|
Arkat
linkki
28. huhtikuuta 2002 kello 16.22
|
|
Arkat
28. huhtikuuta 2002 kello 16.22
linkki
|
Katselin tuossa Silmänkääntö-ketjua, ja eräs vanha mutta jatkuva ongelma RuneQuestin säännöissä hyppäsi mieleeni.
Sääntöjen mukaanhan Hiipiminen ja Piileskely toimivat Kuuntelua ja Havaitsemista vastaan - eli toinen vähennetään toisesta (hieman nolosti täytyy tässä myöntää etten juuri nyt ole varma kumpi kummasta, mutta tokkopa tuon on väliä - oletan nyt että "aggressiivinen" kyky, Hiiviskely tai Piileskely, vähennetään "passiivisesta", eli asianmukaisesta havaintokyvystä). Tämä luo valtavan ongelman - joka kärjistyy pelinkaatajaksi "korkeilla" (100%) taidoilla - ja toisen vain hiukan pienemmän.
Ongelma 1. (se pienempi)
Entäs onnistumistasot? Mitä erikoisonnistuminen tekee? Entä kriittinen? Taidon kertominen puolella tai kahdella ennen sen vähentämisestä puolustavasta taidosta olisi hullua (kts. alla). Ja entäs kun "puolustava" taito saa erikoisonnistumisen? Tolkku on vähissä.
Ongelma 2.
Turonhald, Rigsdalin noviisi ja klaanin tarkkasilmäisin ja -korvaisin vartiomies (Havaitse ja Kuuntelu 100%), seisoo seurueensa leirin reunalla yöllä. Rigsdalin siunaus sallii hänen nähdä tähtien valossa kuin päivällä. Viekas-Edguld, Khrarstin salamurhaaja (Hiipiminen ja Piileskely 100%), hiipii kohti leiriä, aikeinaan yllättää vartiomies ja nukkujat.
Käsittääkseni sääntöjen mukaan tilanne ratkaistaan näin: Edguld heittää Hiiviskelyn ja Piileskelyn (ilmeisesti sääntöjen mukaan samalla heitolla molemmat), ja onnistuu vähintään normaalisti. Näin Turonhaldin taidoista vähennetään 100%-yksikköä. Turonhald epäonnistuu surkeasti 0%:n taidoilla (mitenkäs tässä muuten menetellään, yksi vai kaksi heittoa kun käytetään kahta kykyä? Periaatteessa kaksi heittoa on epäreilua, koska todennäköisyys että toinen kahdesta onnistuu on reilusti parempi kuin mahdollisuus onnistua molemmissa Salavihkaisuus-kyvyissä samalla heitolla). Salamurhaaja lahtaa koko leirin (mieluiten upouuden ja ihastuttavan Selkäänpuukotus-kykyni avulla :wink: ). Sama toimisi myös toisin päin (Havaintokyky vähennetään Salavihkaisuuskyvyistä).
Näin siis salavihkaisuustilanteet ovat samantaitoisilla hahmoilla automaattisia voittoja hiipijälle? Ei kuulosta järkevältä.
Ratkaisuja?
- Onnistumistason mukaan ratkaiseminen ei toimi, sillä tasapelit olisivat yleisin tilanne taitavien osapuolten kesken (ja mitä silloin tapahtuu?).
- Katsotaan kumpi heitti matalamman tuloksen ja onnistui? Entäs sitten erikoiset ja kriittiset? 02 joka on kriittinen voittaa 02:n joka on erikoinen kuulostaa järkevältä. Tämä on paras vaihtoehto jota minulle tulee mieleen.
- Vastustustaulukko? Kenties aivan uusi kykyvastustustaulukko? Enpä usko, taulukoita varten on oma peli, Sääntömestari. Eikun Roolimestari. Eikun Lakikirjamestari?
