|
Northstar
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 6.38
|
|
Northstar
28. kesäkuuta 2002 kello 6.38
linkki
|
Mitenkä teidän peleissänne taikuuden käyttö, paremmin arkikielessä kuvaava sana tässä tapauksessa "heitto" tapahtuu? Niin Riimu-, Velho- kuin Henkitaikuudenkin heitto. Tarkoitan siis sitä, että mitä hahmo tekee silloin kun heittää loitsua? Huitoo villisti ilmaa käsillään ja mongertaa siansaksaa muiden mielestä, rukoilee loitsun, hivelee jotain esinettä, sylkäisee, kohottaa kulmakarvojaan ja ajattelee koitsun, vai mitä? Vai onko se vain, heittää loitsun ja sitten kuvaillaan mitä loitsu tekee, ei sen heittämistä mitenkään? Kaikki loitsuthan ovat kuitenkin rituaaleja lukuunottamatta melko nopeita pääsäntöisesti heittää, joten mitään kovin sekavaa tanssia loitsija tuskin tekee kuitenkaan, vai miten teillä on?
Vaikkei teillä ikinä kuvailtaisikaan itse loitsun heittämistä niin mitenkä se silti [i:3a11845673]teidän mielestänne[/i:3a11845673] tapahtuu. Varmaankin jotain eroja kuitenkin löytyy eri loitsulajien kesken eli Riimu-, Velho- ja Henkitaikuus, vai jopa niiden sisällä riippuen loitsun tyyppisyydestä?
Kysymyksen oikeastaan kirvoitti [i:3a11845673]Kuolemanportti[/i:3a11845673] kirjasarjan Patrynit ja Sartanit, joiden riimumagia on molemmilla käytännössä samanlaista mutta heittotapa poikkeaa toisistaan huomattavasti. Tämän seurauksena aloin ajatella oman pelimmekin loitsun heittoa ja tulin siihen tulokseen, että siinä on vielä aikalailla petraamisen varaa. Haen tässä siis hiukan inspiraatiota, sekä mahdollisesti uusia ajatuksia koko touhusta jos joku semmoista on keksinyt.
|
|
Tupew
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 7.10
|
|
Tupew
28. kesäkuuta 2002 kello 7.10
linkki
|
Minusta se tapahtuu niin että tyyppi manailee ja lausuu jotain taikasanoja ja heilauttaa kättään.
Tuo on minun mielikuva jos sillä nyt on väliä miten hahmot loitsut tekevät.
Heitto saattaa olla eri roduilla ja henkilöillä eritavalla kuten jotkut heiluttelevat jotain keppiä jotkut voivat vähän tanssia tai jotain.
olet oikessa tuossa yleensä kuvataan mitä loitsu tekee eikä miten se tehdään. Silloin kun me pelataan ei ainakaan paljon loitsujen langettamista kuvata.
|
|
Sampi
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 7.16
|
|
Sampi
28. kesäkuuta 2002 kello 7.16
linkki
|
Yritän aiheessa Velhoilu käydä samaa keskustelua velhouden alalla, mutta annanpa tässä näkemykseni riimutaikuudesta.
Riimutaikuus on nopeaa, kuten säännöt selvittävät. Nähdäkseni riimutaikuuden käyttäjillä on oltava jumalansa riimut jossakin kohti ruumistaan, tatuoituna, vaatteisiin kirjailtuna tai muuten. Koskettamalla sellaista riimua ja avaamalla mielensä jumalmaailmaan voi oikein toiminut henkilö kanavoida jumalmaailman voimaa fyysiseen maailmaan. Prosessi on nopea, ja efektit fyysisessä maailmassa riippuvat aina loitsusta. Valokeihäs on polttava patsas auringosta, kun taas tosi miekka muuttaa miekan lähemmäs miekan riimua, kuoleman riimua. "Näyttää enemmän siltä kun kuvissa", kuten eräs ystäväni asian ilmaisi.
Ja ei, riimujen poistaminen jonkun yltä ei estä riimutaikuuden käyttöä minun pelissäni. Riimut kun voi vaikka piirtää kielellä ilmaan.
