|
Sampi
7. elokuuta 2002 kello 10.55
linkki
|
Tuossa Lukot-keskustelussa alkoi olla jo hieman aiheenvaihtoakin, joten ajattelin josko tuosta asumisestakin saataisiin keskustelua aikaan. Tämän viestiketjun aiheena olkoon siis asumisen eri muodot Gloranthassa. Toivoisin tässä otettavan huomioon sekä alueelliset erot että alueiden sisällä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot.
Ajattelin itse aloittaa oman kampanjani alueelta, Ralioksen Itäisestä Autiosta, jossa asuu Orlanthia ja Raliaa palvovia barbaareja.
Ylivoimainen enemmistö Saugin kuningaskunnan asukkaista on ammatiltaan maanviljelijöitä. He asuvat tyypillisesti hirsimökeissä, joissa puolet lattiatilasta on varattu tulisijalle ja eläinten, yleensä hevosten ja kanojen, talviasumukseksi. Lehmät ja lampaat kestävät talven kylmän laumoissa myös ulkosalla. Toinen puoli lattiasta voi olla peitetty lankuilla ja oljilla ja sitä käytetään ihmisasumuksena. Lattialla kotiväki valmistaa puhdetöitä ja ruokaa ja lapset leikkivät siellä. Köyhien mökeissä lattialla myös nukutaan. Normaaliasumuksissa nukkumista varten on kuitenkn rakennettu laveri noin puolentoista metrin korkeuteen, jossa koko ruokakunta nukkuu. Taloissa ei ole savupiippuja, vaan savu pakenee räppänöistä katonrajassa. Katto on tyypillisesti olkea, ja sitä joutuu paikkailemaan lähes joka vuosi. Taloon liittyy usein myös aidattu pihamaa, jolla kotieläimet ja lapset voivat olla vähemmällä valvonnalla.
Rikkaammilla maanviljelijöillä on varaa rakentaa useampia rakennuksia, ja heidän asumuksensa ovat usein pihapiirejä, joissa on varatoja, vajoja, asuinrakennuksia ja eläinsuojia. Rakennusten keskelle jää avar apiha, jota käyetään juhla- ja kokoontumispaikkana. Rikkaiden asuinrakennuksissa on usein kivijalka, ja joissain paikoissa hirret on maalattu punamullalla. Katot saattavat oljen lisäksi olla päälystetty paanuilla eli tervatuilla laudankappaleilla tai jopa liuskeella.
Metsästäjät ovat toinen suuri ryhmä Saugissa. Heidän asumuksensa ovat samankaltaisia kuin tavallisten maanviljelijöiden, mutta niissä on joitain merkittäviä eroja. Tärkein ero johtuu metsästäjien liikkuvasta elämäntavasta - kukaan ei asu yhdessä paikassa kovinkaan pitkään. Niinpä ympäri metsiä on rakennettu autiotupia, joihin metsästäjät voivat asettua taloksi ollessaan lähettyvillä. Ryhmähenki talosssa, jossa asuu väliaikaisesti useampi metsästäjiä on yleensä toverillinen ja miellyttävä, mutta riidat eivät ole vieraita.
Metsästäjät saattavat asua myös väliaikaisemmissa majoitteissa, tyypillisesti havuista ja oksista rakennetuissa laavuissa. Jotkin laavupaikat ovat tulleet ajan mittaan kovin suosituiksi, ja niille on rakennettu pysyvämpi laavu laudoista. Tällaissn paikkoihin myös syntyvät metsästäjämökit eli autiotuvat.
Temppelit, suuret salit ja muut tärkeät rakennukset voivat olla alueen tapaan rakennettu hirsistä, mutta useammin ne ovat kiveä. Kiviseiniä on saatettu käsitellä kalkkimaalilla tai se on saatettu jättää päällystämättä. Katto, jos temppelissä sellainen on, päällystetään useimmiten paanuilla. Ralian temppelit ovat poikkeus tästä, ja ne päällystetään aina vehnänvarsilla.
|
|
Vesa
29. elokuuta 2002 kello 8.33
linkki
|
Tässä olen hieman tuumiskellut että minkäslaisia ovatkaan Orlanthien rakennukset. Itse olen siihen tulokseen tullut, että rakennukset muistuttavat paljon meidän maailmamme, rautakauden rakennuksia, ja ne on suurimmaksi osaksi varmasti puusta rakennettu. Eli paksut hirsiseinät ja katto on ilmeisesti oljista valmistettu? Kiveä eivät orlanthit varmasti kovinkaan paljoa käytä rakennuksissaan, ehkä jonkin talon perustus saatetaan rakentaa suurista kivisitä, eli mitään laastiahan ei ainakaan orlantheilla varmasti ole käytössä?
|
|
Sampi
29. elokuuta 2002 kello 8.38
linkki
|
Kirjoittelin jotain omista ajatuksistani [url=http://www.kalikos.org/foorumi/viewtopic.php?t=617]tänne.[/url] oivtaisiin vaikka jatkaa keskustelua siellä, jos joku ystävällinen moderaattori yhdistäisi nämä ketjut. Laastin käytöstä voisin kyllä sanoa, että kalkinpoltto on pitkään ollut tiedossa. En keksi syytä siihen etteivät orlanthit sitä tuntisi.
|