|
Rautakääpiö
13. elokuuta 2002 kello 14.38
linkki
|
Sattuisikohan kukaan tietämään ylipäätään mitään faktoja sankariulottuvuudesta Glorantha-kirjojen jaaritteluiden lisäksi (etenkin alamaailmasta). Olisi kovin mukava tietää, ketä siellä asustaa, miltä siellä näyttää ja pätevätkö siellä mundis-ulottuvuuden fysiikat ym. selviöt.
Sankariulottuvuudesta on saatavilla käsittääkseni hyvin vähän infoa (toivottavasti olen väärässä) ja siksi turvaudunkin viimeiseen toivoon, kalikokseen 0] ...
|
|
Nysalor
15. elokuuta 2002 kello 0.07
linkki
|
Rautakääpiö:
[i:1d59ca6579]Sattuisikohan kukaan tietämään ylipäätään mitään faktoja sankariulottuvuudesta Glorantha-kirjojen jaaritteluiden lisäksi (etenkin alamaailmasta).[/i:1d59ca6579]
Hero Warsin kirjojen myötä jonkin verran ihan kiinnostavaa tietoa on tullut ilmi sankariulottuvuudesta (joka siis tarkoittaa sisemmän maailman reunoilla olevia alueita).
[i:1d59ca6579]Olisi kovin mukava tietää, ketä siellä asustaa, miltä siellä näyttää ja pätevätkö siellä mundis-ulottuvuuden fysiikat ym. selviöt.[/i:1d59ca6579]
Maailman reuna-alueilla asustaa kyllä varmaan aika paljonkin erikoista porukkaa, mutta voisin yrittää jotakin kertoa. Yritän tiivistää jotakin yleistä alueista ja niiden asukkaista sen mukaan, mitä itse tiedän kirjojen pohjalta. Kannattaa kysyä tarkentavia kysymyksiä, jos haluat jostakin lisätietoa.
Kaukana pohjoisessa sijaitsee Altinela, jonka asukkaat ovat altinaeita, jumalien lapsia. He taistelevat pohjoisessa kaaosta vastaan, joka pyrkii seuraamaan Wakbothin polkua sisempään maailmaan. Altinaet ovat siksi melkoisia sotureita ja torjuvat jopa mereltä saapuvia kammottavia kaoottisten hirviöiden laumoja. Tavallisista kuolevaisista ilmeisesti vain prinssi Snodal on käynyt Altenelassa. Boztakangin maa sijaitsee myös kaukana pohjoisessa ja se on itse asiassa ikivanha peikkovaltakunta, jonka peikot taistelevat jäädemoneja, hollreja, vastaan. Mahdollisesti he saattavat olla sankarien sodissakin merkittävässä roolissa. Jossakin siellä kaukana sijaitsee myös itsensä Valindin palatsi.
Kaukana idässä sijaitsee Theyela, jonka asukkaiden tiedetään olevan kultaihoisia ja kuolemattomia, mutta silti persoonattomia ja kasvottomia. Jossakin idän ulkoisimmilla alueilla sijaitsevat myös Dendulagin saaret, joille mahtavilla katamaraaneilla liikkuva senderevenien merenkulkijakansa toisinaan pysähtyy, kun he purjehtivat ikuisesti Sramaken virtaa pitkin poiketen välillä Altinelan ja Luathelan kaltaisiin paikkoihin.
Pamaltelan kaukainen eteläosa on Narganin aavikon takana ja tämä Sakumin maa on tulen peitossa. Siellä asuvat kuumuutta kestävät ja kuolemattomat ihmiset, agitorit, jotka valitsivat myyttisinä aikoina kuolemattomuuden, kun taas agimorit (Pamaltelan mustaihoiset alkuperäisasukkaat) luopuivat kuolemattomuudesta ja saattoivat siten lisääntyä. Siellä asuu myös joukko bomonoi-nimisiä tuliolentoja, jotka ovat voimiltaan puolijumalia ja jotka suuri shamaani Noruma aikoinaan loi. Pamaltelan tulisessa eteläosassa asuu myös tulihaltioita, joka asustavat palavissa metsissään. Arvattavasti siellä on vielä monia muitakin tulisia olentoja ja kasveja, vaikka näistä nyt on ainakin tämän verran tietoa. Etelässä sijaitsee myös Tulimeri, josta Sramaken virta kuljettaa toisinaan palavaa vettä Togaron valtamereen.
Sisemmästä maailmasta länteen puolestaan sijaitsee Luathela, jonka asukkaat ovat violetti-ihoisia ja kuolemattomia luathoja. Siellä sijaitsee myös alamaailmaan johtava portti, jota luathat vartioivat. Luathela on itse asiassa palanen jo kauan sitten uponnutta Danmalastania, malkionien myyttistä maata. Luathoilla lienee Luathelassa kaupunkeja, jotka varmasti ovat hyvin vaikuttavia, koska luathat arvostavat kauneutta - ja varmasti pystyvät sitä myös tuottamaan. Lännessä sijaitsee malkionien mukaan Itsetutkiskelun musta kuilu, joka on ilmeisesti jonkinlainen kiirastuli ennen siirtymistä Lohtuun.
