Vanha foorumi

Takaisin

Kykylajimuutokset

RuneQuestin säännöt
Waylander 8. syyskuuta 2001 kello 20.41
Kirjoittaja Viesti
Waylander linkki 16. elokuuta 2001 kello 5.36
Waylander 16. elokuuta 2001 kello 5.36 linkki Miten olette pelanneet kykylajimuutoksen kanssa, eli lasketteko bonuksen mukaan kun määrittelette erikoisia, krituleita ja komppia? Entä mitä mieltä olette siitä että VMA vaikuttaa manipulointi kyvyissä kuten silmänkääntö, laadi ja kätke? Mielestäni jokseenkin naurettavaa. Entäs sitten salavihkaisuuskyvyt? Onko välttämättä mitään järkeä siinä että MHT vähentää onnistumismahdollisuutta niin paljon kuin se nyt vaikuttaa, eli 1:1:een? Sinisen kuun papit, metsälordit, Odaylan metsästäjät yms. kiroavat tuota sääntöä.
Guzmo linkki 16. elokuuta 2001 kello 17.19
Guzmo 16. elokuuta 2001 kello 17.19 linkki Siis kyky + bonus on osaaminen jolla meillä lasketaan kritulit ynm. [i:afbefc13ba] VMA vaikutus manipulointiin[/i:afbefc13ba] Hyökkäysmuutos on manipulointimuutos. Siihen ne voimat kai hupenee. [i:afbefc13ba] salavihkaisuuskyvyt[/i:afbefc13ba] Niin ohhan se typerää, että hahmo jolla on korkea MHT (iso sielu, yhtenäisyys maailman kanssa) erottuisi helpommin puskasta. Odaylan palvojilla lähinnä haitannee siinä vaiheessa kun kyky alkaa olla 100%+ ja kehitys tyssää siihen :sad: Omassa pelissä Odaylan palvojan hiipiminen voisi nousta 100% jälkeenkin vaikka kykylajimuutos olisikin -20%. - Guzmo
Anonymous linkki 16. elokuuta 2001 kello 5.44
Anonymous 16. elokuuta 2001 kello 5.44 linkki [i:dfc12a1a61] Miten olette pelanneet kykylajimuutoksen kanssa, eli lasketteko bonuksen mukaan kun määrittelette erikoisia, krituleita ja komppia? [/i:dfc12a1a61] Meidän porukassa ollaan laskettu mukaan, eli kyky + bonus erik/krit heittoihin. Yleisesti voisi sanoa että ollaan otettu vain "pysyvät" positiiviset muutokset mukaan ja kaikki negatiiviset tulevat aina häröilemään. [i:dfc12a1a61] Entä mitä mieltä olette siitä että VMA vaikuttaa manipulointi kyvyissä kuten silmänkääntö, laadi ja kätke? Mielestäni jokseenkin naurettavaa.[/i:dfc12a1a61] Silmänkäännössä en nyt heti keksi "loogista" selitystä, Laadi kyky taas edustaa vähän kaikkea näpertelyä tiirikoimisesta satunnaiseen puuseppäilyyn jolloin voiman vaikutus on perusteltavissa. Kätkemisessä taas voima tarvitaan kun kannetaan se 100kg+ kivi osoittamaan kätkön paikkaa. :smile: [i:dfc12a1a61] Entäs sitten salavihkaisuuskyvyt? Onko välttämättä mitään järkeä siinä että MHT vähentää onnistumismahdollisuutta niin paljon kuin se nyt vaikuttaa, eli 1:1:een? Sinisen kuun papit, metsälordit, Odaylan metsästäjät yms. kiroavat tuota sääntöä. [/i:dfc12a1a61] Sääntökirja taisi sanoa jotta suuri mahti vetää huomiota puoleensa kuten magneetti eli sen valossa ymmärrettävää mutta imho saisi olla mieluummin 1:2 suhteella tuo vaikutus niin papit/riimuloordit voisivat hiippailla ympäriinsä ilman pyhyyden sädekehää.
Nysalor linkki 16. elokuuta 2001 kello 18.19
Nysalor 16. elokuuta 2001 kello 18.19 linkki [i:917d040639] Miten olette pelanneet kykylajimuutoksen kanssa, eli lasketteko bonuksen mukaan kun määrittelette erikoisia, krituleita ja komppia?[/i:917d040639] Kyllä on laskettu. Erikoiset, kriittiset ja kompuroinnit määräytyvät ihan normaalisti kyvyn perusteella, johon lukeutuvat alkuosaaminen, kykybonus ja hankittu lisäkokemus. Tosin nämä kolme mahdollisuutta määritetään sääntöjen mukaan todellisesta onnistumismahdollisuudesta eli jos Etsintä olisi normaalisti vaikka 70 % ja yrittää löytää piiloutuneen henkilön, jonka Piileskely on 20 %, olisi todellinen onnistumismahdollisuus 50 % ja sen mukaan laskettaisiin kriittiset, erikoiset ja kompuroinnit. [i:917d040639] Entä mitä mieltä olette siitä että VMA vaikuttaa manipulointi kyvyissä kuten silmänkääntö, laadi ja kätke? Mielestäni jokseenkin naurettavaa.[/i:917d040639] No, eihän VMA oikein Silmänkääntöön sovi, mutta kuten Guzmo totesi, manipulointibonus on myös hyökkäysbonus ja aseidenkäyttöön VMA:lla on kyllä merkitystä. Laatimisessakin saatetaan tarvita voimaa, mutta aika pakko kai on jossakin kohti sitten yleistää, jotteivät säännöt menisi aivan liian monimutkaisiksi. [i:917d040639] Entäs sitten salavihkaisuuskyvyt? Onko välttämättä mitään järkeä siinä että MHT vähentää onnistumismahdollisuutta niin paljon kuin se nyt vaikuttaa, eli 1:1:een? Sinisen kuun papit, metsälordit, Odaylan metsästäjät yms. kiroavat tuota sääntöä.[/i:917d040639] MHT on minusta aivan perusteltu haitta, koska se saa ihmisten huomion kiinnittymään piileskelevään tai hiipivään henkilöön. Sen vaikuttavuus on tietysti makuasia, mutta minulle tuo 1:1 sopii. Huono salavihkaisuusbonus vain heikentää aluksi salavihkaisuuskykyjä, mutta tokihan kaikenlaisilla salavihkaisilla tyypeillä on kokemusta noista paljon enemmän kuin mitä bonus vähentää. Ja kerranhan bonus vain vaikuttaa kykyyn, kuten sääntökirja toteaa: ”Kun kykylajibonuksella on kerran muutettu kykyä, bonusta ei enää käytetä toista kertaa samaan kykyyn.” Kokemusheitoissa voi toki sitten tulla haittoja, mutta pieni koko ja suuri näppäryys helpottavat mahdin ongelmia. Tokihan jokaisella kunnon hiipparilla on NPP yli 20. :smile:
Waylander linkki 16. elokuuta 2001 kello 19.39
Waylander 16. elokuuta 2001 kello 19.39 linkki [i:d160ecb430] No, eihän VMA oikein Silmänkääntöön sovi, mutta kuten Guzmo totesi, manipulointibonus on myös hyökkäysbonus ja aseidenkäyttöön VMA:lla on kyllä merkitystä. Laatimisessakin saatetaan tarvita voimaa, mutta aika pakko kai on jossakin kohti sitten yleistää, jotteivät säännöt menisi aivan liian monimutkaisiksi.[/i:d160ecb430] Mielestäni ei ole liian hankalaa laskea hyökkäysmuutosta entisenlaisella manipulointi muutoksella ja varsinaista manipulointi muutosta sitten ilman Vma:aa. Onhan niillä eri paikatkin mihin merkitään |I:/ --> [i:d160ecb430] Ja kerranhan bonus vain vaikuttaa kykyyn, kuten sääntökirja toteaa: ”Kun kykylajibonuksella on kerran muutettu kykyä, bonusta ei enää käytetä toista kertaa samaan kykyyn.”[/i:d160ecb430] No tuota en kyllä ymmärtänyt alkuunkaan :o Kyllähän joka kerta kun noppaa pyöritetään niin muutos vaikuttaa kykyyn, eli se on negatiivisena jatkuva haitta kaikissa heitoissa. Vastaa tässä omaan tekstiini: :smile: [i:d160ecb430] Miten olette pelanneet kykylajimuutoksen kanssa, eli lasketteko bonuksen mukaan kun määrittelette erikoisia, krituleita ja komppia?[/i:d160ecb430] No meidän porukassa noina bonuksia ei lasketa mukaan erikoisten yms. mahdollisuuteen. Tämä on rajavetomme power-play:n ja ns. 'normaalin' pelaamisen välille. Loitsut tosin kasvattavat tätä mahd.
Nysalor linkki 16. elokuuta 2001 kello 12.19
Nysalor 16. elokuuta 2001 kello 12.19 linkki [i:03ffea7a1a] Mielestäni ei ole liian hankalaa laskea hyökkäysmuutosta entisenlaisella manipulointi muutoksella ja varsinaista manipulointi muutosta sitten ilman Vma:aa. Onhan niillä eri paikatkin mihin merkitään[/i:03ffea7a1a] Mutta myös Laatimiseen voidaan tarvita voimaa. No, tokihan asekyvyt voi halutessaan laskea eri muutoksella, eikä se ehkä suunnattomasti vaivaa aiheuta. Jos sen sijaan ruvetaan tarkastelemaan asiaa siltä kannalta, että ehkä säilän käyttämiseen ei pitäisi saada mitään bonuksia korkeasta voimasta ja isomiekkaan taas pitäisi saada, niin homma menee aika monimutkaiseksi. Johonkin täytyy vetää realistisuuden ja toimivuuden raja. [i:03ffea7a1a] No tuota en kyllä ymmärtänyt alkuunkaan Kyllähän joka kerta kun noppaa pyöritetään niin muutos vaikuttaa kykyyn, eli se on negatiivisena jatkuva haitta kaikissa heitoissa.[/i:03ffea7a1a] Mutta siis muutos vaikuttaa kykyyn ainoastaan yhden kerran ja jos MHT sitten myöhemmin nousee, niin se ei enää muuta osaamista miksikään. Näin minä ainakin olen säännöistä ymmärtänyt. Olenhan saattanut erehtyäkin.
Guzmo linkki 17. elokuuta 2001 kello 2.57
Guzmo 17. elokuuta 2001 kello 2.57 linkki [quote:bfe8e41c95] Mutta siis muutos vaikuttaa kykyyn ainoastaan yhden kerran ja jos MHT sitten myöhemmin nousee, niin se ei enää muuta osaamista miksikään. Näin minä ainakin olen säännöistä ymmärtänyt. Olenhan saattanut erehtyäkin.[/quote:bfe8e41c95] Kyllä meillä kyvyt muuttuvat aina kun ominaisuudetkin muuttuvat. Tapana ei ole kumittaa hahmon kyvyt pois ja vähentä/lisätä tarppeellisista 1, kun VMA nousee. Merkkaamme pienet muutokset jonnekkin kykyryhmän viereen pienellä. Tyyliin "-2 % kaikkiin". MHT kanssa saa olla muuten koko ajan kumittamassa hahmolomaketta. MHT nousee meidän peleissä rakettina, mutta se toisaalta käytetään yleensä samantien lumouksiin/riimuloitsuihin. Sitten ilkeisiin broihin heitetään nämä uudet hienot riimuloitsut ja saadaan MHT-merkinnät. Taas uhraamaan mahtia loitsuihin jne... repeat Mutta kyllä ainakin kirjoissa hahmolle on usein annettu hyökkäyskyvylle kaksi arvoa. Toinen normaalisti ja toinen esim. Voimakkuus-3 päällä. Eli loitsu vaikuttaisi manipulointimuutoksen nousun mukana osumamahdollisuuteen, kasvaneen vahinkomuutoksen lisäksi. - Guzmo
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 17. elokuuta 2001 kello 15.02
Topi Hiski Viljami Salmi 17. elokuuta 2001 kello 15.02 linkki Meillä tehdään niin, että kykymuutkosia ei lasketa kykyihin niitä merkattaessa. koska kykymuutokset muttuu kovin usein, ja esim. henki taikojen voimakkuus ja muut sellaiset vaikuttaa niihin, niin me laitetaan kykymuunnokset siihen niiden paikalle ja lasketaan aina se vaan päässä kykyheitossa mukaan. Silloin on helppoa laittaa esim. taikuudelle eri kykymuunnokset ja normaalille tilanteelle eri. Esimerkki: Hyökkäys(manipulointi) kykymuunnos:21 Taikojen hyökkäys(manipulointi) manipulointi:32 Peikkomoukari hyökkäys%: 56 näin merkitään. Mutta siis peikkomoukarin oikea kykyaste on : 56+21=77 eli 77%. ja taikojen kanssa: 56+32=86% Meidän mielestä yksinkertaisempi, koska kykylaji muunnokset ja taidot nousee eri tahtiin ja kummatkin vaikuttaa yhteistulokseen. P Edited by: Topi Hiski Viljami Salmi at: 8/17/01 1:12:01 pm
Guzmo linkki 17. elokuuta 2001 kello 2.56
Guzmo 17. elokuuta 2001 kello 2.56 linkki Hyvä systeemi teillä Topi, mutta en tiedä toimiiko meillä kun pelaajat ei osaa laskea päässään :smile: - Guzmo
Nysalor linkki 17. elokuuta 2001 kello 18.38
Nysalor 17. elokuuta 2001 kello 18.38 linkki Guzmo: [i:9b178d55b1] Kyllä meillä kyvyt muuttuvat aina kun ominaisuudetkin muuttuvat.[/i:9b178d55b1] No, minä taas olen noudattanut sitä sääntökirjan sääntöä, että kykybonukset lasketaan vain kertaalleen mukaan kykyyn, eivätkä myöhemmät ominaisuus muutokset vaikuta itse kykyihin, vaan ainoastaan bonuksiin. Se on tietysti makuasia, mutta ainakin estää salavihkaisuuskykyjen heikkenemisen mahdin noustessa. Mahdin nousun suhteen olen ollut paljon Guzmoa tiukempi, mutta sekin on makuasia. Topi Hiski Viljami Salmi: [i:9b178d55b1] Meillä tehdään niin, että kykymuutkosia ei lasketa kykyihin niitä merkattaessa.[/i:9b178d55b1] Minäkin olen tällaista ajatellut, mutta pidin sitä liian monimutkaisena. On kivempaa katsoa suoraan, paljonko kyky on. Lisäksi ovat nuo aikaisemmin mainitsemani haitat mahdin noususta. Onkohan muuten jossakin sääntöversiossa tosiaan ollut tuollainen, että kykybonuksia ei laskettaisikaan suoraan kykyyn?
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 17. elokuuta 2001 kello 3.01
Topi Hiski Viljami Salmi 17. elokuuta 2001 kello 3.01 linkki [quote:d13dc384ce] On kivempaa katsoa suoraan, paljonko kyky on. Lisäksi ovat nuo aikaisemmin mainitsemani haitat mahdin noususta. Onkohan [/quote:d13dc384ce] Heh.. Sen voi nährä monella tavalla: Meillä on näin : "ai mun taito on tossa hyökkäyksessä noin paljon... Ohoh siitä unohtu kykybonus, ai se on NOIN paljon! " :smile: Guzmo: Ja tosiaan tuo kykybonusten päässälasku on varmaan sellasille peliporukoille huono, jossa pelaajilla on alhainen moraali. :smile: Siinä voipi huijata pj:tä helpommin.. Mutta tuosta mahdin vaikuttamisesta: Sehän on vaan hauskaa, kun jos mahti laskee niin voi sanoa "noh.. ainakin salavihkaisuus nousee..". Korkea mahtisella hahmolla on nimenomaan vahva "presenssi". Oli hauska kerran kun porukan suurpeikolla oli jonkin aikaa MHT 1 . Salavihkaisuus taisi olla enää alle -10 tai jotain. :smile:
Nysalor linkki 17. elokuuta 2001 kello 4.20
Nysalor 17. elokuuta 2001 kello 4.20 linkki [i:005fadc4a8] Heh.. Sen voi nährä monella tavalla[/i:005fadc4a8] Niin, pelityylejä on monenlaisia. [i:005fadc4a8] Sehän on vaan hauskaa, kun jos mahti laskee niin voi sanoa "noh.. ainakin salavihkaisuus nousee..".[/i:005fadc4a8] Tietysti, jos haluaa löytää positiivisia puolia. Sen sijaan jos mahti nousee jonnekin 21:n paikkeille, niin sen vaikutus salavihkaisuuteen pikemminkin harmittaa. [i:005fadc4a8] Oli hauska kerran kun porukan suurpeikolla oli jonkin aikaa MHT 1 .[/i:005fadc4a8] Eli sielutuho ei olisi ollut ollenkaan mukava vieras. Matalassa mahdissa on omat riskinsä, kun sielu voi mennä sairauden myötä.
