late
linkki
28. huhtikuuta 2002 kello 17.48
|
late
28. huhtikuuta 2002 kello 17.48
linkki
|
Aloin juuri pitää Loskalmin kuningaskunnasta kotoisin olevalle porukalle peliä. Hahmot ovat viljelijöitä jotka haluavat päästä parempaan asemaan yhteiskunnassaan tai muuten vaan saada mainetta ja mammonaa. (Tässä vaiheessa en uskalla sen pidemmälle suunnitelmiani paljastaa, tiedä vaikka joku pelaajistani lukisi tämän viestin.)
Olisi mukavaa kuulla muilta vastaavista kampanjoista, myös muualle länteen sijoittuvat kampanjat kiinnostavat.
Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoa Loskalmiin liittyen melko huonolla tuloksella. Jos jollakulla on hyviä linkkejä niin pistäkää ihmeessä tulemaan.
|
Nysalor
linkki
28. huhtikuuta 2002 kello 19.02
|
Nysalor
28. huhtikuuta 2002 kello 19.02
linkki
|
late:
[i:639b8be24b]Aloin juuri pitää Loskalmin kuningaskunnasta kotoisin olevalle porukalle peliä. Hahmot ovat viljelijöitä jotka haluavat päästä parempaan asemaan yhteiskunnassaan tai muuten vaan saada mainetta ja mammonaa.[/i:639b8be24b]
Loskalm lieneekin siitä hyvä paikka, että siellä on tosiaan ihan aidosti mahdollista nousta maajussista ylimykseksi - toisin kuin jossakin Seshnelassa. Jos vain valmista materiaalia ja tietoa olisi enemmän, niin Loskalm olisi oikein varteenotettava paikka minunkin seikkailuilleni. Hatunnosto sille, että käyt kiinni aika haasteelliseen alueeseen!
[i:639b8be24b]Olisi mukavaa kuulla muilta vastaavista kampanjoista, myös muualle länteen sijoittuvat kampanjat kiinnostavat.[/i:639b8be24b]
Loskalmissa olen vetänyt joskus muinoin aivan vain yhden lyhyen seikkailun. Lännessä sen sijaan peluutan juuri irkkipeli Ehilmin valoa, jos Ralioksen voi länteen laskea. Meidän maailmamme keskiaika toimii aika hyvin mallina tässä monilta osin ja sen tuntemisesta voisi varmasti olla apua Loskalmissakin. Meidän pelissämme on tällä hetkellä tapahtunut kaikenlaista ihmeellistä ja hahmoja syytetään murhapoltosta, johon he eivät ole syyllistyneet. Enemmän pelistä voi lukea [url=http://personal.inet.fi/koti/matti.jarvinen/runequest/muuta/irkkipeli/ehilminvalo.html]Ehilmin valon nettisivuilta[/url].
Myös [url=http://personal.inet.fi/koti/matti.jarvinen/runequest/muuta/irkkipeli/karhun.html]Karhunkaadossa[/url], toisessa irkkipelissä, tuli hyvin esiin läntinen luokkayhteiskunta ja nimenomaan ritarien ylemmyys maaorjiin verrattuna. Siinä mielessä tosin Loskalm eroaa Ralioksesta, että Loskalmissa maanviljelijät ovat kohtuullisen hyvässä asemassa ja voivat rauhantuomareiksi edetessään saavuttaa melkoisesti valtaakin, parhaassa tapauksessa jopa päästä Korkeaan neuvostoon. Loskalm on kohtuullisen yhtenäinen ja keskusjohtoinen valtio, mitä ei voi kyllä oikein mitenkään päin sanoa Ralioksesta. Siinä missä ralioslaiset käyvät yhteiseen rintamaan vain ulkoisen vihollisen hyökätessä, loskalmilaisilla on enemmän haastetta pitää valtakuntansa kasassa, kun perfektien kerettiläinen lahko uhkaa yhtenäisyyttä. Ja onhan toki aina Sodan kuningaskunta.
[i:639b8be24b]Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoa Loskalmiin liittyen melko huonolla tuloksella. Jos jollakulla on hyviä linkkejä niin pistäkää ihmeessä tulemaan.[/i:639b8be24b]
Loskalmista on käsittääkseni valitettavan vähän tietoa saatavilla, vaikka sieltähän juuri koko Glorantha taisi saada alkunsa prinssi Snodalista. Joitakin ihan kiinnostavia artikkeleita löytyy sentään netistä. Ihan ensimmäiseksi suosittelisin kuvausta [url=http://www.btinternet.com/~Nick_Brooke/malkioni/idealist.htm]Loskalmin kirkosta[/url]. Myös [url=http://www.btinternet.com/~Nick_Brooke/malkioni/loskalm.htm]Living in Loskalm -artikkelista[/url] voisi olla jotakin iloa. Muita linkkejä ei taida ainakaan näin äkkiseltään tulla mieleen, vaikka muutama nettisivu on myös Loskalmissa peluutetuista kampanjoista.
Muusta materiaalista suositeltavia ovat RuneQuestin Genertela Kirja ja Hero Warsin Glorantha-kirja, jossa on joitakin uusia ja ihan kiinnostavia tietoja koko Fronelasta. Voisin ehkä kirjoitella niistä tänne foorumillekin, jos ehdin. Tales of the Reaching Moonin numero 13 koskee kokonaisuudessaan länttä, mutta siinä ei kamalan paljon ole puhtaasti Loskalmia koskevaa tekstiä, ainoastaan tuo netistäkin löytyvä kuvaus kirkosta. Revealed Mythologies kertoo puolestaan kyllä kertoo jonkin verran malkionismin myyttisistä taustoista ja koskettelee siten myös Loskalmia, mutta tätä kirjaa ei saa kuin ulkomailta.
