Vanha foorumi

Takaisin

Palvonta menot

Gloranthan kultit ja uskonto
GEAS 23. toukokuuta 2002 kello 22.54
Kirjoittaja Viesti
GEAS linkki 22. toukokuuta 2002 kello 19.27
GEAS 22. toukokuuta 2002 kello 19.27 linkki Kiinnostaisi millasia palvotamenoja kultit pitävät? tätä ei oikein kuvata kulttikuvauksissa.
Guzmo linkki 22. toukokuuta 2002 kello 19.57
Guzmo 22. toukokuuta 2002 kello 19.57 linkki Riippuu ihan kultista. Laulaa, uhraa jumalalle tavaroita, tanssii, tappelee, kännää ynm. Kannattaa lukea Thunder Rebels ja Storm Tribe. Lähinnä kaikki mitä teet (arkiaskareetkin) on jonkun jumalan muistamista.
Nysalor linkki 22. toukokuuta 2002 kello 21.42
Nysalor 22. toukokuuta 2002 kello 21.42 linkki GEAS: [i:e2392a84d0]Kiinnostaisi millasia palvotamenoja kultit pitävät? tätä ei oikein kuvata kulttikuvauksissa.[/i:e2392a84d0] Voisin hyvin kuvitella, että temppeleissä suoritettavat palvontamenot saattavat muistuttaa jonkinlaista näytelmää, jossa jäljitellään jumalan tekoja, esitetään seurakunnalle jumalan urotekoja ja samalla näillä suorituksilla vahvistetaan jumalan asemaa maallisessa maailmassa. Toisinaan riitit voivat jopa muuttua pieniksi sankarimatkoiksi ja silloin niillä saattaa olla suurempaakin vaikutusta kuin tavallisen palvontamenon tuoma hyöty. Itse palvontamenojen sisältö varmaan riippuu aika paljon kultista: Humaktin riitit sisältänevät usein taistelua, kun taas Chalana Arroyn palvontatilaisuuksissa jäljitellään erilaisia parannustapahtumia. Varmasti niiden sisällön järjestelmällisyys riippuu myös aika paljon menoja johtavasta papista: joko saattaa noudattaa hyvinkin valmiita suunnitelmia ja toinen taas improvisoida jumalansa innoittamana. Tietysti eri pyhäpäiville on erilaisia teemoja, joita pyritään arvatenkin noudattamaan. Malkionien jumalanpalvelukset sen sijaan samaistaisin enemmän kristillisiin jumalanpalveluksiin, joissa pappi saarnaa ja nöyrä kirkkokansa kuuntelee Jumalan lakien ylistystä ja pyhien marttyyrien hurskaita tekoja. Näitä en siis pitäisi yhtä paljon näytelminä kuin teisteillä, vaan seurakunta osoittaa kunnioitusta Jumalalle ja pyhimyksille papin opastuksella. Kenties seurakunnan täytyy tietyissä kohdissa lausua rukouksia, nousta seisomaan tai sellaista. No, tässä joitakin ajatuksia palvontamenoista.
Arkat linkki 22. toukokuuta 2002 kello 21.56
Arkat 22. toukokuuta 2002 kello 21.56 linkki Oma lempparini: shamanistien menot, eli ekstaattinen palvonta. :wink: Koko klaani/heimo/kultti nuuhkii kummia suitsukkeita ja popsii sieniä, minkä jälkeen shamaanin johdolla pistetään pystyyn ravet (eli siis lisää huumausaineita, kovaa musiikkia, ja hullua tanssimista). Eiköhän vähemmälläkin saa yhteyden henkimaailmaan. :lol: [ Tätä viestiä on muokannut: Arkat 2002-05-23 00:57 ]
Marcus Maximus linkki 23. toukokuuta 2002 kello 12.45
Marcus Maximus 23. toukokuuta 2002 kello 12.45 linkki Ainakin minä sanoisin että barbaarien menot ovat varsin vapaamuotoisia noin keskimäärin. On tiettyjä asioita joita on tapana tehdä, mutta yksittäinen palvoja voi esimerkiksi Orlanthin menoissa vapaasti päättää mihin osaan hän päätyy riiteissä ja ketä esimerkiksi ukkosveljeksistä hän erityisesti kunnioittaa. Nysalorilla oli aika hyvä menyy noista vaihtoehdoista, yleensä seremoniat kannattaa kuvailla aika tarkkaan jumalan teeman mielessä pitäen. Orlanthithan pitävät hyviä keuhkoja ja voimakasta ääntä hurskauden merkkeinä, ja senhän arvaa mitä siitä seuraa -- Babeester Gorin palveluksen onnistumisen todennäköisyys puolestaan kasvaa suoraan suhteessa paikalle raahattujen kivesten määrään. Sanoivat Pat Pullingit ja muut ääliöt mitä tahansa, korostaisin kyllä sitä että primitiiviset uskonnot (jollaisiksi tässä yhteydessä laskisin esimerkiksi kaikki lohikäärmeensolan alueella palvottavat) useinkin palvoivat jumaliaan verisesti, uhraamalla eläimiä ja kiduttamalla vihollisiaan, näin myös Gloranthassa monilla kulteilla. Länsimaisesta perspektiivistä epäesteettisiä rituaaleja olisi varmaan käytännössä kaikilla lohikäärmeensolan jumalilla, ihan Orlanthista ja Seitsemästä Äidistä alkaen. Thanatarin ja Ikadzin kaltaiset kaaosjumaluudet ovat toki kaikkein pahimpia, mutta ei Yanafal Tarnilsinkaan rituaalit kovin hauskoja ole sen kaverin perspektiivistä joka uhrataan jonkun Vexillan voimistamiseksi.