Henkitaikuudesta minulla ei sen sijaan ole niin selkeää kuvaa.
|
|
Tupew
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 7.33
|
|
Tupew
28. kesäkuuta 2002 kello 7.33
linkki
|
Henki taikuudellakin on ulottuvuus ja sääntöjen mukaan taikojen iskuhetki on 1 (nyt en ole kyllä varma saattoi olla riimutaikuus jonka iskuhetki on 1)
en ole itsekkään varma siinä kai on joku semmoinen että henkimaailmaan avautuu joku portti ja henget tekevät taijat(en ole yhtään varma enkä tarkoita henget tekevät taijat apuhenkiä) Shamaaneillahan voi olla apuhenki joka tekee taijat.
|
|
Northstar
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 8.34
|
|
Northstar
28. kesäkuuta 2002 kello 8.34
linkki
|
[quote:8908d99081="Tupew"]
en ole itsekkään varma siinä kai on joku semmoinen että henkimaailmaan avautuu joku portti ja henget tekevät taijat(en ole yhtään varma enkä tarkoita henget tekevät taijat apuhenkiä) Shamaaneillahan voi olla apuhenki joka tekee taijat.[/quote:8908d99081]
En pyydäkään sääntötulkintaa vaan omaa mielipidettä asiaan. Jos olet sitä mieltä, että henki tekee taian, eikä hahmo, niin ok. Ei sitä minun mielestä tarvitse alkaa välttämättä selvittämään onko se asia välttämättä "oikeasti" niin ja sääntöjen mukainen. Turhat pelot "vääristä" mielipiteistä pois. Antaa ideoiden tulla vain, niitä juuri kaipaan!
[quote:8908d99081="Sampi"]
Yritän aiheessa Velhoilu käydä samaa keskustelua velhouden alalla
[/quote:8908d99081]
Huomasin kyllä sen siellä ja pohdinkin onko viisasta aloittaa uusi threadi asiasta. Tässä kuitenkin keskitytään muihinkin kuin velhotaikuuteen ainoastaan. Ennenkaikkea siinäkin kunkin omaan näkemykseen näistä asioista ja mielipiteeseen.
Kiitoksia jo aloitetuista näkemyksistä.
|
|
Sampi
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 9.29
|
|
Sampi
28. kesäkuuta 2002 kello 9.29
linkki
|
Juu, siinä velhoiluaiheessa on tarkoitus ehkä mennä hieman syvemmälle.
Tässäpä hieman lisää mielipiteitä.
Henkitaikuus:
Kuten joku meni jo sanomaan, henkitaikuus tulee hengiltä. Toiset ovat sitä mieltä, että henki tekee ihmisen käskystä taian, toiset taas sanovat hengen opettavan ihmiselle, miten henkimaailman voimia käytetään. Omastamielestäni säännöt tukevat jälkimmäistä tulkintaa, kun kerran hahmon ÄLY rajoittaa osattavien taikojen määrää.
Säännöt myös mainitsevat fokuksen, polttopisteen, jonka kautta taiat tehdään. Tämä on mielestäni jokin esine, tatuointi tai muu merkki, joka hahmolle jää hengen opetettua taian. Sen käyttö on oleellista taikaa tehtäessä. Esimerkiksi Haava-loitsun polttopiste voisi olla pitkän viillon arpi, joka syntyi hengen opettaessa Haavaa.
Varsinainen heitto sitten voisi IMG tapahtua seuraavast: (käytän nyt samaista haavaa):
Sarulf Belovaking kohtaa broon syömästä kuollutta jänistä hänen asettamastaan ansasta. Broo ei ole vielä huomannut Sarulfia, ja hän päättää aloittaa yllätyksellä sillä ei tiedä onko lähettyvillä muita kaaoksen epäsikiöitä. Sarulf kutsuu haavahengen voimaa, mutisten mystisiä sanoja partaansa, ja sivellen arpea, joka on hänen vasemmassa käsivarressan. Hän tuntee kosketuksen henkiulottuvuuteen, ja arpi alkaa tuntua kuumalta. Mutina loppuu, ja arvesta irtoa hänen käteensä heikosti näkyvä musta hahmo samalla myös kuumotus loppuu. Hahmo on henkimaailman voimaa, jonka Sarulf maanitteli tähän maailmaan. Hän sinkoaa sen oikealla kädellään kohti broota, ja tämä mylväisee pitkän viillon syntyessä sen reiteen. Se katselee ympärilleen etsien haavan aiheuttajaa, ja huomaa Sarulfin. Broon karjuessa ja juostessa kohti häntä, Sarulf vetää huotrastaan pitkän miekkansa, jonka on saanut isältään. Harmi, että broo huomasi hänet, ennenkuin hän ehti heittää toisen loitsun.
|
|
newsalor
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 9.47
|
|
newsalor
28. kesäkuuta 2002 kello 9.47
linkki
|
Erinomainen kuvaus Sampi!