|
|
Nysalor
linkki
28. huhtikuuta 2002 kello 16.55
|
|
Nysalor
28. huhtikuuta 2002 kello 16.55
linkki
|
Arkat:
[i:4c1c5e5ecb]Entäs onnistumistasot? Mitä erikoisonnistuminen tekee? Entä kriittinen? Taidon kertominen puolella tai kahdella ennen sen vähentämisestä puolustavasta taidosta olisi hullua (kts. alla). Ja entäs kun "puolustava" taito saa erikoisonnistumisen? Tolkku on vähissä.[/i:4c1c5e5ecb]
Sääntöjen mukaan onnistumistasolla ei ole yhtään mitään väliä luettelemissasi neljässä kyvyssä. Kaikilla kyvyillä ei vain yksinkertaisesti ole erikoisonnistumisia tai kriittisiä onnistumisia. Toisaalta ainakin minun mielestäni niillä voisi ehkä vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kyky toimii. Esimerkiksi kriittisellä Havaitse-heitolla vartiomies havaitsee piileskelevän hahmon aika tarkankin olemuksen, kun taas tavallinen onnistuminen antaa vain käsityksen liikkeestä. Kannattaa ajatella tilanteen pohjalta ja antaa sitä parempia etuja mitä parempi onnistuminen on.
[i:4c1c5e5ecb]Käsittääkseni sääntöjen mukaan tilanne ratkaistaan näin: Edguld heittää Hiiviskelyn ja Piileskelyn (ilmeisesti sääntöjen mukaan samalla heitolla molemmat), ja onnistuu vähintään normaalisti. Näin Turonhaldin taidoista vähennetään 100%-yksikköä.[/i:4c1c5e5ecb]
Säännöissä kuitenkin sanotaan myös seuraavaa: "Jos hahmo haluaa piileskellä ja liikkua samaan aikaan, mahdollisuus on puolet normaalista piileskelykyvystä." Piiloutuminen ei siis ole aivan itsestäänselvyys ja tälläkin hurjalla salamurhaajalla mahdollisuus piiloutua olisi liikkuessa vain 50 %. Niinpä epäonnistuessaan Piileskelyssä salamurhaaja olisi hyvin alttiina vartiomiehen tarkkaavaiselle katseelle. Havaitsemiseen kannattaa toki antaa vielä bonuksia, jos kerran vartija näkee tähtien valossa kuin päivänvalossa. Toisaalta bonuksia voi myös ihan hyvin antaa, jos hiipijä ei tiedä yhtään, missä vartiomies seisoo. Mistäpä hän silloin tietäisikään, mistä suunnasta häntä ei saa nähdä?
Kannattaa tietysti huomioida, että hiipijän taakka vähentää myös kykyä. Säännöissä sanotaan myös: "Jos joku kuuntelee hiipijää, hiipimisheitto heitetään kerran meleevuorossa." Vartiomiehen voisi juuri olettaakin kuuntelevan juuri mahdollisen salavihkaisen vainolaisen varalta. Jos maastossa on paljon risuja tai muuta yhtä ikävää, niistä voi laittaa miinuksia hiipimiseen, jolloin vartijalla on ihan realistiset mahdollisuudet kuullakin hiipijä. Meneehän matkassa sentään varmaankin useampia meleevuoroja, kun hiipien ja piileskellen eteneminen ei todellakaan ole kovin nopeaa puuhaa.
No, yhtä kaikki suosin ihan raa’asti tilanteen arvioimista realismin näkökulmasta, enkä niinkään mutkikkaita sääntöjä, joissa olisi vihje joka tilanteeseen. Jos kerrassaan näyttää siltä, että vartijalla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet havaita tunkeilija, niin sen saa aikaan sopivilla bonuksilla. Tarinan kannaltahan tarkka sääntöjen soveltaminen ei ole välttämätöntä, vaan pelinjohtaja voi ohjailla peliä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Ja ainahan pelinjohtaja voi huijata, jotta tarina etenisi toivottuun suuntaan. :smile:
|
|
Tero Kaija
linkki
28. huhtikuuta 2002 kello 20.07
|
|
Tero Kaija
28. huhtikuuta 2002 kello 20.07
linkki
|
Joskus muinoin lähes tappelimme kyvyistä Hiipiminen ja Piileskely. Tämän jälkeen päädyimme kokeilemaan taitoja oikeassa elämässä.
Hiipiminenhän tarkoittaa hiljaa liikkumista. Eli nurmikolla sukkasillaan hiljaa liikkuminen onnistuu vaivatta, mutta hämärä vaikeuttaa toimintaa, koska on vaikeampaa nähdä, mihin astuu. Sama koskee, jos metsässä yrittää liikkua hiljaa, sillä silloin tulee helposti astuttua johonkin rasahtavaan oksaan tai vastaavaan. Pimessä metsässä liikkuminen on täten erittäin vaikeaa. Tämän takia metsästä yöllä tuleva varas on helppo kuulla.