Nysalor linkki 23. toukokuuta 2002 kello 13.47
Nysalor 23. toukokuuta 2002 kello 13.47 linkki Marcus Maximus: [i:aacaec97e6]Sanoivat Pat Pullingit ja muut ääliöt mitä tahansa, korostaisin kyllä sitä että primitiiviset uskonnot (jollaisiksi tässä yhteydessä laskisin esimerkiksi kaikki lohikäärmeensolan alueella palvottavat) useinkin palvoivat jumaliaan verisesti, uhraamalla eläimiä ja kiduttamalla vihollisiaan, näin myös Gloranthassa monilla kulteilla.[/i:aacaec97e6] Minusta tämä riippuu kuitenkin enemmän kultin luonteesta kuin primitiivisyydestä. Esimerkiksi rauhanomaisia sofaleita en voi oikein kuvitella kiduttamassa vihollisiaan, kun taas Trowjangin amatsoneille miesten kiduttaminen palvontamenoissa voisi olla aivan luontevaa ja Melibin gachit harrastavat myös ihmisuhreja Tolatille. En myöskään näkisi kovin monilla kulteilla - kaikki julmat ja veriset kultit pois lukien - ihmisuhreja kovin tavanomaisina, vaan pikemminkin todella huonojen aikojen hätävaramahdollisuutena. Eläinten uhraaminen on varmasti paljon tavanomaisempaa, vaikka esimerkiksi Chalana Arroylle eläimen uhraaminen lienee aika paha moka. Kidutuskin on siinä mielessä vähän hankala homma, että se tuskin useinkaan sopii myyttisiin tapahtumiin ja toisaalta kaiken kiduttamisenhan voi ajatella olevan samalla myös Ikadzin palvontaa. Sen sijaan näkisin enemmänkin, että vangitut viholliset voidaan pakottaa ottamaan riiteissä vihollisen osan. Tällaisesta löytyy ainakin esimerkki Auringon kreivikunnasta sivulta 52, jossa eräs kauppias pakotetaan mukaan Yelmalion Kolmen vihan rituaaliin. [i:aacaec97e6]Länsimaisesta perspektiivistä epäesteettisiä rituaaleja olisi varmaan käytännössä kaikilla lohikäärmeensolan jumalilla, ihan Orlanthista ja Seitsemästä Äidistä alkaen.[/i:aacaec97e6] Varmastikin meidän näkökulmastamme epäesteettisiä, mutta tuskin sentään vihollisten kiduttamista läheskään kaikilla. [i:aacaec97e6]Thanatarin ja Ikadzin kaltaiset kaaosjumaluudet ovat toki kaikkein pahimpia, mutta ei Yanafal Tarnilsinkaan rituaalit kovin hauskoja ole sen kaverin perspektiivistä joka uhrataan jonkun Vexillan voimistamiseksi.[/i:aacaec97e6] Ikadzin palvontamenoissa kidutus lienee suunnilleen ainoa ja pääasia. Thanatarin palvontamenoihin kuuluu olennaisena osana päänkatkaiseminen ja itse asiassa pään hankkiminen on osa noviisirituaalia ja sen vuoksi tavallaan vähäinen sankarimatka, jossa jäljitellään Thanatarin tekoja. Vivamortin palvontamenot puolestaan taitavat olla vampyyrien juhla-ateria, josta uhrikin voi päästä nauttimaan Ekstaattisen palvonnan kautta. Krarshtin palvontamenot ovat myös karmeat uhrin kannalta, kuten on laita Cacodemonin ja lukuisien muiden kaaosjumalien kohdalla. Näihin verrattuna varmaan muiden kulttien ihmisuhraukset ovat suorastaan humaaneja. :smile:
Arkat linkki 23. toukokuuta 2002 kello 21.40
Arkat 23. toukokuuta 2002 kello 21.40 linkki Varsinaiset ihmisuhrit Orlanthin kulttien menoissa ovat kyllä (virallisen tiedon, eli Storm Triben) mukaan ilmeisesti todella harvinaisia. Joissakin kulteissa on Sorana Torin alakultti, joka on Lohikäärmesolan ihmisuhrien alakultti - käytännössä kultin palvojakanta on olematon, koska ihmisuhrit ovat melkein kaaottinen asia, ja niitä tehdään vain kun on aivan uskomaton tarve. Eläimiähän uhrataan kaiken aikaa, mutta niiden rääkkäämisen en usko kuuluvan "niinkin sivistyneeseen" kulttiin kuin orlanthilaiset kultit ovat...