Riimutaikuus tai siis jumalilta saatu taikuus on näkemykseni mukaan aika helppoa. Sen aktivoiminen vaatii ehkä yksinkertaisen rukouksen tms. Kunhan hahmo on toiminut jumalansa tavoin, niin magia tulee miltei luonnostaan. Eli uskollinen Humaktin palvoja voi tuntea hyökätessään vihulaisiansa kohti karun jumalansa läsnäolon. Hiljaisen kiitoksen lausuttuaan hänen miekkansa alkaa loistaa kuolon kalpeaa valoa. Tätä yhteyttä jumalan ja palvojan välillä pitää pitää yllä uhrein ja teoin. Jos ne jäävät väliin, niin yhteys heikentyy.
Henkitaikuus tai siis henkimaailmasta ammennettu taikuus on erillaista. RQ:n säännöissähän kuvataan loitsun oppimisprosessi siten, että palvoja kukistaa loitsuhengen ja oppii loitsun. Näin meillä 70- ja 80- luvulla. Uudemmat kuvaukset Gloranthasta sopivat tähän, mutta täytyy käyttää jonkin verran mielikuvitusta. Eli loitsuhengen voitettuaan animisti sitoo sen loitsun "polttopisteeseen", joka RQ:n säännöissä mainitaan. Kun loitsu heitetään, niin henki kutsutaan nopeasti fetissistä esiin esim. viiltämään broota.
Velhotaikuus on ehkä hankalampi juttu, koska maailman kuvailu on keskittynyt enemmän Keski-Genertelaan... Pitää vastata tuohon omassa aiheessaan.
YGMV
|
|
Sampi
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 12.07
|
|
Sampi
28. kesäkuuta 2002 kello 12.07
linkki
|
Kiva jos pidit! Taidanpa sitten kirjoittaa vielä toisenkin.
Tilanne näytti pahalta. Jaral oli jo kaatunut suurpeikon moukariniskuun ja Lafalt horjui kahden yöpeikon ahdistamana. Suurpeikko oli jo tulossa Fasolitia kohti. Fasolit siirsi kirveensä vasempaan käteen ja nosti oikean käden rintansa päälle. Peukalo, etusormi ja pikkusormiosuivat kohdilleen, tatuoidun petoriimun päälle. Jumalainen säväys kävi Fasolitin ruumiin läpi, kun Bemurokin pyhä voima täytti hänet. Maailma hänen ympärillään muuttui kirkkaammaksi mutta samalla yksityiskohdat taustasta häipyivät. Kaikki kipu laantui pään takaosassa tuntuvaksi lämmöksi. Viholliset, peikot muuttuivat Fasolitin silmissä synkemmiksi, kuin pimeyden esikuviksi. Fasolit ryntäsi silmät kiiluen suoraan suurpeikkoa kohti huutaen Bemurokin pyhää taisteluhuutoa ja heiluttaen kirvestään. Suurpeikko hämmentyi yllättävästä liikkeestä ja vihollisen muutoksesta. Äskettäin väsyneen näköinen ihminen olikin yhtäkkiä raivon vallassa, ja vaikutti siltä, että sen lihakset olisivat kasvaneet ja silmät muuttuneet petomaisiksi. Suurpeikko ehti vain juuri ja juuri nostaa moukarinsa raivokkaan iskun tielle, joka olisi muuten uponnut syvälle sen kalloon.
