|
Budjir
linkki
30. toukokuuta 2002 kello 22.52
|
|
Budjir
30. toukokuuta 2002 kello 22.52
linkki
|
Tahtoisin tässä kysyä, että antaako kilpi mitään erikoista puolustukseen, tavalliseen meleeaseeseen verrattuna. Sillä jos verrataan kesk.kilpeä bastardimiekkaan, niin kummallakin on pp.12. Kilpi on kuin tavallinen ase, mitä järkeä sitä on kanniskella mukana kun sen hyökkäys on yleisesti huonompi kuin tavallisten meleeaseiden(esim, miekat, keihäät..)eikä se saa mitään etuja meleeaseiden hyökkäyksiä vastaan. vai saako?
|
|
Nysalor
linkki
30. toukokuuta 2002 kello 23.36
|
|
Nysalor
30. toukokuuta 2002 kello 23.36
linkki
|
Budjir:
[i:64c37ebc2b]Tahtoisin tässä kysyä, että antaako kilpi mitään erikoista puolustukseen, tavalliseen meleeaseeseen verrattuna. Sillä jos verrataan kesk.kilpeä bastardimiekkaan, niin kummallakin on pp.12. Kilpi on kuin tavallinen ase, mitä järkeä sitä on kanniskella mukana kun sen hyökkäys on yleisesti huonompi kuin tavallisten meleeaseiden(esim, miekat, keihäät..)eikä se saa mitään etuja meleeaseiden hyökkäyksiä vastaan. vai saako?[/i:64c37ebc2b]
Kyllä, kilvellä torjumisessa on etuja tavallisella aseella torjumiseen verrattuna. Annetaanpa sääntöjen puhua puolestaan seuraavalla sääntölainauksella: "Jos seikkailija onnistuu torjumaan kilvellä, hyökkäyksen aiheuttamasta vahingosta vähennetään kilven suojapisteet (tavallisesti 8-16). Jos vahinkoa on yhä tulossa läpi, seikkailijan panssari voi vähentää sitä edelleen. Vaikka vahinko ylittäisi yli kilven suojapisteet, itse kilpi ei kärsi vahinkoa." Toisin sanoen siis kilpi on tehty niin kestäväksi, ettei se ihan helpolla hajoa taistelun tiimellyksessä, kun taas meleeaseet ovat heikompia ja kärsivät pisteen vahinkoa aina, kun niihin kohdistunut vahinko ylittää aseen panssaripisteet, ellei torjunta ollut erikoinen tai kriittinen. Kaikki eivät halua saattaa meleeaseitaan siihen vaaraan, että ne voisivat torjuessa hajota tai kärsiä ainakin pahaa vahinkoa.
Toisaalta kilvessä on myös usein enemmän panssaripisteitä kuin sen kanssa käytetyssä aseessa. Leveä miekka on esimerkiksi aika tavanomainen ase, kuten myös lyhyt keihäs, mutta niissä on vähemmän panssaripisteitä kuin keskikokoisessa kilvessä. Lisäksi aika monilla sotajoukoilla on tapana kantaa suuria kilpiä, jotka yltävät suojansa kannalta samaan kuin teräksinen isomiekka. Tämä on toki toissijainen syy, mutta bastardimiekat eivät ole mitenkään kamalan yleisiä taisteluaseita.
No, vaikka kilvet saattavat näyttää edellä mainitun perusteella aika voittamattomilta välineiltä, kannattaa kuitenkin muistaa, että ne painavat enemmän kuin useimmat meleeaseet, eikä kilpitorjuntakaan aina onnistu. Kilvestä ei ole myöskään valtavan suurta hyötyä silloin, jos vihollisia on monta. Tämän lisäksi vihollinen voi toki ryhtyä nuijimaan varta vasten kilpeä saadakseen sen hajalle. Ainakin jos vihollinen on kookas peikko nuijansa kanssa, niin kilpi saattaa saada kyytiä, kuten myös sen kantaja. :smile: Joka tapauksessa siis kilvestä on kuitenkin hyötyä meleeaseeseen verrattuna, eikä kilpi näin ollen ole aina turhaa painolastia.
|
|
Marcus Maximus
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 0.01
|
|
Marcus Maximus
31. toukokuuta 2002 kello 0.01
linkki
|
Olen kyllä siinä suhteessa toveri Budjirin kanssa samoilla linjoilla, että Nysalorin pointeista huolimatta kilpi on Runequestissa suhteellisen turha vehje suhteessa arviooni siitä kuinka paljon hyvä ja kokenut kilpeen tottunut taistelija kyseisestä vehkeestä ottaa iloa irti.