Issaries aikoo kaiketi julkaista joskus tulevaisuudessa kirjoja Loskalmista ja ainakin on mainittu kirjat Sorcerer Knights (pelaajan kirja) ja Iron Virtue (myyttikirja). Tosin näiden aikataulu on ihan hämärän peitossa ja niiden ilmestymiseen saattaa mennä vielä pitkään, ainakin jos Issaries jatkaa tätä verkkaista julkaisuvauhtiaan, eikä voi olla koskaan varma, tullaanko kirjoja koskaan julkaisemaankaan, jos huonosti käy. Senpä vuoksi onkin ihan järkevää kehittää itse Loskalmia saatavilla olevan materiaalin perusteella. Onhan sitä kautta aina mahdollisuus vaikuttaa viralliseen linjaankin, vaikka se kovin epätodennäköiseltä vaikuttaakin.
|
Vaakkujaakko
linkki
29. huhtikuuta 2002 kello 6.35
|
Vaakkujaakko
29. huhtikuuta 2002 kello 6.35
linkki
|
Maguksessahan oli kauan aikaa sitten Loskalmiin sijoittuva seikkailu "Veitsen Terällä" Blade Runnerin hengessä. Tarkkaa lehden numeroa en muista, mutta Nysalorin webbisivuillahan onkin Maguksen RQ-materiaali kätevästi luetteloituna.
|
Nysalor
linkki
29. huhtikuuta 2002 kello 13.23
|
Nysalor
29. huhtikuuta 2002 kello 13.23
linkki
|
Vaakkujaakko:
[i:444c1a88f7]Maguksessahan oli kauan aikaa sitten Loskalmiin sijoittuva seikkailu "Veitsen Terällä" Blade Runnerin hengessä.[/i:444c1a88f7]
Heh, tämä oli juuri se ainoa seikkailu, jonka olen Loskalmissa joskus muinoin peluuttanut. :smile: Eikä se ole lainkaan huonoimmasta päästä Maguksen RuneQuest-seikkailuja, vaikka siinä onkin tietysti kopioinnin makua. Jos yhteydet elokuvaan eivät haittaa, niin tätä seikkailua voi ihan hyvin käyttääkin.
[i:444c1a88f7]Tarkkaa lehden numeroa en muista, mutta Nysalorin webbisivuillahan onkin Maguksen RQ-materiaali kätevästi luetteloituna.[/i:444c1a88f7]
Tämä Mika Laaksosen kirjoittama seikkailu löytyy Maguksen numerosta 13, kuten [url=http://personal.inet.fi/koti/matti.jarvinen/runequest/muuta/magus.html]listastani[/url] näkyy.
|
late
linkki
2. toukokuuta 2002 kello 19.07
|
late
2. toukokuuta 2002 kello 19.07
linkki
|
Olisiko kenelläkään karttoja Loskalmista?
|
Nysalor
linkki
2. toukokuuta 2002 kello 22.27
|
Nysalor
2. toukokuuta 2002 kello 22.27
linkki
|
late:
[i:d09a8feb86]Olisiko kenelläkään karttoja Loskalmista?[/i:d09a8feb86]
Loskalmista ei taida olla paljonkaan karttoja, eikä niitä näyttäisi netissäkään oikein olevan. Minun sivuiltani löytyy yksi [url=http://personal.inet.fi/koti/matti.jarvinen/runequest/kartat/fronela.html]kartta Fronelasta[/url], joka on piirretty Genertela Kirjan kartan avulla, vaikkei se olekaan yhtä yksityiskohtainen. Toinen tuntemani kartta, jossa Loskalm näkyy, on Hero Warsin Glorantha-kirjassa, mutta se on Genertela Kirjan karttaa epämääräisempi. Minä en tosiaan muista koskaan nähneeni muita karttoja Loskalmista, joten enpä voi tämän enempää auttaa. :sad:
|
Vaakkujaakko
linkki
6. toukokuuta 2002 kello 10.55
|
Vaakkujaakko
6. toukokuuta 2002 kello 10.55
linkki
|
Muistan joskus löytäneeni netistä seikkailun nimeltä "Test of the Bear", kirjoittajana John Chamberlin. Seikkailu näyttää vieläkin olevan http://members.aol.com/Glorantha/scenario.htm
Delectin sivujen Scenario Storehousen listassa, mutta linkki ei enää johda minnekään.
Seikkailu sijoittui Itä-Loskalmin orlanthien pariin; Test of the Bear oli nuorien orlanthien initaatioriitti.
Luultavasti seikkailun tuolloin printtasinkin. Toivottavasti löydän sen vielä jostain paperikasasta, ja voin sitten kertoa oliko siinä jotain tietoa Loskalmista.
|
Nysalor
linkki
6. toukokuuta 2002 kello 14.19
|
Nysalor
6. toukokuuta 2002 kello 14.19
linkki
|
Vaakkujaakko:
[i:8a432066a3]Muistan joskus löytäneeni netistä seikkailun nimeltä "Test of the Bear", kirjoittajana John Chamberlin.[/i:8a432066a3]
Minulla on tuo seikkailu koneellani tallella elektronisessa muodossa; tapanani kun on ollut tallentaa kaikkea sellaista RuneQuestiin liittyvää, mikä saattaa kadota netistä. Seurauksena on megoittain kaikkea kamaa. :smile: Seikkailuun liittyvät kuvat minulta tosin näyttävät uupuvan, mukaan lukien jokin seikkailuun liittynyt kartta. Jos siis joku on tuosta kiinnostunut, niin kannattaa laittaa minulle sähköpostia.
[i:8a432066a3]Seikkailu sijoittui Itä-Loskalmin orlanthien pariin; Test of the Bear oli nuorien orlanthien initaatioriitti.[/i:8a432066a3]
Tuo kuulostaa kyllä aika erikoiselta, koska seikkailun alussa sanotaan seuraavaa: "The scenario is set in a barbarous region of the game world, (probably Fronela or Pent in Glorantha) in a wooded region near a large lake. The time is late in the fall, just before the snows are coming." Fronela lienee siis vain yksi vaihtoehto, ellen ihan väärässä ole. Jos sinulla on muuta tietoa, niin kerro se ihmeessä.
