on ihan virallinen tietoa. :) Pelaajan opas Genertelaan mainitsee nimittäin seuraavaa malkionien Mitä isäni minulle kertoi -tyyppisessä artikkelissa: "Kesällä syömme vasikanlihaa, suolattua turskaa, omenoita, persikoita papuja, kaalia, ohra- ja ruisleipää ja juomme [b:9ec46652f0]siideriä[/b:9ec46652f0] ja ohrasta tehtyä olutta." Siideri lienee vakiintunut myös orlanthien pariin, vaikka siitä ei välttämättä paljon virallisia mainintoja löytyisikään.
humis:
[i:9ec46652f0]Tietoa (tosin valitettavan rajattua) siiderin historiasta meidän omassa maailmassamme löytyy vaikkapa osoitteesta http://www.history-of-cider.com/html/origins.html.[/i:9ec46652f0]
Ja lyhyt siiderihistoriikki löytyy suomeksi [url=http://www.panimoliitto.fi/siideri/historia.htm]täältä[/url].
|
|
Guzmo
linkki
3. joulukuuta 2002 kello 14.00
|
|
Guzmo
3. joulukuuta 2002 kello 14.00
linkki
|
Näin se menee, mutta en lähtis siitä, että Alda-Churin majatalosta saa Linda-siideriä pullossa.
Ja peikot juovat salmiakkikossua, eiks vaan? :)
Wintertop's Shadowissa on muuten hauska olutta ylistävä juttu.
Tulipa muuten jano ;)
|
|
Dovas
linkki
3. joulukuuta 2002 kello 14.21
|
|
Dovas
3. joulukuuta 2002 kello 14.21
linkki
|
[quote:e311b9474c="Tupew"]
Tai jos olisi, niin se olisi mielestäni vain rikkaiden ja aatelisten ja sun muiden isojen herrojen juotavaa. Mutta mitä mieltä te olette?[/quote:e311b9474c]
Voisiko oletuksesi johtua siitä että nykysin siideri on muotijuoma ja panostettu ulkoasua ja hintaa myöten...:)
Praxilaisillakin on vanhaa kunnon maitokiljua ja (yllätys, yllätys:) viinejä.
|
|
Tupew
linkki
3. joulukuuta 2002 kello 14.26
|
|
Tupew
3. joulukuuta 2002 kello 14.26
linkki
|
[quote:d82fe38e20="Dovas"][quote:d82fe38e20="Tupew"]
Tai jos olisi, niin se olisi mielestäni vain rikkaiden ja aatelisten ja sun muiden isojen herrojen juotavaa. Mutta mitä mieltä te olette?[/quote:d82fe38e20]
Voisiko oletuksesi johtua siitä että nykysin siideri on muotijuoma ja panostettu ulkoasua ja hintaa myöten...:)
Praxilaisillakin on vanhaa kunnon maitokiljua ja (yllätys, yllätys:) viinejä.[/quote:d82fe38e20]
Maitokiljua?! Mitäköhän se on? Nyt oli kuitenkin kyse siidereistä, eikä mistään likaisista ja barbaarisista törky juomista :)
|
|
Vaakkujaakko
linkki
3. joulukuuta 2002 kello 14.35
|
|
Vaakkujaakko
3. joulukuuta 2002 kello 14.35
linkki
|
[quote:d18e2799fd="Dovas"][quote:d18e2799fd="Tupew"]
Tai jos olisi, niin se olisi mielestäni vain rikkaiden ja aatelisten ja sun muiden isojen herrojen juotavaa. Mutta mitä mieltä te olette?[/quote:d18e2799fd]
Voisiko oletuksesi johtua siitä että nykysin siideri on muotijuoma ja panostettu ulkoasua ja hintaa myöten...:)
[/quote:d18e2799fd]
Tarkennuksena vielä, että uskoisin lännen ja heortilaisten siidereiden muistuttavan koostumukseltaan ja maultaan enemmän suodattamattomia kuivia omenasiidereitä (esim. Old Rosie Scrumpy) kuin "modernimpia", hiilihapollisempia, makeampia ja limumaisempia brandisiidereitä kuten UpCider ruotsalaisista Kopparbergsistä tai Hannasista puhumattakaan.