Piileskely onkin sitten mielenkiintoisempi tapaus. Tätä testatessamme huomasimme, että pimeys vaikuttaa samalla tavalla vaikeuttavasti piileskelyyn, vaikka luulisi, että pimeässä on helpompi piileskellä. Pimeässä kuitenkin havannointi itsellään on vaikeampaan ja hyvään piilopaikkaan asettuminen on vaikeampaa. Päivänvalossa paikkoja tutkiessa nämä pimeässä hyväksi osoittautuneet piilopaikat eivät enää olleetkaan kovin mahtavia. Toisaalta metsä antaa taas plussaa piiloutumiseen, koska siellä on huomattavasti enemmän parempia piiloutumispaikkoja.
Eli näiden testien perusteella päädyimme siihen, että piiloutujalle tulee miinusta pimeästä samaan tapaan kuin havainnoitsijalle. Ja pimeässä metsässä pystyt varmasti olemaan piilossa vartijalta, mutta tämä saattaa kuulla sinut, jos yrität kulkea metsässä hiljaa.
Tottakai on sitten muitakin seikkoja, jotka vaikuttavat kykyihin: Tasaisella maastolla on lähes mahdotonta olla piilossa, ja vaatetuskin merkitsee paljon. Ja mielestäni säännöissäkin oli maininta, että jokainen ENC-piste metallihaarniskaa tai -aseita antaa yhden pisteen miinusta hiipimiseen, ei suinkaan kaikki tavarat.
Mutta kuten aina ennenkin, järjen käyttö suositeltavampaa kuin tarkkojen sääntöjen noudattaminen. :smile:
|
|
Nysalor
linkki
28. huhtikuuta 2002 kello 23.11
|
|
Nysalor
28. huhtikuuta 2002 kello 23.11
linkki
|
Tero Kaija:
[i:f8d18666e8]Ja pimeässä metsässä pystyt varmasti olemaan piilossa vartijalta, mutta tämä saattaa kuulla sinut, jos yrität kulkea metsässä hiljaa.[/i:f8d18666e8]
Tässä Arkatin esimerkissä kuitenkaan vartiomiehelle ei ole haittaa pimeydestä siunauksensa vuoksi, joten näkeminenkin on ihan mahdollista. Joka tapauksessa kivoja testejä. :smile:
[i:f8d18666e8]Ja mielestäni säännöissäkin oli maininta, että jokainen ENC-piste metallihaarniskaa tai -aseita antaa yhden pisteen miinusta hiipimiseen, ei suinkaan kaikki tavarat.[/i:f8d18666e8]
Joo, oikein hyvä tarkennus, kun taisin tuon asian ilmaista vähän ylimalkaisesti. Itse asiassa homma koskee vain metallipanssari, eikä ollenkaan aseita.
[i:f8d18666e8]Mutta kuten aina ennenkin, järjen käyttö suositeltavampaa kuin tarkkojen sääntöjen noudattaminen.[/i:f8d18666e8]
Jep, tämä on erinomainen ohje ja kannattaakin ajatella tilannetta ihan järjen kannalta ja päättää sillä perusteella mahdolliset bonukset tai vähennykset kykyyn. Säännöt on tarkoitettu vain auttamaan tapahtumien mallintamisessa, mutta niitä voi aina soveltaa tarpeen mukaan. Täydellisesti todellisuutta mallintavia sääntöjä ei ole varmastikaan keksitty vielä. :smile:
|
|
Tero Kaija
linkki
29. huhtikuuta 2002 kello 5.26
|
|
Tero Kaija
29. huhtikuuta 2002 kello 5.26
linkki
|
Semmonen asia tulikin tässä mieleen, että vähennetäänkö havainnoitsijan kyvystä piileskelijän alkuperäinen kyky vai muutoksien jälkeen laskettu kyky?
Eli jos piileskelijän taito on 100%, mutta saa avoimesta paikasta vaikka -50% muutoksen, vähennetäänkö havainnoitsijan kyvystä 100- vai 50-prosenttiyksikköä?
|
|
Guzmo
linkki
29. huhtikuuta 2002 kello 6.03
|
|
Guzmo
29. huhtikuuta 2002 kello 6.03
linkki
|
Sanonko minne pitää tunkea kaikki RQ:n tyhmät säännöt?