[i:8a432066a3]Toivottavasti löydän sen vielä jostain paperikasasta, ja voin sitten kertoa oliko siinä jotain tietoa Loskalmista.[/i:8a432066a3]
Eipä siinä taida olla oikein tietoa Loskalmista, kun ainakaan minun tallentamassani seikkailussa tuota nimeäkään ei mainita kertaakaan. :smile: Ellei minulla sitten ole aivan eri versio tai jotain.
|
Marcus Maximus
linkki
6. toukokuuta 2002 kello 19.06
|
Marcus Maximus
6. toukokuuta 2002 kello 19.06
linkki
|
Uskontopuolella TotRMin Go Westillä ja Proceedings in Malkionismeilla (ne kaksi sinistä kirjasta, mitä nimeltään olivatkaan) pääsee jo pitkälle.
Uskon että Loskalm -kirjat ovat tulossa sitten kun näen ne. Lunarin Imperiumista on luvattu kirjaa yli viisi vuotta (ellei kymmenenkin...) ja Kralorelastakin melkein saman verran.
|
Vaakkujaakko
linkki
7. toukokuuta 2002 kello 12.07
|
Vaakkujaakko
7. toukokuuta 2002 kello 12.07
linkki
|
[quote:8fc28cdbbf]
Eipä siinä taida olla oikein tietoa Loskalmista, kun ainakaan minun tallentamassani seikkailussa tuota nimeäkään ei mainita kertaakaan[/quote:8fc28cdbbf]
No, löysin sen mapistani, ja lukaisin läpi. Olet ihan oikeassa, sidokset Loskalmiin/Fronelaan olivat tosiaan vain ne, että sen voi halutessaan sijoittaa sinne...
|
Nysalor
linkki
9. toukokuuta 2002 kello 17.59
|
Nysalor
9. toukokuuta 2002 kello 17.59
linkki
|
Pitääpä tässä laittaa vielä yksi Loskalmiin liittyvä kartta tänne tiedoksi, kun sellainen sattui tässä juuri silmiin. Löysin nimittäin ilmeisesti erään japanilaisen tyypin piirtämän omatekoisen kartan Loskalmin pääkaupungista [url=http://www.asahi-net.or.jp/~ty2m-iwsk/rq/script/geography/gloranthan/img/maps/mappa_northpointi.jpg]Pohjoispisteestä[/url]. Kartta on ihan vain käsin luonnosteltu, eikä kattava, mutta siitä voisi saada jonkinlaista ideaa, jos haluaa Pohjoispisteessä jotakin peluuttaa. Tuon kartan piirtäjän sivulla on hiukan kuvaustakin Pohjoispisteestä, mutta japani vain harvemmalta luonnistuu. :smile: AltaVistan käännöslaitteen avulla siitä tosin saa jotakin tolkkua.
|
Tupew
linkki
12. kesäkuuta 2002 kello 13.20
|
Tupew
12. kesäkuuta 2002 kello 13.20
linkki
|
Voisittekö kertoa vähän Loskalmista en oikein tiedä siitä mitään :oops:
|
Nysalor
linkki
13. kesäkuuta 2002 kello 23.23
|
Nysalor
13. kesäkuuta 2002 kello 23.23
linkki
|
Tupew:
[i:86e550488f]Voisittekö kertoa vähän Loskalmista en oikein tiedä siitä mitään[/i:86e550488f]
Loskalm on yksinkertaisesti sanottuna hyvin voimakas valtakunta, jota yhdistää sen hrestolilainen uskonto. Periaatteessa Loskalmilaisen hrestolismin ideana on, että ihmiset nousevat tärkeisiin virkoihin sen kautta, mitä he osaavat, eivätkä syntyperän vuoksi. Näin ollen Loskalmin mahtavimmatkin herrat ovat aloittaneet etenemisensä maanviljelijän tasolta. Maata hallitsee kuningas ja Korkea neuvosto ja valtakunta jakautuu kahdeksaan maakuntaan (joista tosin yhtä ei tunnu löytyvän mistään kartoista). Asukkaita on yli kolme miljoonaa eli suunnilleen kolmannes koko Fronelan väestöstä. Loskalmin armeijan sanotaan olevan yksi Gloranthan vahvimpia ja se on kooltaan yli 50 000 miehen vahvuinen, ammattitaitoinen, motivoitunut ja vieläpä maagisestikin voimakas.
Fyysisesti Loskalm sijaitsee Fronelan länsiosassa ja rajoittuu sekä pohjoisessa että etelässä haltiametsiin. Ozurin lahteen ja Neliomin mereen lännessä rajoittuva Loskalm on sijaintinsa vuoksi myös kohtuullinen laivastomahti ja sen ovat Yggin saarten porukatkin saaneet karvaasti huomata. Tämän hetken suurin huoli Loskalmille lienee Sodan kuningaskunnan pysäyttämättömältä vaikuttava eteneminen Loskalmin rajoja kohti. Tähän kamppailuun tulevatkin varmasti keskittymään sankarien sotien ensimmäiset vaiheet Fronelan osalta.
|
Vaakkujaakko
linkki
14. kesäkuuta 2002 kello 6.55
|
Vaakkujaakko
14. kesäkuuta 2002 kello 6.55
linkki
|
Vielä en ehtinyt artikkelia lukemaan, mutt uunituoreessa UW2:Ssa oli kolmen loskalmilaisen (?) ritarin kuvaukset, ja lopussa maininta (ei täsmälleen näillä sanoin, tosin), että "Nämä ovat vain valistuneita arvauksia, Loskalm saatetaan myöhemmin gregata tai olla greggaamatta"
|
Nasse
linkki
19. lokakuuta 2006 kello 14.02
|
Nasse
19. lokakuuta 2006 kello 14.02
linkki
|
Morjens vaan kaikille foorumin käyttäjille.
Olen jo vuosia lueskellut teidän yleensä pirun mielenkiintoisia juttuja ja nyt tuli senlaatuisia ongelmia/kysymyksiä, että oli pakko kirjoittaa.