Waylander linkki 18. elokuuta 2001 kello 18.40
Waylander 18. elokuuta 2001 kello 18.40 linkki Eräs syy myös miksen pidä siitä että kykylajimuutokset lasketaan mukaan varsinaiseen kykyyn on se fakta että RQ3:ssa pienellä noppatuurilla pystyy luomaan Genertelakirjan mukaisessa järjestyksessä hahmoja jotka ovat hyvin lähellä täyttämään riimulordien vaatimukset. Siis jos muutos lasketaan mukaan. Siksi teen eron varsinaiselle kyvylle ja muutokselle, että riimulordiksi ei pääsisi pelkällä lahjakkuudella kepin heiluttamiseen vaan vaadittaisiin hieman panostusta jotta tuon kadehditun aseman saavuttaisi. Kykylajimuutos on BONUS, ei varsinainen osaaminen. Pelaajankirjassa on mainittu että henkilö jonka laulukyky on 20% ja toinen henkilö jolla on kyky 50% ja molemmat onnistuvat heitoissaan, niin huonompi kykyinen ei ole edes verrattavissa parempaan. Miksei sama pätisi myös muihin kykyihin? Muutos on mielestäni lahjakkuutta joka auttaa venymään perussuoritukseen, muttei sen parempaan. Todellisessa kyvyssä on sitä osaamisen finesseä joka mahdollistaa oppimattomien mielestä upea suoritukset (erikoiset/kritulit) jotka heille pitäisi olla äärimmäisen harvinaisia.
Sonya Blackblade linkki 18. elokuuta 2001 kello 20.40
Sonya Blackblade 18. elokuuta 2001 kello 20.40 linkki Aaah, tuo ihana sana... Salavihkaisuus =) *wink*wink* Topi =) Noh, kieltämättä tuo MHT:n vaikutus salavihkaisuuteen vaikuttaa ehkä aluksi, muttakun hiip/piil alkaa olemaan jotain ... *hum* ... *ööööh* no eipä ole hahmoa mukana mutta hiipiminen/piiloutuminen nakuna ~150(tietysti noihinkin voi tavaroilla vaikuttaa...(kuten minun hahmolla on jonkin verran semmosta tavaraal)), niin onkohan tuolla -10 salavihkaisuusbonuksessa niinkään väliä? Tietysti vähän, Mutta. Tietysti mun hahmolla on vihkaisuusbonus n. +10, koska mahti on todella alhainen (ehkäpä 9 tällä hetkellä) ja näppäryys ja voima todella suuret, tosin mahtia olen yrittanyt saada ylös, koska se ei enää niinkään haittaa tuo vaikutus salavihkaisuuteen, hahmon tavoitteet ovat pikkasen muuttuneet tuossa ?6? (realtime) vuoden aikana pois tuosta ihanasta pikkuvarkaasta vähän suurempiin piireihin. Mutta niin, nyt siihen olennaiseen ;) Eli on mukavaa kun "saa" laskea ennen taistelua, että paljon prosentti sit olikaan =) Kuten Topi Wan Kenobi Hiski Viljami Salmi tuolla kertoi. Ensimmäiset 5 minuuttia ennen taistelua menee kun meidän porukan kaksi isoimpaa tankkia laskevat prosenttejaan. Tank1: -Heeeei, ootappa Topi ku ma lasken tän prosentin.. Tank2: -Joo, ootas mäki, täs menee hetki. Tank1: -Juu jos lasketaan tuosta tuo ja tuo... ja tosta vielä tuo ni hmm... Topi(PJ): -Noh suunnitelmia??? Tank2: -No oota ny vähä, joo se on ton verran, joo noni nyt oon valmis! Tank1: -LASKIN!!! Topi(PJ): -DOH! Tank1: -Ainii, tank2, muistiksä laskee ne taikabonarit??? Tank2: -Noe!! Ootas mä lasken nopeesti tän. Tank1: -Noni nyt mun skilli on(kattoo paperilta/laskimesta) . Tank2: -Joo mun skilli on . Topi(PJ): -Noni nyt alkaa. Tank1: -Eiku hei mä pistän fanaattisuuden päälle! Topi(PJ): -EIIIIIIIIIII!!! =) LoputPeliporukasta: -Hahahahahahhahahahahah =) Hieman riisuttu ja dramatisoitu versio mitä useasti tapahtuu. Mutta juu, se siitä.
Nysalor linkki 18. elokuuta 2001 kello 14.08
Nysalor 18. elokuuta 2001 kello 14.08 linkki [i:4ca5d6c717] Eräs syy myös miksen pidä siitä että kykylajimuutokset lasketaan mukaan varsinaiseen kykyyn on se fakta että RQ3:ssa pienellä noppatuurilla pystyy luomaan Genertelakirjan mukaisessa järjestyksessä hahmoja jotka ovat hyvin lähellä täyttämään riimulordien vaatimukset.[/i:4ca5d6c717] Nyt en taida oikein ymmärtää. Ei kai kykylajibonuksilla yleensä ole mitenkään mielettömän suurta vaikutusta kykyyn, varsinkin jos se vaikuttaa vain kerran tähän kyseiseen kykyyn. Harvalla aloittelevalla hahmolla on mahti aivan pilvissä tai muuten erittäin korkeat ominaisuudet ja sitä kautta korkeat kykylajimuutokset. Kyllä minusta usein kykyyn vaikuttavat enemmän ammatin perusteella saadut kokemuskertoimet. Niiden avulla on mahdollista saada jo heti aluksi korkeat kyvyt omaava hahmo, mutta riimulordin aseman saavuttamiseksi tarvitaan minusta muutakin kuin pelkkiä kykyjä. Eikä ole edes mikään pakko aloittaa heti kokeneilla hahmoilla, vaan halutessaan voi luoda myös nuoren hahmon, jonka kyvyt ovat vielä aika alhaalla. [i:4ca5d6c717] Siksi teen eron varsinaiselle kyvylle ja muutokselle, että riimulordiksi ei pääsisi pelkällä lahjakkuudella kepin heiluttamiseen vaan vaadittaisiin hieman panostusta jotta tuon kadehditun aseman saavuttaisi.[/i:4ca5d6c717] Gloranthassa riimulordin asema on muutakin kuin hyvin hallittuja kykyjä. Kuka tahansa miekan- tai keihäänheiluttelija ei tosiaankaan pääse Orlanthin tuulilordiksi tai Yelmalion valon pojaksi. Riimulordien täytyy olla uskollisia kultille ja jumalalleen ja heiltä vaaditaan myös korkeaa henkistä kypsyyttä. Mikäli henkilön maine on kovin epäilyttävä, hänellä tuskin on toivoa päästä riimulordiksi. [i:4ca5d6c717] Kykylajimuutos on BONUS, ei varsinainen osaaminen.[/i:4ca5d6c717] Totta. Siksipä jos hahmolla on hyvät ÄLY, MHT ja ULK, niin hän aivan ilmeisesti omaksuu helpommin kommunikointikykyjä kuin sellainen hahmo, jolla kyseiset ominaisuudet ovat matalat. Ei tämä silti mitään mielettömän ratkaisevaa ole, sillä heikon kommunikointibonuksen omaava hahmo voi myös oppia kieliä tai muita kommunikointikykyjä. [i:4ca5d6c717] Pelaajankirjassa on mainittu että henkilö jonka laulukyky on 20% ja toinen henkilö jolla on kyky 50% ja molemmat onnistuvat heitoissaan, niin huonompi kykyinen ei ole edes verrattavissa parempaan.[/i:4ca5d6c717] Minun kirjassani prosentit ovat kylläkin 80 ja 40 ja siinä kyllä verrataan näitä kahta onnistumista keskenään. 80 %:n osaajan sanotaan olevan selvästi parempi. Sen sijaan jos 80 %:n osaaja epäonnistuu ja 40 %:n osaaja onnistuu, niin arvattavasti 40 %:n osaaja kuulostaa paremmalta. [i:4ca5d6c717] Muutos on mielestäni lahjakkuutta joka auttaa venymään perussuoritukseen, muttei sen parempaan.[/i:4ca5d6c717] Kyllä minusta lahjakkuus voi auttaa yltämään huippusuorituksiin, kun taas lahjattomuus voi estää huippuosaamisen, vaikka harjoittelisi kovasti. Mikäli henkilöllä on ominaisuuksiensa perusteella lahjoja asetaituriksi, niin taatusti hänen on paljon helpompi oppia asekyvyissä mestariksi kuin jonkun sellaisen, jonka synnynnäiset ominaisuudet eivät oikein synnynnäiseen taistelijaan viittaa.
Waylander linkki 19. elokuuta 2001 kello 15.49
Waylander 19. elokuuta 2001 kello 15.49 linkki [i:540e88a1e9] Eikä ole edes mikään pakko aloittaa heti kokeneilla hahmoilla, vaan halutessaan voi luoda myös nuoren hahmon, jonka kyvyt ovat vielä aika alhaalla.[/i:540e88a1e9] Ja miksikähän esim. 18v hahmo ei voisi olla hyvä jossain? Pidän Genertelan kirjan ikään pohjautuvaa kerroinjärjestelmää erittäin puutteellisena ja epärealistisena koska vain iäkkäät henkilöt voivat olla taitavia jossain asiassa. Naurua. :D [i:540e88a1e9] Nyt en taida oikein ymmärtää. Ei kai kykylajibonuksilla yleensä ole mitenkään mielettömän suurta vaikutusta kykyyn, varsinkin jos se vaikuttaa vain kerran tähän kyseiseen kykyyn.[/i:540e88a1e9] Olen sitä mieltä että ruumiilliset edellytykset eivät anna mahdollisuutta täydellisiin onnistumisiin, vaan harjoiteltu taito. <--- piste. [i:540e88a1e9] Gloranthassa riimulordin asema on muutakin kuin hyvin hallittuja kykyjä. Kuka tahansa miekan- tai keihäänheiluttelija ei tosiaankaan pääse Orlanthin tuulilordiksi tai Yelmalion valon pojaksi. Riimulordien täytyy olla uskollisia kultille ja jumalalleen ja heiltä vaaditaan myös korkeaa henkistä kypsyyttä. Mikäli henkilön maine on kovin epäilyttävä, hänellä tuskin on toivoa päästä riimulordiksi.[/i:540e88a1e9] Tottakai. Tätä keskustelua on kuitenkin käyty lähinnä peruspaketin sääntöjen mukaan ja niistä ei löydy juurikaan viittauksia muuta kuin rivien välistä tuollaisiin henkisiin kypsyyksiin, jotka tietysti kuuluvat asiaan. Itse käytän persoonallisuus piirteitä asian ajamiseen. [i:540e88a1e9] Minun kirjassani prosentit ovat kylläkin 80 ja 40 ja siinä kyllä verrataan näitä kahta onnistumista keskenään. 80 %:n osaajan sanotaan olevan selvästi parempi. Sen sijaan jos 80 %:n osaaja epäonnistuu ja 40 %:n osaaja onnistuu, niin arvattavasti 40 %:n osaaja kuulostaa paremmalta.[/i:540e88a1e9] Noille prosenteille on AIVAN SAMA!!! Mielestäni tuossa tarkoitetaan sitä seikkaa että rinnastettuna esimerkiksi asekykyyn, 90%:n kyvyllä taistelija on paljon taidokkaampi kuin 70%:n soturi, vaikka 70%:n hemmolla olisi muutos +20 eli kummallakin olisi sama perusonnistumisen mahdollisuus. Lahjakkuus (muutos) antaa EDELLYTYKSET oppia huippuosaamista (erikoiset, kriittiset), ei tarjoa niitä tarjottimella. IMHO. Ominaisuudet vaikuttavat niin moneen taisteluun liittyvään asiaan muutenkin; iskunopeuteen, vahinkomuutokseen ja kyvyn kehittymisnopeuteen. Ja tuosta matikasta pelin aikana: Kannattaa laskea ne erikoisten ja kriittisten mahdollisuudet valmiiksi jonnekin paperin kulmaan niiden taistelukykyjen osalta. Tuo luku mielessä voi sitten alkaa huoletta nakkelemaan noppaa ja jos tilanteeseen vaikuttaa jokin muutos niin jos silmäluku on hyvin lähellä noita merkittyjä lukuja niin sitten voi alkaa laskemaan tilannekohtaista tarkkaa tietoa. Nopeuttaa peliä. :smokin:
Nysalor linkki 19. elokuuta 2001 kello 4.22
Nysalor 19. elokuuta 2001 kello 4.22 linkki [i:359f4b465c] Ja miksikähän esim. 18v hahmo ei voisi olla hyvä jossain?[/i:359f4b465c] Varmasti voi olla hyvä jossakin, mutta tuskin noin nuori hallitsee kuitenkaan vaikkapa miekkahyökkäystä yhtä hyvin kuin 40-vuotias humakti. [i:359f4b465c] Pidän Genertelan kirjan ikään pohjautuvaa kerroinjärjestelmää erittäin puutteellisena ja epärealistisena koska vain iäkkäät henkilöt voivat olla taitavia jossain asiassa.[/i:359f4b465c] No, eihän kertoimia tarvitse suinkaan orjallisesti noudattaa, vaan aivan maalaisjärjelläkin voi kai todeta, että nuori hahmo, joka on koko lapsuutensa viettänyt vaikka vuoristoisella seudulla, hallitsee Kiipeilyn hyvin. Tällaiset muutokset voi tehdä aivan hyvin ilman mitään kertoimiakin. Yhtä kaikki iäkkäillä hahmoilla on varmasti monessa suhteessa enemmän kokemusta kuin nuorilla, koska he todennäköisesti ovat joutuneet käyttämään kykyjään elämänsä varrella paljon. [i:359f4b465c] Olen sitä mieltä että ruumiilliset edellytykset eivät anna mahdollisuutta täydellisiin onnistumisiin, vaan harjoiteltu taito.[/i:359f4b465c] Enpä ole aivan samaa mieltä. Arvelen esimerkiksi, ettei minusta tulisi koskaan huipputanssijaa edes kovalla harjoittelulla, koska en ole erityisen ketterä, eikä minulla todellakaan ole rytmitajua. Sen sijaan harjoittelun avulla saattaisin jonkinlaiseksi kehnommaksi tanssijaksi tullakin, vaikka ei minulla sellaiseen ole kiinnostusta. Tämä nyt vain esimerkkinä siitä, että ihmisen ominaisuudet rajoittavat jossakin määrin hänen mahdollisuuksiaan. [i:359f4b465c] Tottakai. Tätä keskustelua on kuitenkin käyty lähinnä peruspaketin sääntöjen mukaan ja niistä ei löydy juurikaan viittauksia muuta kuin rivien välistä tuollaisiin henkisiin kypsyyksiin, jotka tietysti kuuluvat asiaan. Itse käytän persoonallisuus piirteitä asian ajamiseen.[/i:359f4b465c] Eihän perussäännöissä edes anneta kuin kaksi kulttia eli Orlanth ja Kyger Litor ja nekin hyvin lyhyessä muodossa. Ei näillä perusteilla kannata edes yrittää saada aikaan kunnollista kuvaa Gloranthan uskonnollisesta elämästä. Gloranthan kulteissa on jo annettu hiukan parempi peruskuvaus riimulordin aseman velvollisuuksista, vaikka kulttikuvausten riimulordien velvollisuuksien kuvaukset ovat aivan puutteellisia. Todellisuudessa esim. valon pojilta vaaditaan, etteivät he saa pukeutua naisiksi, eivät saa nukkua punaisella huovalla, eivät saa syödä kalaa, perunoita tai raakoja munia, eivät saa osoittaa armoa peikoille, eivät saa naida toisen kultin jäseniä maapapittaria lukuun ottamatta, jne. Pelkät perussäännöt eivät todellakaan ole kovin hyvä pohja. [i:359f4b465c] Mielestäni tuossa tarkoitetaan sitä seikkaa että rinnastettuna esimerkiksi asekykyyn, 90%:n kyvyllä taistelija on paljon taidokkaampi kuin 70%:n soturi, vaikka 70%:n hemmolla olisi muutos +20 eli kummallakin olisi sama perusonnistumisen mahdollisuus.[/i:359f4b465c] Eihän tuossa mainitsemassani esimerkissä viitata mitenkään kykylajibonukseen ja tuskin se edes voisi aiheuttaa laulajille 40 %:n eroa. Luonnollisesti 90 %:n taidolla varustetut soturit ovat aivan yhtä taitavia huolimatta siitä, millä tavalla taito on tuohon asti noussut. Minun käyttämieni sääntöjen mukaan kykylajibonus lasketaan mukaan kykyyn ainoastaan sen ensimmäisen kerran, kun hahmoa luodaan ja hänen kykyjään lasketaan eli tällöin sitä ei voi millään tavalla erottaa jostakin "perusonnistumisesta". [i:359f4b465c] Lahjakkuus (muutos) antaa EDELLYTYKSET oppia huippuosaamista (erikoiset, kriittiset), ei tarjoa niitä tarjottimella.[/i:359f4b465c] Minä näkisin huippuosaamisen pikemminkin kykynä, joka on yli 100 %. Tällaiseen kai tarvitaan positiivista kykylajimuutosta. Erikoiset ja kriittiset ovat vain hyvää tuuria, joskin niiden mahdollisuus kasvaa kyvyn parantuessa. Aloittelevalla hahmolla tuskin jokin kykylajimuutos kovin radikaalisti lisää erikoisten ja kriittisten mahdollisuutta. [i:359f4b465c] Ominaisuudet vaikuttavat niin moneen taisteluun liittyvään asiaan muutenkin; iskunopeuteen, vahinkomuutokseen ja kyvyn kehittymisnopeuteen.[/i:359f4b465c] Kyllä ominaisuuksien kuuluu minusta vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin osaa kyvyn jo luonnostaan. Joku, jolla on luontaista lahjakkuutta johonkin kykyyn, hallitsee tämän kyvyn varmasti paremmin kuin joku, jolla ei näitä edellytyksiä ole. [i:359f4b465c] Kannattaa laskea ne erikoisten ja kriittisten mahdollisuudet valmiiksi jonnekin paperin kulmaan niiden taistelukykyjen osalta.[/i:359f4b465c] Minulle on kyllä riittänyt pelkkä taulukko, josta katson erikoiset, kriittiset ja kompuroinnit normaalin kykyprosentin kohdalta. Ei se ole kovin vaikeata, kun kykyjen normaalit arvot bonuksineen ovat jo lomakkeella.