Tässä ehkä yritin kuvata sitä, että riimuloitsut tuovat heittäjänsä hetkeksi lähemmäs jumalmaailmaa. Minusta esimerkiksi juuri Berserkki muuttaa hahmon hetkellisesti lähemmäksi Myrskyhärkää tai mitä tahansa jumalaa, jolta loitsun saa. siinä olen ehdottomasti samaa mieltä Marcus Maximuksen kanssa, että eri jumalten samat loitsut näyttävät ja tuntuvat erilaisilta. Marcus käytti esimerkkinä Yanafal Tarnilsin punaista valoa hehkuvaa tosisapelia ja humaktin synkänharmaata hohkaavaa leukua. (Toivottavasti lainasin oikein.) Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa Chalana Arroyn ja Kuningatar Deezolan parannusloitsut. Ulkopuolelta ero on vain valkoisessa ja punaisessa valossa, mutta sisäinen ero saattaa olla huimaava. Deezolan versiossa parannettava saattaa tuntea kuun säteiden ksavattavan hänelle uuden jalan tai hohtavan hänen haavansa kiinni, kun taas Chalanan puhdas parantava voima tuo parannettavan mieleen vain suuren halun parantaa kaikki ja olla vahingoittamatta mitään, suuren harmonian.
|
|
Guzmo
linkki
28. kesäkuuta 2002 kello 13.06
|
|
Guzmo
28. kesäkuuta 2002 kello 13.06
linkki
|
[quote:ee5f36a378="Tupew"]Shamaaneillahan voi olla apuhenki joka tekee taijat.[/quote:ee5f36a378]
Eikös sääntöjen mukaan se ole niin ettei apuhenki voi heittää taikoja vasta kun shamaani siirtyy henkilulottuvuuteen?
|
|
Larppa
linkki
4. heinäkuuta 2002 kello 8.00
|
|
Larppa
4. heinäkuuta 2002 kello 8.00
linkki
|
Nii munkin mielestä se on semmosta heiluttelee käsiään sen minkä ehtii ja piirtää ilmaan ympyröitä ja lausuu siansaksaa.
Ja voihan se vaikka lukee sen mielessään ilman heilutuksia ja lausumisia ja lähettä sen sit matkaan
|
|
Tupew
linkki
17. heinäkuuta 2002 kello 12.32
|
|
Tupew
17. heinäkuuta 2002 kello 12.32
linkki
|
Kun olin alkutekiöissäni kokeilin pelauttaa yhtä seikkailua kaverilleni hänellä oli apuhenki joka teki taikoja kun tyyppi käski.
Sahasiko se mua linssiin :-x ärrin murrin aaarrggh :-x :evil:
Kuvauksesi olivat muuten hyviä Sampi.
|
|
GEAS
linkki
18. heinäkuuta 2002 kello 10.27
|
|
GEAS
18. heinäkuuta 2002 kello 10.27
linkki
|
[quote:f8c8c974c0="Tupew"]Kun olin alkutekiöissäni kokeilin pelauttaa yhtä seikkailua kaverilleni hänellä oli apuhenki joka teki taikoja kun tyyppi käski.
Sahasiko se mua linssiin :-x ärrin murrin aaarrggh :-x :evil:
[/quote:f8c8c974c0]
Siis se oli liittolaishenki ei apuhenki.
|
|
Chividal
linkki
21. heinäkuuta 2002 kello 15.42
|
|
Chividal
21. heinäkuuta 2002 kello 15.42
linkki
|
Meillä päin ei tuolla taikojen "heittämisellä" ole niin kamalasti väliä. Taiat lähtee kyllä, vaikka pitäisikin olla hiljaa ja vain mumisee yms. Ei olla koskaan katsottu tarpeeliseksi kiinnittää huomiota tuohon taian heittämiseen. Kunhan mikään ei estä taikomista niin se riittää.
Itse en ole koskaan pitänyt noista rituaaleista normaalissa taikomisessa. Eri asia on ritten rituaalitaikuus, jossa laulut ja suitsukkeet yms ovat suurikin osa sitä taikomistilannetta.
Noin periaatteessa olen kyllä samoilla linjoilla kuin muutkin täällä. Eli henkitaioilla kanavoidaan polltopisteen kautta voimaa, riimutaikuudessa jonkin rukouksen/riimun tms kautta. Ja velhoudestahan voikin sitten lukea toisesta threadista.
|
|
Karvajalka
linkki
10. marraskuuta 2002 kello 18.32
|
|
Karvajalka
10. marraskuuta 2002 kello 18.32
linkki
|
Tulipa mieleen tämmönen henkitaikuudesta, ei sitä kyllä käytetä:
Loitsun oppiessaan hahmo saa tietoonsa hengen nimen tms ja voi kutsua henkeä/hengen taikaa avukseen tällä kyseisellä nimellä. Koska heittomahdollisuus on mht*5, niin heikkomahtista ei henget aina kuuntele ja viitsi auttaa (tai henki on liian kaukana ettei kutsu kuulu). Henki aktivoidaan nimellä loitsimaan loitsu haluttuun kohteeseen. Ajattelin että henki ja hahmo olisi jotenkin ajatuslinkissä yms että loitsu menee oikeaan kohteeseen. Tällöin hahmo ei osaisikaan loistua vaan henki tekisi kaiken suuren taikuuden. Tp menisi koska hahmon pitää lahjottaa hengelle taikapistaeet. En saanut kirjoitettua aivan niin kuin tarkoitin, mutta kai tuosta pääajatus selviää.