Kilpi kuitenkin sentään toimii Runessa vielä suhteellisen asianmukaisesti verrattuna kahden aseen käyttöön, josta on pelkkää riesaa ainakin perussäännöillä. Ei kahden aseen käytön helppoa pidä olla, eikä ainakaan pidä lähteä addun linjoille siinä että tuplamäärä aseita on tuplatehokas taistelumetodi -- mutta jotain iloa kakkosaseesta pitäisi olla sellaisellekin soturille joka haluaa joskus torjua tai väistää vihulaisen iskuja.
Mutta, kaikkea ei voi saada paitsi itse sääntöjä editoimalla. Allekirjoittaneen pykälillä kakkosaseella saa ylimääräisen lyönnin puolella taidolla tai -50%:lla, riippuen siitä kumpi on parempi. Yksinkertaisuuden takia ykkösaseen hyökkäystä en ole jaksanut pudottaa lainkaan.
Ai niin. Meidän possella myös jaetut iskut ja torjunnat tulevat -50%:lla. Berserkki jolla on kyky 200% lyö siis kolme kertaa 100%:lla tai neljä kertaa 50%:lla. Jos vasurissa on vielä toinen kirves jonka lyömätaito tuplautuu vaikka 150%:iin, sillä lyö vielä kahdesti lisää 50% taidolla. Mutta tuollainen sälli onkin jo mauton tappokone, jonka elinajanodote ei ole tuolla taktiikalla mitenkään erityisen hyvä.
Iskuhetkistä sinänsä olemme enimmäkseen luopuneet, RQ:n säännöt kun eivät ole kauhean koherentit siinä suhteessa. GM heittelee lonkalta kuka lyö ja missä järjestyksessä, riippuen vähän siitä kuka kuvailee tekevänsä mitä ja miten. Riimutaikuutta ehtii paiskoa niin paljon kuin sielu sietää ja kantti kestää, velhoutta on turha alkaa kuitenkaan meleessä sorvaamaan. Harpille ja sekstantille nimittäin tunnetaan muutamia verilöylyä parempia käyttöympäristöjä.
Joo, loppuun vielä varmuuden vuoksi todettakoon että tämä viestihän siis koski kilpiä taistelussa. :smile:
|
|
Waylander
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 8.59
|
|
Waylander
31. toukokuuta 2002 kello 8.59
linkki
|
Kilvellä voi myös suojata jotain osumapaikkaa ilman että torjuntakykyä tarkistetaan. Suuri kilpi suojaa jopa kolme osumapaikkaa (esim. kilpikäsi, rinta, vatsa).
Säännöissä on mielestäni outo kohta se että kilvellä on yhtä vaikea torjua kuin joillain meleeaseilla (perusosaamisen mukaan). Todellisuudessa kilvellä lienee paljon helpompaa torjua kuin vaikkapa miekalla.