Pelattuamme vuosikausia RQ3:sella ja viimeksi HQ:lla (HQ:lla pelaamme edelleen) orlanthit vs lunarit peliä, päätimme kokeilla uuden RQ:n myötä vähän erilaista peliä ja päädyimme loskalmilaisilla/sogilaisilla sankareilla pelattavaan merimatkailuun/tutkimukseen.
Omistan Men of the Sea kirjan sekä tuon TOTRM länsi-spessun, eli nuo ovat pääasiallisia lähteitä perinteisten Glorantha ja kulttikirjojen lisäksi.
Aukkoja tiedoissani on paljon, joten kysymyksiä riittää.
1. Hrestolilaiset ja rokarit eivät tule tunnetusti toimeen keskenään, mutta kuinka agressiivisesti he suhtautvat toisiinsa esim. tilanteessa ,että loskalmilainen laiva pyrkii Shesnelan satamiin. Onko edessä pakosti taistelu, vai käyvätkö he esim. kauppaa keskenään niellen siksi aikaa uskonnolliset erimielisyydet?
2. Hrestolilaiset eivät tietääkseni suhtaudu vanhoihin rotuihin kovin myötämielisesti saati pakanoihin. Eli käyvätkö hrestolilaiset paljon esim. kauppaa edellämainittujen ryhmien kanssa vai onko pakanuus niin pahasta, että ainoa kanssakäyminen on ristiretket ym. vastaava toiminta?
3. Kuinka kiveenhakattuna te pidätte kastijärjestelmää lähinnä velhotaikuuden osalta Loskalmissa? TOTRM länsispessun mukaan ainoastaan armeijaan liittymällä ja sitä kautta ylenemällä on mahdollista/sallittua hankkia parempia taikoja ja taikakykyjä.
Voiko siis maanviljelijäkastiin kuuluvat saada jotain muuta kautta(esim. velhokoulut) parempaa velhotaikuutta vai onko se kiellettyä?
4. Toimiiko hrestolien kastijärjestelmä (taikuuden osalta) samalla tavalla Sogissa, joka ei varsinaisesti kuulu Loskalmiin?
Kaikista tiedonmuruista olen kovin kiitollinen.
|
viljo
linkki
20. lokakuuta 2006 kello 8.38
|
viljo
20. lokakuuta 2006 kello 8.38
linkki
|
[quote:65055cfd0f]1. Hrestolilaiset ja rokarit eivät tule tunnetusti toimeen keskenään, mutta kuinka agressiivisesti he suhtautvat toisiinsa esim. tilanteessa ,että loskalmilainen laiva pyrkii Shesnelan satamiin. Onko edessä pakosti taistelu, vai käyvätkö he esim. kauppaa keskenään niellen siksi aikaa uskonnolliset erimielisyydet?[/quote:65055cfd0f]
Kauppaa varmasti käydään, ei tavallista kansalaista kiinnosta uskon asiat noin paljoa. Jopa virallisena linjana sanoisin Loskalmin käyvän kauppaa jos siihen vain on mahdollisuus. Käyväthän he kauppaa mm. Jonatelankin kanssa. Mutta jos tulevat kerettiläisiä oppejaan tyrkyttämään, niin kyllä pelti paukkuu...
[quote:65055cfd0f]2. Hrestolilaiset eivät tietääkseni suhtaudu vanhoihin rotuihin kovin myötämielisesti saati pakanoihin. Eli käyvätkö hrestolilaiset paljon esim. kauppaa edellämainittujen ryhmien kanssa vai onko pakanuus niin pahasta, että ainoa kanssakäyminen on ristiretket ym. vastaava toiminta? [/quote:65055cfd0f]
Pitävät kaikkia ei-ihmisiä krjalkeina ja kadotukseen tuomittuina. Sen sijaan kaikilla ihmisillä on periaatteellinen mahdollisuus pelastukseen, jos vain hylkäävät vanhat pakanalliset tapansa ja liittyvät hrestolikirkkoon. Omat pelaajani olivat liberaaleina miehinä tekemisissä vanhojen rotujen kanssa joskus ilman teräksen tulkkaustakin. Yleisesti pää irti ja pakkaseen.
[quote:65055cfd0f]3. Kuinka kiveenhakattuna te pidätte kastijärjestelmää lähinnä velhotaikuuden osalta Loskalmissa? TOTRM länsispessun mukaan ainoastaan armeijaan liittymällä ja sitä kautta ylenemällä on mahdollista/sallittua hankkia parempia taikoja ja taikakykyjä.
Voiko siis maanviljelijäkastiin kuuluvat saada jotain muuta kautta(esim. velhokoulut) parempaa velhotaikuutta vai onko se kiellettyä?
4. Toimiiko hrestolien kastijärjestelmä (taikuuden osalta) samalla tavalla Sogissa, joka ei varsinaisesti kuulu Loskalmiin? [/quote:65055cfd0f]
Kannanotot näihin löydät nettisiuiltamme, josta toivottavasti löytyy myös muuta hyödyllistä informaatiota kampanjaasi. Näkemykset ovat toki vain meidän peliporukkamme jakamia.
http://users.utu.fi/marbat/hurme/muu_new.html
Siellä on koko joukko valmiiksi tehtyjä ja mietittyjä velhokouluja ja pyhimyssäännöstöjä. Hierarkiasysteemistäkin on oma artikkelinsa. Räpäyttelet vain riimuja ja etenet sivustolla.
|
viljo
linkki
21. lokakuuta 2006 kello 8.31
|
viljo
21. lokakuuta 2006 kello 8.31
linkki
|
Huomasithan että sivuilta löytyy kamalasti väritetty Golothan (Sogin hrestolikaupunginosa) kartta. Löydät sen Miscellania -osiosta muiden karttojen kanssa. Pian pitäisi tulla uusi kartta Loskalmin eteläisemmistä osista päivityksenä sivuille. The Loskalmi defensive forces of Sog -osiosta löytyy numerotietoja Sogin eri aukasryhmittymien sotilaille. Ne on toki vain yksi näkemys, mutta toivottavasti hyödyt niistä.
|
Nasse
linkki
23. lokakuuta 2006 kello 10.10
|
Nasse
23. lokakuuta 2006 kello 10.10
linkki
|
Kiitokset tiedoista Viljo.