Kuulisin mielelläni lisää maitokiljusta; jos ei muuten niin ehkäpä se kelpaisi pelättyjen peikkojuomien pohjaksi Kalikoksen tapahtumiin
:o <--- Hän on juonut maitokiljua.
--- Vaakkis
|
|
Dovas
linkki
8. joulukuuta 2002 kello 9.14
|
|
Dovas
8. joulukuuta 2002 kello 9.14
linkki
|
Praxin & Wastesin nomadeilla on lukuisia alkoholinlähteitä & -juomia:
Kaikkein yleisin niistä on [i:c021bd8fc8]Kumiss[/i:c021bd8fc8]. Käymisprosessiin pistettyä maitoa. (Englanninnoksesta fermented milk käännettynä 'fermentti' on myös hiiva.) Jokainen heimo valmistaa sitä ainoastaan heimonsa omasta nimikko-laumaeläimestä.
Vähemmän yleinen (alkoholin lähde) on pehmeän melonin (6-10 cm halkaisija) tyyppinen hedelmä nimeltä [i:c021bd8fc8]Freeberry[/i:c021bd8fc8]. 'Vapaamarjoja' löytyy Krjalkin Suon reunamilta ja myös tavallisilta joen uomilta Talvikauden vuodenaikana. Freeberryt alkavat usein käymisprosessin, jonka tuloksena on viiniä, mutta se onnistuu poimimalla ne vasta sitten kun ne ovat aloittaneet käymisen ja tuottavat aluksi vasta laimeampaa viiniä.
Laimeampaa [i:c021bd8fc8]olutta[/i:c021bd8fc8] saadaan varsinkin Praxissa, ottamalla sitä alkukantaiselta keidaskansalta ja se on usein maustettu mausteruoholla, suolalla, tai öljysiemenillä.
[i:c021bd8fc8]Taateliviiniä[/i:c021bd8fc8] on harvemmin saatavilla ja sitä valmistetaan ainakin pyhässä Papsissa. Joskus sitä voidaan antaa lahjana klaaneille, jotka vaeltavat sinne.
Myös ulkomaista alkoholia saadaan Pavisista, Adarista, Sartarista, Teshnosista tai Kralorelasta, tavallisimmin kauppaa käyden tai ottamalla reidauksien yhteydessä. Koska sellaiset alkoholit ovat usein paljon voimakkaampia, kuin mitä nomadien urhot käyttävät, monet khaanit kieltävät niiden juonnin, vaikka joidenkin khaanien tiedetään juoneen likööriä tjms. mitä Wahan soturit ovat ottaneet reidauksien yhteydessä.
Maininnan arvoinen seikka on että alkoholin arvo nomadeille on aina hyvin korkea. Heidän omassa hintaluokituksessa alkoholi on vasta ns. kolmannen luokan hinnoituksessa: 1 litra viiniä (ei [i:c021bd8fc8]viinaa[/i:c021bd8fc8] siis) on saman arvoinen kuin sata hopeakolikkoa, 100 päivää työtä tai 100 kourallista suolaa. Yhdellä litralla viiniä voi siis ostaa teltan, tai pari heittokeihästä tai lyhyen jousen jne.
Viidennessä hintaluokassa 2 litralla alkoholia (viinaa), 5 litralla viiniä, 2 kourallisella maustetta, 2 kg pronssia, 500 hopeakolikkoa, tai 500 päivää työtä; voi ostaa leveä miekan, lapsi-orjan, biisonin, alticameluksen (high llaman), cuirboullin, tai vaikkapa vahvan laatikon jossa on lukko ja avain...
|
|
Dovas
linkki
22. joulukuuta 2002 kello 23.01
|
|
Dovas
22. joulukuuta 2002 kello 23.01
linkki
|
TotRM nro 15:sta paljastui vielä mielenkiintoinen ja maininnan arvoinen juttu Kumiss`ista.
Maidon käyttämisen taidon luulisi levinneen aika laajalle sen valmistamisen helppouden takia. David Dunhamin kirjoittama juttu Harstal`s Tale (s. 50-52) kertoo Locaem-sartariheimon Harstal Verlainssonin & hendrikien Sora Goodsellerin matkasta palkattujen Grazer/Pure horsemen-sotureiden kanssa Lohikäärmesolaan. Grazerit ovat Green Crown ("Vihreä Kruunu") heimon väkeä.