|
|
Guzmo
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 9.52
|
|
Guzmo
31. toukokuuta 2002 kello 9.52
linkki
|
Pienellä kilvellä (bucler) ei tee juurikaan mitään. Isommissa kilvissä on suojapisteitä sitten enemmän kuin normaaleissa aseissa. Ison kilven taakse voi mennä jemmaan esim nuolisateelta jne. Sen käyttö luulisi tosiaan olevan helpompaa kuin miekan. Voisi antaa alotusprossiin torjunnan suhteen vaikka +20%
Ja... riimuloitsu nimeltään: [b:5d5f512b0f]tosi torjunta[/b:5d5f512b0f]
|
|
Nysalor
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 14.44
|
|
Nysalor
31. toukokuuta 2002 kello 14.44
linkki
|
Marcus Maximus:
[i:11eaa3ce47]Olen kyllä siinä suhteessa toveri Budjirin kanssa samoilla linjoilla, että Nysalorin pointeista huolimatta kilpi on Runequestissa suhteellisen turha vehje suhteessa arviooni siitä kuinka paljon hyvä ja kokenut kilpeen tottunut taistelija kyseisestä vehkeestä ottaa iloa irti.[/i:11eaa3ce47]
Hmm. Tämä lauseesi jäi minulle hiukan epäselväksi. Tarkoitatko sanoa, että tottuneelle taistelijalle kilpi on hyvä ja muille ei? Itse olen sitä mieltä, että kokenut suurella kilvellä varustettuna on aika vahvoilla kaksintaistelussa, jos hän torjuu kilvellään vastustajan iskuja. 18 pisteen läpi ei ole kovin helppo saada iskuaan, kun vastustaja onnistuu torjumaan kilvellä lähes jokaisen lyönnin. Nostomiehelle, jonka torjunta kilvellä on vain 40 %, ei tietenkään ole läheskään yhtä hyvässä asemassa, mutta jos noppatuuri on hyvä, niin suuri kilpi suojaa melkoisilta iskuilta. Mieluummin kyllä valitsisin suuren kilven 40 %:n torjunnalla kuin bastardimiekan samalla torjuntaprosentilla, kunhan taakka ei haittaa.
Waylander:
[i:11eaa3ce47]Kilvellä voi myös suojata jotain osumapaikkaa ilman että torjuntakykyä tarkistetaan. Suuri kilpi suojaa jopa kolme osumapaikkaa (esim. kilpikäsi, rinta, vatsa).[/i:11eaa3ce47]
Oikein hyvä pointti myös. Bastardimiekalla on vähän vaikea yrittää suojata ruumistaan kohti lenteleviltä vihollisnuolilta.
[i:11eaa3ce47]Säännöissä on mielestäni outo kohta se että kilvellä on yhtä vaikea torjua kuin joillain meleeaseilla (perusosaamisen mukaan). Todellisuudessa kilvellä lienee paljon helpompaa torjua kuin vaikkapa miekalla.[/i:11eaa3ce47]
Pientä kilpeä lukuun ottamatta kilpien perusosaaminen on 15. Yhden käden miekoilla se on 10 ja kahden käden miekoilla vain 05. Kulttuurisen perusprosentit toki poikkeavat tästä ja siinä saattaa tulla tilanteita, joissa miekkaan saa paremmat perusprosentit kuin kilpeen. Kannattaa kuitenkin havaita, että sivistynyt sotilas esimerkiksi saa kokemusprosentteja nimenomaan kilpitorjuntaan, ei yhden käden aseen torjuntaan.
Arvelisin kyllä, ettei aseen ja kilven käyttäminenkään yhtä aikaa niin kovin helppoa ole. Kyllähän kilven taakse suojautuminen onnistuu aika helposti, mutta lienee sitten aivan eri asia yrittää saada kilvellä torjuttua vihollisen sivallukset, jotka pyrkivät varmaan livahtamaan kilven ohitse. Siinä sivussa pitäisi onnistua vielä toisella kädellä antamaan iskuja takaisin. No, omakohtaista kokemusta kilpitaistelusta minulla ei ole, vaan ainoastaan mielikuvia, joten en asiaa mitenkään loistavasti tunne.
Guzmo:
[i:11eaa3ce47]Pienellä kilvellä (bucler) ei tee juurikaan mitään.[/i:11eaa3ce47]
Onhan pieni kilpi sentään aika kevyt raahata mukana, eikä sillä ole taipumusta hajota, kuten meleeaseilla. Jos kahdeksan pistettä ei nyt sankarien iskujen pysäyttämiseen ole mitään, niin kyllä se auttaa varmasti tavallisen leveän miekan iskua vastaan, kun iskijänä on ominaisuuksiltaan jokseenkin tavallinen ihminen. Mikäli taistelijalla on kilven lisäksi vaikka heikkokin panssari, niin 10 pisteenkään tavallinen isku ei olisi vaarallinen. Ei pienestä kilvestä mihinkään valtavaan mättöön ole, mutta kyllä se paikkansa täyttää heikompitasoisissa taisteluissa.