Nettisivusi ovat kyllä erinomaiset ja sieltä löytyi muutama hyvin mielenkiintoinen artikkeli.
Kunhan ehdin paremmin niihin syventyä, niin kommentoin sitten tänne.
Viljon näkemykset Loskalmin ulkopolitiikasta ovat hyvin pitkälle omieni kaltaisia, mutta edelleen muidenkin mielipiteitä ja tietoja asiasta otetaan ilolla vastaan.
|
Vesa
linkki
23. lokakuuta 2006 kello 14.21
|
Vesa
23. lokakuuta 2006 kello 14.21
linkki
|
En tiedä mitenkä on sitten Loskalmin kaupankäynnin ja kauppalaivojen kanssa, mutta ainakin Seshnelan oma laivasto ja purjehtiminen ovat melko vähäistä ihan sen sairaalloisen luathapelon vuoksi joka on syntynyt kun Luathat upottivat vanhan Seshnelan.
Itse olen jotakin juttua Vogaista rustannut, ja sielläkin olin funtsinut että kauppa on elpymässä ja vilkastumassa mutta siltikin se on vielä hiljaista muihin Genertelan suurimpiin satamakaupunkeihin verrattuna (tai no en tiedä onko muuallakin satamakaupungeissa mitään fobioita, no Ramalian kuningaskunnassa varmaan aika pitkälti kaikki mereen liittyvä on pahaa ja siellä tuskin purjehditaan). No ainakin pitkin rannikkoa tapahtuneet purjehdukset Seshnelan paikkeilla alkavat yleistyä, mutta avomerelle ja kauemmas Luathojen alueelle tuskin kauhean mielellään mennään.
Toiv. ei mennyt ihan off-topiciksi ja aiheuttanut vain yleistä sekaannusta :).
|
Nasse
linkki
4. joulukuuta 2006 kello 14.53
|
Nasse
4. joulukuuta 2006 kello 14.53
linkki
|
Loskalmilaisen merikampanjan edetessä on pikkuhiljaa ruvennut läntinen maailmankatsomus avautumaan (Suuri kiitos mm. Viljon Hurmeveljien sivuille, josta on irronnut paljon hyviä ideoita ja tietoa.) ja sehän nostattaa pääkoppaan lisää kysymyksiä.
Tämä ei kampanjassa ole vielä ajankohtainen, mutta ruvennut muuten kiinnostamaan.
Eli mitä eroja on läntisessä(Malkioni) sankarimatkailussa tähän perinteiseen Orlanthimatkailuun?
Aiheesta olen netistä yrittänyt etsiä, mutta ainoa lyhyt juttu on löytynyt Nick Brooken etyries.com sivuilta.
Orlanthien matkoihin ja myytteihin on tullut perehdyttyä aika paljonkin tuon meidän HQ kampanjan aikana. Lisäksi myös King of Dragon Pass pelissä on mielestäni hyvin kuvattu noita jumalmyytteihin perustuvia matkoja.
Kai tämäkin aihe jotenkn Loskalmiin sopii, ainakin hengelliseen puoleen.
Laitoin sen siksi tänne, enkä avannut uutta ketjua.
|
newsalor
linkki
5. joulukuuta 2006 kello 9.53
|
newsalor
5. joulukuuta 2006 kello 9.53
linkki
|
Sankarimatkat ovat periaatteessa samanlaisia. Jos sinulla on HeroQuestin sääntökirja, niin sen sääntöjen sankarimatkojen vaiheita kun seuraat, niin olet oikeilla jäljillä.
Siis periaatteessa sinulla on tarina eli myytti, jossa hahmosi kulttuurin jokin heeros seikkailee. Heorttilaisilla nämä heerokset ovat jumalia ja heidän lapsiaan, kun taas loskalmilaisilla nämä ovat pyhimyksiä sun muita. Sankarimatkaaja pyrkii toistamaan tämän myytin saadakseen vastaavanlaisen seurauksen siitä, kuin alkuperäinen heeros.
Aluksi suoritetaan seremonia, jossa sankarimatkaajan yhteisö antaa hänelle tukensa ja sitten siirrytään tuonpuoleiseen. Orlanthien tapauksessa tämä olisi siis Jumalmaailmaan esim. Orlanthin pitkätaloon. Sieltä sitten poistuttaisiin ja lähdettäisiin sankarimatkalle ts. Jumalten Sotaan eli sankaritasolle. Vastaavasti lännessä käydään ensin mutka Olemusmaailmassa eli velhoulottuvuudessa ja koetaan ykseyttä pyhien kanssa ja lähdetään sen jälkeen sankarimatkalle Jumalten Sotaan. Sankarimatkalle ominaista on juuri tuo Jumalten Sotaan matkaaminen.
Loskalmilaisten sankarimatkat ovat siis samanlaisia kuin heorttilaistenkin, mutta myytit taas ovat erillaisia. Tämä liittyy kuitenkin enemmän itse kulttuurin arvoihin kuin vaikkapa magian lajiin.
Minkälaisia loskalmilaiset myytit sitten ovat? Noh, tähän suosittelisin sinun tekevät tutkimustyötä käyttäen lähteinä mm. Raamattua, keskiaikaisia pyhimystarinoita, muiden monoteististen uskontojen myyttejä, Pyöreän pöydän ritareiden seikkailuja ja Revealed Mythologiessia. Lähinnä minusta tärkeintä on muistaa, että Loskalm on tarkoitettu olevan onnistunut utopia, joten Platonin Atlantis lienee yhtä relevantti, kuin Raamattukkin. Ehkä keskeisin Glorantha-kysymys on kuitenkin selvittää heidän suhteensa Logiikan Maahan. Abiding Bookiahan he eivät ainakaan käytä, joten heillä on eri "Raamattu" kuin rokareilla.