Tuon asian voi ratkaista vaikka heittämällä kummallekkin osapuolelle erikseen ja katsomalla kumpi onnistui paremmin (huomioiden kriittiset ja erikoiset).
Jos on isoja kykyeroja niin kyvyt voi jakaa vaikka kymmenellä.
Tai jakamalla kyvyt sopivalla luvulla ja käyttämällä esim. vastustustaulukkoa.
|
|
Guzmo
linkki
29. huhtikuuta 2002 kello 6.08
|
|
Guzmo
29. huhtikuuta 2002 kello 6.08
linkki
|
[i:930b727e6a]
Eli näiden testien perusteella päädyimme siihen, että piiloutujalle tulee miinusta pimeästä samaan tapaan kuin havainnoitsijalle. Ja pimeässä metsässä pystyt varmasti olemaan piilossa vartijalta, mutta tämä saattaa kuulla sinut, jos yrität kulkea metsässä hiljaa.
[/i:930b727e6a]
Mä kyllä näen pimeän todella pimeänä ja silloin ei välttämättä näe vaikka peikko seisoisi metrin päässä.
Kaikki pimeässä vartioineet tietävät kyllä sen, että kun näköaisti ei toimi kunnolla (kun on pimeää) niin kuuloon tulee kiinnitettyä enemmän huomiota. Ei se vaan vartiomiestä välttämättä hetkauta jos esim. metsässä narahtaa pari kertaa pimeällä. Kyllä se metsä pitää ääntä vaikka siellä ei peikkojoukko hiipisikään.
Ja kyllä minun mielestä metallihaarniskassakin voi jotenkin hiipiä. Ei sen panssarin aina tartte kilistä ja kolista. Pistää vaikka pihkaa kaikkiin liikkuviin osiin :smile:
Hei minne muuten editti taas katosi? Olisin voinut lisätä nämä edelliseen viestiinikin...
|
|
Waylander
linkki
29. huhtikuuta 2002 kello 8.34
|
|
Waylander
29. huhtikuuta 2002 kello 8.34
linkki
|
Hyviä vastauksia on tulvinut kasoittain, joten tyydyn mongertamaan vain sen seikan että huolimatta piileskelijän kyvystä, oli se sitten 100 tai 2000% niin pusikossa voi olla piilossa vain "niin hyvin", eli jos se kataja pensas on kovin pieni, ja piileskelijä siellä piilossa niin kuka tahansa voi hänet sieltä löytää. Eli kyky tarkistus on sellainen joka kertoo onnistuuko piileskelijä ottamaan täyden hyödyn paikastaan, joka esim. voisi olla "Piilo 30%" jolloin havaitsijan kyvystä vähennettäisiin -30. Epäonnistunut piileskely ei haittaa aktiivista havaitsijaa millään tavalla, tai antaa jopa plussia jos alue on suhteellisen avointa.
|
|
Nysalor
linkki
29. huhtikuuta 2002 kello 14.19
|
|
Nysalor
29. huhtikuuta 2002 kello 14.19
linkki
|
Tero Kaija:
[i:02b8ee84ef]Semmonen asia tulikin tässä mieleen, että vähennetäänkö havainnoitsijan kyvystä piileskelijän alkuperäinen kyky vai muutoksien jälkeen laskettu kyky?[/i:02b8ee84ef]
Tätä ei kai missään suoraan sanota, mutta minä ainakin vähentäisin nimenomaan kyvyn muutoksien jälkeen. Juuri sillä kyvyllähän hahmo piileskelee tai hiipii, eikä millään muulla. Ja maastokin vaikuttaa olennaisesti siihen, miten helposti tai hankalasti tarkkailija voi salavihkaisen hiipparin havaita.
Guzmo:
[i:02b8ee84ef]Ja kyllä minun mielestä metallihaarniskassakin voi jotenkin hiipiä. Ei sen panssarin aina tartte kilistä ja kolista. Pistää vaikka pihkaa kaikkiin liikkuviin osiin[/i:02b8ee84ef]
Voihan siinä haarniskassa varmasti jotenkin hiippailla, mutta varmaan se on hankalampaa kuin ilman haarniskaa. Metalliosathan kai aika väkisinkin kolisevat ja naksuvat, ellei niille ole tehty jotakin oikein erityistä. Tosin lyijypanssarihan ei haittaa hiipimistä sitten lainkaan.
|
|
TypoDemon
linkki
29. huhtikuuta 2002 kello 14.20
|
|
TypoDemon
29. huhtikuuta 2002 kello 14.20
linkki
|
Tästä asiasta näyttää kehkeytyvän aika ongelmallinen juttu. Pitänee siis itse lisätä tähän viestiketjuun epäselvyyttä, jotta kaaos voisi vallata tämän maailman...