Marcus Maximus linkki 23. toukokuuta 2002 kello 22.51
Marcus Maximus 23. toukokuuta 2002 kello 22.51 linkki Juu, eihän nyt Orlanthille uhrata ihmistä kuin päivistä pahimpina, mutta kuten King of Dragon Passista muistamme, parikymmentä lehmää harva se päivä. On toki makuasia pitääkö uhrit Runequestin tapaan sielullisella tasolla, vai ottaako uudempien näkemysten mukaan eläimet ja esineet alttarille seuraksi. Näistähän saa muuten oivallista seikkailukamaa, esimerkiksi Uroxin tapa paholainen -päivästä jolloin lahdataan mahdollisimman iso kaaosmömmelö rituaalissa vihollisen torjumiseksi. Eräätkin neropatit muuten harkitsivat ihan ehdan Cacodemonin houkuttelemista teloitettavaksi -- ajatusta ei toki toteutettu, mutta kyllä sitä ehdittiin tuokio miettiä myrskyriimunkuvat silmissä.
Nysalor linkki 23. toukokuuta 2002 kello 22.54
Nysalor 23. toukokuuta 2002 kello 22.54 linkki Arkat: [i:ead9124b0e]Joissakin kulteissa on Sorana Torin alakultti, joka on Lohikäärmesolan ihmisuhrien alakultti - käytännössä kultin palvojakanta on olematon, koska ihmisuhrit ovat melkein kaaottinen asia, ja niitä tehdään vain kun on aivan uskomaton tarve.[/i:ead9124b0e] Sorana Torin tarinan perusteella voi tosiaan todeta, että vanhat tavat ovat sitkeässä, eivätkä helpolla poistu. Ihmisuhrit ovat nähdäkseni aika voimallinen palvontatapa ja niiden avulla voidaan saada sopiva jumala antamaan paljonkin apua. Esimerkiksi Sechkaulin maassa (muinainen Teshnos) uhrattiin ihmisiä, jotta meret pysyisivät loitolla. Sitten kuningas Turvenost meni lopettamaan moisen tavan ja muutkin uhraukset jumalille ja Sshorg nielaisi suurimman osan maata. Jäljelle jääneillä saarilla harrastetaan tänäkin päivänä ihmisuhreja ja ilman niitä saaret saattaisivat hukkua, joten tässä mielessä homma on ihan kohtalonkysymys. [i:ead9124b0e]Eläimiähän uhrataan kaiken aikaa, mutta niiden rääkkäämisen en usko kuuluvan "niinkin sivistyneeseen" kulttiin kuin orlanthilaiset kultit ovat...[/i:ead9124b0e] Niin, minäkin kuvittelisin, että eläinten suoranaisesta rääkkäyksestä saattaisi seurata vihamielisiä eläinhaamuja tai jotakin yhtä ikävää. Jos homma sen sijaan suoritetaan asiallisesti, niin lihaeläinten sielut varmaan leppyvät ja palaavat uudelleen kiertoon, mistä sitten uskomukset niiden katsovatkaan tulevan takaisin. Teshnoksen muinainen kuningas Bulthshasam harrasti polttouhreja - valkoisia härkiä ja mustia lampaita. Varmaan usein eläinuhritkin symbolisoivat värillä ja lajillaan jotakin tiettyä sellaisissa uhrimenoissa, joissa eläimiä uhrataan. No, uhrieläimissä saattaa olla sekin hyvä puoli, että arvatenkin papit ja/tai seurakuntalaiset sitten pääsevät popsimaan niiden lihan, kun tilaisuus on ohi ja uhraus tapahtunut. :smile:
Tupew linkki 12. kesäkuuta 2002 kello 13.11
Tupew 12. kesäkuuta 2002 kello 13.11 linkki MInä luulisin palvonta menot suoritetaan antamalla tavaroita jumalalle.tappamalla joku eläin. syömällä. joillakin kulteilla viillellään itseään. puhumalla joitain uskonnollisia höpinöitä. laulamalla.ne voisivat olla myös tanssimista tai jotain erikoista.
