|
Vesa
linkki
19. toukokuuta 2002 kello 14.33
|
|
Vesa
19. toukokuuta 2002 kello 14.33
linkki
|
Eli, nyt olen hieman perehtynyt vertailemaan Gloranthan kultteja/kulttuureita oman maailmamme vastaaviin. Näkymättömän jumalan palvomisessa on selvästi nähtävissä viittauksia kristinuskoon. Kralorelan keisarin palvonta viittaisi taas enemmän Japaniin, kuin Kiinaan, mutta tiedä häntä sitten. Yleisesti ovat varmasti Gloranthan jumalat saaneet vaikutteita kreikan ja rooman mytologioista. Mutta informoikaa toki, jos olette huomanneet joissakin kulteissa selviä viittauksia esim. islamiin tms.
|
|
Dovas
linkki
19. toukokuuta 2002 kello 16.16
|
|
Dovas
19. toukokuuta 2002 kello 16.16
linkki
|
Pavisin kulttuuri sisältää paljon kreikkalaisia yhtäläisyyksiä aivan ihmisten pukeutumiseen saakka. Itse varsinainen (ja erikoinen) Pavis-kultti ei mielestäni muistuta paljoa yhtäkään muinais-kreikkalaista uskontoa mikä tulisi mieleen. Pavisin palvojien pääammatti on "mason" (seppä) ja veistelevät kivestä lähes mitä vain. Sen vertaa en kyllä Kreikan kulttuuria tunne että voisiko siitä löytää yhtäläisyyksiä.
|
|
Arkat
linkki
19. toukokuuta 2002 kello 22.48
|
|
Arkat
19. toukokuuta 2002 kello 22.48
linkki
|
No yleisesti teistien jumalat on mallinnettu Kreikan jumalista - sotkeutuvat asioihin etenkin palvojien ja enteiden kautta jne. jne.
Huomauttaisin että en rajaisi malkionismia vain kristinuskoon verrattavaksi, vaan yleisesti seemiläisiin jne. uskontoihin.
Väittäisin että loppujen lopuksi Keisari ei Kralorelassa ole aivan samassa asemassa kuin esim. Jumalatar Dara Happassa (ehkä jopa hieman verrattavissa lähinnä Lunarin Keisariin). Kralorelan uskonto nyt kuitenkin on mystiikkaa, joten näkisin että keisarinpalvonta on enemmän kungfutselaisuuden alamainen-herra -suhteen ilmentymää (en todellakaan jaksa alkaa tässä selittämään kungfutselaisuutta, sori jos jää hämäräksi). Tietenkin ymmärtääkseni Kralorelassa palvotaan esi-isiä ja erilaisia henkiä, mikä taas on sekä taolaisuutta että kungfutselaisuutta (Kiinassahan nyt ylipäänsä yhdistetään uskontoja luontevasti, kuten Japanissakin). Buddhalaisuus taas ilmenee Kralorelan luostarien mystikkojen muodossa.
En viitsi alkaa tässä taas mölisemään orlantheista ja ilmeisistä keltti/gootti/frankki/viikinki -yhteyksistä...
Yleisesti vielä: en alkaisi vertailemaan Gloranthaa tällä tavalla meidän maailmaamme. Se on kuitenkin oma maailmansa, jossa on oma realisminsa ja uskomattomia, upeita yksityiskohtia. Jo se, että lunarit ovat byzantti/neukku/jenkki/kreikkalais/roomalaisia kertoo mielestäni yrityksen onnettomuudesta. :wink: Ja väitänpä että kun lukee läpi vaikka koko Thunder Rebelsin ja Storm Triben, niin yhtymäkohdat muinaiseuroopan uskontoihin jäävät lähinnä pintapuoleisiksi (tunnen lähinnä viikinkien ja aivan hieman Brittein saarten kelttien uskontoa, mutta uskallan silti sanoa näin).