Yleisellä tasolla lähtisin liikkeelle siitä, mitkä minkäkin kulttuurin arvot ovat ja siirtyisin sitten estetiikkaan.
Jos vaikka Loskalmissa periksiantamattomuus ja nöyryys olisi erityisen kovassa huudossa ja tällaiselle myytille olisi kysyntää kampanjassasi, niin voisit kehitellä myytin Nöyrästä Ritarista. Sanotaan vielä vaikka, että yhteisöänne vaivaisi kuivuus. Tässä myytissä Ritari olisi saanut käskyn Irensavalilta (Näkymättömältä Liikuttajalta eli Jumalalta) tehdä jotain, vaikka vartioida Suurta Lähdettä. Ajat muuttuivat kolkoiksi ja lähde kuivui. Ritari kuitenkin jatkoi sen vartiointia. Kaikki menee yhä enemmän perseelleen ja joku maajussi kyseenalaistaa lähteen vartioinnin. Noh, ritarimme tajuaa, että vartioi sitä ylpeyttään ja nöyrtyy ja lähtee etsimään ongelmaa. Sanotaan vaikka, että ritari kävisi kysymässä velholta neuvoa ja tämä opastaisi ritarin etsimään syytä syvemmältä. Nooh, sitten kävisi ilmi, että Suuri Lähde oli paennut maan alle pakoon harhaoppista velhoa Valindusta, joka koitti jäädyttää kaikki maailman vedet. Ritarimme puollustaa Suurta Lähdettä kylmyyttä vastaan, vaikka se tuntuu mahdottomalta tehtävältä niin kauan, että Zzaburin loitsu sulattaa jäätikön. Lopuksi hän palaa ja tuo kansalle puhdasta vettä.
Ropeconissa Greg puhui myyteistä. Hänen mukaansa myytissä on 4 tasoa. Ulkomuistista mutuille ne olivat:
1. Valhe eli tarina
2. Yhteiskunnallinen merkitys
3. Kosminen merkitys
4. Ikuinen merkitys
Tarinahan meillä on jo tuossa. Yhteiskunnallisella tasolla näyttäisi siltä, että mikäli nöyrästi työskentelee muiden hyväksi, eikä luovuta, niin se palkitaan. Kosmisella tasolla käy ilmi ainakin se, että lähdevesi on siksi puhdasta ja löytyy maan alta, koska se välttyi Velho Valinduksen kosketukselta. Ikuista tasoa ei voi sanoiksi pukea ja täytyy sanoa, että kohtuu uskomatonta, jos joku sen roolipelatessa kokemuksena saavuttaa.
|
Bellad
linkki
5. joulukuuta 2006 kello 12.46
|
Bellad
5. joulukuuta 2006 kello 12.46
linkki
|
[quote:d80516400f="newsalor"]
Tarinahan meillä on jo tuossa. Yhteiskunnallisella tasolla näyttäisi siltä, että mikäli nöyrästi työskentelee muiden hyväksi, eikä luovuta, niin se palkitaan. Kosmisella tasolla käy ilmi ainakin se, että lähdevesi on siksi puhdasta ja löytyy maan alta, koska se välttyi Velho Valinduksen kosketukselta. Ikuista tasoa ei voi sanoiksi pukea ja täytyy sanoa, että kohtuu uskomatonta, jos joku sen roolipelatessa kokemuksena saavuttaa.[/quote:d80516400f]
Eikös tuossa ole melko selkeästi ikuinen merkitys kun vähän katsellaan pintaa syvemmälle loistavaa tarinaasi.
"Asioita voi muuttaa muuttumalla"
|
newsalor
linkki
5. joulukuuta 2006 kello 14.40
|
newsalor
5. joulukuuta 2006 kello 14.40
linkki
|
Vai, että loistava tarina. Parissa minuutissa päästäni heitin. :o
Nerokas huomio, jota en laisinkaan ajatellut. Se tosin menisi kaiketi tuonne kohdan 2 tai 3 puolelle tjsp., koska Gregin mukaan tuota neljättä tasoa ei voi ilmaista sanoin, koska sitä ei löydy niin ajatusten, kuin fyysisten asioidenkaan maailmassa. Gregin mukaan kokemuksen voi kuitenkin yrittää ilmaista vaikka sanoin tai taiteen avulla, mutta silloin se ei enää ole se kokemus, vaan se on siitynyt kolmannesta maailmasta joko ajatusten tai fyysisten asioiden tasolle. Siispä jos joku tuosta nyt jonkun mystisen oivalluksen saisi, niin kaippa sen voisi pukea sanoiksi esim. noin.
Hippi- voimaa!
|
Bellad
linkki
5. joulukuuta 2006 kello 17.13
|
Bellad
5. joulukuuta 2006 kello 17.13
linkki
|
[quote:ed13931c99="newsalor"]Vai, että loistava tarina. Parissa minuutissa päästäni heitin. :o
[/quote:ed13931c99]
Ymmärsin kyllä, että se oli puhdas päästä pöytään malli, ja siksi sitä pitikin kehaista.
|
viljo
linkki
7. joulukuuta 2006 kello 17.19
|
viljo
7. joulukuuta 2006 kello 17.19
linkki
|
aikaa on kirjoittaa vain lyhyt kommentti, mutta sanoisin että newsalor kiteyttää myös oman näkemykseni loskalmilaisesta sankarimatkailusta. näen, että loskalmilaiseen sankarimatkan kuvailuun, tai varsinaiseen myyttiin liittyvät adjektiivit ovat superlatiivissa isolla S:llä ja muutenkin kuvailu on mahtipontista. Esimerkiksi orlanthi featti "kirkas kilpi" voitaisiin näkemykseni mukaan loskalmilaistaa kirjoittamalla se vaikkapa muotoon "taivaallisen kirkkauden kilpi" tms. loskalmilaisuus on, kuten newsalor taisi kirjoittaa, toimiva utopia jota pidetään ylivertaisena muihin kullttureihin nähden (loskalmissa siis). tämä on mielestäni syytä heijastaa myös mytologiaan. joku on jossain foorumilla kirjoittanutkin, että loskalmilaisten velhokoulujen loitsuja kirjoitettaessa voi hakea inspiraatiota Mustan hevosen kreivikunnan taikuusorganisaatioiden kirjoista. ylitseampuva tyyli on se juttu myös myyteissä ja sankarimatkoissa.