Sisemmän maailman yläpuolella on sitten näkyvä taivas ja sen yllä taivasmaailma, jossa sijaitsee taivaanjumalien palatseja ja jonka asukkaat ovat taivaskansaa. Taivaskansa koostuu valosta ja tulesta, mutta on muuten aika paljon ihmistenkaltaista väkeä. Anaxial’s Rosterissa kuvaillaan certamukset eli soturienkelit, mutta muuten taivaskansasta ei kai ole kovin yksityiskohtaista tietoa. Joka tapauksessa he lienevät luathojen ja muiden ulkoisten maiden asukkaiden tavoin puolijumalia.
Sisemmän maailman alapuolella taas sijaitsee alamaailma. Se on valtava määrä erilaisia synkkiä luolia ja tunneleita, joissa on jopa kokonaisia valtakuntia ja jotka sijaitsevat Gloranthan valtaisan maakuution sisällä. Läheskään kaikki alamaailman valtakunnat eivät ole kosketuksissa keskenään ja monet ovat toisilleen suorastaan vihamielisiä. Niitä hallitsevat monenlaiset valtiaat. Alamaailmassa sijaitsevat Hiljaisuuden salit, joissa Daka Fal tuomitsee kuolleiden sieluja. Pahantekijöiden sielut joutuvat usein kärsimään teoistaan alamaailmaan, erityisesti helveteiksi kutsuttuihin paikkoihin, joskin taas peikoille nimenomaan alamaailmassa sijaitsee paratiisi ja taivasmaailmassa taas helvetti. Peikot itse asiassa jakavat ilmeisesti helvetin seitsemään eri osaan erilaisten funktioiden mukaan ja seitsemännen helvetin alla on sitten vain kaaosta.
Alamaailman asukkaista on ainakin sen verran tietoa, että sen ihmisenkaltaiset asukkaat ovat likiteja ja he koostuvat samalla tavalla maasta kuin taivaskansa tulesta ja valosta. Tämä lienevät maanjumalien väkeä samalla tavalla kuin taivaskansa on taivaanjumalien väkeä. Syvällä pimeissä syövereissä asustaa taatusti myös valtava määrä mitä erilaisempia kammotuksia. Peikkojen tuntemat dehorit ainakin asustavat alamaailmassa, kuten myös sisemmästä maailmasta jo sukupuuttoon kuolleita jättiläispeikkoja, sokeapeikkoja ja sarvipeikkoja. Alamaailmassa voi kai periaatteessa kohdata ihan mitä tahansa helvetin pimeydestä nauttivia olentoja. Mielikuvitusta voi siis käyttää runsaasti kansoittaessaan alamaailmaa omaa peliään varten.
Sankariulottuvuuksien fysikaalisten ilmiöiden pätevyydestä en ole kamalan varma. Pitäisin ainakin maailman reuna-alueita siinä mielessä maallisina, että niihin voi aivan konkreettisesti matkustaa, vaikka tietysti matkaaminen on valtavan hankalaa paikkojen armottoman luonteen vuoksi. Jos korottaa maallisen maailman vaarat potenssiin kymmenen, niin saattaa saada käsitystä siitä, millaisia sankariulottuvuudet ovat. :) Itse luultavasti peluuttaisin niitä paljolti sisemmän maailman kaltaisina, en haihtuvina, muuttuvina ja ruumiittomina kuin henkiulottuvuutta, enkä toisaalta myyttisinä ja vain riittien kautta tavoitettavina, kuten jumalulottuvuutta. Taikuus taas toimii omassa Gloranthassani ihan kaikkialla ja alamaailmassa loitsiminen olisi varmastikin samanlaista kuin sisemmässä maailmassakin.
[i:1d59ca6579]Sankariulottuvuudesta on saatavilla käsittääkseni hyvin vähän infoa (toivottavasti olen väärässä) ja siksi turvaudunkin viimeiseen toivoon, kalikokseen[/i:1d59ca6579]
Kyllähän jonkin verran tietoa on, mutta ainakaan systemaattisia karttoja tai sellaista ei ole minun silmiini osunut, ainoastaan jonkinlaista sanallista hahmotusta. Muutenkaan en ole koskaan peluuttanut sankariulottuvuuksissa, joten ei ole ollut tarvetta suuremmin hyödyntää noiden alueiden tietoja. Eipä silti, minusta olisi tavattoman kiehtova ajatus peluuttaa sellaista kampanjaa, jossa pelihahmot olisivat luathoja. :)
|