|
|
Nysalor
linkki
19. toukokuuta 2002 kello 23.07
|
|
Nysalor
19. toukokuuta 2002 kello 23.07
linkki
|
Vesa:
[i:90ef6043bc]Näkymättömän jumalan palvomisessa on selvästi nähtävissä viittauksia kristinuskoon.[/i:90ef6043bc]
Malkionien uskontunnustuksen lausahdus, että he uskovat vain Näkymättömään Jumalaan, tuo mieleen myös islamilaisia vaikutteita. Kristinuskoon se samaistuu kyllä myös voimakkaasti kaikkine marttyyreineen, pyhimyksineen ja inkvisitioineen. Etenkin Seshnela muistuttaa aika kovasti keskiajan kristinuskoa, kun vain yksi ”oikea” näkemys on sallittu. Enkä voi olla noteeraamatta seshnelalaisia mattojakaan. :smile:
[i:90ef6043bc]Kralorelan keisarin palvonta viittaisi taas enemmän Japaniin, kuin Kiinaan, mutta tiedä häntä sitten.[/i:90ef6043bc]
Varmaan yhtymäkohtia on molempiin, mutta silti yhdistän jotenkin Kralorelan enemmän Kiinaan kuin Japaniin. Japani taas tulee enemmän mieleen Vormainista, joka on vielä Kralorelaakin eristyneempi paikka.
Erilaisia analogioita voi sitten keksiä valtavasti ja niistä voi toisinaan olla hyötyä, jos tarvitsee johonkin sopiva inspiraatiota. Teshnos tietysti muistuttaa Intiaa norsuineen, mausteineen ja viidakkoineen. Pyhän maan piirteistä jotkut viittaavat muinaiseen Egyptiin, kuten jo faaraon arvonimikin. Pentin väen voisi samaistaa pelottaviin mongoleihin, jotka länteen pyrkiessään aiheuttavat suuria ongelmia kaupungistuneemmille alueille. Pamaltelalaisia agimoreja voisi verrata Afrikan ja Australian alkuasukkaisiin ja heidän tavoistaan ja uskomuksistaan on myös paljon ammennettu ideoita Gloranthaankin.
|
|
Juha R
linkki
20. toukokuuta 2002 kello 8.28
|
|
Juha R
20. toukokuuta 2002 kello 8.28
linkki
|
Malkionismi tietenkin muistuttaa monoteistisia uskontoja ulkoisesti, mutta varsinaisilta uskonkappaleiltaan se on aika radikaalin erilainen. Harvassa tämän maailman uskonnossa 'logiikka' on kaikkein pyhintä ja tärkeintä...
Kiina on selkeästi Kralorelan innoittajana, mutta myös Dara Hapan henkinen esikuva; ulkoasunsa DH on puolestaan saanut kaksoisvirtainmaalaisilta. Vormainia on tosiaan pidetty Japanin innoittamana.
Lunarin keisarikunnalle paras analogia kuulemma on muinainen Persia, tosin tämä tarkoittanee lähinnä keisarinkunnan poliittista rakennetta.
Pyhästä maasta sen verran, että Tradetalkin Pyhä maa numerot sisältävät runsaasti Egypti-henkistä kuvitusta ilmeisesti juuri tämän faarao-sanan innoittamana. Greg on kuitenkin kiistänyt Pyhän maan olevan rinnastettavissa Egyptiin. Alunperin hän käytti faarao-sanaa Pyhän maan hallitsijasta, koska se kai tarkoittaa 'elävää jumalkuningasta' tms. mikä sopi Belintariin hyvin. Kyseessä on huono sanavalinta, koska se johtaa ajatukset siihen, että Pyhä maa olisi Egyptin kaltainen, mikä ei ole ollut tarkoituksena.
[ Tätä viestiä on muokannut: Juha R 2002-05-20 11:33 ]
|
|
Lokamayadon
linkki
20. toukokuuta 2002 kello 9.19
|
|
Lokamayadon
20. toukokuuta 2002 kello 9.19
linkki
|
Saattoi mennä tyhjä viesti edellä.
Kralorelan yhteneväisyyksistä Kiinaan on osoituksena myös kralorien lohikäärmemystiikka. Lohikäärmeillähän on kiinalaisessa tarustossa usein tärkeä osa esitettävänään. Ja näkeehän niitä nykypäivänäkin kiinalaista uuttavuotta seuratessaan.