|
|
Vash the Stampede
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 15.23
|
|
Vash the Stampede
31. toukokuuta 2002 kello 15.23
linkki
|
Samalla aseellahan ei voi lyödä ja torjua samalla iskuhetkellä. IMHO. Oliko säännöissäkin näin? Täten kilpi/toinen ase antaisi mahdollisuuden lyödä ja torjua samalla iskuhetkellä. Ja kuten todettiin, kilvissä on enemmän pp:itä ja niillä voi suojata osumapaikkoja jne... Kyllä ne ihan hyödyllisiä on.
|
|
Nysalor
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 18.32
|
|
Nysalor
31. toukokuuta 2002 kello 18.32
linkki
|
Lazzie:
[i:1ed7b795c8]Samalla aseellahan ei voi lyödä ja torjua samalla iskuhetkellä. IMHO. Oliko säännöissäkin näin?[/i:1ed7b795c8]
Katselin tässä juuri sääntöjä, mutta ainakaan minun suomenkielisistä säännöistä moista rajoitusta ei löytynyt. Itse olen kyllä peluuttanut niin, että aseella voi toki torjua, vaikka vastustajan hyökkäys tulisi samalla iskuhetkellä kuin oma hyökkäys lähtee. Näkisin tämän tilanteen sellaisena, että henkilö ottaa vastustajansa lyönnin vastaan aseellaan, mutta yrittääkin kääntää torjunnan iskuksi vastustajaa kohti. Tai jotakin tällaista tilanteesta riippuen. Joka tapauksessa ase voi torjuessa vahingoittua paljon herkemmin kuin kilpi.
|
|
late
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 18.43
|
|
late
31. toukokuuta 2002 kello 18.43
linkki
|
Kilvellä voisi kyllä olla vähän parempi aloitusprosentti kuin mitä kirjaan on merkitty. Tietysti tämä väitteeni ei perustu todelliseen taistelukokemukseen vaan boffaukseen mutta kuvittelisin ettei se ainakaan aivan väärää mielikuvaa ole kilven käytöstä minulle antanut.
Teimme nimittäin kilven joka on kooltaan kai suurinpiirtein RuneQuestin keskikokoisen kilven kokoinen. Jos kilvellistä vastustajaa vastaan yritti taistella yhdellä aseella sai tehdä kyllä julmetusti töitä saadakseen iskun perille. Kilvellä sai torjuttua suurimman osan hyökkäyksistä todella helposti. Kahden aseen käyttö tasoitti puntteja hieman mutta silti jos oikeasti pitäisi taistelemaan lähteä RQ:n aseilla niin kyllä minä kilven ja yhdenkädenaseen valitsisin. Nämä ovat tietysti minun kokemuksiani/mielipiteitäni mutta kilvestä saisi olla vähän enemmän hyötyä kuin mitä säännöissä sanotaan.
|
|
Vash the Stampede
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 19.35
|
|
Vash the Stampede
31. toukokuuta 2002 kello 19.35
linkki
|
Nysalor: No voiko se vastustaja enää torjua sitä käännettyä torjuntaa, vai miten se oli? Jos voi, niin sittenhän se on oman lyönnin hidastamista. Ja jos ei voi, niin mitä järkeä siinä on? Kuka haluasi lyödä ensin, jos ei voi enää torjua? Siis jos IH on sama, NPP myös... U know.
[ Tätä viestiä on muokannut: Lazzie 2002-05-31 22:40 ]
|
|
Nysalor
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 20.14
|
|
Nysalor
31. toukokuuta 2002 kello 20.14
linkki
|
Lazzie:
[i:fecf1e78d6]No voiko se vastustaja enää torjua sitä käännettyä torjuntaa, vai miten se oli? Jos voi, niin sittenhän se on oman lyönnin hidastamista. Ja jos ei voi, niin mitä järkeä siinä on? Kuka haluasi lyödä ensin, jos ei voi enää torjua? Siis jos IH on sama, NPP myös... U know.[/i:fecf1e78d6]
Tuo minun esimerkkikuvaukseni sopii tietysti parhaiten tilanteeseen, jossa vastustaja ei ole onnistunut torjumaan. Voihan tietysti olla, että takaisin lyövä henkilö ei saakaan iskuaan perille, vaan toinen taistelija estää aseellaan tätä kääntöä osumasta. Paras soveltaa ihan koko tilanteen kannalta, kun on selvitetty sekin, tuleeko mahdollisesti haavoja ja vahinkoa. Sen jälkeen kannattaa nähdäkseni vasta kuvailla tilanne.