|
Vesa
linkki
7. joulukuuta 2006 kello 20.25
|
Vesa
7. joulukuuta 2006 kello 20.25
linkki
|
newsalor, kerta tuollaista settiä saat tuosta vaan väännettyä, niin mitenkäs olisi vähän laajemmin moisesta kirjoittaminen? The Zin Lettersiä vähän ajatellen, mielestäni tuollainen kulttuurien sankarimatkailujen vertaileminen, ja sankarimatkailuun syvällisemmin puuttuminen voisi olla oiva artikkeli-idea.
|
Nasse
linkki
8. joulukuuta 2006 kello 14.16
|
Nasse
8. joulukuuta 2006 kello 14.16
linkki
|
Kiitoksia. Monta asiaa taas valkeni.
Tarvitsee kysellä ja yrittää vääntää rautalangasta, jotta tuo malkionitouhu avautuisi. Orlanthiglorantha on niin selkäytimessä, että täytyy hakea täältä foorumilta aina välillä ammattiapua. Eli Pari kysymystä irtoaa kyllä samantien.
[quote:e7e466f08d]Vastaavasti lännessä käydään ensin mutka Olemusmaailmassa eli velhoulottuvuudessa ja koetaan ykseyttä pyhien kanssa [/quote:e7e466f08d]
Millä tavalla olette kuvanneet tai kuvailisitte peleissänne Olemusmaailmaa ja velhoulottuvuutta?
Kiinnostaa myös nuo jumalajan myyttien näkemyserot.
Miten Malkioniuskontoa harjoittava esim. ajattelee Valontuojienmatkasta? Tunnustaako hän edes sitä tapahtuneen vai onko se tapahtunut eri uskontoryhmillä vain eri tavalla?
|
Juha R
linkki
20. joulukuuta 2006 kello 10.11
|
Juha R
20. joulukuuta 2006 kello 10.11
linkki
|
Jos sinulla on tuo uusin unfinished work Middle Sea Empire niin sieltähän löytyy jostain s. 40 paikkeilta kiinnostava kuvaus siitä miten heroquestaaminen on lännessä kehittynyt (Gregin mukaan).
Eli aluksi malkionit eivät heroquestanneet lainkaan. Arkat oli ensimmäinen ja hänen tekniikkansa jäivät aluksi arkatinpalvojien salaisuudeksi.
Jumaltietäjät varastivat nämä salaisuudet ja toisaalta levittivät ne niin laajalle että vaikka kaikki nykykirkot tuomitsevat jumaltietäjät ne kaikki silti käyttävät näitä keinoja. Kolmannella ajalla siis on paljon sellaista heroquestaamista kuin ylempänä esitettiin.
Heroquestithän eivät sijoitu Olemustasoille vaan sankaritasoille, eli Jumalten sotaan.
Olemustasot minä näen kahdella eri tavalla: toisaalta ne pitävät sisällään malkionien paratiisin (Solace), pyhimysten "asunnot", ja myös entropiatason eli helvetin. Eli akseli on lähemmäs Jumalaa tai toisaalta kauemmaksi hänestä (suhteessa arkimaailmaan).
Tämän visualisointi on helpohkoa: Dantea ja muuta taivaallista visiointia vaan peliin.
Toinen ulottuvuus on se että Olemustasot ovat velhojen manipuloimien luonnonlakien verkosto. Eräänlainen ideoiden maailma. Maallinen maailma on materiaa ja normaalisti ihmiset erottavat aisteillaan pelkkää materiaa. Olemustaso on energian hengen, ajatusten ja lain maailma, ja vain velho pystyy aistimaan siitä jotain.
Sen visualisointi on vaikeampaa ainakin minulle. Monet eivät pidä koko olemustasosta ja ovat sitä mieltä että velhous pärjää ihan hyvin ilmankin, eli velho voi manipuloida lakeja ilman että näkisi niitä tai kävelisi niitten joukossa. Itse tykkään olemustasojen ajatuksesta, mutta tarkkana pitäisi olla pelissä ettei siitä tulisi täysin vastaava paikka kuin shamaanien henkiulottuvuus tai vielä pahempaa, jonkinlainen Gloranthan vastine cyberpunkin virtuaalimaailmoille.
Teen tässä nyt yhden yrityksen asian hahmottamiseksi. Muita mielipiteitä olisi hauska kuulla.
Oletetaan että velho haluaa oppia tulentekoloitsun. Loitsut ovat pikkutarkkoja eli kohde on vakio. Sanotaan vaikka että loitsu on Sytytä Nuotio.
Olemustaso ja luonnonlait ovat hierarkisia. Tulen kyseessä ollessa lähtisin liikkeelle siitä mikä on suurin maailmasta löytyvä esimerkki tulesta - aurinko. Aurinko on malkioneille velho Ehilm. Olemustasolla Tulen täydellistä manifestaatiota voisi symboloida esim. tulinen tai kultainen palatsi, jossa Ehilm asuu. Palatsi olisi valtava kompleksi jonka jotain pientä loukkoa velho yhtä loitsua opiskellessaan tutkisi. Esimerkiksi pientä kammiota jonka keskellä palaa "täydellinen" tulisija. Tätä loitsun symbolia tarkastelemalla velho voisi oppia sen, miten tämä saadaan manifestoitumaan maalliseen maailmaan - loitsuna.
|
Garrik
linkki
19. toukokuuta 2007 kello 12.13
|
Garrik
19. toukokuuta 2007 kello 12.13
linkki
|
Terve,
Vanha keskustelu, mutta heitänpä ajatuksen...