Guzmo linkki 20. elokuuta 2001 kello 12.05
Guzmo 20. elokuuta 2001 kello 12.05 linkki [i:6414ccaae0] Tietysti, jos haluaa löytää positiivisia puolia. Sen sijaan jos mahti nousee jonnekin 21:n paikkeille, niin sen vaikutus salavihkaisuuteen pikemminkin harmittaa. [/i:6414ccaae0] Kyllä minua enemmän MHT 21 riemastuttaa kuin vähän tippunut salavihkaisuusbonus. Mahtia tarttee kuitenkin päivittäin, hiipiminen on yleensä ajan haaskausta :smile: [i:6414ccaae0] Noille prosenteille on AIVAN SAMA!!! Mielestäni tuossa tarkoitetaan sitä seikkaa että rinnastettuna esimerkiksi asekykyyn, 90%:n kyvyllä taistelija on paljon taidokkaampi kuin 70%:n soturi, vaikka 70%:n hemmolla olisi muutos +20 eli kummallakin olisi sama perusonnistumisen mahdollisuus. [/i:6414ccaae0] Olen JJaho:n linjoilla sen suhteen, että kyllähän taito merkkaa enemmän kuin ominaisuuksien antamat bonukset, mutta jos ajatellaan miekkataistelua... Kyllä mielestäni se nopeampi, voimakkaampi ja parempikuntoinen saa juuri tuon 20% edun heikkoon, hitaaseen ja huonokuntoiseen miekkailijaan. 90% kyvyn omaava on edelleen taitavempi itse miekan käytössä, mutta kestävämpi vastustaja voi ottaa etua fyysisillään kyvyillään. Meidän peleissä ei ole koskaan edes ajateltu kykyjä näin syvältä. Kyky on mitä on, ei siinä ole mietitty onko tuon peikon moukarinheiluttelukyky 100% peräisin kovasta habasta vai tiukasta treenamisesta. Se osuu moukarillaan ja se sattuu. Parempi väistää... [i:6414ccaae0] Ja tuosta matikasta pelin aikana: Kannattaa laskea ne erikoisten ja kriittisten mahdollisuudet valmiiksi jonnekin paperin kulmaan niiden taistelukykyjen osalta. Tuo luku mielessä voi sitten alkaa huoletta nakkelemaan noppaa ja jos tilanteeseen vaikuttaa jokin muutos niin jos silmäluku on hyvin lähellä noita merkittyjä lukuja niin sitten voi alkaa laskemaan tilannekohtaista tarkkaa tietoa. Nopeuttaa peliä. [/i:6414ccaae0] Näin teimmekin pitkän aikaan, kunnes pelaajat & gm kehittivät matematiikkataitonsa RQ:ta vastaaviksi :smile: [i:6414ccaae0] kykykertoimet[/i:6414ccaae0] Kertoimiahan sai vaihtaa kykyjen kesken mistä seuraa se, että 18v nuorukainen 80% miekkahyökkäyksellä on mahdollinen. Jos taas kertoimet pitää paikallaan niin n. 40 vuotias on hyvä monessa kyvyssä. Melko loogista mielestäni. Ne huippukyvyt kehittyvät kuitenkin vain harvoille ja valituille Heroille. Ja silloinkin kehityksessä yleensä auttaa sankarimatkat ja monstereiden listiminen. - Guzmo
Waylander linkki 20. elokuuta 2001 kello 11.18
Waylander 20. elokuuta 2001 kello 11.18 linkki [i:991eafe7aa] Yhtä kaikki iäkkäillä hahmoilla on varmasti monessa suhteessa enemmän kokemusta kuin nuorilla, koska he todennäköisesti ovat joutuneet käyttämään kykyjään elämänsä varrella paljon.[/i:991eafe7aa] Säännöt yleistävät liikaa. Mielestäni 18v. voi olla parempi miekassa kuin 40v. veteraani. Olympiamiekkailussa ei ole yhtään yli 35v. tyyppiä (tai ainakaan muistaakseni Sydneyssä ei ollut). Sitäpaitsi jokainen 50v. maanviljelijä Gloranthassa on mestari useimmissa kyvyissään. Sanoisin että hei-hei nälänhätä kun taatto lähtee maastoon etsimään syötävää sapuskaa! [i:991eafe7aa] Tämä nyt vain esimerkkinä siitä, että ihmisen ominaisuudet rajoittavat jossakin määrin hänen mahdollisuuksiaan.[/i:991eafe7aa] Nehän rajoittavat jo olemassa olevien sääntöjen puitteissa. Jos sinulla on huono muutos niin onnistut harvemmin saavuttamaan sen perustason onnistumisen kuin lahjakas henkilö. Tarkoitan tätä: Ruumiilliset edellytykset omaava henkilö ei saa saada sellaista osaamista mitä hän ei ole harjoitellut. Ja tällä tarkoitan tällä nimenomaan niitä huippusuorituksia eli erikoisia ja kriittisiä. Eivät ne ole onnen kantamoisia sille hahmolle joka ne suorittaa, vai paraneeko se onni muka samaa vauhtia kyvyn kanssa? [i:991eafe7aa] Pelkät perussäännöt eivät todellakaan ole kovin hyvä pohja.[/i:991eafe7aa] Ja otin tämän esille koska en viitsinyt edelliseen viestiini kirjoittaa itsestään selvyyksiä kuten noita asioita jotka mainitsit. Tiedän vallan hyvin mitä riimulordeilta vaaditaan pään sisältä |I:/ --> [i:991eafe7aa] Eihän tuossa mainitsemassani esimerkissä viitata mitenkään kykylajibonukseen ja tuskin se edes voisi aiheuttaa laulajille 40 %:n eroa.[/i:991eafe7aa] Uusi esimerkki: Soturi 1: kyky 90%, muutos 0% Soturi 2: kyky 70%, muutos 20% Molemmilla sama perusosumamahdollisuus. Soturi 2 on vahvempi ja nopeampi (+20 muutos), hän näyttää nopeammalta ja on raamikkaampi katsojan silmissä, mutta Soturi 1 on yksinkertaisesti taitavampi. Hän paljon useammin onnistuu käyttämään kokemustaan edukseen ja saa aikaa loistokkaita lyöntejä (erikoisia, krituleja) joilla ei ole mitään tekemistä tuurin kanssa. [i:991eafe7aa] Aloittelevalla hahmolla tuskin jokin kykylajimuutos kovin radikaalisti lisää erikoisten ja kriittisten mahdollisuutta.[/i:991eafe7aa] Mutta aloittelijallahan se korkea muutos nimenomaan vaikuttaa suhteellisesti eniten kun kyky on kehno! Huippuosaaminen on mielestäni >90% kyvyssä ja huippusuoritus on erikoinen tai kriittinen onnistuminen, joiden tulisi olla harvinaista herkkua sellaiselle joka on juuri jonkin kyvyn alkeet oppinut. Tämä juuri sen takia ettei RQ:ssa ole kriittisille ja erikoisille muita tasoja kuin se yksi. Eli 5%:n kyvyllä kriittinen on aivan sama kuin timanttirautakääpiön kriittinen. [i:991eafe7aa] Minun käyttämieni sääntöjen mukaan kykylajibonus lasketaan mukaan kykyyn ainoastaan sen ensimmäisen kerran,[/i:991eafe7aa] Tämä näyttäisi olevan virhetulkinta, sillä ominaisuudet muuttuvat ja siten muuttuu muutoskin. Monet lotsut vaikuttavat suoraan ominaisuuksiin (esim. voimakkuus, sitkeys ja koordinointi) jotka muuttavat monesti ratkaisevasti ko. onnistumismahdollisuutta. [i:991eafe7aa] Minulle on kyllä riittänyt pelkkä taulukko, josta katson erikoiset, kriittiset ja kompuroinnit normaalin kykyprosentin kohdalta. Ei se ole kovin vaikeata, kun kykyjen normaalit arvot bonuksineen ovat jo lomakkeella.[/i:991eafe7aa] Mutta jos ne kyvyt meneekin yli sen taulukon... (eikös ne päättynyt johonkin 100%:n tietämille..?
newsalor linkki 20. elokuuta 2001 kello 11.06
newsalor 20. elokuuta 2001 kello 11.06 linkki Kykylajibonuksilla on suurtakin merkitystä hahmon kehityksen kannalta. Nimittäin sellainen hahmo, jolla on suurempi kykylajimuutos pääsee nopeammin korkeammille taitotasoille. Jos aletaan verrata, että montako kokemusmerkkiä keskimäärin menee päästä vaikka 110% onnistumisprosenteille, niin ero on huomattava.
Guzmo linkki 20. elokuuta 2001 kello 18.52
Guzmo 20. elokuuta 2001 kello 18.52 linkki [i:2db4187c77] Mutta aloittelijallahan se korkea muutos nimenomaan vaikuttaa suhteellisesti eniten kun kyky on kehno! Huippuosaaminen on mielestäni >90% kyvyssä ja huippusuoritus on erikoinen tai kriittinen onnistuminen, joiden tulisi olla harvinaista herkkua sellaiselle joka on juuri jonkin kyvyn alkeet oppinut. Tämä juuri sen takia ettei RQ:ssa ole kriittisille ja erikoisille muita tasoja kuin se yksi. Eli 5%:n kyvyllä kriittinen on aivan sama kuin timanttirautakääpiön kriittinen. [/i:2db4187c77] Johonkin täytyy vetää raja sääntöjen yksityiskohtaisuuden ja pelattavuuden välillä. Timangirautakääpiön kriittinen ei ole sen erikoisempi kuin Tauno Tanelin (kyky 12%) kriittinen, mutta siinä missä Tauno lyö yhden kriittisen 5% mahdollisuudella Ragnar-Rautaparta Timanggikääpiö lyö (2000% kyvylllään) [b:2db4187c77] aina[/b:2db4187c77] kriittisen tai (00:lla) kompuroinnin. On siinä mielestäni jo aika paljon eroa. Jotkut käyttivätkin vielä näitä kriittisten kriittisiä erottelemaan kriittisten jyvät akanoista. Itseasiassa mainittakoon tässä välissä, että olemme käyttäneet kriittisia niin, että vahinko tulee kerran täytenä ja toinen satsi heitetään. Eli vähennetään vähän kriittisten tehoa. Elikkä bastardimiekan kriittinen viilto olisi meillä 11+d10+1 (+vahinkomuutos). - Guzmo
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 20. elokuuta 2001 kello 13.46
Topi Hiski Viljami Salmi 20. elokuuta 2001 kello 13.46 linkki Guzmo: [i:1b55c73d11] Itseasiassa mainittakoon tässä välissä, että olemme käyttäneet kriittisia niin, että vahinko tulee kerran täytenä ja toinen satsi heitetään. Eli vähennetään vähän kriittisten tehoa. Elikkä bastardimiekan kriittinen viilto olisi meillä 11+d10+1 (+vahinkomuutos). [/i:1b55c73d11] Ai.. Siis onko teillä niin, että jos tulee kriittinen, niin se on myös samalla erikoinen onnistuminen? Eikö kriittinen ollut vain, että täysi aseen vahinko+vhk.muutos panssarin läpi? Siis, että kriittinen on kriittinen, eikä kriittinen murskaus/viilto/lävistys. Tuo lävistys on kirjoissa kuvailtu oudosti, ihan kuin se laskettaisiin kriittiseen mukaan. Eli erikoiset osumat ja kriittinen on erillä toisistaan, vaikka muistaaksen siitä lävistyksestä oli jotain outoa horinaa pelaajan kirjassa. Me pidettiin joskus silleen, että lävistys kriittinen on täysi vahinko+heitettyja vielä vhk. muutos päälle, mutta se taisi epätasapainottaa peliä, ja poistettiin se tosiaan. (en kyllä ole varma :smile: ) Ja tuosta matiikan laskuista anto Sonya tuossa ylempänä aika hyvän kuvan! Minä pelinjohtaja, jonka pitäisi olla selvillä kaikesta, olen melkein ainoita peliporukassa, joka EI ole kiinnostunut luonnontieteistä, kuten pitkä matiikka. :b
Guzmo linkki 20. elokuuta 2001 kello 6.23
Guzmo 20. elokuuta 2001 kello 6.23 linkki [i:949cb047bf] Ai.. Siis onko teillä niin, että jos tulee kriittinen, niin se on myös samalla erikoinen onnistuminen? Eikö kriittinen ollut vain, että täysi aseen vahinko+vhk.muutos panssarin läpi? Siis, että kriittinen on kriittinen, eikä kriittinen murskaus/viilto/lävistys. Tuo lävistys on kirjoissa kuvailtu oudosti, ihan kuin se laskettaisiin kriittiseen mukaan. Eli erikoiset osumat ja kriittinen on erillä toisistaan, vaikka muistaaksen siitä lävistyksestä oli jotain outoa horinaa pelaajan kirjassa.[/i:949cb047bf] No meillä ainakin pelattu, että kriittinen on myös samalla erikoinen. Tietääkseni se on sääntöjenkin mukaan näin? Muutenhan kriittinen esim. nuijalla olisi monesti huonompi kuin erikoinen. Suurpeikko (haba) nuijan kanssa torjuvaa vastustajaa vastaan (isokilpi 16pp) + plate 8pp Erikoinen olisi: d10+1+18+3d6 (keskimäärin 34 lämää -> 10 läpi) Kriittinen olisi: 11+3d6 (keskimäärin 21 lämää -> 5 läpi) (ja meidän peleissä kriittinen nuijalla olisi: d10+1+18+3d6) (keskimäärin 34 lämää -> vainaa :smile: ) Korostuu vielä vahvemmilla otuksilla (esim. jättiläiset). Tietysti krituli on hyvä kun panssarit eivät suojaa, mutta esimerkissäni varmasti huomaa, että torjuvaa miästä vastaan erikoinen olisi miltei parempi. Riippuen taas tietysti uhrin KOK arvosta ja panssarin lujuudesta. [i:949cb047bf] Me pidettiin joskus silleen, että lävistys kriittinen on täysi vahinko+heitettyja vielä vhk. muutos päälle, mutta se taisi epätasapainottaa peliä, ja poistettiin se tosiaan. (en kyllä ole varma )[/i:949cb047bf] Jos kaikilla aseilla on erikoinen niin eikö silloin olla tasa-arvossa? Oikeastaan ei. Lävistävät aseet jäävät kiinni ja murskaavilla saa megavahingot jos asetta heiluttavalla on miesmäinen VMA. [i:949cb047bf] Minä pelinjohtaja, jonka pitäisi olla selvillä kaikesta, olen melkein ainoita peliporukassa, joka EI ole kiinnostunut luonnontieteistä, kuten pitkä matiikka.[/i:949cb047bf] Jos pelaajat väittävät, että RQ:n peluuseen tarvitsee pitkää matematiikkaa he yrittävät selvästikin jallittaa sinua. Pysy tiukkana. :smile: - Guzmo
Nysalor linkki 20. elokuuta 2001 kello 7.48
Nysalor 20. elokuuta 2001 kello 7.48 linkki JJaho: [i:3a52b6d81f] Säännöt yleistävät liikaa. Mielestäni 18v. voi olla parempi miekassa kuin 40v. veteraani.[/i:3a52b6d81f] Tarkoitatko sotilasveteraania, joka on heiluttanut miekkaa koko ikänsä? Kyllä luulisin, että hän hallitsee miekankäsittelyn paremmin kuin henkilö, joka ei ollut vielä syntynytkään silloin, kun veteraani taisteli. Saisi olla melkoinen ihmelapsi, jossa hän 18-vuotiaana moiset kyvyt ja kokemuksen omaisi. Ehkä sankarimatkailun kautta, mutta tuskin muuten. [i:3a52b6d81f] Olympiamiekkailussa ei ole yhtään yli 35v. tyyppiä[/i:3a52b6d81f] Olympiamiekkailu lienee paljolti eri asia kuin sotilaan ammatti Gloranthassa. Urheilussa ei taistella henkensä edestä ja ilman mitään sääntöjä. Taistelupaikkakin on aivan erilainen. [i:3a52b6d81f] Sitäpaitsi jokainen 50v. maanviljelijä Gloranthassa on mestari useimmissa kyvyissään. Sanoisin että hei-hei nälänhätä kun taatto lähtee maastoon etsimään syötävää sapuskaa![/i:3a52b6d81f] Koko elämänsä maanviljelyä harjoittanut henkilö tuntee varmasti hyvin alansa, mutta eihän sekään takaa, että sadetta tulisi riittävästi, etteivät kasvitaudit iskisi ja etteivät ilkeät olennot tuhoaisi hänen peltoaan. Maanviljelijä on oppinut varmasti ammatissaan myös paljon kasveista ja eläimistä, mutta tuskin maanviljelijän kokemus tekee hänestä mitään suurta ja kokenutta taistelijaa edes korkean iän myötä. [i:3a52b6d81f] Ruumiilliset edellytykset omaava henkilö ei saa saada sellaista osaamista mitä hän ei ole harjoitellut.[/i:3a52b6d81f] Ei tietenkään, sillä jos hänen kykynsä on nollassa, ei korkeakaan kykybonus auta mitään. Jos hän sen sijaan oppii kykyä vaikkapa 5 %:n verran, hänen luontaiset ominaisuutensa saattavat antaa hänelle hyvän alkuosaamisen kykybonuksen muodossa. [i:3a52b6d81f] Eivät ne ole onnen kantamoisia sille hahmolle joka ne suorittaa, vai paraneeko se onni muka samaa vauhtia kyvyn kanssa?[/i:3a52b6d81f] Erikoisiin ja kriittisiin vaikuttaa myös tuurin lisäksi osaaminen. Taitava miekkamies onnistuu taatusti herkemmin iskemään tuhoisan iskun kuin kömpelö aloittelija. [i:3a52b6d81f] Hän paljon useammin onnistuu käyttämään kokemustaan edukseen ja saa aikaa loistokkaita lyöntejä (erikoisia, krituleja) joilla ei ole mitään tekemistä tuurin kanssa.[/i:3a52b6d81f] Kyllä niissä erikoisissa ja kriittisissä onneakin tarvitaan. [i:3a52b6d81f] Huippuosaaminen on mielestäni >90% kyvyssä ja huippusuoritus on erikoinen tai kriittinen onnistuminen, joiden tulisi olla harvinaista herkkua sellaiselle joka on juuri jonkin kyvyn alkeet oppinut.[/i:3a52b6d81f] Aika vaikeahan henkilön, jonka kyky on vaikkapa 10 %, on heittää erikoinen tai kriittinen. Sen sijaan timanttikääpiölle moinen homma taitaa olla aika helppo. [i:3a52b6d81f] Tämä näyttäisi olevan virhetulkinta, sillä ominaisuudet muuttuvat ja siten muuttuu muutoskin. Monet lotsut vaikuttavat suoraan ominaisuuksiin (esim. voimakkuus, sitkeys ja koordinointi) jotka muuttavat monesti ratkaisevasti ko. onnistumismahdollisuutta.[/i:3a52b6d81f] Loitsut kyllä muuttavat kykyjä, mutta säännöissä sanotaan seuraavaa: "Kun kykylajibonuksella on kerran muutettu kykyä, bonusta ei enää käytetä toista kertaa samaan kykyyn." Tämän kylläkin käsittäisin siten, että bonus lasketaan kykyyn sen ainoan kerran, kun hahmo luodaan. Tästä säännöstä voi tietysti olla montaa eri mieltä, mutta minä olen sen näin ymmärtänyt ja käytän sitä näin. [i:3a52b6d81f] Mutta jos ne kyvyt meneekin yli sen taulukon... (eikös ne päättynyt johonkin 100%:n tietämille..?[/i:3a52b6d81f] Yli sadan prosentin kyvyt ovatkin jo aika hyviä ja voihan taulukkoa itse jatkaa. Topi Hiski Viljami Salmi: [i:3a52b6d81f] Eikö kriittinen ollut vain, että täysi aseen vahinko+vhk.muutos panssarin läpi?[/i:3a52b6d81f] Minusta ainakin olisi näin. Perusteena seuraava sääntölainaus. "Jos pelaajan hyökkäysheitto on kriittinen onnistuminen (eli hän saa kriittisen osuman), hänen iskunsa lävistää vastustajan panssarin ja muut mahdollisten suojaukset ja kohde kärsii koko osuman aiheuttaman vahingon. Ase tekee automaattisesti suurimman mahdollisen vahingon (esim. leveämiekka 9 pistettä) ja siihen lisätään vielä vahinkomuutos." Kieltämättä homma on kuitenkin aika sekava. [i:3a52b6d81f] Tuo lävistys on kirjoissa kuvailtu oudosti, ihan kuin se laskettaisiin kriittiseen mukaan.[/i:3a52b6d81f] Lävistyksestä löytyy seuraavaa: "Lävistys tekee vahinkoa kaksi kertaa aseen normaalin vahingon verran. Siten lävistävä osuma lyhytmiekalla aiheuttaisi 2d6+2 pistettä vahinkoa, ei tavallista d6+l:tä.” Ja lisäksi kriittisestä lävistyksestä seuraavaa. ”Jos lävistys on myös kriittinen osuma, aseen maksimilävistysvahinko vaikuttaa uhriin sellaisenaan (lyhytmiekalla 14 pistettä)." Ja asiaa sekoittaa vielä enemmän se, että Riimumestarin kirjassa annetaan murskaaville ja viiltäville aseille vielä omat erikoisosumansa. Luultavasti siis kriittiseen tulisi laskea murskausten ja viiltojen suurin mahdollinen vahinko, jos lisäsäännöt ovat käytössä.