Sampi linkki 2. heinäkuuta 2002 kello 6.19
Sampi 2. heinäkuuta 2002 kello 6.19 linkki Pelaaja kysyi juuri Orlanthin/Ralian palvontamenoista. Täytyi säveltää, kun en muistanut mitään kuvausta enkä juuri tämän aiheen sisältöä. Vastasin riittien olevan pääasiassa jumalan myyttien toistamista ja kertomista. Varsinaisista näytelmistä en sanonut mitään, mutta se selittyy sillä, että nuori hahmo ei vielä ole päässyt mukaan näihin syvempiin menoihin, kun ne voivat olla vaarallisia liian nuorille ja ei-noviiseille. IMG: Jumalpäivän palveluksessa ensimmäinen puolikas on juhlallista uhrien asettamista ja myyttien kertomista. Kukaan ei juuri näyttele mitään, korkentaan yhteiset huudot, laulut ja muu äänenkäyttö on eläytyvää. Tämän osan jälkeen lapset viedään toiseen taloon kuulemaan jonkun vanhemman kertomia myyttejä, jotta he oppisivat ne ajoissa. Sillä aikaa aikuiset käyvät vakavampiin menoihin, nimenomaan [b:4936ce70f7]MM:n[/b:4936ce70f7] näyttelemis-sankarimatkailu-tyyliseen palvontaan. Muina päivinä myrskyääni kertoo tai laulaa iltaruoan jälkeen jonkin myytin.
Marcus Maximus linkki 2. heinäkuuta 2002 kello 12.48
Marcus Maximus 2. heinäkuuta 2002 kello 12.48 linkki Minun Gloranthassani palvontamenot vaihtelevat päivän ja paikan mukaan roimasti. Eli, meidän klaanissa on tapana uhrata lehmiä Orlanthin suurena pyhänäpäivänä mutta ei pyhällä ajalla, kun taas naapuriklaani huutaa tuuleen pyhänä päivänä ja rukoilee ja uhraa pyhällä ajalla. Barbaariuskonto ei ole järjestäytynyttä. Kukin taaplaa tyylillään, mutta wanhat parrat marisevat että heidän nuoruudessaan tämäkin tehtiin toisin ja kyllä ne tuulet silloin puhalsivat kovempaa. Saattaisin jättää kokeneemmilla pelaajilla jo pelaajien päätettäväksi sen, mihin he erityisesti keskittyvät ja miksi. Jos pelaaja selittäisi hahmonsa laittavan uhreiksi mustia lampaita rukoillakseen lunarilaisuuteen taipuvaisen poikansa palauttamista oikeille raiteille, antaisin moisen teon mahdollisesti vaikuttaa maailmaan suoraan (ainakin MHTxN -heiton jälkeen). Toinen kaveri taas voisi osallistua Orlanthin ja Yelmin tanssikilpailuun tehdäkseen vaikutuksen naapuriklaanin naisiin; hyvällä tanssi/seremoniaheitolla tulostakin syntyisi. Jokaisesta pelatusta pyhäpäivästä saa eri tarinan kun ei määrittele liian tarkasti. Jos pyhiä pelaa, niistä ei saa tulla rutiinia -- tosin meilläkin ne tavallisesti skipataan.
Sampi linkki 3. heinäkuuta 2002 kello 5.46
Sampi 3. heinäkuuta 2002 kello 5.46 linkki Juu, varsinaisten pyhäpäivien ohjelma on sitten aivan erikseen. Puhuin tuossa vain tvallisista viikottaisista seremonioista, joita ainakin itse olen pättänyt pitää. Eri jumalten pyhinä ja suurina pyhinä sitten juhlistetaan niitä jumalia erityisesti, syntyy tilaisuuksia tehdä pieniä (tai suurempiakin) sankariretkiä ja muuta sen sellaista. Temppeleissä voidaan juhlistaa muitakin kuin temppelin "aitoa" jumalaa, jos muu jumala liittyy varsinaisen panteoniin. Esimerkkinä vaikkapa Orlanthin temppelissä saatettaisiin pitää erityinen palvelus Minlisterin pyhänä tai Elmalin pyhänä (jälkimmäinen on siis koko yön kestävä vahtivuoro.) Ehkäpä ydin on: runko ei vaihtele paljoa palveluksissa, sisältö taas sitäkin enemmän. Samankaltaisia asioita tehdään aina, mutta eri syistä ja eri ihmisten toteuttamina.