Pentistä on tullut nähtyä sen verran vähän materiaalia, että en ole varma kuinka oikeita mielikuvani ovat. Itse rinnastaisin Pentin asukkaat itä-Aasian hevospaimentolaisiin, kuten esim. mongooleihin. Sheng Sheleriksen valloitusretkestä Lunarin alueille tulee taas lähinnä mieleen "Jumalan Ruoskan" hunni Attilan valloitusretki, joka johti hänet kolkuttelemaan Rooman porteille. Ehkäpä Attilakin viruu jossain kristittyjen helvetissä odottaen pelastajaansa...
Ainakin Gloranthan Kulttien kuvaus Pamaltia seuraavien agimorien uskonnosta toi mieleen "mustan afrikan" tai aborginaalit Australiasta.
Ja aldryamithan ovat tietenkin Gloranthan vastine Greenpeacelle.
|
|
Sivulan Poika
linkki
20. toukokuuta 2002 kello 13.06
|
|
Sivulan Poika
20. toukokuuta 2002 kello 13.06
linkki
|
No Orlanthithan ovat selkeästi Kelttien tapaisia. Esimerkiksi sinivärin käyttö, ja alastomanan taistoon ryntääminen ovat muinaisia Kelttien tapoja. Kuten myös ryyppääminen ja mässäily.
|
|
Nysalor
linkki
20. toukokuuta 2002 kello 13.41
|
|
Nysalor
20. toukokuuta 2002 kello 13.41
linkki
|
Juha R:
[i:b6693350e6]Malkionismi tietenkin muistuttaa monoteistisia uskontoja ulkoisesti, mutta varsinaisilta uskonkappaleiltaan se on aika radikaalin erilainen. Harvassa tämän maailman uskonnossa 'logiikka' on kaikkein pyhintä ja tärkeintä...[/i:b6693350e6]
No, kristinuskossa ainakin on harrastettu logiikkaa ja järjellähän Tuomas Akvinolainenkin yritti perustella jumalan olemassaoloa. Tosin harvemmin sitä varmaan kristinuskossakaan on päästy ihan yhtä mittavaan logiikkaan luottamiseen kuin malkionismissa. Ihan kiinnostava yhteys on muuten sekin, että malkioneilla on pyhiä kirjoja, eikä oppi siten perustu pelkkää suulliseen traditioon.
[i:b6693350e6]Greg on kuitenkin kiistänyt Pyhän maan olevan rinnastettavissa Egyptiin. Alunperin hän käytti faarao-sanaa Pyhän maan hallitsijasta, koska se kai tarkoittaa 'elävää jumalkuningasta' tms. mikä sopi Belintariin hyvin. Kyseessä on huono sanavalinta, koska se johtaa ajatukset siihen, että Pyhä maa olisi Egyptin kaltainen, mikä ei ole ollut tarkoituksena.[/i:b6693350e6]
Ehkä muinaisesta Egyptistä voi kuitenkin myös ammentaa aineksia Pyhää maata varten, vaikka se ei tietenkään olekaan mikään suora rinnastus. Pyhän maan ydinalueiden korkea sivistys tuo tietysti mieleen muinaisen Egyptin ja Esrolian Nekropolis tuo sen myös mieleen. Pyhän maan historiaa ajatellen faarao näytti olevan suorastaan elintärkeä johtaja ja yhtenäisyyden symboli, jota ilman systeemi romahti. Silti Pyhä maa on sen verran erilaisista alueista koostuva paikka, ettei sille kovin hyvää yhteistä nimittäjää löydy.
|
|
late
linkki
20. toukokuuta 2002 kello 15.16
|
|
late
20. toukokuuta 2002 kello 15.16
linkki
|
Nysalor:
[i:53b3602de2]Malkionien uskontunnustuksen lausahdus, että he uskovat vain Näkymättömään Jumalaan, tuo mieleen myös islamilaisia vaikutteita. Kristinuskoon se samaistuu kyllä myös voimakkaasti kaikkine marttyyreineen, pyhimyksineen ja inkvisitioineen. Etenkin Seshnela muistuttaa aika kovasti keskiajan kristinuskoa, kun vain yksi ”oikea” näkemys on sallittu.[/i:53b3602de2]
Minä näkisin malkionismin olevan lähempänä islamia kuin kristinuskoa. Myös muslimeilla on marttyyreita, ei vain kristityillä. Yhden oikean nkämyksen politiikka sopii kaikkiin suuriin uskontoihin. Missäpä eivät eri uskontokuntiin kuuluvat tappelisi keskenään? Kaksi profeetta jotka ovat tuoneet jumalalta viestin ihmisille kuinka tulee elää. Vaikuttaa tämäkin islamilta.