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 20. elokuuta 2001 kello 3.29
Topi Hiski Viljami Salmi 20. elokuuta 2001 kello 3.29 linkki [i:1938d785b7] Korostuu vielä vahvemmilla otuksilla (esim. jättiläiset). Tietysti krituli on hyvä kun panssarit eivät suojaa, mutta esimerkissäni varmasti huomaa, että torjuvaa miästä vastaan erikoinen olisi miltei parempi. Riippuen taas tietysti uhrin KOK arvosta ja panssarin lujuudesta.[/i:1938d785b7] Joo-o. Ton kanssa ollaan mekin painittu.. Et suurpeikko tekee eniten vahinkoo erikoisella.. Esim erikoinen potku (murskaava) on suurpeikolla aika lämäys.. Paljon parmpi kuin joku kriittinen lyhyt miekalla. :smile: Mutta tosiaan päädyttiin siihen mekin, että se murskaavan erikoinen toimii vaan "normaaleille" tyypeille, niinkuin monet asiat RQ:ssa. Eli kun statteja alkaa nostelemaan paljon alkaa ihmsten kokoisille ja tyypeille suunnitellut säännöt vähän bugaamaan. [i:1938d785b7] Jos pelaajat väittävät, että RQ:n peluuseen tarvitsee pitkää matematiikkaa he yrittävät selvästikin jallittaa sinua. Pysy tiukkana.[/i:1938d785b7] Hehheh.. Kyllä sitä on oppinut ihan hyvin säätämään ne vihulaiset siten, että niistä aina kunnolla vastusta on jos tarttee. :b
Waylander linkki 20. elokuuta 2001 kello 10.48
Waylander 20. elokuuta 2001 kello 10.48 linkki [i:3236c04153] Tarkoitatko sotilasveteraania, joka on heiluttanut miekkaa koko ikänsä? Kyllä luulisin, että hän hallitsee miekankäsittelyn paremmin kuin henkilö, joka ei ollut vielä syntynytkään silloin, kun veteraani taisteli. Saisi olla melkoinen ihmelapsi, jossa hän 18-vuotiaana moiset kyvyt ja kokemuksen omaisi. Ehkä sankarimatkailun kautta, mutta tuskin muuten.[/i:3236c04153] Meillä on eri näkemys asiasta. En viitsi johtaa enkä viitsi pelata sellaista peliä jossa ainoa keino tehdä osaava hahmo (90%) jossain kyvyssä on tehdä ikäloppu äijä. Sääntöjen tiukka tuijottaminen tällaisissa asioissa saa aikaan 'no-fun' peliefektin. Ei todellisessakaan maailmassa tilanne ole aina niin että vanhemmat ammattilaiset tietäisivät asioista eniten ja fantasia maailmassa tällaisia rajoja tulisi myös harkita uudelleen. [i:3236c04153] Olympiamiekkailu lienee paljolti eri asia kuin sotilaan ammatti Gloranthassa.[/i:3236c04153] Molemmissa yritetään osua miekalla toiseen. [i:3236c04153] Maanviljelijä on oppinut varmasti ammatissaan myös paljon kasveista ja eläimistä, mutta tuskin maanviljelijän kokemus tekee hänestä mitään suurta ja kokenutta taistelijaa edes korkean iän myötä.[/i:3236c04153] En puhunutkaan taistelukyvyistä, jotka nekin ovat 50v. maajussi taatolla varsin merkittävät, itseasiassa kepittää 25v. hopliitin minä päivänä tahansa sillä heinähangollaan tai viikatteellaan. Kerroin oli muistaakseni 2 ykköspyssylle: 35*2 = 70 + muutos + kulttuurin mukainen perusosaaminen (yleensä 20-30) = 90 - 100 noin nopeasti arvioituna. Ei siis mitään järkeä. [i:3236c04153] Kyllä niissä erikoisissa ja kriittisissä onneakin tarvitaan.[/i:3236c04153] Pelaajan näkökulmasta kyllä. Todellisuudessa hahmot näkevät kyvyn, nopeuden ja voiman kolmena eri asiana. [i:3236c04153] Aika vaikeahan henkilön, jonka kyky on vaikkapa 10 %, on heittää erikoinen tai kriittinen. Sen sijaan timanttikääpiölle moinen homma taitaa olla aika helppo.[/i:3236c04153] Mutta kyky 10% + muutos 15% antaa hahmolle kaksinkertaisen mahdollisuuden kriittisiin ja erikoisiin sellaiseen henkilöön verrattuna jolla kyky on 10% ja muutos 1. [i:3236c04153] "Kun kykylajibonuksella on kerran muutettu kykyä, bonusta ei enää käytetä toista kertaa samaan kykyyn.[/i:3236c04153] Tuo teksti kamppailee mielestäni sääntöjen henkeä vastaan ja on kaikin puolin järjetön. Jos ominaisuudet kerran vaikuttavat onnistumiseen niin miksei niiden muuttuessa myös peruonnistumismahdollisuus muuttuisi? Outoa, mutta tuon kautta ymmärrän paremmin mitä ajat takaa koko tässä käden väännössä. :smile: [i:3236c04153] Yli sadan prosentin kyvyt ovatkin jo aika hyviä ja voihan taulukkoa itse jatkaa.[/i:3236c04153] Taulukkomestari... :D
Salmanuoli linkki 20. elokuuta 2001 kello 10.10
Salmanuoli 20. elokuuta 2001 kello 10.10 linkki JJaho: En puhunutkaan taistelukyvyistä, jotka nekin ovat 50v. maajussi taatolla varsin merkittävät, itseasiassa kepittää 25v. hopliitin minä päivänä tahansa sillä heinähangollaan tai viikatteellaan. Kerroin oli muistaakseni 2 ykköspyssylle: 35*2 = 70 + muutos + kulttuurin mukainen perusosaaminen (yleensä 20-30) = 90 - 100 noin nopeasti arvioituna. Ei siis mitään järkeä. Nuo säännöthän on tarkoitettu hahmon luomiseen, jossa siis ikä heitetään 2D6 +15 v. (vai menikö se nyt noin?). Säännöt eivät todellakaan ole realistiset vanhempien hahmojen tekemiseen kaikilta puolin. Eikä ne varmasti ole sellaisikis tarkoitettukkaan. Tosin miekkamestari joka on treenannut pelkästään miekkailuaan viimoiset puolivuosisataa omaa varmasti huikean prosentin. (Tässä mielestäni runequestin säännöt eivät toimi, eli ei voisi kouluttaa kykyä jos se on 75% tai yli.) Edited by: Salmanuoli at: 8/21/01 11:26:01 am
Nysalor linkki 20. elokuuta 2001 kello 15.02
Nysalor 20. elokuuta 2001 kello 15.02 linkki [i:60837c82fa] En viitsi johtaa enkä viitsi pelata sellaista peliä jossa ainoa keino tehdä osaava hahmo (90%) jossain kyvyssä on tehdä ikäloppu äijä.[/i:60837c82fa] Tuo nyt on aikamoinen kärjistys. Tokihan kolmekymppinen taistelija voi olla jo kyvyiltään mestari ja tulla esimerkiksi Humaktin miekaksi. Toivottavasti kolmekymppinen ei sentään ole mielestäsi vielä ikäloppu. :smile: Sen sijaan lienee aika epärealistista, että 18-kesäinen lapsukainen hallitsisi jo asetaidot yhtä hyvin kuin täysi Humaktin miekka. Olen vieläkin sitä mieltä, että moinen nuori olisi todellinen luonnonoikku. [i:60837c82fa] Sääntöjen tiukka tuijottaminen tällaisissa asioissa saa aikaan 'no-fun' peliefektin.[/i:60837c82fa] Olen samaa mieltä siinä, ettei sääntöjä tulisi ottaa liian vakavasti. Siksi kirjoissa annetut kykykertoimetkaan eivät ole muuta kuin viitteellisiä, mutta minä olen kyllä kokenut, että niistä on kohtuullisesti apua, kun luo PH:ja tai EPH:ja. Jos ihminen on asunut pienen ikänsä vuoristossa, niin anna hänelle ylimääräisiä lisiä Kiipeilyyn. Jos hahmo on ollut pienestä saakka lukkosepän opissa, niin kohota hänen Laadi-kykyänsä. Jos hahmo on tosiaan miekkailun ihmelapsi, ei mikään estä nostamasta miekkailukykyä pelinjohtajan päätöksellä pilviin. Säännöt ovat tueksi, eivät ehdottomaksi laiksi. [i:60837c82fa] Ei todellisessakaan maailmassa tilanne ole aina niin että vanhemmat ammattilaiset tietäisivät asioista eniten ja fantasia maailmassa tällaisia rajoja tulisi myös harkita uudelleen.[/i:60837c82fa] Kyllä minä olen todellisessa maailmassa huomannut, että vanhemmille ihmisille on kertynyt elämän varrella aika paljon tietoa. Ihminen, joka on tehnyt yhtä ja samaa työtä monta kymmentä vuotta, hallitsee sen varmasti hyvin, olipa kyse sitten puutöistä, maanviljelystä tai sotimisesta. Glorantha ei kylläkään estä hyvin nuortakaan ihmistä hankkimasta suuria taistelutaitoja sankarimatkailun avulla. Siinä ei ole ikärajoja, kunhan on riittävästi uskallusta, kohtuulliset kyvyt ja myös onnea. Tosin harvat kultit kai päästävät kovin nuoria omiin sankaririitteihinsä, mutta voihan sankarimatkoja suorittaa ilman kultin tukeakin, vaikka ne ovat silloin vaarallisempia. [i:60837c82fa] Molemmissa yritetään osua miekalla toiseen.[/i:60837c82fa] Mutta oikeassa taistelussa voidaan käyttää kaikenlaisia enemmän tai vähemmän ilkeitä keinoja, kuten terämyrkkyä, taikuutta, miesylivoimaa. Oikeassa taistelussa ei yritetä kerätä pisteitä, vaan tappaa toinen ihminen ja selviytyä itse mahdollisimman vähällä. Ja haavatkaan eivät Gloranthassa ole kohtuuttoman vaarallinen asia, koska ainahan löytyy parantavaa taikuutta. [i:60837c82fa] En puhunutkaan taistelukyvyistä, jotka nekin ovat 50v. maajussi taatolla varsin merkittävät, itseasiassa kepittää 25v. hopliitin minä päivänä tahansa sillä heinähangollaan tai viikatteellaan.[/i:60837c82fa] Tuo kuulostaa kovasti liioittelulta. Hopliitilla on sentään panssarit, kilpi ja kaikki sellainen. Heinähankoja tai viikatteita ei ole myöskään suunniteltua taisteluun, joten ne hajoavat kohtuullisen helposti taistelussa. Lisäksi maajussilla ei varmaankaan ole mitään suojia, joten yksikin hopliitin osuma voi olla kohtalokas. On tosiaan aika vaikeaa nähdä sääntöjenkään valossa, että lunarilainen silmukka-cuirboullilla, pitkällä keihäällä, lyhytmiekalla ja suurella kilvellä varustettu hopliitti häviäisi maajussille, jolla on pelkkä heinähanko tai viikate, eikä mitään suojia. [i:60837c82fa] Kerroin oli muistaakseni 2 ykköspyssylle: 35*2 = 70 + muutos + kulttuurin mukainen perusosaaminen (yleensä 20-30) = 90 - 100 noin nopeasti arvioituna. Ei siis mitään järkeä.[/i:60837c82fa] No, lasketaanpa minun tiedoillani pelorialaisen viisikymppisen maanviljelijän viikatetaidot. 2K pitkävartisessa aseessa on kokemuskerroin x1. Perusosaaminen on 25. Hyökkäysmuutokseksi voidaan arvioida vaikka +10, vaikka tämä lienee aika optimistista tavalliselle maalaistollolle. Osaaminen on siis 25 (perusosaaminen) + 10 (bonus) + 35 (kokemus) = 70. Ei siis ollenkaan 90-100. Lisäksi pelinjohtaja voisi hyvin päättää, ettei rauhallisessa Peloriassa ikänsä maata viljellyt ihminen ole hankkinut lainkaan asekokemusta, eikä kokemuskertoimia siksi annettaisi ollenkaan. Kuitenkin myös 50-vuotias alkaa olla jo sen verran vanha, että ehkä ikääntyminen voisi vaikuttaa kykyihin heikentävästi. Toisaalta esimerkiksi Auringon kreivikunnassa ja Sartarissa maanviljelijät ovat myös tarpeen tullen sotilaita ja joutuvat tavallisessa elämässäkin puolustautumaan broita, vihollisheimolaisia, paimentolaisia, petoeläimiä ja muita vaaroja vastaan. Kyllä siinä puuhassa taas asekokemusta kertyy. [i:60837c82fa] Mutta kyky 10% + muutos 15% antaa hahmolle kaksinkertaisen mahdollisuuden kriittisiin ja erikoisiin sellaiseen henkilöön verrattuna jolla kyky on 10% ja muutos 1.[/i:60837c82fa] Tällaisella henkilöllä, jolla kyky on 25 %, olisi mahdollisuus erikoisiin tai kriittisiin vain 5 %. Sen sijaan timanttikääpiöllä (kyky 2000+ %) mahdollisuus jompaankumpaan olisi laskennallisesti jo 400 %. Eli aika huima ero. Kumpikohan heistä saa helpommin kriittisen tai erikoisen? [i:60837c82fa] Tuo teksti kamppailee mielestäni sääntöjen henkeä vastaan ja on kaikin puolin järjetön.[/i:60837c82fa] No, minä en ole pitänyt sitä järjettömänä, vaan kyseinen sääntö takaa, ettei kykyjen laskeminen mene monimutkaiseksi. Ei tarvitse ruveta laskemaan uudelleen kykyjä, kun ominaisuus muuttuu ja sitä kautta kykylajimuutoksetkin. [i:60837c82fa] Jos ominaisuudet kerran vaikuttavat onnistumiseen niin miksei niiden muuttuessa myös peruonnistumismahdollisuus muuttuisi?[/i:60837c82fa] Eivät kyvyt minun käsitykseni mukaan muutukaan enää ominaisuuksien mukaan sen jälkeen, kun kykylajibonukset ovat kerran vaikuttaneet kykyyn. Tämä on minusta ihan helppouden vuoksi ja olisihan harmillista, jos Lanbrilin papin mahdin noustessa salavihkaisuuskyvyt laskisivat ikävästi. Ja jos hänellä vielä sattuu olemaan enemmänkin KOK:a, niin korkea NPP:kään ei sitä pysty korvaamaan. Siksipä katsoisin parhaaksi, että pappi saisi säilyttää ne saavuttamansa mestarilliset salavihkaisuuskyvyt, jotka hän arvatenkin on hankkinut. [i:60837c82fa] Outoa, mutta tuon kautta ymmärrän paremmin mitä ajat takaa koko tässä käden väännössä.[/i:60837c82fa] Se on jo hyvä askel, että ymmärrämme toisiamme. :smile: [i:60837c82fa] Taulukkomestari...[/i:60837c82fa] Kaipa RuneQuestissa tarvitaan vähemmän taulukoita kuin joissakin muissa roolipelissä. Minulla ei ole ainakaan tullut mitään taulukkovihaa tai -kammoa. :smile:
Waylander linkki 20. elokuuta 2001 kello 1.06