Meidän porukassa on lähinnä sillee, että PJ määrittelee pitääkö onnistua erikoisella, kriittisellä tai normaalilla että havaitsee jotain. Kriittisellä saattaa huomata jo kaukaa leiriä lähestyvän örrkiryhmän punaisena kiiluvat silmät, kun taas normaalilla huomaa örkit siinä 30 metrin päässä jolloin ehtii ponkaisemaan pystyyn ja nappaamaan miekan huotrasta. No kaipa siinä nyt hiukan enemmänkin ehtii, jos ei hyppää ylös, kun silloin typerät örkit ei tajua, että ne on havaittu. Jokatapauksessa meillä on vähän sillee se juttu, että miltä PJ:stä tuntuu.
Hiippailun suhteen on suunnilleen samanlaisesti. Tosin normaalia onnistumista parempaa ei varmaan koskaan ole vaadittu, kun normaalit hahmot eivät oikein osaa hiipiä. Ja vaikka onkin vähän möhlinyt hiipimisen suhteen, niin ei silti tule välttämättä nähdyksi.
Olemme myös ottaneet sellaisia realiteettejä peliiimme, että metallihaarniskassa on miltein mahdotonta hiipiä. Niillä kun on sellainen paha tapa kilistä ja kolista vaikka kuinka hiipisi. Niissä on myös se huono puoli, että aurinkoisella säällä, ne saattavat aika ikävästi heijastaa valoa, toki tämä ei ole ongelma Tosi Hahmolle. Muutaman teurastuksen jälkeen, kun hohtava haarniska on värjääntunyt punaiseksi, haarniska ei kiillä yhtään. :smile:
Ja jos tässä omia havaintoja vielä ottaa huomioon, niin yöllä metsässä ei näe kymmenenkään metrin päähän. Varsinkaan sitten jos itse istuskelee mukavasti leiritulen ääressä. Minusta havainto/kuulemis mahdollisuutta pitäisi rajoittaa tietyissä tilanteissa. Metsissä ei oikein näe hyvin, ja joissain mystisissä paikoissa ei sitten varmaankaan kuulu niin hyvin? Pitäisi myös ottaa huomioon kaiut. Jos istuskelee luolastossa, ja kuulee ääniä, niin sitä on erittäin vaikea kohdentaa mistä se tulee. Myös äänien voimakkuudet saattavat muuttua paljonkin. Tästä sitten rakennan aasinsillan eläin/hirviö tietoihin. Miten hahmo voi tietää, että ääni tulee vaivaisesta örkistä kun ääni on vahvistunut moninkertaiseksi ja kuulostaa infernaalisen mönjän huudolta? Toki PJ voi kuvailla ääntä sellaiseksi, mutta eikös pelaajat sitten pelkää infernaalisia mönjiä? No se kai sitten on yksilökohtainen asia, mutta pelaajana en kyllä lähtisi pelkkää ääntä pakoon, vaikka oikeasti kuolisin siihen äänen tuomaan kauhuun, tai jotain sellaista. Tälläisessä tilanteessa olisi paikallaan joku rohkeusheitto, mistä tulikin mieleen, että mitä olette käyttäneet rohkeutena? Mahtia? Ja jos onnistuisi kuuntelussa vaikka erikoisen/kriittisen, niin saattaisi kuulla sen jotenkin siten, että tajuaisi sen olevan vain normaalin paskan örkin rääkäisy, eikä minkään infernaalisen mönjän hurja sotahuuto.
Ps: Valaiskoon Epäpyhä Valo tietänne.
|
|
Arkat
linkki
30. huhtikuuta 2002 kello 4.37
|
|
Arkat
30. huhtikuuta 2002 kello 4.37
linkki
|
Waylander: Paras idea tähän mennessä. Piileskelylle katsotaan sääntökirjasta valaistuksen ja maaston vaikutukset, jotka sitten lasketaan haitaksi havaitsijan kykyyn jos piileskelijä onnistuu...