Toisaalta islamilaiset maat olivat joskus tieteellisesti erittäin kehittyneitä, joten tuo järki/logiikka saattaa olla jotain vanhasta islamilaisesta maailmasta tempaistu. (Tämä on kyllä jo kaukaa haettua, täytyy myöntää.)
Merkittävin syy miksi malkionismi muistuttaa mielestäni enemmän islamia kuin kristinuskoa on tapa jolla ihminen pelastuu. Ymmärtääkseni muslimin on elettävä Allahin tahdon mukaan pelastuakseen kuten myös malkionien on elettävä Näkymättömän Jumalan antaman mallin mukaan. Kristinuskossa pelastuminen ei perustu ihmisen tekoihin vaan Jumalan tekoon.
Tietysti on helpompaa sanoa malkionismin olevan lähempänä islamia kuin kristinuskoa koska tiedän islamista paljon vähemmän kuin kristinuskosta. Näin ollen löydän malkionismin ja kristinuskon väliltä enemmän eroja. Yhtä kaikki, sekä muslimit että kristityt pitävät aivan varmasti taikuutta pahana kun taas malkioneille (velho)taikuus on hyvää.
Itseasiassa Arkatin väite että malkionismi olisi sekoitus seemiläisiä uskontoja saattaa osua naulan kantaan.
[ Tätä viestiä on muokannut: late 2002-05-20 20:40 ]
|
|
Nysalor
linkki
20. toukokuuta 2002 kello 18.58
|
|
Nysalor
20. toukokuuta 2002 kello 18.58
linkki
|
late:
[i:de7cf881ee]Minä näkisin malkionismin olevan lähempänä islamia kuin kristinuskoa. Myös muslimeilla on marttyyreita, ei vain kristityillä.[/i:de7cf881ee]
Toisaalta islamissa on kai aika voimakas kohtalonusko, alistuminen väistämättömään, mikä taas ei ehkä vastaa kovin hyvin ainakaan minun käsityksiäni malkionismista tai sen yleisimmistä muodoista. Ainakin yksilön kehitykseen ja omiin tekoihin luottavat loskalmilaiset tuntuisivat olevan kaukana tuollaisesta fatalismista.
[i:de7cf881ee]Jossain päin Aasia (en muista missä) on kriminalisoitu muut uskonnot kuin islam, joten yhden näkemyksen malli sopii myös islamiin.[/i:de7cf881ee]
Vanhastaan islam on kuitenkin suhtautunut aika suvaitsevasti esimerkiksi kristittyihin, eikä antiikin kulttuuriperintöäkään pidetty pahana. Nykyäänkin islamissa on omat ekumeeniset suuntauksensa, vaikka paljon esillä ovat tietysti ne suvaitsemattomat poppoot.
[i:de7cf881ee]Kaksi profeetta jotka ovat tuoneet jumalalta viestin ihmisille kuinka tulee elää. Vaikuttaa tämäkin islamilta.[/i:de7cf881ee]
Ei kannata kuitenkaan unohtaa sitä, että myös kristityillä ja juutalaisilla on ollut profeettoja, jotka ovat julistaneet Jumalan nimessä oikeaa sanomaa.