Waylander 20. elokuuta 2001 kello 1.06 linkki [i:370773a0bf] Olen vieläkin sitä mieltä, että moinen nuori olisi todellinen luonnonoikku.[/i:370773a0bf] Hmph. |I:/ --> (ei mitään sanottavaa) [i:370773a0bf] Säännöt ovat tueksi, eivät ehdottomaksi laiksi.[/i:370773a0bf] Eipä sitä voi enää paremmin sanoa. [i:370773a0bf] Mutta oikeassa taistelussa voidaan käyttää kaikenlaisia enemmän tai vähemmän ilkeitä keinoja, kuten terämyrkkyä, taikuutta, miesylivoimaa. Oikeassa taistelussa ei yritetä kerätä pisteitä, vaan tappaa toinen ihminen ja selviytyä itse mahdollisimman vähällä. Ja haavatkaan eivät Gloranthassa ole kohtuuttoman vaarallinen asia, koska ainahan löytyy parantavaa taikuutta.[/i:370773a0bf] Hmph. |I:/ --> [i:370773a0bf] No, lasketaanpa minun tiedoillani pelorialaisen viisikymppisen maanviljelijän viikatetaidot. 2K pitkävartisessa aseessa on kokemuskerroin x1. Perusosaaminen on 25.[/i:370773a0bf] Muistelin että se olisi *2. Nooh, on tuo 70% kans aika paljon heinähatulle. :smile: Ja onhan sillä tietenkin terävyys-3 loitsu siinä viikatteessaan että heinä kaatuu (ja occasional broo invader). [i:370773a0bf] Tällaisella henkilöllä, jolla kyky on 25 %, olisi mahdollisuus erikoisiin tai kriittisiin vain 5 %. Sen sijaan timanttikääpiöllä (kyky 2000+ %) mahdollisuus jompaankumpaan olisi laskennallisesti jo 400 %. Eli aika huima ero. Kumpikohan heistä saa helpommin kriittisen tai erikoisen?[/i:370773a0bf] Äh, unohda tuo timanggikääpä kun se painii niin kovin eri sarjassa (vai ollaanko eri mieltä asiasta? :smile: ). Vertasin kahta hahmoa joilla molemmilla on kyky 10% ja toisella +15 muutos ja toisella +1. [i:370773a0bf] Eivät kyvyt minun käsitykseni mukaan muutukaan enää ominaisuuksien mukaan sen jälkeen, kun kykylajibonukset ovat kerran vaikuttaneet kykyyn. Tämä on minusta ihan helppouden vuoksi ja olisihan harmillista, jos Lanbrilin papin mahdin noustessa salavihkaisuuskyvyt laskisivat ikävästi. Ja jos hänellä vielä sattuu olemaan enemmänkin KOK:a, niin korkea NPP:kään ei sitä pysty korvaamaan. Siksipä katsoisin parhaaksi, että pappi saisi säilyttää ne saavuttamansa mestarilliset salavihkaisuuskyvyt, jotka hän arvatenkin on hankkinut.[/i:370773a0bf] Hmm...lienetkö arvuutellut minua jossain vaiheessa, kun tuntuu että tuo sinun tulkintasi alkaisi vaikuttaa järkevältä..vaikka puolipv sitten vielä haukuin sen..-valaistumisen tiellä ollaan! Pitää ehken käydä peliporukan kanssa läpi tuota juttua. Tuota täytyy ajatella pintaa syvemmältä siten että ominaisuudet tarjoavat synnyinnäisen lahjakkuuden joka ei muutu ominaisuuksien muuttuessa. Täten ominaisuuksien boostaaminen loitsuilla ei toisi prosentteja muutokseen (kaiken järjen mukaan) mutta silti niille Sitkeys ja Koordinointi loitsuille olisi käyttöä. Täytyypä tosiaan pohtia. [i:370773a0bf] Kaipa RuneQuestissa tarvitaan vähemmän taulukoita kuin joissakin muissa roolipelissä. Minulla ei ole ainakaan tullut mitään taulukkovihaa tai -kammoa.[/i:370773a0bf] Taulukot on jees. RM:n johtajana ja pelaajana RQ:n pari kytyistä lappua eivät tunnu kertakaikkiaan missään.
Nysalor linkki 21. elokuuta 2001 kello 3.17
Nysalor 21. elokuuta 2001 kello 3.17 linkki [i:d6ef9b90a8] Eipä sitä voi enää paremmin sanoa.[/i:d6ef9b90a8] Kiitos. Mukavaa, että osaan sanoa jotakin sinua miellyttävää. :smile: [i:d6ef9b90a8] Nooh, on tuo 70% kans aika paljon heinähatulle.[/i:d6ef9b90a8] Siitä voi ottaa pois myös kokemuksen tuoman 35 %, jos maajussi ei ole koskaan taistellut. Ja tokihan nuoremmaltakin hopliitilta löytyy vähintään yhtä hyviä taisteluloitsuja kuin maajussilta. [i:d6ef9b90a8] unohda tuo timanggikääpä kun se painii niin kovin eri sarjassa[/i:d6ef9b90a8] Pyrin vain sillä todistamaan, että kyllä kriittisten tai erikoisten saaminen on helpompaa tai vaikeampaa kykyprosenttien mukaan. [i:d6ef9b90a8] Vertasin kahta hahmoa joilla molemmilla on kyky 10% ja toisella +15 muutos ja toisella +1.[/i:d6ef9b90a8] Minusta olisi parempi puhua vain kykyprosenteista, eikä bonuksista, koska kykyjen perusteella ne erikoiset ja kriittiset määräytyvät. Bonukset ovat vain osa kykyä, joka antaa hiukan lisäystä, kun kyvyn numeroarvo lasketaan ensimmäisen kerran. [i:d6ef9b90a8] Hmm...lienetkö arvuutellut minua jossain vaiheessa, kun tuntuu että tuo sinun tulkintasi alkaisi vaikuttaa järkevältä..vaikka puolipv sitten vielä haukuin sen..-valaistumisen tiellä ollaan![/i:d6ef9b90a8] Onneksi olkoon, että olet saavuttamassa minun, Nysalorin, tarjoaman korkeamman ymmärryksen. :wink: [i:d6ef9b90a8] Tuota täytyy ajatella pintaa syvemmältä siten että ominaisuudet tarjoavat synnyinnäisen lahjakkuuden joka ei muutu ominaisuuksien muuttuessa.[/i:d6ef9b90a8] Tässäpä voisi olla järkeä. [i:d6ef9b90a8] Täten ominaisuuksien boostaaminen loitsuilla ei toisi prosentteja muutokseen (kaiken järjen mukaan) mutta silti niille Sitkeys ja Koordinointi loitsuille olisi käyttöä.[/i:d6ef9b90a8] Tämä on ongelmallinen kohta, sen myönnän. Ehkä loitsut kuitenkin pohjimmiltaan kohottavat myös kykyjä jollakin erikoisella tavalla. Tai ehkä tuohon voisi keksiä jonkin hienomman selityksen. Kiva kuitenkin, että voimme pohtia tätä ongelmaa selkein faktoin.
Guzmo linkki 21. elokuuta 2001 kello 20.57
Guzmo 21. elokuuta 2001 kello 20.57 linkki [i:c4943db2d2] Jos lävistys on myös kriittinen osuma, aseen maksimilävistysvahinko vaikuttaa uhriin sellaisenaan (lyhytmiekalla 14 pistettä)[/i:c4943db2d2] Sääntöjen mielipide tuli tässä sääntölainauksessa selville. Kaiken järjen mukaan sama pätee myös muihinkin erikoisiin iskuihin (viilto & murskaus). [i:c4943db2d2] Olympiamiekkailussa ei ole yhtään yli 35v. tyyppiä[/i:c4943db2d2] Se missä Olympiamiekkailija urheilee, niin Orlanthi farmari taistelee elämänsä edestä karjavarkaita ja kaaosta vastaan. Olympiamiekkailija voi näyttää kultamitaleita tuonutta miekkaansa lapsenlapsilleen, siinä missä farmari ottaa miekan huotrasta ja hakkaa Broita pois mailtaan. [i:c4943db2d2] Sitäpaitsi jokainen 50v. maanviljelijä Gloranthassa on mestari useimmissa kyvyissään. Sanoisin että hei-hei nälänhätä kun taatto lähtee maastoon etsimään syötävää sapuskaa! [/i:c4943db2d2] En pidä uskottavana, että perusfarmari olisi miekkamestari 50v iässä. Kasvi & eläintieto siinä 80-100%, mutta miekkakyky n. 50-70%. Riippuu täysin asuinseudusta ja kulttuurista. Jos nostoväki/armeija suojelee maanviljelijöitä, niin tuskimpa moni edes hankkii puukkoa suurempaa asetta. [i:c4943db2d2] Mutta jos ne kyvyt meneekin yli sen taulukon... (eikös ne päättynyt johonkin 100%:n tietämille..? Yli sadan prosentin kyvyt ovatkin jo aika hyviä ja voihan taulukkoa itse jatkaa. [/i:c4943db2d2] Huomattavasti helpompaa laskea päässä. Kyky *5% & *20% on vielä ala-asteen matematiikkaa :smile: [i:c4943db2d2] Meillä on eri näkemys asiasta. En viitsi johtaa enkä viitsi pelata sellaista peliä jossa ainoa keino tehdä osaava hahmo (90%) jossain kyvyssä on tehdä ikäloppu äijä. [/i:c4943db2d2] Tätä en nyt ymmärrä. Eikös perussääntöjen systeemi anna 30% jaettaviksi kykyihin per ikävuosi > 15? Sääntöjen mukaan kokemuksella opittavat kyvyt sai muistaakseni nostaa 75% asti ja tietokyvyt 100% asti. Se glorantha pakkauksessa tullut kerroin systeemi on vähän rektaalista. Aikoinaan katselimme ja kokeilimme sitä hahmonluonnissa, mutta se tuntui aivan liian tiukalta. Käytin sitä pitkään pelkkänä referenssinä, minkälaisia kykyjä hahmoilla voisi olla alussa. Tavarat ja rahat otin myös kyseisestä taulukosta, mutta kykyprosentit sai jakaa miten itse tykkäsi. Tämä tietysti on johtanut siihen, ettei yhdelläkään uudella hahmolla ole asekyky vähemmän kuin 60%. Yleensä annan nostaa muutaman kyvyn alussa suoraan 75-80%. Minä (me) emme taas pidä sellaisesta pelaamisesta, missä 16v Orlanthit yrittävät osua 30% kyvyllään peikkolaiseen :smile: Gloranthan maailma tarjoaa kuitenkin haastetta, joten 80% kyky alussa ei ole ollut koskaan liian hyvä. Toki moisella asetaidolla kellistää maanviljelijän, mutta siihen se pitkälti jääkin. Meidän kampanjoissa hahmot ovat kehittyneet tavaroilla ja taikuudella koviksi, eivät koskaan kyvyillään. Vain kerran on pelaaja onnistunut kehittämään kyvyn yli 100%. 20 pistettä riimutaikuutta voittaa lähes aina miekkakyvyn 120%.. :wink: [i:c4943db2d2] Tosin miekkamestari joka on treenannut pelkästään miekkailuaan viimoiset puolivuosisataa omaa varmasti huikean prosentin. (Tässä mielestäni runequestin säännöt eivät toimi, eli ei voisi kouluttaa kykyä jos se on 75% tai yli.) [/i:c4943db2d2] Eikös se ole niin, että 75% jälkeen joka toinen kokemusmerkintä täytyy tulla luonnossa? Ja 90 tai 100% jälkeen ei enään voi kouluttaa kykyään? [i:c4943db2d2] Sen sijaan lienee aika epärealistista, että 18-kesäinen lapsukainen hallitsisi jo asetaidot yhtä hyvin kuin täysi Humaktin miekka. Olen vieläkin sitä mieltä, että moinen nuori olisi todellinen luonnonoikku. [/i:c4943db2d2] Mielestäni täysin realistista. Mietitäämpäs taistelulajeja ja 12 (varmaan nuoremmatkin) vuotiaat joilla musta vyö... Miekkailu on taito missä pianonsoittokin tai shakin peluu. Jos treenaat sitä intensiivisesti 12-18 ikävuodet, olet varmasti aika haka 18 vuotiaana. Jos käyt vielä 16-18 vuotiaana salilla 3kr/viikko niin pärjäät täysikasvuista miestäkin vastaan ongelmitta. Gloranthassa 15 vuotias oli myös usein jo aikuinen, eli kypsyvät nopeammin. Tässäkin keskustelussa on tullut näkemys ja sääntöeroja aika paljon. - Guzmo
Nysalor linkki 21. elokuuta 2001 kello 16.12
Nysalor 21. elokuuta 2001 kello 16.12 linkki [i:978cce65f5] Kaiken järjen mukaan sama pätee myös muihinkin erikoisiin iskuihin (viilto & murskaus).[/i:978cce65f5] Kyllä, näin minäkin olettaisin, mikäli käyttää Riimumestarin kirjan viiltoa ja murskausta. [i:978cce65f5] Kasvi & eläintieto siinä 80-100%, mutta miekkakyky n. 50-70%.[/i:978cce65f5] Jep, vaikka maanviljelijälle luontevampi ja edullisempi ase saattaisi olla keihäs. [i:978cce65f5] Jos nostoväki/armeija suojelee maanviljelijöitä, niin tuskimpa moni edes hankkii puukkoa suurempaa asetta.[/i:978cce65f5] Totta. Esimerkiksi Lunarin imperiumin sydänmailla maanviljelijät saavat varmaan olla rauhassa, koska seutu ei ole erityisen rauhatonta. Myös malkionikulttuureissa maanviljelijöiden puolustaminen nähdään ritarien velvollisuutena. [i:978cce65f5] Huomattavasti helpompaa laskea päässä. Kyky *5% & *20% on vielä ala-asteen matematiikkaa[/i:978cce65f5] Vaikka olen lukion pitkän matematiikan lukenut, niin siltikin tuntuu mukavammalta vain iskeä luvut laskimeen ja saada tulos sen enempiä miettimättä. Laiskuuttako? Ehkä. :wink: [i:978cce65f5] Käytin sitä pitkään pelkkänä referenssinä, minkälaisia kykyjä hahmoilla voisi olla alussa. Tavarat ja rahat otin myös kyseisestä taulukosta, mutta kykyprosentit sai jakaa miten itse tykkäsi.[/i:978cce65f5] Minäkin pidän joustavasta hahmonluonnista ja saatan jakaa kykyprosentteja ihan oman haluni mukaan, mikäli kertoimet eivät miellytä. Silti ei tietenkään ole tarkoitus kohottaa asekykyjä välttämättä pilviin, vaan pelkästään omasta mielestä sopiviksi. [i:978cce65f5] Mietitäämpäs taistelulajeja ja 12 (varmaan nuoremmatkin) vuotiaat joilla musta vyö...[/i:978cce65f5] No, tuskin noin nuoret mustan vyön haltijat kovin yleisiä ovat. Enkä sitten tiedä, kuinka he pärjäisivät isokokoisempaa aikuista vastaan. Mestarillinen miekkailu sodassa vaatinee kuitenkin muutakin kuin pelkkää harjoittelua. Aika vaikea olisi uskoa, että 18-vuotias olisi jo ehtinyt hankkia samat asetaidot jossakin kuudessa vuodessa kuin 30-vuotias vaikka viidessätoista vuodessa. Harva 12-vuotias kai jaksaa edes nostella raskasta miekkaa, saati sitten heilutella sitä taitavasti. [i:978cce65f5] Miekkailu on taito missä pianonsoittokin tai shakin peluu. Jos treenaat sitä intensiivisesti 12-18 ikävuodet, olet varmasti aika haka 18 vuotiaana.[/i:978cce65f5] Miekkailu vaatinee enemmän fyysistä voimaa ja kuntoa kuin pianonsoitto tai shakki. Jos asetaitojen harjoittelemisen aloittaa jo 12-vuotiaana kevyemmillä aseilla, niin varmasti omaa jo jonkin verran taitoja 18-vuotiaana. Silti luulisin todellisen kokemuksen ja rutiinin tulevan vasta verisillä taistelukentillä. [i:978cce65f5] Jos käyt vielä 16-18 vuotiaana salilla 3kr/viikko niin pärjäät täysikasvuista miestäkin vastaan ongelmitta.[/i:978cce65f5] Ai silloinkin, jos tämä täysikasvuinen mies on myös koko elämänsä ajan harjoitellut aseidenkäyttöä? Minusta on tosiaan ihme, jos 18-vuotiaalla nuorukaisella on samat taidot kuin koko ikänsä sotineella kolmekymppisellä Humaktin miekalla. [i:978cce65f5] Gloranthassa 15 vuotias oli myös usein jo aikuinen, eli kypsyvät nopeammin.[/i:978cce65f5] 15 vuoden ikä lienee usein noviisiksiottamisikä, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että nuorukainen olisi silloin jo valmis lähtemään maailmalle tai automaattisesti valmis aikuinen. Lapsuus ehkä loppuu, mutta kokemusta hän tulee vielä tarvitsemaan paljon.