Rituaalitaikuudesta olen kyllä samaamieltä Sammen kanssa. Kuvaus oli varsin hyvä :)
Velhoilussahan ehtii tehdä vaikka millaisia koukeroita, mahtisanoja sekä luujauhon sirottelua yms, mutta ei siitä enempää tässä.
|
|
Nysalor
linkki
10. marraskuuta 2002 kello 21.57
|
|
Nysalor
10. marraskuuta 2002 kello 21.57
linkki
|
Karvajalka:
[i:4b246336eb]Loitsun oppiessaan hahmo saa tietoonsa hengen nimen tms ja voi kutsua henkeä/hengen taikaa avukseen tällä kyseisellä nimellä. - - Tällöin hahmo ei osaisikaan loistua vaan henki tekisi kaiken suuren taikuuden. Tp menisi koska hahmon pitää lahjottaa hengelle taikapistaeet.[/i:4b246336eb]
Minä taas en pidä erityisemmin tästä ajattelutavasta ja siinä näyttäisi olevan ehkä joitakin ongelmia, joita olen kai aikaisemminkin toisaalla maininnut. Jos henki on se, joka heittää loitsun, henkiloitsu menisi kaiketi käyttökelvottomaksi silloin, jos sen loitsuhenki tuhoutuisi. Silloin voisi käydä yllättäen vain niin, että hahmon henkiloitsu muuttaa käyttökelvottomaksi tämän itsensä tietämättä ja siihen mitenkään vaikuttamatta. Samantapainen tilanne syntyisi, jos joku nokkela kaveri laittaakin loitsuhengen sidontalumoukseen. Sieltä käsin on aika vaikea kuvitella hengen tekevän toisille henkilöille loitsuja.
Ongelmalliselta vaikuttaa myös sellainen tilanne, että vaikkapa viisi samalta loitsuhengeltä henkiloitsun oppinutta henkilöä kutsuu henkeä samaan aikaan. Repeääkö henki viiteen osaan vai loitsiiko se yhden loitsun kerrallaan ja jättää siten toiset odottamaan? Tällaista toimivuusongelmaa en kaipaa henkitaikuuteen.
No, jokaisen oma maailma voi tietysti olla juuri sellainen kuin haluaa ja sen lait voivat noudattaa juuri haluttuja periaatteita. Minun Gloranthassani henkitaikuus saa toki olla henkimaailman voimaa, mutta pakolliset loitsijahenget ovat sinne turhia.
|
|
Marcus Maximus
linkki
11. marraskuuta 2002 kello 12.32
|
|
Marcus Maximus
11. marraskuuta 2002 kello 12.32
linkki
|
En tiedä olenko tämän jo tänne joskus paukuttanut, mutta mitä antropologian johdantokurssilta muistan, shamanismi perustui monissa paikoissa uskomukseen siitä, että ihminen oppisi lentämään jos hän voisi harjoitella lentämistä -- mitä hän ei voi tehdä koska se on mahdotonta. Hallusinogeenejä -- mitä meskaliinisieniä ikinä -- popsittiin ja nuoleskeltiin tajunnan laajentamiseksi, jolloin tällainen oppiminen oli mahdollista.
Näinpä tulkitsen loitsuhengetkin Gloranthassa. Haavaloitsun taikominen perustuu henkiulottuvuudesta vedettävään voimaan jota kuka tahansa (jolla on mahtipiste ja taikapiste) voi käyttää. Ainoa vain että tämän haavoittamisen oppiminen on mahdotonta millään selittämisellä, koska käsitteet ja ajattelu eivät riitä intuitiivisen tiedon siirtämiseen. Tässä hommassa haetaan hallusinogeenihenki apuun tuoltapuolen, juntataan se oppilaan päähän ja annetaan oppia.