[i:de7cf881ee]Merkittävin syy miksi malkionismi muistuttaa mielestäni enemmän islamia kuin kristinuskoa on tapa jolla ihminen pelastuu. Ymmärtääkseni muslimin on elettävä Allahin tahdon mukaan pelastuakseen kuten myös malkionien on elettävä Näkymättömän Jumalan antaman mallin mukaan. Kristinuskossa pelastuminen ei perustu ihmisen tekoihin vaan Jumalan tekoon.[/i:de7cf881ee]
Toisaalta kristinuskossakin on ollut aika monenlaisia näkemyksiä pelastuksesta, kun ajattelee vaikkapa katolisen kirkon anekauppaa silloin aikoinaan. Keskiajan kristityssä Länsi-Euroopassa taas olivat voimakkaat luokkaerot samaan tapaan kuin malkioneilla. Tietysti silloinkin jokaiselta odotettiin eri asioita, vaikka yhteiskuntaluokat eivät varmaan kytkeytyneet yhtä tiukasti uskontoon kuin malkioneilla.
[i:de7cf881ee]Yhtä kaikki, sekä muslimit että kristityt pitävät aivan varmasti taikuutta pahana kun taas malkioneille (velho)taikuus on hyvää.[/i:de7cf881ee]
Ellei sitten "taikuus" ole Jumalan ihme, jollaisista Raamatussa kerrotaan. Jeesuksen taiat ovat toki kristittyjen näkökulmasta hyviä, vaikka pakanalliset riitit eivät. Tätä voisi tietysti RuneQuestin Jeesus-pelissä havainnollistaa englannin käsitteellä Divine Magic, joka on kristittyjen kultin mielestä hyvää taikuutta. :smile: No, meidän maailmamme taitaa kuitenkin olla paljon vähemmän maaginen kuin Gloranthaa ja henkilökohtaisesti en usko taikuuteen meidän maailmassamme, kun sillä tarkoitetaan jotakin sellaista kuin Gloranthan loitsuilla.
[i:de7cf881ee]Itseasiassa Arkatin väite että malkionismi olisi sekoitus seemiläisiä uskontoja saattaa osua naulan kantaan.[/i:de7cf881ee]
Varmaan se antaa ihan hyvän kuvan malkionismista, vaikka pitää aina muistaa, etteivät Gloranthan uskonnot ole suoria kopioita, vaan meidän maailmamme rinnastukset voivat vain antaa ideoita ja auttaa hahmottamaan uskontoja. Missä määrin analogioita haluaa viljellä, lienee sitten jokaisen oma asia.
|
|
late
linkki
20. toukokuuta 2002 kello 19.12
|
|
late
20. toukokuuta 2002 kello 19.12
linkki
|
Nysalor:
[i:6c87ae54a4]Toisaalta kristinuskossakin on ollut aika monenlaisia näkemyksiä pelastuksesta, kun ajattelee vaikkapa katolisen kirkon anekauppaa silloin aikoinaan. Keskiajan kristityssä Länsi-Euroopassa taas olivat voimakkaat luokkaerot samaan tapaan kuin malkioneilla. Tietysti silloinkin jokaiselta odotettiin eri asioita, vaikka yhteiskuntaluokat eivät varmaan kytkeytyneet yhtä tiukasti uskontoon kuin malkioneilla.[/i:6c87ae54a4]
Keskiaikainen Eurooppa on varmasti hyvä malli malkionien yhteiskunnalle, mutta uskonto eroaa kristinuskosta oleellisesti. Noista anekaupoista en osaa sanoa mitään, pitänee tutkia asiaa. Kuten mainitsinkin, en islamista kovin paljoa tiedä joten minun on helpompi kuvitella että malkionismi muistuttaisi enemmän islamia kuin kristinuskoa.
[ Tätä viestiä on muokannut: late 2002-05-20 22:14 ]
|
|
Arkat
linkki
20. toukokuuta 2002 kello 22.47
|
|
Arkat
20. toukokuuta 2002 kello 22.47
linkki
|
Malkionismia nyt kuitenkin on melko montaa sektiä... lueskeltuani tässä Talesin Go West -numeroa sanoisin että juuri Rokarit tuovat mieleen muslimit (tiukka kastiusko mielestäni viittaa selvästi myös jonkinlaiseen kohtalonuskoon, ja tiukat tabut yms. vahvistavat käsitystäni). Jostain kumman syystä päässäni on aina ollut mielikuva että hrestolismi olisi ollut uudempi suuntaus, mutta näinhän ei ole - muutoin se kuitenkin voisi olla jotain protestanttien tms. tapaista. Ehkä se kuitenkin on lähinnä roomalaiskatolista suuntaa... Boristit ja Galvostit tuntuvat lähinnä joltain kummilta sekteiltä (niitähän riitti juuri keskiajalla).