Guzmo linkki 21. elokuuta 2001 kello 19.21
Guzmo 21. elokuuta 2001 kello 19.21 linkki [i:48e60ba095] Jep, vaikka maanviljelijälle luontevampi ja edullisempi ase saattaisi olla keihäs.[/i:48e60ba095] hilparipas :smile: [i:48e60ba095] Vaikka olen lukion pitkän matematiikan lukenut, niin siltikin tuntuu mukavammalta vain iskeä luvut laskimeen ja saada tulos sen enempiä miettimättä. Laiskuuttako? Ehkä. [/i:48e60ba095] Mun laiskuus ilmenee siinä, etten jaksa raahata laskinta peliin mukaan -> pakko laskea päässä. [i:48e60ba095] No, tuskin noin nuoret mustan vyön haltijat kovin yleisiä ovat. Enkä sitten tiedä, kuinka he pärjäisivät isokokoisempaa aikuista vastaan. Mestarillinen miekkailu sodassa vaatinee kuitenkin muutakin kuin pelkkää harjoittelua. Aika vaikea olisi uskoa, että 18-vuotias olisi jo ehtinyt hankkia samat asetaidot jossakin kuudessa vuodessa kuin 30-vuotias vaikka viidessätoista vuodessa. Harva 12-vuotias kai jaksaa edes nostella raskasta miekkaa, saati sitten heilutella sitä taitavasti. [/i:48e60ba095] äh öh. Ei nyt mennä saivarteluksi tai miksi muuksikaan. Mutta siis. 1) Nuoret budomestarit ovat mahdollisia, eivät missään nimessä yleisiä. 2) Olen nähnyt 16 vuotiaita kaappeja, jotka saattaisivat pistää [b:48e60ba095] faijallekkin[/b:48e60ba095] turpiin. 3) 10 vuotta satunnaista rivisotaa ei välttämättä auta sekunttiakaan jos vastustaja on treenannut 5 vuotta mestarin opissa. Ei perinteinen nostoväki välttämättä osaa mitään taktiikoita miekan käyttöön huitomista lukuunottamatta. Ideani oli siis se, että Bruce Lee treenaa jotain kidiä 6 vuotta. Kyllä se sälli pärjäis nakkijonossa Toni Halmettakin vastaan. Ei taitaisi Tony edes osua kun vaahtosammutin viuhuisi niskassa :smile: 4) Miekkoja on erikokoisia ja isoin ei todellakaan ole aina paras. 5) 18v treenattu jöppiäinen ei vastaa 30 vuotiasta Humaktia. Ei millään. Humaktin rautamiekka, riimuloitsut, ynm... Mutta hän voi voittaa 30 v. sotilaan. Kun katsoo menneen tai nykyisten armeijoiden sotilaita niin aika moni viihtyy vapaa-ajallaan enemmän tuopin kuin miekkailuharjotusten parissa :smile: [i:48e60ba095] 15 vuoden ikä lienee usein noviisiksiottamisikä, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että nuorukainen olisi silloin jo valmis lähtemään maailmalle tai automaattisesti valmis aikuinen. Lapsuus ehkä loppuu, mutta kokemusta hän tulee vielä tarvitsemaan paljon. [/i:48e60ba095] Juu mutta eikös naimisiinkin pääse jo 15v ja oman tiluksen voi hankkia samalla? - Guzmo
Waylander linkki 21. elokuuta 2001 kello 5.25
Waylander 21. elokuuta 2001 kello 5.25 linkki [i:73547e65b6] Jep, vaikka maanviljelijälle luontevampi ja edullisempi ase saattaisi olla keihäs. hilparipas [/i:73547e65b6] Eikun toistoballista. :smokin:
Nysalor linkki 21. elokuuta 2001 kello 10.52
Nysalor 21. elokuuta 2001 kello 10.52 linkki [i:3647436895] Nuoret budomestarit ovat mahdollisia, eivät missään nimessä yleisiä.[/i:3647436895] Enhän minä sitä mahdottomaksi sanonut, vaan ainoastaan poikkeukselliseksi tai hyvin harvinaiseksi. Sitä paitsi minä kyllä vertasin koko ajan kahta henkilöä, jotka ovat harrastaneet samoja asioita, mutta toinen on vasta aika nuori ja toinen taas vanha ja kokenut. Kyllä minun järkeni sanoo, että kokeneempi veisi voiton, olipa kyseessä lähes mikä tahansa kyky ja ellei aloittelijalla käy uskomaton tuuri. [i:3647436895] Olen nähnyt 16 vuotiaita kaappeja, jotka saattaisivat pistää faijallekkin turpiin.[/i:3647436895] Kyse olisikin sinun tekstissäsi 12-vuotiaista tai nuoremmista. 16-vuotiailla lienee jo luonnostaan aika paljon voimaa ja kokoa. Sitä paitsi tokihan nuorempikin päihittää jossakin taistelulajissa varmasti vanhemman henkilön, joka on harjoitellut nuorta vähemmän tai ei ollenkaan. [i:3647436895] Ei perinteinen nostoväki välttämättä osaa mitään taktiikoita miekan käyttöön huitomista lukuunottamatta.[/i:3647436895] Perinteinen nostoväki ei todellakaan taida olla muuta kuin maanviljelijöitä ja sellaisia, jotka harjoittelevat silloin tällöin, kun aikaa maatöistä sattuu liikenemään. Kysymys olikin nimenomaan ammattisotilaista, jotka panevat usein henkensä alttiiksi sodassa. [i:3647436895] Miekkoja on erikokoisia ja isoin ei todellakaan ole aina paras.[/i:3647436895] Mutta keskiaikaisessa taistelussa kai raskaan miekan ja haarniskan yhdistelmä oli aika pelottava juttu. Siinä ei tainnut nuori mies pärjätä jonkin kevyen kalvan kanssa, eikä torjuminen varmaan ollut oikein hyvä vaihtoehto. Saati sitten, jos ritari oli ratsailla ja tuli kohti peitsi tanassa. Siinä lähtisi kai rohkeampikin mies äkkiä livohkaan. [i:3647436895] Mutta hän voi voittaa 30 v. sotilaan. Kun katsoo menneen tai nykyisten armeijoiden sotilaita niin aika moni viihtyy vapaa-ajallaan enemmän tuopin kuin miekkailuharjotusten parissa[/i:3647436895] Lunarin vakituisen armeijan sotilaat ja malkioniritarit kai harjoittelevat päivittäin, samoin kuin orlanthien asethanet. Kyllä heille varmaankin jatkuvasti kertyy kokemusta. [i:3647436895] Juu mutta eikös naimisiinkin pääse jo 15v ja oman tiluksen voi hankkia samalla?[/i:3647436895] 15-vuotias orlanthi johtamassa omaa tilaansa. Hmm. Enpä tiedä, luottaisivatko klaanin johtajat tuollaiseen järjestelyyn. Orlanthithan kai kunnioittavat suuresti ikää ja kokemusta. Ei parrattomasta tai lähes parrattomasta pojasta ei parrakkaiden uroiden hommiin, voisi orlanthi tuumia.
Guzmo linkki 21. elokuuta 2001 kello 15.13
Guzmo 21. elokuuta 2001 kello 15.13 linkki [i:ed5ba5b7dc] Enhän minä sitä mahdottomaksi sanonut, vaan ainoastaan poikkeukselliseksi tai hyvin harvinaiseksi. Sitä paitsi minä kyllä vertasin koko ajan kahta henkilöä, jotka ovat harrastaneet samoja asioita, mutta toinen on vasta aika nuori ja toinen taas vanha ja kokenut.[/i:ed5ba5b7dc] äh pöh. Mä puhuin tavallisesta soltusta ja ninja nuorukaisesta. sekaannus :smile: [i:ed5ba5b7dc] Mutta keskiaikaisessa taistelussa kai raskaan miekan ja haarniskan yhdistelmä oli aika pelottava juttu. Siinä ei tainnut nuori mies pärjätä jonkin kevyen kalvan kanssa, eikä torjuminen varmaan ollut oikein hyvä vaihtoehto. [/i:ed5ba5b7dc] Juoksee karkuun ja heittää kivillä, saattaa äijällä mennä platessaan hermo :smile: Isonkin miekan voi torjua melko helposti jos vain tietää miten. Esim. Ropeconissa pidetyt luennot miekkailusta. Niitä ei sitten pitänyt mikään 16v bofferi-larppaaja 30 gramman "miekallaan". [i:ed5ba5b7dc] Lunarin vakituisen armeijan sotilaat ja malkioniritarit kai harjoittelevat päivittäin, samoin kuin orlanthien asethanet. Kyllä heille varmaankin jatkuvasti kertyy kokemusta. [/i:ed5ba5b7dc] Ritarit ja asethanet ovat eliittisotureita. Ei niitä ole läjittäin armeijassa. Ainakin omasta mielestäni armeijassa voi olla: 1) nöyhtää (nostoväkeä), 2) rivisolttuja (ammattisotilaita) 3) erikoisyksikköjä (eliittisoturit. parhaimmat sotilaat) [i:ed5ba5b7dc] 15-vuotias orlanthi johtamassa omaa tilaansa. Hmm. Enpä tiedä, luottaisivatko klaanin johtajat tuollaiseen järjestelyyn. Orlanthithan kai kunnioittavat suuresti ikää ja kokemusta. Ei parrattomasta tai lähes parrattomasta pojasta ei parrakkaiden uroiden hommiin, voisi orlanthi tuumia. [/i:ed5ba5b7dc] Täytyy kyllä tarkistaa mitä Gregi setä on kirjoittanut. Päähän on jäänyt vahva mielikuva, että 15v on niin aikuinen kuin oikean maailman 18 vuotiaskin. "Who needs beard if I have my monkey." -Niskis the Lover- - Guzmo
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 21. elokuuta 2001 kello 6.12
Topi Hiski Viljami Salmi 21. elokuuta 2001 kello 6.12 linkki Joo tuosta kykylajimuutoksien laskemisesta: Siis tyhmiä tosimaailman lainauksia lainatakseni lisää: jos ominaisuudet vaikuttaisi vain taidon jossain mystisessä aloitus vaiheessa (vaikea määrittää, paitsi RQ:ssa :smile: ) niin ei urheilija kuten esim. pikajuoksijat tekisi mitään voimaharjoitteita, koska vain sillä olisi väliä miten voimakkaita he oli taidon oppimisasteella. Tuossa ei ole mitään logiikkaa. Mutta toisaalta se on hieman helpompaa. Ja varmasti voimakkuus erot esim. taistelussa vaikuttaa siten että toisen on helpompi taistella, koska on vahvempi/näppärämpi. Eli kyllä kykymuutokset ainakin meidän peleissä aina pysyy taitoon vaikuttavina. Silloin henkitaikojen kanssa ei ole niin ongelmia. Ja jos mahdin nousu haittaa, se vain tarkoittaa sitä että joko poistetaan mht:n vaikutus salavihkaisuuteen tai hyväksytään se, että RQ:ssa mestarivarkaalla ei saa olla kovin vahvaa "presenssiä". :b
Nysalor linkki 21. elokuuta 2001 kello 16.22
Nysalor 21. elokuuta 2001 kello 16.22 linkki [i:5605f1c9a9] äh pöh. Mä puhuin tavallisesta soltusta ja ninja nuorukaisesta. sekaannus[/i:5605f1c9a9] Niin, arvatenkin kyseessä on sekaannus, jossa keskustelimme aivan eri asioista. [i:5605f1c9a9] Juoksee karkuun ja heittää kivillä, saattaa äijällä mennä platessaan hermo[/i:5605f1c9a9] Se voi olla varteenotettava vaihtoehto, jos pakenemiseen on mahdollisuus. Toisaalta pelkillä kivillä ei kovin pitkälle pärjätä isompaa ritarijoukkoa vastaan, jolla on myös heitto- tai ampuma-aseita. [i:5605f1c9a9] Isonkin miekan voi torjua melko helposti jos vain tietää miten.[/i:5605f1c9a9] Mutta kuinka hyvin torjuva ase kestää vastaanotetun iskun? [i:5605f1c9a9] Esim. Ropeconissa pidetyt luennot miekkailusta. Niitä ei sitten pitänyt mikään 16v bofferi-larppaaja 30 gramman "miekallaan".[/i:5605f1c9a9] Entä oliko kyseessä keskiaikainen miekkailu vai nykyaikaisempi urheilumiekkailu? [i:5605f1c9a9] Ritarit ja asethanet ovat eliittisotureita. Ei niitä ole läjittäin armeijassa.[/i:5605f1c9a9] Nämähän ovat niitä ammattisotilaita, joista jatkuvasti on ollut puhe. Olen siis yrittänyt todistaa sitä, ettei tavallinen nostoväessä oppinsa hankkinut vanhakaan maajussi pärjää hiukan nuoremmalle, mutta koulutetulle ammattisotilaalle, kuten ritarille tai asethanelle. [i:5605f1c9a9] 1) nöyhtää (nostoväkeä), 2) rivisolttuja (ammattisotilaita) 3) erikoisyksikköjä (eliittisoturit. parhaimmat sotilaat)[/i:5605f1c9a9] Nostoväki saattaa kelvata kyllä puolustustehtäviin, mutta todellinen sodankäynti lienee ammattilaisten puuhaa Gloranthan maailmassa. Esimerkiksi Aurinkokupolin turvallisuudesta vastaavat temppeliherrat, ammattisotilaat, kun taas nostomiehet hoitavat lähinnä poliisitehtäviä ja rajavalvontaa. Malkioneilla taas ritarit ovat aivan tavallisia rivisotilaita, joita saattavat sitten johtaa kokeneet ritarit tai ylimykset. Tavallisille maajusseille ei taistelussa paljon anneta arvoa. Asevelvollisuusarmeija taas on ihan uuden ajan keksintöjä. [i:5605f1c9a9] Täytyy kyllä tarkistaa mitä Gregi setä on kirjoittanut. Päähän on jäänyt vahva mielikuva, että 15v on niin aikuinen kuin oikean maailman 18 vuotiaskin.[/i:5605f1c9a9] Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että noin nuorelle ihmiselle annettaisiin niinkin vaativa tehtävä kuin oman tilan hoitaminen. Eihän tuollaisella lapsella ole mitään kunnollista kokemusta maanviljelyn ja väen johtamisen vaikeuksista ja keinoista. Parrattomuus ei varmastikaan lisää arvovaltaa orlanthien keskuudessa.