En yleensä ota iskuhetkiä kovin vakavasti, vaan pidän enemmänkin lukua meleevuoroista. Lyöntien iskuhetket ovat minusta muutenkin vain suuntaa-antavaa tavaraa ja annan pelaajien kuvailla suhteellisen vapaasti taistelukohtauksia. Niin tai näin, suomenkielisissä säännöissä ei ilmeisestikään ole mitään rajoituksia samalla aseella lyömisestä ja torjumisesta samalla meleevuorolla. Joku voisi tietysti kertoa, onko sellaisesta jotakin englanninkielisissä säännöissä.
|
|
Vash the Stampede
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 20.27
|
|
Vash the Stampede
31. toukokuuta 2002 kello 20.27
linkki
|
Ööh, oliko kyse iskuhetkistä vai meleevuoroista? Minä puhuin iskuhetkestä ja siitä, ettei samalla iskuhetkellä voi lyödä ja torjua... Tottakai samalla meleevuorolla voi lyödä ja torjua.
|
|
Nysalor
linkki
31. toukokuuta 2002 kello 20.41
|
|
Nysalor
31. toukokuuta 2002 kello 20.41
linkki
|
Lazzie:
[i:0c02b662a7]Ööh, oliko kyse iskuhetkistä vai meleevuoroista? Minä puhuin iskuhetkestä ja siitä, ettei samalla iskuhetkellä voi lyödä ja torjua... Tottakai samalla meleevuorolla voi lyödä ja torjua.[/i:0c02b662a7]
Kyse oli siis alun perin iskuhetkistä ja totesin kai jo aika selvästi, etteivät ainakaan suomenkieliset säännöt luullakseni estä lyömistä samalla iskuhetkellä, kun torjuu hyökkäävällä aseellaan vastustajan iskun.
Iskuhetket ovat minusta kuitenkin itse taistelukuvauksen kannalta kohtuullisen turhia, sillä ei ole mikään pakko kuvailla sääntötekniikan mukaan samalla iskuhetkellä tapahtuvaa lyöntiä ja torjuntaa tapahtuvaksi samalla sekunnilla. Eihän taistelija oikeasti tietenkään iske täsmälleen tietyn sekuntimäärän välein, vaan taistelun tempo on vaihtelevampaa. Siksi annan kuvata asian paljon väljemmin kuin mitä iskuhetket sanovat. Tällöin siis sääntöteknisesti samalla iskuhetkellä tulevat lyönnit voivatkin tapahtua kuvailussa peräkkäin. Tai vaihtoehtoisesti ne voi kuvailla jollakin tavalla yhtä aikaa tapahtuviksi. Tämä on siis minun tapani käyttää sääntörakennetta kuvailun pohjana.
|
|
Dovas
linkki
1. kesäkuuta 2002 kello 14.57
|
|
Dovas
1. kesäkuuta 2002 kello 14.57
linkki
|
Kuulkaas nyt, kuulkaas nyt...kilven morkkaajat...
Jos on kilpi, pystyy käyttämään paljon kevyempiä haarniskoja ja kokonaispaino (ENC) tippuu huomattavasti. Aloitteleville taistelijoille ratkaisun luulisi olevan mieluisa. Tietysti kokeneempi taistelija taisteluista opittuaan ja hengissä selvittyään varmaan päätyy hankkimaan vahvempia (& painavempia) haarniskoja, mutta on luultavasti tottunut jo käyttämään kilpeä torjunnassa.
Vaikka itse vierastan sääntöjen etuihin pohjautuvaa kikkailua (onhan kilpeä oikeassa historiassakin käytetty nimeomaan torjunnassa ja varmasti jostain järkevästä syystä), niin onhan panssarilumouksia halvempi heittää kilpeen, kuin jokaiseen ruumiinosaan ja/tai sen haarniskaan.
