|
late
31. toukokuuta 2002 kello 19.39
linkki
|
Mitenkäs Lännessä suhtaudutaan Nysaloriin ja valaistumiseen? Voivatko monoteistit mennä vaan arvuuttelijan luo vai kuinka he valaistuvat?
|
|
Nysalor
31. toukokuuta 2002 kello 20.25
linkki
|
late:
[i:74a8882ae9]Mitenkäs Lännessä suhtaudutaan Nysaloriin ja valaistumiseen? Voivatko monoteistit mennä vaan arvuuttelijan luo vai kuinka he valaistuvat?[/i:74a8882ae9]
Lännessä arvuuttajat muistetaan pahoina tyyppeinä, jotka nousivat valtaan keinoja kaihtamatta. Arkat sitten oli kai useiden lännen malkionilahkojen mielestä hyvä vapauttaja, joka teki selvää tästä inhottavasta petturista, Gbajista. Valaistuneita aivan taatusti vainotaan yhtä paljon kuin yleensä teistienkin parissa ja inkvisiittorit saattavat käydä sellaisten kimppuun, jotka esittävät epäilyttäviä kysymyksiä. Sitten vain ryhdytään kiskomaan tunnustuksia moisista inhotuksista kuumilla raudoilla ja muilla vehkeillä. Tai jos haluaa ottaa mallia meidän maailmamme keskiajasta, niin heitetään epäilty järveen ja jos henkilö hukkuu, hän on ollut viaton ja jos taas henkilö kelluu pinnalla, niin se on osoitus syyllisyydestä ja syy kuolemantuomioon.
Valaistuminen sinänsä tapahtuu nähdäkseni aivan samalla tavalla kuin muuallakin. Tosin lännessä on varmasti omia versioita valaistumisesta ja etenkin Ralioksessa valaistumisen koulukunnista osa elää arvatenkin Arkatin lahkojen yhteydessä. Valaistunut malkioni voisi varmasti ottaa irti hyötyä valaistumisesta liittymällä kultteihin tai vaikka jopa menemällä mukaan oman lahkonsa kerettiläisinä pitämiin lahkoihin. Tosin tämä on tietysti riskialtista hommaa, kuten teistienkin parissa.
|
|
Dovas
1. kesäkuuta 2002 kello 10.13
linkki
|
Aihe kiinnostaa minuakin aika lailla. Osin myös sen takia että koko systeemi on hyvin monipuolinen (& -piippuinen) ja jos pelissä on yksikin läntinen hlö, tai ylipäänsä valaistunut tyyppi, on hyvä selvittää sen näkemykset Arkat/Nysalor/Gbaji- ja valaistuneisuuden yhtälöihin (ja niihin liittyvään alueelliseen historiaan, mistä hahmo on kotoisin). Tales of the Reaching Moon 16 sisältää pelkkää länttä ja arvokasta tietoa eri porukoiden kulttuurista ja näkemyksistä.
Taannoin meillä oli eräs Arkat Chaosbanen ritari-PH Azilosin kaupungista. Loimme hänen kotikaupungin kirkosta sellaisen oman version jossa nämä kaaostappajaritarit ja valaistumisen pahalle puolelle menneiden etsijät todella ovelasti "aivopestiin" kultissa etenemisen myötä ankaran ja kurinalaisen opetuksen myötä valaistuneiksi, heidän itse sitä ymmärtämättä. Siitä tuli itse asiassa toimiva ja hyvä!
|
|
Kasila
6. kesäkuuta 2002 kello 5.51
linkki
|
Meidän kamppanjassa yksi tyyppi valaistu(puoli)vahingossa. heh
No se alko sitten ottaa selvää asioista ja huomasi (luke)valon puolen ja pimeyden(kaaos) puolen. Siis riippuen mikä on kellekkin se ultimate paha... mut tämä Angord on päättänyt lahdata kaikki valaistuneet... Meinaa ne kuitenkin ratkee joskus... no ei nyt kaikkia mutta ne jotka haiskahtaa millinkin kaaokselle.
Angord on liittynyt humanktiin ja liittyy ylipäätään mihin tahansa kulttiin, ei siksi koska hän haluaisi vaan koska Jumalat "kuiskivat" tälle pyytäen tätä käyttämään heidän voimiaan... MAKSIMI ristivedossa on koska hän on vannonut käyttäytyvänsä kuten jumalat hänen odottavat esim Humankt + mostal...
Niin mitens teillä on otettu toi jos Valaistuu "vahingossa" mitä se on tehnyt teidän hahmoille..
Angort oli puoli vuotta sitten ennen valaistumista potkittu orlanthista pois... Unohti pyhän päivän yms (on ruma ULK 4). Hänelle valaistuminen toi ajatuksen että kaikki kultit ovat samaa paskaa eri paketissa ja tietämättömiä kaikesta kaaoksesta ympärillä ja sisällämme...
ANgord ei ole mukava mies... Sillä joku kauppias saattaa saada maksaansa nuolen... Jos on tehnyt tuhmuuksia. Angord ei kaihda tapoja jolla palkitsee pahan tekijät.. mutta humankth ja kalvaa sisällä jos murhailee liikaa... siis aina...
eikös se ollut se tapa että "Kaikin keinoin kohteeseen" Arkrat...Arkrarth..ARkan...Argharath.....Argath... meillä on ukosta monta nimeä.... Sekin on arvoitus onkos nuo kaikki samaa...[/list]
|
|
Marcus Maximus
18. kesäkuuta 2003 kello 8.04
linkki
|
Vahingossa valaistumisesta oli kiva pieni tarina tämän päivän Metrossa [b:3deacf4036]Jaakko Heinimäen[/b:3deacf4036] kolumnissa otsikolla Vahingossa valaistunut.
[quote:3deacf4036="Jaakko Heinimäki"]Tarina on näennäisesti pieni. Se menee näin: Kuningas Sisupala vihasi Krishna-jumalaa niin kiihkeästi, että hän ei pystynyt olemaan ajattelematta Krishnaa edes öisin. Lopulta kuningas saavutti valaistumisen tilan, koska hän ajatteli Krishnaa niin paljon. Niin kiero voi armon polku siis joskus olla.[/quote:3deacf4036]
Myöhemmin samassa kolumnissa Heinimäki palaa aiheeseen.
[quote:3deacf4036="Heinimäki"]Vahingossa valaistuneella kuningas Sisupalalla on suuri määrä sielun sisaria ja veljiä. Kuka meistä painii minkäkin jumalan kanssa. Mutta siitä kannattaisi olla tarkka, mille asioille antaa sen vallan, että antaa niiden täyttää mielen kokonaan. Muistaakseni Katekismuksessa siitä asiasta on puhetta aika lailla alkupuolella. Kuningas Sisupalan vahinkovalaistuminen kertoo myös pyhyyden paradoksista. En voi saavuttaa valaistumista niin kauan kuin yritän hartiavoimin valaistua. En voi löytää Jumalaa niin kauan kuin yritän etsiä Jumalaa. Pyhää ei voi hallita eikä hyödyntää. Siinä sen pyhyys.[/quote:3deacf4036]
Aika hyvää perspektiiviä teologilta.
|