[b:b5fef8a309]Juha R kirjoitti:[/b:b5fef8a309]
[quote:b5fef8a309]...tai vielä pahempaa, jonkinlainen Gloranthan vastine cyberpunkin virtuaalimaailmoille.[/quote:b5fef8a309]
Periaatteessa en näe Olemustasojen rinnastamista cyberpunkin virtuaalimaailmoihin mitenkään ongelmallisena. Olen itseasiassa hyödyntänyt Gloranthan eri ulottuvuuksia visioidessani cyberpunkin virtuaalimaailmoja, ja mielestäni moinen voisi hyvin toimia toiseenkin suuntaan.
Olemustasoilla ja virtuaalimaailmoilla on myö se ero, että Olemustasot ovat periaatteessa täydellisiä (ideamaailma), kun taas virtuaalimaailmoissa on vain se, mitä niihin on syötetty. Virtuaalimaailmat ovat toisten ihmisten ideoita, Olemustasot taas Idea itse.
Mielestäni tämän muistaminen auttaa erottamaan Olemustasot cyberpunkin virtuaalimaailmoista.
-G
|
Juha R
linkki
19. toukokuuta 2007 kello 17.36
|
Juha R
19. toukokuuta 2007 kello 17.36
linkki
|
[quote:475436977f="Garrik"]Olemustasoilla ja virtuaalimaailmoilla on myö se ero, että Olemustasot ovat periaatteessa täydellisiä (ideamaailma), kun taas virtuaalimaailmoissa on vain se, mitä niihin on syötetty. Virtuaalimaailmat ovat toisten ihmisten ideoita, Olemustasot taas Idea itse.
Mielestäni tämän muistaminen auttaa erottamaan Olemustasot cyberpunkin virtuaalimaailmoista.
[/quote:475436977f]
Olen samaa mieltä periaatteessa kaikesta mitä sanot. Vielä toisin sanoin, virtuaalimaailma on todellisuuden kuva. Gloranthan maallinen ulottuvuus taas on Olemustason kuva tai varjo. Ja ideoiden maailma on juuri se, miten Olemustason ajattelen.
Pointtinii oli nimenomaan se että pelissä voi silti olla vaikeaa käsitellä olemustasoa niin ettei se halpenisi vain virtuaalimaailmaksi. Jotain henkisempää (olemuksellisempaa?) pitäisi mielestäni tapahtua kuin että 'nyt tää velho loggais sisälle'.
Tai näin luulen puoli vuotta sitten tarkoittaneeni :-D
|
Garrik
linkki
19. toukokuuta 2007 kello 20.21
|
Garrik
19. toukokuuta 2007 kello 20.21
linkki
|
[b:7964c4f981]Juha R kirjoitti:[/b:7964c4f981]
[quote:7964c4f981]...pelissä voi silti olla vaikeaa käsitellä olemustasoa niin ettei se halpenisi vain virtuaalimaailmaksi.[/quote:7964c4f981]
Ymmärrän pelkosi. Tässä palaamme mielestäni yhteen roolipelaamisen pyhistä laeista: sitä pelataan, mistä tykätään. Jos Olemustason käsittely virtuaalimaailmana tuntuu "halvalta", on tarve kehittää peliä omia haaveita vastaavaksi...
[quote:7964c4f981]Jotain henkisempää (olemuksellisempaa?) pitäisi mielestäni tapahtua kuin että 'nyt tää velho loggais sisälle'.[/quote:7964c4f981]
...ja tässä kait on se, mistä silloin lähdetään liikkeelle. Henkisen kokemuksen kuvaaminen ja siirtäminen osaksi peliä on vaativa juttu. Ennen kaikkea se vaatii porukalta hyvää yhteishenkeä ja luottamusta siihen, että henkisten asioiden pohtiminen kuuluu tähän peliin.
Olen itse vuosien ajan vetänyt pelejä omassa maailmassani, jossa on velhoja, magiaa, ja jonkinlainen "tuonpuoleinen", joista velhoilla on omat teoriansa ja käsityksensä. Kesti about viisi vuotta, ennen kuin näiden käsitysten pohtiminen loitsuja suuremmalla tasolla tuli itselleni mieleen, ja sen jälkeen lähemmäs kymmenen vuotta, ennen kuin olemme saaneet luotua pelikulttuurin, jossa "velhoa pelaava" pelaaja haluaa - ja ennen kaikkea OSAA - pohtia asioita henkisesti ja maailman sisältä käsin.
En tiedä, miten Gloranthan velhoudesta kirjoitetut teokset tukevat tällaista peliä. En edes muista, onko tällaisia teoksia (vielä) kirjoitettu.
Sinä varmaan tiedät?
[quote:7964c4f981]Tai näin luulen puoli vuotta sitten tarkoittaneeni[/quote:7964c4f981]
Onko puolessa vuodessa tapahtunut kehitystä tuon "halpenemisen" ongelman poistamisessa?
-G
|
Juha R
linkki
21. toukokuuta 2007 kello 19.25
|
Juha R
21. toukokuuta 2007 kello 19.25
linkki
|
Noh, yllä kirjoitettu oli vain mutuilua Nassen kysymykseen liittyen. En pelaa enkä suunnittele peliä länteen joten ei ole ollut tarvetta sen syvemmälle mennä aiheeseen... mutta jos aloittaisin nimenomaan malkionipelin niin tätä olisi kyllä välttämätöntä miettiä.
HQ:ssa on asiasta kirjoitettu mielestäni juuri niin abstraktisti ja huonosti että tulee vaikutelma juuri tuommoisesta virtuaalihumpuukista, jota kukaan ei ole oikeasti kokeillut pelata. Gregin vastaukset listoilla on ollut saman tapaisia. Eikä hän kai meinaakkaan että sinne juurikaan mentäisiin mitään tekemään, vaan velhotkin operoivat lähinnä sankaritasolla.
Olen kyllä varma että myös Olemustasoista saisi jotain siistiä aikaiseksi.
|