Toisaalta, mun mielestä yhden kulttuurin asebonuksissa on ehkä liian laaja skaala aseiden valinnan suhteen. Tarkoitan sillä sitä että hahmoa tehdessä tulee sitten (mielestäni hiukan omituinen) tilanne, jossa voi alkaa makunsa mukaan valikoimaan eri aseita niitten hyötyjen perusteella. Onhan se tietysti luonnollista että "Crom suuri taistelija valitsee miekan, koska pitää nuijaa liian kömpelönä", mutta luulisi oikeassa historiassakin, sanotaan nyt vaikka kelttien (joista en oikeasti paljoakaan tiedä mutta esimerkiksi), käyttäneen yhden, tai kahden tyyppistä kilpeä ja ajatelleen: tämä on paras väline torjunnassa.
|
|
Frames
linkki
3. kesäkuuta 2002 kello 13.04
|
|
Frames
3. kesäkuuta 2002 kello 13.04
linkki
|
[i:6931255357]Samalla aseellahan ei voi lyödä ja torjua samalla iskuhetkellä. IMHO. Oliko säännöissäkin näin?[/i:6931255357]
http://www.msu.edu/user/moulinfr/Errata.html
Erratan mukaan samalla aseella ei voi iskeä ja torjua samalla iskuhetkellä. Se on minusta ihan fiksua ja johtaa aina joskus tilanteisiin jolloin pitää miettiä lyödäänkö molemmat yhtäaikaa ilman torjuntoja vai annanko kaverin lyödä ensin minua ja seuraavalla ih:lla kalautan takaisin.
|
|
Guzmo
linkki
3. kesäkuuta 2002 kello 13.30
|
|
Guzmo
3. kesäkuuta 2002 kello 13.30
linkki
|
[i:49a7d98a41]
Damage Resistance: This spell will protect only the body of the target (not possessions on his/her own person). The target's armor first absorbs as much of the damage as it can. The remaining damage is then matched against the intensity of the spell using the resistance table. If the damage overcomes the resistance of the spell then the full force of the remaining damage will affect the target. If the damage does not overcome the Damage Resistance spell, then the blow will do no damage to the target, even in the case of a critical attack. The target may still be knocked down by the blow (see Combat Rules).
The Damage Resistance spell will protect the target for its full duration. [b:49a7d98a41]If it is combined with the divine spell Shield or the spirit spell Protection, the damage is first absorbed by the Protection or Shield spells and any armor worn by the target (unless the attack is critical). Whatever passes through is then matched against the intensity of the spell. [/b:49a7d98a41]
[/i:49a7d98a41]
Oh hoh. Empäs tiennytkään tuota. Tekee loitsusta kyllä ihan levottoman. Rauta plate ja 20 pisteen suoja vahingolta ja on aika hyvin suojassa riimulordienkin iskuilta.
|
|
Vash the Stampede
linkki
4. kesäkuuta 2002 kello 12.46
|
|
Vash the Stampede
4. kesäkuuta 2002 kello 12.46
linkki
|
Joo, niin mä muistelinki. Ja saanohan se järkikin. Siis tuosta torjuntajutusta... tästä suoja vahingolta -jutusta en tiiä mitään.
|
|
Olorin
linkki
3. heinäkuuta 2002 kello 11.50
|
|
Olorin
3. heinäkuuta 2002 kello 11.50
linkki
|
Täytyypä vielä tähän lisätä esimerkki erittäin toimivasta systeemistä.
Tämä löytyy kotimaisesta suuruudesta [b:2601c90573]Praedorista[/b:2601c90573].
Siinä taistelussa jokaisella on kaksi toimintoa(yksi kummallekin kädelle), sekä lukematon määrä reaktioita.