Iltaa viettäessä ja aterioidessaan Green Crownin pyhillä alueilla tapahtui mm. seuraavaa:
[i:697acb35f0]"Serving maidens in soft leather dresses brought platter of venison and round barley and wheat loaves. Everyone waited until Jardanraltan ate before starting. I found it hard to drink the sour milk* we were served, but the Grazers drank bowl after bowl of the stuff. Jardanraltan asked many questions about Esrolia, and I found it easy to believe he had once led many raiding parties there ..."[/i:697acb35f0]
* = Harstal`s footnotes paljastaa tämän [i:697acb35f0]koumiss[/i:697acb35f0] -nimiseksi juomaksi. Sour on suomen kielellä hapan/karkea.
Joka tapauksessa; tiedä sitten onko kyseessä esim Tarshilainen/Grazer versio praxilaisen kumiss`in ääntämisestä vai onko Harstal kuullut juoman nimen 'väärin'... Veikkaisin ensimmäistä vaihtoehtoa.
|
|
Marcus Maximus
linkki
22. joulukuuta 2002 kello 23.08
|
|
Marcus Maximus
22. joulukuuta 2002 kello 23.08
linkki
|
Ettei sour milk olisi samaa kuin buttermilk, eli piimää?
|
|
Sampi
linkki
23. joulukuuta 2002 kello 6.19
|
|
Sampi
23. joulukuuta 2002 kello 6.19
linkki
|
Maidon hapattamiseen on olemassa monia erilaisia pieneliöitä (jos se nyt Gloranthassa käy bakteererein.) Näillä saadaan aikaan mitä erilaisimpia litkuja piimästä jugurttiin ja maitorahkaan, joten koumiss (tai kumiss tai ihan mikä tahansa) voi olla aivan mitä vain. Sen lisäksi täytynee ottaa huomioon se, että maito, josta kumiss valmistetaan on lähtöisin eri eläimistä eri heimoilla, joten luulen kumissin olevan vain yleisnimi hapatetulle maidolle. Jokaisen tekijän koumiss maistuu erilaiselta johtuen erilaisista raaka-aineista ja oman kumiss-astian bakteerikannasta.
Hm, tämähän tuottaa kivaa lisäväriä - "Ja niiden koumiss maistui aivan kamelinhieltä, onneksi kotopuolessa se on parempaa."
As always, IMG, YGMV.
|
|
Dovas
linkki
23. joulukuuta 2002 kello 9.19
|
|
Dovas
23. joulukuuta 2002 kello 9.19
linkki
|
Marcus:
[i:2089b7c798]Ettei sour milk olisi samaa kuin buttermilk, eli piimää?[/i:2089b7c798]
sekä Sampi:
[i:2089b7c798]Maidon hapattamiseen on olemassa monia erilaisia pieneliöitä (jos se nyt Gloranthassa käy bakteererein.) Näillä saadaan aikaan mitä erilaisimpia litkuja piimästä jugurttiin ja maitorahkaan, joten koumiss (tai kumiss tai ihan mikä tahansa) voi olla aivan mitä vain. Sen lisäksi täytynee ottaa huomioon se, että maito, josta kumiss valmistetaan on lähtöisin eri eläimistä eri heimoilla, joten luulen kumissin olevan vain yleisnimi hapatetulle maidolle. Jokaisen tekijän koumiss maistuu erilaiselta johtuen erilaisista raaka-aineista ja oman kumiss-astian bakteerikannasta.[/i:2089b7c798]
Kumiss`ia voidaan valmistaa kyllä maidosta kuin maidosta (ja nomadit valmistavat sitä nimenomaan heimon oman 'nimikkoeläimen' maidosta).
Nomadien kumiss kun sattuu nimenomaan olemaan alkoholipitoinen juoma. (Kirjoitin aikaisemmin tässä topicissa nomadien alkoholijuomista, ja pohjustin tietoni BoDR vol. Praxiin, pyhään eepokseeni.)
Harstal`s Talen tarina ei kerro olivatko Grazerit päissään, tai juopuivatko he mutta periaatteessa se (koumiss) voisi IMO myös olla tosiaan esim. piimää, kuten MM:kin ehdotti.