Heh, hassua sinänsä. Olen ainakin parissa paikassa (juuri esim. Go West -Talesissa) nähnyt viitattavan "brithinien uskontoon" ("Hrestol uudisti brithiniuskontoa" jäpä jäpä). Niin siis... ateistien uskonto? Ai jaa?
|
|
Nysalor
linkki
21. toukokuuta 2002 kello 0.45
|
|
Nysalor
21. toukokuuta 2002 kello 0.45
linkki
|
Arkat:
[i:bb4813ad45]Malkionismia nyt kuitenkin on melko montaa sektiä... lueskeltuani tässä Talesin Go West -numeroa sanoisin että juuri Rokarit tuovat mieleen muslimit (tiukka kastiusko mielestäni viittaa selvästi myös jonkinlaiseen kohtalonuskoon, ja tiukat tabut yms. vahvistavat käsitystäni).[/i:bb4813ad45]
Voih, puhutaan mieluummin lahkoista kuin sekteistä. :smile: Minusta taas nimenomaan rokarit muistuttavat monissa suhteissa keskiajan Länsi-Eurooppaa, kun syntyperä on aika ratkaiseva, eikä maajussista tule ylimystä niin millään. Muutenkin rokarien pyramidimainen uskollisuussysteemi muistuttaa keskiajan kristillistä näkemystä, jossa kuningas on ylimpänä ja hänen allaan ovat sitten hänen vasallinsa, jne. Luonnollisesti tämä on Jumalan asettama järjestys ja sitä vastaan kapinointi on kapinointia niin kuningasta kuin itse Jumalaa vastaan. Seshnelan kuningaskunnassa vaikuttaa myös inkvisitio, jonka yhdistän nimenomaan katoliseen kirkkoon ja joka vaalii puhdasta uskoa eliminoiden kerettiläisiä ja muita pahoja ihmisiä. Piispatkin muistuttanevat keskiajan kristinuskon piispoja.
[i:bb4813ad45]Jostain kumman syystä päässäni on aina ollut mielikuva että hrestolismi olisi ollut uudempi suuntaus, mutta näinhän ei ole - muutoin se kuitenkin voisi olla jotain protestanttien tms. tapaista.[/i:bb4813ad45]
Loskalmin uusi idealistinen hrestolismi edustaa kuitenkin uudempaa suuntausta ja poikkeaa siten vaikkapa Linnarannikon vanhasta ritarillisesta hrestolismista. Nykyinen voimakas ja elinvoimainen Loskalm on vasta historian muovaama, vaikka sen väki varmasti väittääkin Hrestolin juuri tällaista systeemiä tavoitelleen. Protestanttinen käytännönläheisyys ja ahkeruuden kannustus tulee kyllä Loskalmista aika paljon mieleen, eikä niinkään katolilaisuus, jossa papit ovat hyvin keskeisessä asemassa.
[i:bb4813ad45]Boristit ja Galvostit tuntuvat lähinnä joltain kummilta sekteiltä (niitähän riitti juuri keskiajalla).[/i:bb4813ad45]
Boristeille ja galvosteille en kyllä keksi oikein vertailukohtia kristinuskon parista, vaikka sellaisia voi ollakin. Sen sijaan styygialaiset voisi rinnastaa joihinkin sellaisiin kansoihin, jotka ovat omaksuneet osia kristinuskosta mutta jotka silti harrastavat sen ohessa myös vanhoja palvontatapojaan. Valkarolaisista tulee lähinnä mieleen jossakin määrin katolinen kirkko ja erityisesti paavi, joka rinnastuu ylivelhopappiin: molemmilla hassuja ennakkoluuloja, joita perustellaan uskonnollisilla syillä. :smile: Onhan noita lahkoja vielä, mutten ole varma, mihin esimerkiksi sedalpit ja perfektit voisi samaistaa.