Nysalor linkki 21. elokuuta 2001 kello 1.27
Nysalor 21. elokuuta 2001 kello 1.27 linkki [i:371a7958f4] Mutta toisaalta se on hieman helpompaa. Ja varmasti voimakkuus erot esim. taistelussa vaikuttaa siten että toisen on helpompi taistella, koska on vahvempi/näppärämpi.[/i:371a7958f4] Jep, helppoudestahan on kyse. Sääntösysteemi ei kai voi olla äärimmäisen realistinen menemättä hyvin monimutkaiseksi ja jossakin täytyy joustaa. [i:371a7958f4] Eli kyllä kykymuutokset ainakin meidän peleissä aina pysyy taitoon vaikuttavina.[/i:371a7958f4] Niin, käyttämänsä säännöt saa valita itse vapaasti. Minä olen vain tehnyt tiettäväksi, mitä perussäännöt sanovat asiasta. [i:371a7958f4] Ja jos mahdin nousu haittaa, se vain tarkoittaa sitä että joko poistetaan mht:n vaikutus salavihkaisuuteen tai hyväksytään se, että RQ:ssa mestarivarkaalla ei saa olla kovin vahvaa "presenssiä".[/i:371a7958f4] Kumpikaan vaihtoehto ei miellytä sitä Lanbrilin pappia, jonka salavihkaisuuskykyjä mahdin nouseminen syö. Aivan yhtä älyttömiksi jutuiksi olen muuten kokenut teennäiset kykyrajoitukset, etteivät pappien asekyvyt voi nousta yli NPPx3, jne. Ne olen sysännyt sivuun kokonaan.
Guzmo linkki 22. elokuuta 2001 kello 8.49
Guzmo 22. elokuuta 2001 kello 8.49 linkki [i:bb9fd375ec] Se voi olla varteenotettava vaihtoehto, jos pakenemiseen on mahdollisuus. Toisaalta pelkillä kivillä ei kovin pitkälle pärjätä isompaa ritarijoukkoa vastaan, jolla on myös heitto- tai ampuma-aseita. [/i:bb9fd375ec] Ritarit, jotka kantaa ballistaa? camon.. :smile: [i:bb9fd375ec] Mutta kuinka hyvin torjuva ase kestää vastaanotetun iskun? [/i:bb9fd375ec] Lähetään nyt siitä, että torjuminen tarkoittaa kyllä muutakin kuin sen että pistät miekan poikittain väliin kun toinen lyö täysillä päin. Siinähän menee miekka & käsi solmuun vähemmästäkin. Miekan voi ohjata sivuun vain lyömällä miekan kärkeä omalla miekallaan tai ohjaamalla itse hyökkääjän kättä iskussa. Tuo Conin esitys näytti senkin, että buckler on erittäin hyödyllinen torjunta/hyökkäys väline. Ei silläkään tunnuta torjuvan täyttä iskua vaan ohjataan vastustajan asetta poispäin. [i:bb9fd375ec] Entä oliko kyseessä keskiaikainen miekkailu vai nykyaikaisempi urheilumiekkailu? [/i:bb9fd375ec] Se ensimmäinen lähinnä. Viikienkien miekkailustahan ei ole paljoa dataa olemassa, joten sen ajan tekniikkoja ei voida täysin aukottomasti todistaa. Vastustajasta voiton saamiseen ei kuitenkaan käytetty pelkkää miekkaa vaan lyönnit, potkut, lukot ynm. olivat tietysti käytössä. Miekkailu taistelumielessä ja urheilumiekkailu ovat eri asia. Urheilumiekkailussa ei voi käyttää mitään likaisia konsteja (vastustajan miekasta tarttuminen, kamppaaminen, löyminen jne..). [i:bb9fd375ec] Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että noin nuorelle ihmiselle annettaisiin niinkin vaativa tehtävä kuin oman tilan hoitaminen. Eihän tuollaisella lapsella ole mitään kunnollista kokemusta maanviljelyn ja väen johtamisen vaikeuksista ja keinoista. Parrattomuus ei varmastikaan lisää arvovaltaa orlanthien keskuudessa.[/i:bb9fd375ec] Mielestäni 15v ei ole gloranthassa enään lapsi. Ei välttämättä tilan omistajakaan. 15 vuotiaalla voi olla jo parta jos ihmiset kasvavat Gloranthassa nopeammin. Täytyisi nuuskia kirjoista lisätietoa, mutta koska en sitä pysty nyt tekemään kirjoitan ihan fiilistelemällä :smile: - Guzmo Edited by: Guzmo at: 8/22/01 9:59:45 am
Waylander linkki 22. elokuuta 2001 kello 8.11
Waylander 22. elokuuta 2001 kello 8.11 linkki [i:3a0f5059cf] Vastustajasta voiton saamiseen ei kuitenkaan käytetty pelkkää miekkaa vaan lyönnit, potkut, lukot ynm. olivat tietysti käytössä. Miekkailu taistelumielessä ja urheilumiekkailu ovat eri asia. Urheilumiekkailussa ei voi käyttää mitään likaisia konsteja (vastustajan miekasta tarttuminen, kamppaaminen, löyminen jne..).[/i:3a0f5059cf] Esimerkiksi Safelterissa missä säilä on suhteellisen suosittu ase, on olemassa erilaisia miekkailukouluja jotka opettavat eri tyylistä kontaktia. Tuon on mielestäni lähellä ns. olympiamiekkailua ilman barbaarimaisia lähikontakteja toisen korvalehteen. Itseasiassa juuri tuolta seudulta saattaisi löytyäkin niitä Nysalorin kammoamia ihmelapsia jotka on olleet miekkamestarin koulutuksessa 8 vuotiaasta saakka. Muutama dueli aikuisen ikään tultuaan ja kyky on parin kympin tietämillä sääntöjenkin puitteissa siinä 90:n tietämillä...(Gotcha!) :smile:
Guzmo linkki 22. elokuuta 2001 kello 12.34
Guzmo 22. elokuuta 2001 kello 12.34 linkki Kannattaa lukea esim. www.thehaca.com sivuilta esseitä joissa kerrotaan lisää miekkailusta, lähitaistelusta, miekkailun ja urheilumiekkailun merkittävistä eroista ja ties mistä. Taisi olla ainoastaan n. 1700-luvulla kun kaksintaistelut varsinkin aatelisten välillä hoidettiin ns. "reilusti". Yhdellä aseella ja ilman vastustajan sitomista ynm "kivaa". - Guzmo "kykylajimuutoksista viis, nyt puhutaan miekkailemisesta"
Nysalor linkki 22. elokuuta 2001 kello 14.46
Nysalor 22. elokuuta 2001 kello 14.46 linkki [i:de9b502454] Ritarit, jotka kantaa ballistaa? camon..[/i:de9b502454] Heh. Tuo nyt on täysi ylilyönti. Ritari voi sen sijaan viskata kivenheittelijöitä heittokeihäällä tai ampua heitä jousella. [i:de9b502454] Miekan voi ohjata sivuun vain lyömällä miekan kärkeä omalla miekallaan tai ohjaamalla itse hyökkääjän kättä iskussa.[/i:de9b502454] Kai voimakas isku kuitenkin täytyy jotenkin ottaa vastaan, vaikka se poispäin ohjattaisiinkin. Täytyy kyllä tunnustaa, etten ole mikään keskiaikaisen miekkailun asiantuntija, mutta kuvittelisin, että raskaan miekan voimakkaan iskun torjuminen tai ohjaaminen sivuun vaatii aika paljon taitoa, voimaa ja rohkeutta. Ja kestävyyttä ohjaavalta aseelta. [i:de9b502454] Se ensimmäinen lähinnä. Viikienkien miekkailustahan ei ole paljoa dataa olemassa, joten sen ajan tekniikkoja ei voida täysin aukottomasti todistaa.[/i:de9b502454] Ja lunarilaisille kai sopisi jokin antiikin miekkailujuttu tai jotakin sinne päin. Hehän taitavat suosia lyhytmiekkoja ja sapeleita raskaampien miekkojen sijaan. [i:de9b502454] Vastustajasta voiton saamiseen ei kuitenkaan käytetty pelkkää miekkaa vaan lyönnit, potkut, lukot ynm. olivat tietysti käytössä.[/i:de9b502454] Tätä juuri tarkoitin sillä, että miekkailu taistelussa erosi varmasti paljon nykyisestä urheilumiekkailusta. Gloranthassa kuvioihin tulee mukaan vielä taikuus, jota voi käyttää apuna taistelussa. [i:de9b502454] Mielestäni 15v ei ole gloranthassa enään lapsi.[/i:de9b502454] Käytinkin vain lasta kärjistääkseni ja havainnollistaakseni, kuinka nuori 15-vuotias vasta on. [i:de9b502454] 15 vuotiaalla voi olla jo parta jos ihmiset kasvavat Gloranthassa nopeammin.[/i:de9b502454] Gloranthassa ihmiset kehittyvät nopeammin arvatenkin siksi, että Gloranthassa vuosi on lyhyempi. 15-vuotias gloranthalainen on siis elänyt päiviä saman verran kuin meidän maailmassamme hiukan yli 12-vuotias. Eli en usko, että Gloranthan 15-vuotias on näyttää mitenkään vanhemmalta kuin meidän maailmamme 15-vuotias. Ja varmaan aika harvalta 15-vuotiaalta löytyy kunnollinen parta. [i:de9b502454] Taisi olla ainoastaan n. 1700-luvulla kun kaksintaistelut varsinkin aatelisten välillä hoidettiin ns. "reilusti". Yhdellä aseella ja ilman vastustajan sitomista ynm "kivaa".[/i:de9b502454] 1700-luku meidän maailmassamme lienee aika kaukana Gloranthan todellisuudesta, vaikka jotkut kultit (kuten Humakt) suosivatkin rehellistä kaksintaistelua. Miekkailu ja muiden aseiden käyttäminen taitaa vastata korkeintaan keskiaikaa tai vieläkin vanhempia kausia. JJaho: [i:de9b502454] Esimerkiksi Safelterissa missä säilä on suhteellisen suosittu ase, on olemassa erilaisia miekkailukouluja jotka opettavat eri tyylistä kontaktia.[/i:de9b502454] Kyllä Safelsterissakin sotilaat käyttävät säilää raskaampia aseita. Säilässä on vain se hyvä puoli, että se on kevyt ja helppo kuljettaa mukana. Ja sopii hyvin aatelisen pukukokonaisuuteen. :smile: Todellisessa taistelussa safelsteriläiset käyttävät taatusti ihan yhtä rumia kikkoja kuin seshnelalaiset ritaritkin. Kun hengestä on kyse, niin hienosteluun ei ole varaa. [i:de9b502454] Itseasiassa juuri tuolta seudulta saattaisi löytyäkin niitä Nysalorin kammoamia ihmelapsia jotka on olleet miekkamestarin koulutuksessa 8 vuotiaasta saakka.[/i:de9b502454] Kyllä tuollaisia lapsia löytyy varmasti kaikkialta, tosin eivät he erityisen ihmeellisiä ole. Ritarinkoulutushan aloitetaan pienestä pitäen ja harjoitteluun kuuluu tietysti myös aseidenkäsittelyä. Silti se ei tarkoita sitä, että jonkin miekkailutaidon omaksuisi täydellisesti neljässä vuodessa ja pärjäisi sillä hienosti taistelukentillä. [i:de9b502454] Muutama dueli aikuisen ikään tultuaan ja kyky on parin kympin tietämillä sääntöjenkin puitteissa siinä 90:n tietämillä[/i:de9b502454] Kaksintaistelut tuskin ovat samaa kuin taistelu sodassa. Varsinkin, jos niissä kamppailevat säilillä varustetut aatelispojat.
Waylander linkki 22. elokuuta 2001 kello 20.49
Waylander 22. elokuuta 2001 kello 20.49 linkki [i:ec17d7cfd8] Kaksintaistelut tuskin ovat samaa kuin taistelu sodassa. Varsinkin, jos niissä kamppailevat säilillä varustetut aatelispojat.[/i:ec17d7cfd8] Lähtisin minä päivänä tahansa mieluiten massataistelun keskelle kahinoimaan kuin kaksintaisteluun. Katson että taistelukentällä on PALJON paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä. Muutenkin mieluusti en ajattele niin että paljon massataisteluita kolunneet olisivat kaksintaistelutilanteessa mitenkään erinomaisia. Kyllä se muodostelmassa taistelu on ehdottomasti eriasia kuin mies miestä vastaan. Uskon että barbaarisoturi joka on tottunut itsenäiseen toimintaan on tehokkaampi kaksintaistelussa kuin hopliitti joka on tehnyt tiiminä niitä hommia. En sanoisi että aateliset vallan velliranteita ovat taistelukentällä. Ensinnäkin aateliseksi ei aina synnytä, vaan sen arvon voi saada myös palkkiona mm. urheudesta taistelukentällä. Mielestäni tilanne on se että aatelisilla on aikaa harjoitella valitsemiaan kykyjä halutessaan yhtä paljon kuin eliittisotilailla ja siksi sieltä voi hyvinkin löytyä kyvykkäitä yksilöitä. Sitä paitsi säilä on vaarallinen ase. Erikoisella 3d6+2...
Guzmo linkki 22. elokuuta 2001 kello 14.56
Guzmo 22. elokuuta 2001 kello 14.56 linkki [i:ff0ee44a32] Kai voimakas isku kuitenkin täytyy jotenkin ottaa vastaan, vaikka se poispäin ohjattaisiinkin. Täytyy kyllä tunnustaa, etten ole mikään keskiaikaisen miekkailun asiantuntija, mutta kuvittelisin, että raskaan miekan voimakkaan iskun torjuminen tai ohjaaminen sivuun vaatii aika paljon taitoa, voimaa ja rohkeutta. Ja kestävyyttä ohjaavalta aseelta.[/i:ff0ee44a32] Se esitelmä olisi ollut hyvä nähdä. Itsekkin lähdin puolessavälissä pois, mutta alkuosakin muutti monta käsitystäni miekkailusta. [i:ff0ee44a32] Käytinkin vain lasta kärjistääkseni ja havainnollistaakseni, kuinka nuori 15-vuotias vasta on. [/i:ff0ee44a32] King of Sartarin mukaan ja osittain myös Thunder REbelssistä löytyneiden juttujen mukaan... Noviisiksi pääsee n. 15-19 vuoden iässä, jonka jälkeen on full adult. Eli avioliitto ja carlius on ymmärtääkseni ihan jees. Tietysti vanhempia ihmisiä arvostetaan enemmän. Harvinaisten kulttien noviisiksi "sääntöjen" mukaan tullaan vähän myöhemmin. Se miettimis vaihe kestää heillä pidempään. [i:ff0ee44a32] En sanoisi että aateliset vallan velliranteita ovat taistelukentällä. [/i:ff0ee44a32] En minäkään. Heidän kaksintaisteluissaan oli vain siinä 1700-luvulla sääntöjäkin. [i:ff0ee44a32] Mielestäni tilanne on se että aatelisilla on aikaa harjoitella valitsemiaan kykyjä halutessaan yhtä paljon kuin eliittisotilailla ja siksi sieltä voi hyvinkin löytyä kyvykkäitä yksilöitä.[/i:ff0ee44a32] Helposti ovat tavallista sotilasta taitevempia taistelijoita. [i:ff0ee44a32] Sitä paitsi säilä on vaarallinen ase. Erikoisella 3d6+2... [/i:ff0ee44a32] Siis vahinkomuutoksen kanssa? - Guzmo
Nysalor linkki 22. elokuuta 2001 kello 16.23
Nysalor 22. elokuuta 2001 kello 16.23 linkki JJaho: [i:027f45175c] Muutenkin mieluusti en ajattele niin että paljon massataisteluita kolunneet olisivat kaksintaistelutilanteessa mitenkään erinomaisia.[/i:027f45175c] Eivät varmaankaan, mutta tuskin säilällä varustettu tyyppikään on kovin hyvässä asemassa massataistelussa, jos hän on harjoitellut vain kaksintaistelua varten. [i:027f45175c] Uskon että barbaarisoturi joka on tottunut itsenäiseen toimintaan on tehokkaampi kaksintaistelussa kuin hopliitti joka on tehnyt tiiminä niitä hommia.[/i:027f45175c] Kyllä hopliititkin ovat vaarallisia nimenomaan massataistelussa. Kun yhtenäinen rivistö keihäsmiehiä lähestyy juosten, niin vihollisen rivit voivat murtua. Kurinalaisuudesta on taatusti hyötyä taistelussa. [i:027f45175c] En sanoisi että aateliset vallan velliranteita ovat taistelukentällä. Ensinnäkin aateliseksi ei aina synnytä, vaan sen arvon voi saada myös palkkiona mm. urheudesta taistelukentällä.[/i:027f45175c] Ei rokariyhteiskunnassa tai yelmiläisessä hierarkiassa. Molemmissa aateliseksi synnytään, eikä rohkeus voi ihmisen syntyperää silloin muuttaa. Aatelisten tehtävä ei ole välttämättä tallata verisiä taistelukenttiä, vaan johtaa armeijoita ja tehdä muuta kunniakasta ja vähemmän vaarallista. Guzmo: [i:027f45175c] Se esitelmä olisi ollut hyvä nähdä. Itsekkin lähdin puolessavälissä pois, mutta alkuosakin muutti monta käsitystäni miekkailusta.[/i:027f45175c] No, minulla on ollut vain sellainen käsitys, että keskiajalla käytettiin aika raskaita miekkoja ja että säilät ja muut kevyemmät kalvat kohosivat suosioon Euroopassa vasta myöhemmin. Tämä on sitten vain luulo, eikä tieto. :smile: [i:027f45175c] Eli avioliitto ja carlius on ymmärtääkseni ihan jees.[/i:027f45175c] Tilaa noin nuori tuskin kuitenkaan saa itselleen. Sehän saattaa kulkea perintönäkin, jos poika on tilan lapsi. Esimerkiksi Dorastor-kirjassa taisi olla tiloja, joilla vanhemmat hallitsivat, vaikka lapset olivat jo aikuisia. Vasta liian iäkkäiksi tultuaan vanhemmat kai siirtävät tilanhoidon jälkikasvulleen, jos klaani siirron siunaa.