Ihan toinen asia on erikseen onko kumiss/koumiss RW juoma jolla oikeastikin on pitkät historialliset perinteet?
|
|
Sampi
linkki
23. joulukuuta 2002 kello 9.58
|
|
Sampi
23. joulukuuta 2002 kello 9.58
linkki
|
Ai että siinä olisi ihan alkoholiakin? Ohoh.
No, RW esimerkki löytyy Mongoliasta, jossa paikalliset heimot käyttävät vuohenmaitoa äärimmäisen pahanmakuiseksi ja joissain tapauksissa myrkylliseksi litkuksi, jota ei yksikään länsimaalainen ole juonut tulematta kipeäksi ainakin ensimmäisellä kerralla. Ja jos tämä ei riitä, ne pirulaiset vielä keittävät siinä vuohien lihojakin. Resepti: Tonkaa käynyttä vuohenmaitoa - lisää vuohen ruho (siis sinne tonkkaan) ja heitä nuotioon. Kohta onkin herkullinen vuohenliha syömäkelpoista. Nam nam.
Toisaalta, jos kerran lapsetkin juovat koumissia, kuten olen jostakin lukenut, ei se varmaankaan hirveän holipitoista ole, ainakaan aina. Ja onhan piimässäkin pieniä määriä etanolia. Pidän siis yhä kiinni teoriastani, jonka mukaan koumiss on yleisnimi käytetylle maitojuomalle, mistä tahansa maidosta tehtynä, erilaisilla käyttämiskannoilla ja eri käymisasteissa. Varmaan sitten löytyy jokin selkeyttävä nimi sille vahvemmalle koumissille. Tai sitten kyse ona vain äänenpainoistam jota eivät kieltä osaamattomat erota.
|
|
epaz
linkki
23. joulukuuta 2002 kello 13.18
|
|
epaz
23. joulukuuta 2002 kello 13.18
linkki
|
Mongoliassa paimentolaisten keskuudessa yleisempi juoma on [i:0d85dcc8a0]airag[/i:0d85dcc8a0], hapatettu hevosenmaito. Ainakaan minä en huomannut maaseudulla vähän aikaa vietettyäni että siinä itsessään olisi mitään ruokaa valmistettu.
Kyllä, vatsa meni sekaisin.
-Sampo
|
|
Sampi
linkki
23. joulukuuta 2002 kello 13.31
|
|
Sampi
23. joulukuuta 2002 kello 13.31
linkki
|
Noniih, jollakulla oli ensikäden kokemusta, minulla vain toisen käden tietoa. Uskokaa epazia, elkää minua.
|
|
epaz
linkki
23. joulukuuta 2002 kello 14.05
|
|
epaz
23. joulukuuta 2002 kello 14.05
linkki
|
Ei siis että kommenttini olisi mitenkään rikastuttanut keskustelua, työpäiväni vain on yhtä tylsä kuin sinun Sampi, ja plääh.
Sori jos kuulosti pätemiseltä.
-Sampo
|
|
Dovas
linkki
26. joulukuuta 2002 kello 1.14
|
|
Dovas
26. joulukuuta 2002 kello 1.14
linkki
|
Ehkä sitten jossain päin maailmaa on ollut tapana valmistaa jotain ruokaakin tuossa maidossa. Mielenkiintoista. Se sopisi kyllä mielestäni hyvin erinomaisesti Gloranthan nomadien kulttuuriin, jossa mitään ei heitetä hukkaan ja laumaeläimestä hyödynnetään kaikki jos se pistetään lihoiksi (reidatut laumaeläimet syödään aina mieluummin ensin, ymmärrettävästi, ennen kuin omiin kosketaan - tosin morokanthit taitavat olla tästä vähän eri mieltä :-D ).
Airaq'kin kuulostaa aika samantyyppiseltä, vaikkei siinä ei valmistettaisikaan mitään muuta ohessa. Ehkä nämä juomat ovat jotain 'sukua' keskenään...