Oletetaan, että kahdella taistelijalla on molemmalla toisessa kädessään miekka ja toisessa kilpi. Kumpikin käyttävät toisen toiminnon lyöntiin ja toisen torjuntaan, jotka molemmat heitetään normaalilla kykyasteella. Tämän jälkeen tulevat reaktiot(eli he voivat lyödä ja torjua useampia kertoja, mutta aina vain vaikeammalla asteella). JOS toisella olisikin vain miekka ja hän käyttäisi toimintonsa lyöntiin jo hänen ensimmäinen torjuntansa olisi jo melko vaikea. En ole varma tajuatteko mitä haen takaa mutta yrittäkää edes. :-?
|
|
AeA
linkki
3. heinäkuuta 2002 kello 12.33
|
|
AeA
3. heinäkuuta 2002 kello 12.33
linkki
|
[quote:0d2643c482="Galen"]Tämä löytyy kotimaisesta suuruudesta [b:0d2643c482]Praedorista[/b:0d2643c482].[/quote:0d2643c482]
Korjataan nyt sen verran, että torjunta on aina reaktio, siihen ei siis mene toimintoa. Sen sijaan ensimmäinen juttu - oli se sitten toiminto tai reaktio - mitä kullakin kädellä tehdään, on aina normaalilla vaikeudella ja seuraavat aina kukin yhtä pykälää vaikeampia. Hyökkäys taas on toiminto, joten kahdesti vuorossa saa lyödä vain eri käsillä.
Näin ollen pieni esimerkki, vaikeusasteet suluissa (isompi vaikeampi): miekalla ja tikarilla taisteleva Ville lyö miekallaan (3) miekalla ja kilvellä varustautunutta Kallea. Kalle torjuu kilvellä (3) ja lyö Villeä miekalla (3). Ville voisi nyt torjua miekalla (3 + 1 käytetystä toiminnosta = 4) tai tikarilla (3) ja valitsee varman päälle tikaritorjunnan. Tämän jälkeen Ville lyö vielä Kallea tikarilla (3 + 1 käytetystä reaktiosta = 4) ja Kalle päättää torjua kilvellä (4), koska miekkatorjunta olisi yhtä vaikea ja kilpi on tehokkaampi torjunnassa. Kalle ei viitsi enää lyödä kilvellä tai potkaista ("kilpikäden" toiminto) koska se olisi jo vaikeutta 5 eli varsin vaikea.
Praedor on kyllä hieno systeemi, vaikkei ongelmaton sekään.
|
|
Olorin
linkki
10. heinäkuuta 2002 kello 10.21
|
|
Olorin
10. heinäkuuta 2002 kello 10.21
linkki
|
Joo, ihan hyvä kun korjasit sillä tuo meni täysin muistin varassa(yhden luku kerran jälkeen).
Mielestäni se on kuitenkin juuri siinä mielessä RQ:ta parempi koska kaksi taitavaa taistelijaa voivat aikaansaada melkoisia kamppailuja. Jotenkin RQ:n yksi hyökkäys vuorossa kaksi parhaassa ei oikein tunnu kovin vauhdikkaalta. Ajatelkaa vaikka: lyönti, torjunta, kahdeksan sekunnin tauko ja toistetaan niin monta kortaa kuin on tarpeen(tai kyetään :D ).
No tämä on vain minun mielipiteeni...
|
|
Nysalor
linkki
10. heinäkuuta 2002 kello 14.53
|
|
Nysalor
10. heinäkuuta 2002 kello 14.53
linkki
|
Galen:
[i:9f898ef0ca]Mielestäni se on kuitenkin juuri siinä mielessä RQ:ta parempi koska kaksi taitavaa taistelijaa voivat aikaansaada melkoisia kamppailuja. Jotenkin RQ:n yksi hyökkäys vuorossa kaksi parhaassa ei oikein tunnu kovin vauhdikkaalta. Ajatelkaa vaikka: lyönti, torjunta, kahdeksan sekunnin tauko ja toistetaan niin monta kortaa kuin on tarpeen(tai kyetään ).[/i:9f898ef0ca]
Tästä on ollut kai aikaisemminkin puhetta ja vallitseva näkökanta oli kai se, että RuneQuestin taistelussa oikeasti jaellaan ihan koko ajan iskuja ja kytätään iskupaikkoja mutta että nämä meleevuoron aikana tulevat iskut kuvaavat vain niitä iskuja, jotka ovat potentiaalisesti tappavia. Jos haluaa tuoda elävyyttä, niin voi kuvailla niitäkin iskuja, joilla ei sääntöteknisesti ole suurempaa merkitystä, ja luoda taistelusta paljon vauhdikkaampaa kuvaa. Toisaalta oman kokemukseni mukaan se, että meleevuoro kestää 12 sekuntia, ei tule juurikaan esiin taistelun kuvaamisessa, vaan kuvailu luo paljon vauhdikkaamman kuvan taistelusta.