Mjoo, perusongelmani oli siis se, että samantasoisen hiipparin ja havaitsijan "kohtaamisessa" hiippari, sääntöjen mukaan, voittaa aina. Kyseessä kuitenkin on sääntöfoorumi, ja mielestäni tyhmistä säännöistä on syytäkin kinata. Itse vähennän aina onnistuneen piileskely/hiiviskely -heiton yhteydessä noppatuloksen havainnoijan kyvystä, ja erikoisella tai kriittisellä homma menee sen ainoan kumoamattoman säännön mukaan: fiiliksellä, ja vaivattomimman kautta. ;P Tavallisesti sitä on sitten tarvittu samantasoinen onnistuminen että saa edes vihiä koko hiipparista.
|
|
Diaidis
linkki
2. toukokuuta 2002 kello 12.08
|
|
Diaidis
2. toukokuuta 2002 kello 12.08
linkki
|
Tuli tässä mieleen se tapaus kun Role Masterissa taso 15 varkaani onnistui piiloutumaan tyhjään hyvin valaistuun käytävään. Heitto oli jotain mahdoton sarakkeesta -50 "boonuksella". Suvereenisti vain heitin helvetin hyvin ja olin piilossa katon rajassa vartiomiesten kulkiessa alitse. :wink: Hauskaahan se oli. Noh, se oli sellaista Heroic fantasya.
Tuo Runen perus sääntöhän on sellainen peukalo sääntö. Harva meistä pystyy sanomaan miltä tuntuu hiipiä metsässä 100% taidolla, vai? :wink: Katsotaan vaikka voimistelijoita MM tasolta niin he tuntuvat tekevän ihan mahdottomia asioita trapetseilla, jos emme olisi nähneet sitä omin silmin harva meistä olisi uskonut sellaisen olevan mahdollista.
Joten, miksei siis sellainen mestari hiipijä voisi osata liikkua metsän läpi päästämättä ääntäkään ja jos ei ole ääntä niin ei ole kauheasti kuunneltavaakaan. :smile: Veikkaa että päästäkseen 100% tasolle pitäisi osata silloin metsässä liikkumisen niksit. Tottakai miinukset ja boonukset tulevat mukaan, mutta se on sellainen PJ:n harkinnan mukaan oleva juttu.
|
|
Karvajalka
linkki
16. marraskuuta 2002 kello 10.01
|
|
Karvajalka
16. marraskuuta 2002 kello 10.01
linkki
|
hiipiminen on mennyt täällä suunnilleen näin: Heitetään onnistuuko hiippailu, jos onnistu vartia ei kuule. Lähempänä hiippailuun tulee miinuksia, vartia ei kuule. Mikäli on todella isokorvainen tai tarkkaavainen vartia, niin lisää miinuksia. Mikäli möhlää, vartai saa kuuntelun. jos kuulee, kääntyy töllistelemään: havainto- onnist. piileskely, muuten havainto. Epäluuloinen vartia ei nää(hav. epäonn.), mutta jää tarkkailemaan, pitkä alueen tarkkailu voi antaa plussia: uusi hav(+boonus)-piil. Vartia ei nää ja kääntyy takaisin.
Mielestäni kuuntelu (tässä tapauksessa) koskee tavallisuudesta poikkeavien äänien kuulemista. Pari risun riksausta puolentunnin sisään metsästä tuskin hälyyttää vartiaa, mutta yskiminen/kaatuminen metsässä voisi. Vartoivuoron kestäessä pari tuntia, voi vartia nähdä jäniksen rouskuttamassa kaaia kasvimaalla tai mäyrän tonkimassa metsänlaidassa. Vartioidussa kohteessa esim linna, voi joku käydä juomassa tai vaikka ulkohuussissa, joista tulee erilaisia ääniä yms. Tuskin jaksaa kaikista pikkuäänistä valpastua.
Maalaisjärki ja oma näkemys pj:llä sopii tähänkin asiaan paremmin kuin mikään sääntö.
Miten teillä, voiko peikko haistaa tunkeilijan? Tai joku muu otus, koira? Jos voi mitä olette pitäneet kantamana? 2 metriä? Esimerkkinä: kuuro ja sokea koira makaa pihalla. Nälkäinen peikkolainen lähestyy koiraa kirveen kanssa. Missä vaiheessa koira vainuaa peikkolaisen?
|