Sampi:
[i:b1143a168d]Toisaalta, jos kerran lapsetkin juovat koumissia, kuten olen jostakin lukenut, ei se varmaankaan hirveän holipitoista ole, ainakaan aina. Ja onhan piimässäkin pieniä määriä etanolia. Pidän siis yhä kiinni teoriastani, jonka mukaan koumiss on yleisnimi käytetylle maitojuomalle, mistä tahansa maidosta tehtynä, erilaisilla käyttämiskannoilla ja eri käymisasteissa.[/i:b1143a168d]
Praxilaisen kumiss'in holipitoisuudesta sen verran että heidän alkoholit eivät useinmiten ole muutenkaan kovin vahvoja (joitain viinejä ehkä lukuunottamatta), kuten siitä kirjoituksestani voi varmaan päätellä.
Voisi uskoa että Tarshin grazereilla taas koumiss on alkoholitonta. Eri käymisasteet eri kansoilla...
Jaa'a? Ei kun maitoa vain jätti saavillinen ja kiehumaan. Silputtu bolo liskon ruho sekaan, mausteita ripaus...aijai(!) :b , kirnutaan mössö ja annetaan seistä viikko auringonpaisteessa kannen alla. Sitten puristetaan mössöinen maitoneste mehupurkkiin ja...
(Vaakkis:)
[i:b1143a168d]Kuulisin mielelläni lisää maitokiljusta; jos ei muuten niin ehkäpä se kelpaisi pelättyjen peikkojuomien pohjaksi Kalikoksen tapahtumiin[/i:b1143a168d]
:lol:
|
|
Sampi
linkki
26. joulukuuta 2002 kello 17.19
|
|
Sampi
26. joulukuuta 2002 kello 17.19
linkki
|
[quote:20deb1e50b]Epaz:
Ei siis että kommenttini olisi mitenkään rikastuttanut keskustelua, työpäiväni vain on yhtä tylsä kuin sinun Sampi, ja plääh.
Sori jos kuulosti pätemiseltä.[/quote:20deb1e50b]
Ei kuulostanut liikaa, mutta omakohtainen kokemus on aina parasta, ja siksi tahdoin antaa tilaa sille. Minä kun todella olen vain kuullut siellä käyneen juttuja. Ja rikastuttihan se.
Sori, jos kuulosti uikuttamiselta.
|
|
Vader
linkki
30. joulukuuta 2002 kello 14.46
|
|
Vader
30. joulukuuta 2002 kello 14.46
linkki
|
Tulee aika pitkä matka tuonne topicikkiin, mutta kun siideristä vissiin pitäisi olla puhe, niin ehkäpä seuraavat faktat auttavat sisällyttämään siiderin paremmin Gloranthaan.
Siideri sellaisena kuin me sen Suomessa yleensä tunnemme on lähes täysin tuntematonta kaikkialla muualla maailmassa (poislukien tax-free -lautat ja niiden määränpäät). Tarkoitan siis kaikenmaailman Upcider- ja Golden Cap -siidereitä.
Siideri sellaisena kuin kuvittelisin sen Gloranthassa olevan on melko erilaista kuin tuo edellä mainittu, ja sitä löytää varsinkin Brittein saarilta näinäkin päivinä. Se siideri vaan ei ole mitään kirkasta "hilpeää" tai "leikkisää" tai "kuplivaa" kohtuullisen kirkasta siideriä, vaan melko sakeaa ja paksua omenamehua, joka on jonkun aikaa käynyt.
Jos ette Brittein saarille juuri nyt ennätä, niin voitte tehdä mielikuvistustestiä ihan kotosalla: Ostakaa pullo Lapin kultaa ja pullo/tölkki Guinnesiä/Kilkennyä (mitä ikinä vaan saatte käsiinne), kaatakaa ne tuoppeihin ja verratkaa niitä keskenään. Kaatakaa sen jälkeen pullo suomi-siideriä kolmanteen tuoppiin ja kuvitelkaa sen muuttuvan yhtä paljon kuin olut muuttuu lapparista Guinnesiksi ja saatte mieleenne kuvan englantilaisesta siideristä.
Tämän jälkeen voitte kipata suomi-juomat viemäriin ja nauttia Guinnesin... :)
|
|
Guzmo
linkki
30. joulukuuta 2002 kello 18.37
|
|
Guzmo
30. joulukuuta 2002 kello 18.37
linkki
|
[quote:96ff11c4ff="Vader"]
Siideri sellaisena kuin me sen Suomessa yleensä tunnemme on lähes täysin tuntematonta kaikkialla muualla maailmassa.[/quote:96ff11c4ff]
Totta. Kreikassakin tuli melkein heti turpiin kun mainitsikin siiderin.