RuneQuestissa on varmasti aivan mahdollista, että taistelut, joissa kaksi todella taitavaa taistelijaa ottavat yhteen, kestävät myös kohtuullisen ajan. Jos asekyvyt ja kilpitorjunnat ovat ottelijoilla lähes 100 % ja heillä on päällä panssaria ja vaikkapa suojaavaa taikuutta, niin on heillä varmasti hommaa saada taistelu ratkaistua. Mikäli kilvet ovat vielä suuret kilvet, niin niistä on aika vaikea saada iskua läpi, jos vastustaja onnistuu torjumaan.
|
|
Noldo
linkki
29. heinäkuuta 2002 kello 16.56
|
|
Noldo
29. heinäkuuta 2002 kello 16.56
linkki
|
[i:12250940f1]Kilvellä voi myös suojata jotain osumapaikkaa ilman että torjuntakykyä tarkistetaan. Suuri kilpi suojaa jopa kolme osumapaikkaa (esim. kilpikäsi, rinta, vatsa). [/i:12250940f1]
Palailen tuohon aikaisemmin mainittuun kilvellä osumapaikan suojaamiseen... Eli mistä löytyy säännöt kilven käyttämiseen joidenkin osumapaikkojen suojana (moneenko osumapaikkaan pieni tai keskikokoinen kilpi riittää, toimivuus heitto/ampuma-aseita vastaan)?
|
|
Nysalor
linkki
29. heinäkuuta 2002 kello 17.13
|
|
Nysalor
29. heinäkuuta 2002 kello 17.13
linkki
|
Noldo:
[i:4731bd9fa8]Palailen tuohon aikaisemmin mainittuun kilvellä osumapaikan suojaamiseen... Eli mistä löytyy säännöt kilven käyttämiseen joidenkin osumapaikkojen suojana (moneenko osumapaikkaan pieni tai keskikokoinen kilpi riittää, toimivuus heitto/ampuma-aseita vastaan)?[/i:4731bd9fa8]
Heittoaseen torjumisen säännöt löytyvät Riimumestarin kirjasta sivulta 9. Siellä sanotaan seuraavaa: "Heitettyjä aseita voi torjua jos torjuja on huomannut hyökkäyksen ja on valmis torjuntaan. Laukaistuja nuolia ei voi torjua. Tosin hahmo voi ilmoittaa pitävänsä kilpeä suojaamassa tiettyjä osumapaikkoja." Erilaisten kilpien suojauskyvystä samassa kohdassa sanotaan seuraavaa: "Pieni kilpi suojaa vain yhden osumapaikan: kilpikäden, keskikokoinen suojaa kilpikäden ja yhden viereisen osumapaikan, ja suuri kilpikäden ja kaksi muuta toisiinsa yhteydessä olevaa osumapaikkaa."
Näiden lisäksi on olemassa vielä Michael O'Brienin epävirallinen sääntölisäys siitä, kuinka suuren kilven voi laittaa roikkumaan kädestä ja suojaamaan osumapaikkoja (vatsaa, rintaa ja kilpikättä) samalla, kun pitää kahden käden keihästä käsissään. Tämä antaa 18 pistettä suojaa suojattuihin osumapaikkoihin, mutta estää torjumisen. Tämä nyt ei sinänsä liity heittoaseisiin, mutta ajattelinpa nyt tämänkin suojauskikan mainita. Mainittu sääntölisäys löytyy Auringon kreivikunnasta sivuilta 43-44.
|
|
Grammund
linkki
29. heinäkuuta 2002 kello 17.13
|
|
Grammund
29. heinäkuuta 2002 kello 17.13
linkki
|
Anteeksi, mutta en voi millään olla kommentoimatta kysymystä "mitä hyötyä kilvestä?" sääntöihin puuttumatta. Yllä oleva kysymys kuuluu kastiin tyhmäkysymys, kai kaikki sentään tietää mitä hyötyä on kilvestä?
ps. ei tarvitse kertoa että tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, sillä niitä on.
|