[i:bb4813ad45]Olen ainakin parissa paikassa (juuri esim. Go West -Talesissa) nähnyt viitattavan "brithinien uskontoon" ("Hrestol uudisti brithiniuskontoa" jäpä jäpä). Niin siis... ateistien uskonto? Ai jaa?[/i:bb4813ad45]
Brithinithän ainakin minun käsitykseni mukaan uskovat Näkymättömään Jumalaan, joskaan eivät kaiketikaan kuolemanjälkeiseen elämään. He kaiketi kuitenkin näkevät Jumalan aika persoonattomana voimana, vähän niin kuin nykypäivän kristinuskon Jumalan selittäminen fysiikan laeiksi tai joksikin sellaisiksi. Ja Hrestol kaiketi tosiaan uudisti malkionismia ja loi perustan modernille malkionismille, vaikka kärsikin marttyyrikuoleman Fronelassa, ilmeisesti Sogin kaupungissa.
|
|
Vesa
linkki
23. toukokuuta 2002 kello 15.37
|
|
Vesa
23. toukokuuta 2002 kello 15.37
linkki
|
Eikös kohtalonusko liity enemmän hindujen tapoihin, kuin muslimien, kun ottaa huomioon hindujen karman lain. Hindut joutuvat tyytymään omaan kohtaloonsa, sillä he ovat siihen itse syypäitä. Kastitkin ovat peräisin intiasta, ja kuuluvat nykypäivänäkin hindujen perinteisiin.
[ Tätä viestiä on muokannut: Vesa 2002-05-23 18:39 ]
|
|
Nysalor
linkki
23. toukokuuta 2002 kello 16.31
|
|
Nysalor
23. toukokuuta 2002 kello 16.31
linkki
|
Vesa:
[i:af2185bc94]Eikös kohtalonusko liity enemmän hindujen tapoihin, kuin muslimien, kun ottaa huomioon hindujen karman lain.[/i:af2185bc94]
Enpä tiedä, sillä hindujen on kai mahdollista toimia itse elämässään hyvin ja saada sitä kautta paremman seuraavan elämän. Islamissa taas kaikki on niin kuin Allah suo, eikä siihen sitten ihmisen ole vastaan pullikoimista. Malkioneilla kaiketi on sitten taas ihan vapaa tahto elää Jumalan lakien mukaan tai rikkoa niitä ja joutua Lohdun sijasta kadotukseen.
[i:af2185bc94]Kastitkin ovat peräisin intiasta, ja kuuluvat nykypäivänäkin hindujen perinteisiin.[/i:af2185bc94]
Joo, joskaan kastit eivät kaikissa malkionilahkoissa merkitse samaa kuin Intiassa. Hrestolit esimerkiksi uskovat kastin muuttumiseen omien tekojen kautta, kun taas rokarilaiset ja brithinit pitäytyvät tiukasti syntyperäisissä kasteissa Intian mallin mukaan. Toisaalta samantyylistä jaottelua oli Platonillakin hänen ihannevaltioideassaan, mutta sen rinnastamista Gloranthaan olen tainnut käsitellä jo jossakin muualla. Virallisesti nykypäivän Intiassa kastijako on kielletty, vaikka se käytännössä on yhä voimissaan. Itse en kuitenkaan pidä sitä teshnoslaiset yhteiskunnan mallina, vaan Teshnoksessa on minun visioideni mukaan toisenlainen systeemi.
|
|
late
linkki
23. toukokuuta 2002 kello 17.40
|
|
late
23. toukokuuta 2002 kello 17.40
linkki
|
[quote:4a2240dcb3]
23.05.2002 klo 18:37, Vesa kirjoitti:
Eikös kohtalonusko liity enemmän hindujen tapoihin, kuin muslimien, kun ottaa huomioon hindujen karman lain. Hindut joutuvat tyytymään omaan kohtaloonsa, sillä he ovat siihen itse syypäitä. Kastitkin ovat peräisin intiasta, ja kuuluvat nykypäivänäkin hindujen perinteisiin.