[quote:96ff11c4ff]
Siideri sellaisena kuin kuvittelisin sen Gloranthassa olevan on melko erilaista kuin tuo edellä mainittu, ja sitä löytää varsinkin Brittein saarilta näinäkin päivinä. [/quote:96ff11c4ff]
Massat taitaa kiskoa briteissäkin näitä limusiidereitä. Ainakin siltä se kauppojen hyllyjä katsellessa näytti.
|
|
Dovas
linkki
31. joulukuuta 2002 kello 13.30
|
|
Dovas
31. joulukuuta 2002 kello 13.30
linkki
|
[quote:8c708dff1e="Vader"]Tulee aika pitkä matka tuonne topicikkiin, mutta kun siideristä vissiin pitäisi olla puhe[/quote:8c708dff1e]
Minun mielestä nämä kaikki yhtä sopivat samaan viestiketjuun. Eihän sikäli etteikö nimenomaan siidereistä voisi löytää vaikka kuinka paljon puhuttavaa, mutta jottei kaikille juomille luotaisi omaa uutta ketjua...
|
|
kulkuri
linkki
13. helmikuuta 2003 kello 7.04
|
|
kulkuri
13. helmikuuta 2003 kello 7.04
linkki
|
[quote:acc9b98fca="Tupew"]Mutta minä en oikein uskoisi, että Gloranthassa olisi siideriä. Tai jos olisi, niin se olisi mielestäni vain rikkaiden ja aatelisten ja sun muiden isojen herrojen juotavaa. Mutta mitä mieltä te olette?[/quote:acc9b98fca]
Ihan reunahuomautuksena pieni RW-yhteys.
Nimittäin Ranskassa Bretangen maakunnassa, josta siideri meidän maailmassa on alkujaan kotoisin, se on nimenomaan [b:acc9b98fca]rahvaan[/b:acc9b98fca] juoma.
Juurikin sen aiemmin mainitun seikan vuoksi että se on helpo, halppa ja nopea tehdä. Siellä ainoastaan moukka tilaa ravintolassa siideriä hienon aterian kanssa :)
-kulkuri
|
|
Broo-Lord
linkki
13. helmikuuta 2003 kello 15.04
|
|
Broo-Lord
13. helmikuuta 2003 kello 15.04
linkki
|
[quote:0835edbe62="kulkuri"]Ihan reunahuomautuksena pieni RW-yhteys.
Nimittäin Ranskassa Bretangen maakunnassa, josta siideri meidän maailmassa on alkujaan kotoisin, se on nimenomaan [b:0835edbe62]rahvaan[/b:0835edbe62] juoma.
Juurikin sen aiemmin mainitun seikan vuoksi että se on helpo, halppa ja nopea tehdä. Siellä ainoastaan moukka tilaa ravintolassa siideriä hienon aterian kanssa :)[/quote:0835edbe62]
Juuri näin!!! Siideriä ei todellakaan ole tarkoitettu ruokajuomaksi!!!
Suodattamatonta eri hedelmistä tehtävää siideriä ON erittäin helppo valmistaa, jopa niin että siitä tulee hyvää! :rollin:
Gloranthassa valmistetaan varmasti hyvinkin monivivahteisia, herkullisia ja vahvojakin siidereitä. Geo-tavernat eivät varmasti ole ainoita paikkoja mistä tätä 'herkkua' saa, suodatettunakin.
T. Peikko-boolin seremoniamestari
|
|
Dovas
linkki
13. helmikuuta 2003 kello 23.53
|
|
Dovas
13. helmikuuta 2003 kello 23.53
linkki
|
[quote:a7b88ec04c="Broo-Lord"]
T. Peikko-boolin seremoniamestari[/quote:a7b88ec04c]
Ja muistakaas kaikki tämä sitten! Tuo hyypiö tuossa yllä on vastuussa "morning glorystasi", mikäli pöntössä on aamulla vihreitä palleroita ja peilistä kurkistaa walktapus, joka muistuttaa sinua kilteistä poliiseista jotka kuljettivat sinut kotiin Kalikosin tapahtumasta! :lol: :lol: "Now, roll for illumination!"
|