Tottakai tällä logiikalla loitsuja voi opettaa myös shamanistisella possessiolla tai ajatuslinkillä. Käy minulle, jos joku jaksaa venyttää ajatuslinkkinsä pari päivää kestäväksi että ehtii jotain opettaakin.
|
|
Krasht
linkki
26. elokuuta 2006 kello 9.51
|
|
Krasht
26. elokuuta 2006 kello 9.51
linkki
|
Katsokaa pari jaksoa animea nimeltä Naruto. Siinä ninjat tekevät [i:bb9615bf74] jutsuja [/i:bb9615bf74] eli loitsuja tekemällä [i:bb9615bf74]hand seal[/i:bb9615bf74]-käsimerkkejä ja huutamalla loitsun nimen. Samaan tapaan kuvittelisin ainakin velhouden toimivan.
|
|
Olorin
linkki
27. elokuuta 2006 kello 0.26
|
|
Olorin
27. elokuuta 2006 kello 0.26
linkki
|
[quote:83decb733b="Krasht"]Katsokaa pari jaksoa animea nimeltä Naruto. Siinä ninjat tekevät [i:83decb733b] jutsuja [/i:83decb733b] eli loitsuja tekemällä [i:83decb733b]hand seal[/i:83decb733b]-käsimerkkejä ja huutamalla loitsun nimen. Samaan tapaan kuvittelisin ainakin velhouden toimivan.[/quote:83decb733b]
Juuri niin, kerrotaan vastustajalle mitä tehdään että se osaa takuulla varautua. :roll:
|
|
Krasht
linkki
27. elokuuta 2006 kello 2.55
|
|
Krasht
27. elokuuta 2006 kello 2.55
linkki
|
Olorin kirjoitti:
"Juuri niin, kerrotaan vastustajalle mitä tehdään että se osaa takuulla varautua."
No, voihan sitä soveltaa. Joko puheosuus on jotain muuta tai loitsun nimi sanotaan maagisella kielellä, jota vain velhot osaavat. Kyllähän velhot nyt velhotaikuutta osaavat tunnistaa, kun näkevät niitä heitettävän. Tärkeää on kuitenkin tämä [i:2dc4e9b304]hand seal[/i:2dc4e9b304]-juttu käsillä.
|
|
ZamboNet
linkki
27. elokuuta 2006 kello 8.31
|
|
ZamboNet
27. elokuuta 2006 kello 8.31
linkki
|
Minä olen aina kuvitellut velhotaikuuden heitettäväksi samaan malliin kuin Diablo 2:n jatko-osan alkudemossa Bhaal heittää sen yhden loitsun siihen portinvartijaan. Eli heiluttelee käsiään ja mumisee jotain oudolla kielellä, kasvattaa käsissä loitsua kunnes se on "valmis" ja käsillään ikään kuin vapauttaa sen...
|
|
Alec
linkki
28. elokuuta 2006 kello 10.55
|
|
Alec
28. elokuuta 2006 kello 10.55
linkki
|
Yhdyn tässä ZamboNet:iin toteamalla että esimerkki Diablo2:sta (heh, ylläri mistä esimerkki...) oli juuri sellainen, millaiseksi itse velhotaikuuden käytön ymmärrän.
siis EI tyyliin
Huudetaan "Magic missile" ja heilutetaan käsiä!
|
|
Krasht
linkki
28. elokuuta 2006 kello 13.57
|
|
Krasht
28. elokuuta 2006 kello 13.57
linkki
|
Alec kirjoitti:
"Yhdyn tässä ZamboNet:iin toteamalla että esimerkki Diablo2:sta (heh, ylläri mistä esimerkki...) oli juuri sellainen, millaiseksi itse velhotaikuuden käytön ymmärrän.
siis EI tyyliin
Huudetaan "Magic missile" ja heilutetaan käsiä!"
Kriittinen elementti kommentissani oli kylläkin [i:e61e66746b]hand seal[/i:e61e66746b]it, eikä loitsun nimen huutaminen. Vokaalielementit (, joiden tarkka luonne on minulle yhdentekevä) mainitsin vain ja ainoastaan siksi, että loitsun tekemiseen tarvitaan molempia. Mitä tulee käsien heiluttamiseen, siitä minun mielestäni loitsun heittämisessä nimenomaan EI ole kyse.
|