[/quote:4a2240dcb3]
Hindujen karman laki ei käsittääkseni ole fatalismia, vaan pahat teot kostautuvat myöhemmin ja hyvät teot muuttavat elämää paremmaksi. Muslimit sen sijaan ovat voimakkaasti fatalisteja. (Mä lueskelin vähän, tämän pitäisi olla siis faktaa toisin kuin aiemmat kirjoitukseni tässä ketjussa. :smile:)
Onhan intialainen kastilaitos samantapainen kuin malkionien, mutta Euroopassa ollut feodaalijärjestelmä on omalla tavallaan kastilaitos ja koska Gloranthan länsi taitaa muuten muistuttaa enemmän Keski-Eurooppaa kuin Intiaa on kai helpompi verrata malkioneja kristittyihin ja muslimeihin kuin hinduihin. Ja hinduthan ovat polyteistijä toisin kuin malkionit.
Nysalor:
[i:4a2240dcb3]Islamissa taas kaikki on niin kuin Allah suo, eikä siihen sitten ihmisen ole vastaan pullikoimista. Malkioneilla kaiketi on sitten taas ihan vapaa tahto elää Jumalan lakien mukaan tai rikkoa niitä ja joutua Lohdun sijasta kadotukseen.[/i:4a2240dcb3]
Aivan. Malkioneilla (tai ainakin hrestoleilla) on oikeanlaisella kasvatuksella aikaansaatu "oikea" moraali jonka avulla he pystyvät valitsemaan oikean ja väärän väliltä. Ei ennaltamääräämistä vaan vapaa tahto.
|
|
Arkat
linkki
23. toukokuuta 2002 kello 21.57
|
|
Arkat
23. toukokuuta 2002 kello 21.57
linkki
|
Vähän sivu aiheen, mutta...
Hindujen "karman lait" eivät PERIAATTEESSA ole fatalismia/kohtalonuskoa (sillä teot voivat muuttaa aseman seuraavassa elämässä), mutta käytännössä juuri nuo "karman lait", ja niiden tukema kastijärjestelmä, ovat luoneet Intiaan suuren köyhän väestönosan. Köyhyys on heidän osansa elämässä, sanovat "karman lait" - tämä jos mikä on fatalismia, sanon minä.
Eiköhän Glorantha nyt ole sen verran uniikki luomus (tai ainakin on sotkettu yhteen niin paljon vaikutteita ettei niistä ota Erkkikään selvää :wink: ) että tämä vertailu menee liian monimutkaiseksi. Kuten sanottu - Lunarin imperiumin ryssäjenkkibyzanttiroomalaiskreikkalais -ihmiset...
|
|
Nysalor
linkki
23. toukokuuta 2002 kello 22.39
|
|
Nysalor
23. toukokuuta 2002 kello 22.39
linkki
|
Arkat:
[i:91c5d7941f]Köyhyys on heidän osansa elämässä, sanovat "karman lait" - tämä jos mikä on fatalismia, sanon minä.[/i:91c5d7941f]
Silti kai tämäkin on heidän ajattelunsa mukaan väliaikaista ja uudelleensyntymässä alhainen kastikin voi varmaan muuttua. Siinä mielessä omilla teoilla on kuitenkin enemmän vaikutusta kuin jos kaikki olisi vain ins Allah. No, joka tapauksessa Gloranthassa on varmaankin yhtä paljon köyhyyttä ja kurjuutta kuin meidänkin maailmassamme ja välinpitämätöntä suhteutumista siihen.
[i:91c5d7941f]Eiköhän Glorantha nyt ole sen verran uniikki luomus (tai ainakin on sotkettu yhteen niin paljon vaikutteita ettei niistä ota Erkkikään selvää ) että tämä vertailu menee liian monimutkaiseksi. Kuten sanottu - Lunarin imperiumin ryssäjenkkibyzanttiroomalaiskreikkalais -ihmiset...[/i:91c5d7941f]
Joo, eihän Gloranthasta tietenkään löydy selkeitä vastineita meidän maailmaamme, ainoastaan suuntaviivoja, joiden mukaan voi ammentaa ideoita. Niiden avulla voi koettaa antaa myös Gloranthasta tietämättömälle jonkinlaista viitettä siitä, minkälaista porukkaa Gloranthassa asuu.
|