Guzmo linkki 22. elokuuta 2001 kello 6.18
Guzmo 22. elokuuta 2001 kello 6.18 linkki [i:143a3a3502] No, minulla on ollut vain sellainen käsitys, että keskiajalla käytettiin aika raskaita miekkoja ja että säilät ja muut kevyemmät kalvat kohosivat suosioon Euroopassa vasta myöhemmin. Tämä on sitten vain luulo, eikä tieto. [/i:143a3a3502] Joo näin se on (AFAIK). [i:143a3a3502] Tilaa noin nuori tuskin kuitenkaan saa itselleen. Sehän saattaa kulkea perintönäkin, jos poika on tilan lapsi. Esimerkiksi Dorastor-kirjassa taisi olla tiloja, joilla vanhemmat hallitsivat, vaikka lapset olivat jo aikuisia. Vasta liian iäkkäiksi tultuaan vanhemmat kai siirtävät tilanhoidon jälkikasvulleen, jos klaani siirron siunaa.[/i:143a3a3502] Riippuu varmaan taas ihan tapauksesta. Itse pelautan niin, että tilan voi pistää pystyyn vaikka 16 vuotiaana. Ehtona, että sille löytyy klaanin tuki, (vaimo lypsämään lehmät) ja X urpoa cottaria jotka haluavat tulla tilalle :smile: - Guzmo
Nysalor linkki 23. elokuuta 2001 kello 15.08
Nysalor 23. elokuuta 2001 kello 15.08 linkki [i:1a40d54d9e] Riippuu varmaan taas ihan tapauksesta. Itse pelautan niin, että tilan voi pistää pystyyn vaikka 16 vuotiaana.[/i:1a40d54d9e] Tokihan tilan kai periaatteessa voisi niinkin nuori pistää pystyyn. Ongelmana on vain se, että 16-vuotias ei varmaankaan hallitse kaikkia tilanpitoon tarvittavia taitoja. Kun vain kuvittelenkin vaikkapa pikkuveljeäni pitämässä maatilaa... :smile: [i:1a40d54d9e] Ehtona, että sille löytyy klaanin tuki, (vaimo lypsämään lehmät) ja X urpoa cottaria jotka haluavat tulla tilalle[/i:1a40d54d9e] Nämä ovatkin jo sitten sellaisia ehtoja, joita varmaan aika harva 16-vuotias pystyy täyttämään. Tuskin kamalan moni parrakas uros tahtoisi johtajakseen 16-vuotiaan tyypin. Saisivat tosiaan olla melko epätoivoisia ja urpoja.
Waylander linkki 23. elokuuta 2001 kello 17.10
Waylander 23. elokuuta 2001 kello 17.10 linkki [i:12fb01056e] Kyllä hopliititkin ovat vaarallisia nimenomaan massataistelussa. Kun yhtenäinen rivistö keihäsmiehiä lähestyy juosten, niin vihollisen rivit voivat murtua. Kurinalaisuudesta on taatusti hyötyä taistelussa.[/i:12fb01056e] Tarkoitin nimenomaan että jos hopliitti joutuu yksin barbaaria vastaan. Hopliitithan ovat aivan gurgoja massataistelussa, mutta ymmärtääkseni yksinään eivät niin tehokkaista kuin barbaarisoturit. Tyhmät barbaarilaumat pysähtyvät kuin seinään hopliittikilpiin juostessaan. Se on historiallinen fakta että Open-horde muodostelma kärsii valtavat tappiot kurinalaista puolustusta vastaan. Aleksanteri Suuri ja Caesar opettivat tämän monille kulttuureille. [i:12fb01056e] No, minulla on ollut vain sellainen käsitys, että keskiajalla käytettiin aika raskaita miekkoja ja että säilät ja muut kevyemmät kalvat kohosivat suosioon Euroopassa vasta myöhemmin. Tämä on sitten vain luulo, eikä tieto. [/i:12fb01056e] Kyllä olet oikeassa. Aina 1600 luvulle saakka haarniskat sen kun vain kehittyivät, ja lopullinen hirvitys oli maksimiliaaninen levyhaarniska joka painoi 50kg ja kesti melkoisen määrän rangaistusta. Tästä syystä suosittiin myös raskaita aseita joilla oli edellytys läpäistä tuollainen kotelointi. Tuliaseiden yleistyttyä haarniskat menettivät merkityksensä ja samalla aseet kevenivät ja kehiteltiin säilä ja muutama muu hammastikku. Guzmo: Muistaakseni erratassa luki että säilän virallinen lävistys vahinko on 3d6+2 eikä 2d6+2 kuten tavallisesti olisi. Kuten myös hilparin lävistys on 4d6 (silloin kun sillä lävistetään, voihan sillä viiltääkin). Molemmat ovat loogisia korjauksia.
Nysalor linkki 23. elokuuta 2001 kello 0.22
Nysalor 23. elokuuta 2001 kello 0.22 linkki [i:761100d7b6] Tarkoitin nimenomaan että jos hopliitti joutuu yksin barbaaria vastaan. Hopliitithan ovat aivan gurgoja massataistelussa, mutta ymmärtääkseni yksinään eivät niin tehokkaista kuin barbaarisoturit.[/i:761100d7b6] Tuossa olet varmasti oikeassa, että hopliitti ei ole yksinään läheskään yhtä tehokas kuin ryhmässä. Kurinalainen ryhmätoiminta ei välttämättä valmista häntä kovin hyvin toimimaan itsenäisesti. Tässä orlanthisoturit varmasti vetävät pidemmän korren, vaikkei hopliittien taistelukykyjäkään pidä aliarvioida. [i:761100d7b6] Tuliaseiden yleistyttyä haarniskat menettivät merkityksensä ja samalla aseet kevenivät ja kehiteltiin säilä ja muutama muu hammastikku.[/i:761100d7b6] Totta, ja Gloranthassahan tuliaseita on vain joillakin kääpiöyhteisöillä, jotka eivät missään nimessä salli niiden leviävän. Tuliaseet ovat jopa kääpiöiden taisteluissa maan pinnalla harvinaisia ja tällöinkin ihmiset luulisivat tuliaseiden vaikutuksia luultavasti taikuudeksi. Onneksi Glorantha on vielä mukavan vanhanaikainen. :smile: [i:761100d7b6] Muistaakseni erratassa luki että säilän virallinen lävistys vahinko on 3d6+2 eikä 2d6+2 kuten tavallisesti olisi.[/i:761100d7b6] Itse asiassa erratassa annettu lävistyksen vahinkoarvo säilällä on 3d6+3. Itse tosin en ole ottanut käyttöön tuota sääntöä. Mielestäni se tekee säilästä suhteettoman vaarallisen aseen erikoisosumilla. [i:761100d7b6] Kuten myös hilparin lävistys on 4d6 (silloin kun sillä lävistetään, voihan sillä viiltääkin).[/i:761100d7b6] Lävistyksenhän tulisi olla kaksi kertaa aseen normaali vahinko. Hilpari tekee normaalisti vahinkoa 3d6 pistettä, joten arvatenkin sillä suoritettu erikoisosuma olisi 6d6. Tosin tietysti voisi ajatella, että käytettäessä hilparin piikkipäätä, vahinko olisikin ehkä kirvesmäisen viiltovahingon sijasta sama kuin vaikkapa pitkässä keihäässä ja siten lävistävä. Tuo olisi tosiaan aika kiinnostava ajatus, ellei se sitten tee hommaa liian monimutkaiseksi.
Guzmo linkki 23. elokuuta 2001 kello 2.15
Guzmo 23. elokuuta 2001 kello 2.15 linkki [i:62cf49b03e] Totta, ja Gloranthassahan tuliaseita on vain joillakin kääpiöyhteisöillä, jotka eivät missään nimessä salli niiden leviävän. Tuliaseet ovat jopa kääpiöiden taisteluissa maan pinnalla harvinaisia ja tällöinkin ihmiset luulisivat tuliaseiden vaikutuksia luultavasti taikuudeksi. Onneksi Glorantha on vielä mukavan vanhanaikainen. [/i:62cf49b03e] Lohikäärmesolan kanuunakultti. Vai mikä se nimi nyt olikaan... Ruutia käyttäviä palkkasoturikääpiöitä kuitenkin. [i:62cf49b03e] Muistaakseni erratassa luki että säilän virallinen lävistys vahinko on 3d6+2 eikä 2d6+2 kuten tavallisesti olisi. Itse asiassa erratassa annettu lävistyksen vahinkoarvo säilällä on 3d6+3. Itse tosin en ole ottanut käyttöön tuota sääntöä. Mielestäni se tekee säilästä suhteettoman vaarallisen aseen erikoisosumilla. [/i:62cf49b03e] Hmm. Mistä näitä erratoja saa? Niin tuo tekee säilästä kyllä ehkä vähän liian kovan. Leveämiekankin pitäisi samalla tavalla tehdä enemmän vauriota lävistättessä. [i:62cf49b03e] Lävistyksenhän tulisi olla kaksi kertaa aseen normaali vahinko. Hilpari tekee normaalisti vahinkoa 3d6 pistettä, joten arvatenkin sillä suoritettu erikoisosuma olisi 6d6. Tosin tietysti voisi ajatella, että käytettäessä hilparin piikkipäätä, vahinko olisikin ehkä kirvesmäisen viiltovahingon sijasta sama kuin vaikkapa pitkässä keihäässä ja siten lävistävä. Tuo olisi tosiaan aika kiinnostava ajatus, ellei se sitten tee hommaa liian monimutkaiseksi. [/i:62cf49b03e] Meillä ei ole kukaan tainnut käyttää hilpari pistämiseen. Hilparilla on kylläkin lyöty oma jalka poitti (kuinkakohan onnistuu oikeasti?). Hilparin lävistys sääntö tuntuu järkevältä, mutta tuskin muistan sitä enään ensi pelissä. - Guzmo
Nysalor linkki 23. elokuuta 2001 kello 20.14
Nysalor 23. elokuuta 2001 kello 20.14 linkki [i:589baf21c8] Lohikäärmesolan kanuunakultti. Vai mikä se nimi nyt olikaan... Ruutia käyttäviä palkkasoturikääpiöitä kuitenkin.[/i:589baf21c8] Jep, kanuunakultin kanuunat ovat ilmeisesti ainoita koko Gloranthassa. Ne lienevät Lohikäärmesolan avokätisen elohopeamostalin kehittämiä. Tästä on kai ollut jotakin informaatiota jossakin Talesissa, jota minulla ei valitettavasti ole. :sad: [i:589baf21c8] Hmm. Mistä näitä erratoja saa?[/i:589baf21c8] Itse olen löytänyt monestakin paikasta tämän saman erratan, mutta yksi kappale sitä näyttää löytyvän osoitteesta [url=http://members.nbci.com/la_espada/errata.txt]members.nbci.com/la_espada/errata.txt[/url]. Tämä errata on siis oikeasti RuneQuestin englanninkieliseen kolmoslaitokseen, mutta se sopii joiltakin osin myös suomenkielisiin sääntöihin. [i:589baf21c8] Meillä ei ole kukaan tainnut käyttää hilpari pistämiseen.[/i:589baf21c8] Ei meilläkään ole hilpareilla pistelty, eikä edes juurikaan hilpareita käytettykään. Silti hilparissa kai on päässä sellainen piikki, jota voisi käyttää keihäänä. En tiedä, miten paljon muinaisina aikoina näin tehtiin, mutta ehkä se olisi tarpeen tullen mahdollista. [i:589baf21c8] Hilparin lävistys sääntö tuntuu järkevältä, mutta tuskin muistan sitä enään ensi pelissä.[/i:589baf21c8] Niin, onhan sääntöjä jo muutenkin paljon. Ei tuo silti hassummalta kuulostaisi, jos joku nerokas hahmo saa päähänsä pistää hilparilla. Sama vahinko vain kuin pitkällä keihäällä eli d10+1.
Guzmo linkki 24. elokuuta 2001 kello 13.40
Guzmo 24. elokuuta 2001 kello 13.40 linkki [i:977008e8b3] Tämä errata on siis oikeasti RuneQuestin englanninkieliseen kolmoslaitokseen, mutta se sopii joiltakin osin myös suomenkielisiin sääntöihin. [/i:977008e8b3] Tänks, oli hyödyllinen. [i:977008e8b3] MULTISPELL First the sorcerer determines the amount of Intensity, Range, and Duration he will use, limited by his Free INT, and all spells are affected identically. [/i:977008e8b3] Tämähän on jo hyvä nykyään. [i:977008e8b3] Replace the last paragraph with: "While the sorcerer is actively manipulating the appropriate substance with the Form/Set Substance spell, he can cause the substance to arc toward the target for a magic point cost of one per kilogram (or per cubic meter, as appropriate) of substance thrown. [/i:977008e8b3] Erittäin hyvä. Ei voi enään käyttää (helposti) velhon uber aseena 20+ kilon painoista lentävää kivikeihästä. [i:977008e8b3] Ei meilläkään ole hilpareilla pistelty, eikä edes juurikaan hilpareita käytettykään. Silti hilparissa kai on päässä sellainen piikki, jota voisi käyttää keihäänä. En tiedä, miten paljon muinaisina aikoina näin tehtiin, mutta ehkä se olisi tarpeen tullen mahdollista.[/i:977008e8b3] Ensimmäisenä tulee mieleen ahtaat paikat missä huitominen ei onnistu. - Guzmo
Waylander linkki 24. elokuuta 2001 kello 2.45
Waylander 24. elokuuta 2001 kello 2.45 linkki [i:c4be2fe3e6] Hmm. Mistä näitä erratoja saa? Niin tuo tekee säilästä kyllä ehkä vähän liian kovan. Leveämiekankin pitäisi samalla tavalla tehdä enemmän vauriota lävistättessä.[/i:c4be2fe3e6] RQ:n asetaulukot yrittävät antaa syyn kunkin aseen valintaan ja toistaiseksi en ole keksinyt miksi kukaan haluaisi valita säilän aseekseen. Tuollainen erikoisen vahinko voisi hyvinkin olla merkitsevä ero. Tottakai (Nysalor tarttuu muuten tähän VARMASTI :D ) on olemassa 'roolipelilliset' syyt aseen valintaan mutta kyllä säilä on niin käyttökelvoton tikku että tekosyitä kyllä keksitään tarpeen tullen ettei sitä tarvitse valita. Ymmärtääkseni säilän erikoisvahinko on peruteltu terän ohuella rakenteella joka auttaa tökkimään helpommin reikiä haarniskaan. Säilän taistelutyyliin kuuluu nimenomaan suoralla kädellä tehdyt voimakkaat pistot joissa on takana koko vartalon paino. Mielestäni on helppo ymmärtää että leveä miekka ei lävistä niin helposti kuin säilä. Pieni naula uppoaa puuhun keveämmin kuin iso naula. Ei ole hirveän suurta merkitystä kuinka suuri se reikä siellä sydämessä/keuhkossa/valtimossa on jos siihen se reikä vaan tulee... :>
Guzmo linkki 24. elokuuta 2001 kello 10.12
Guzmo 24. elokuuta 2001 kello 10.12 linkki Säilän heiluttelussa ei ole [b:08a9ee9194] munaa[/b:08a9ee9194] samalla tavalla kuin isomiekan heiluttelussa on :smile: ------------------------------ - Guzmo
Anonymous linkki 8. syyskuuta 2001 kello 9.54
Anonymous 8. syyskuuta 2001 kello 9.54 linkki JJaho: "RQ:n asetaulukot yrittävät antaa syyn kunkin aseen valintaan ja toistaiseksi en ole keksinyt miksi kukaan haluaisi valita säilän aseekseen." Säilä on erittäin kätevä kaupungissa, ei herätä välttämättä niin suurta huomiota, koska sellaisiahan jollain aatelisillakin saattaa olla... tosinonkohan ne käyttökelpoisia? Pitäisikö mielestänne olla erillaisia 2-k miekkoja, koska 1-k miekkoja on niin monta, mutta tuntuu hassulta kun on vaan 1 2-k miekka. Vaikka flamberg. taitaa mennä vähän off topic mutta en sitten tiedä.
Guzmo linkki 8. syyskuuta 2001 kello 20.41
Guzmo 8. syyskuuta 2001 kello 20.41 linkki [i:1a23c0bb4f] Säilä on erittäin kätevä kaupungissa, ei herätä välttämättä niin suurta huomiota, koska sellaisiahan jollain aatelisillakin saattaa olla... tosinonkohan ne käyttökelpoisia? [/i:1a23c0bb4f] Niin tästä on jo puhuttu, mutta kyllä minunkin mielestäni kyseessä on huono roolipelaaminen jos hahmolle valitaan aina eniten vahinkoa tekevä ase. Säilä on kompakti ja tyylikäs. [i:1a23c0bb4f] Pitäisikö mielestänne olla erillaisia 2-k miekkoja, koska 1-k miekkoja on niin monta, mutta tuntuu hassulta kun on vaan 1 2-k miekka. Vaikka flamberg. [/i:1a23c0bb4f] No voithan tehdä lisää 2k miekkoja. Pistää vaikka vähän eroja vahinkoon, Panssaripisteisiin, painoon ja alkuosaamiseen. [i:1a23c0bb4f] taitaa mennä vähän off topic mutta en sitten tiedä. [/i:1a23c0bb4f] Ei ole ennenkään menoa haitannut :smile: - Guzmo