Vanha foorumi

Takaisin

Jumalien olemuksista

Gloranthan kultit ja uskonto

Nysalor 26. huhtikuuta 2002 kello 14.10

Kirjoittaja	Viesti
Nysalor linkki 19. huhtikuuta 2002 kello 16.41
Nysalor 19. huhtikuuta 2002 kello 16.41 linkki	Ajattelinpa aloitella uuden aiheen, kun keskustelu näyttää siirtyvän Humaktista pidemmälle. Arkat: [i:a15958fb47]Jeh. Ottaen huomioon että käsittääkseni Gloranthassa (ainakin Jumalajan jälkeen) usko tekee jumalan eikä toisin päin, sanoisin että väärää tapaa ei ole.[/i:a15958fb47] Näkisin ehkä enemmänkin, että usko muokkaa yksityiskohtia jumalasta. Orlanthia palvovilla kansoilla saattaa olla paljon erilaisia käsityksiä Orlanthista ja monenlaisia muotoja ja palvontatapoja hänelle, mutta silti heidän jumalansa lienee pohjimmiltaan sama. Jotkut suuret ja mahtavat jumaluudet eivät sitten taas välttämättä tarvitse ollenkaan mitään palvontaa pysyäkseen olemassa. Esimerkiksi Aikaa ei kaiketikaan juuri palvota, mutta hän/se vaikuttaa kyllä silti aika läpikotaisin sisemmässä maailmassa. [i:a15958fb47]Ei siis tietenkään riitä että yksi mies päättää palvoa Orlanthia eri tavalla - sanoisin että tarvitaan Sankari joka on Sankaritavoittelemalla "todistanut" tai "löytänyt" "uuden puolen" vanhasta jumalasta (vrt. Arkat Sankaritavoitteli osoittaakseen olevansa peikko (?)).[/i:a15958fb47] Minä näkisin kuitenkin jonkinlaisen perusrakenteen tämän uskon alla. Auringosta esimerkiksi lienee aika vaikea vääntää kulttia, joka pitäisi sitä valtavana lammikkona. Ehkä tämäkin voisi olla muutettavissa, mutta tuskin ainakaan tavallisten sankarien voimin. Tarvittaisiin maailman rakenteen muokkausta ala jumaltietäjät. :smile: Waylander: [i:a15958fb47]Jos walktapus palvoo Oralanthia ja käy niin että walktapus kohtaa sankarimatkallaan orlanthin niin onko tällä jumalalla mustekalan pää?[/i:a15958fb47] Tuskinpa, enkä tiedä, olisiko Orlanthia palvova walktapus kovin hyvä esimerkki, koska Orlanth liittyy kaiketi aika tiukasti orlanthilaiseen kulttuuriin. Sen sijaan älykäs walktapus voisi vaikka broiden tapaan palvoa Humaktia ja kuvata tämän jumalansa walktapukseksi, jolla on vaikkapa suuri miekka. GEAS: [i:a15958fb47]Ei koska walktapukset eivät voi palvoa mitään jumalaa kun ovat eläimiä.[/i:a15958fb47] Joo, varteenotettava pointti. Walktapukset harvoin ovat älykkäitä, joskin sellaisiakin tunnetaan.
Waylander linkki 20. huhtikuuta 2002 kello 11.18
Waylander 20. huhtikuuta 2002 kello 11.18 linkki	Ok neropatit. Entä jos valaistunut älykäs walktapus (oletetaan että sellaisia on ja se voisi palvoa Orlanthia) olisi valaistuneen barbaarin (joka myös palvoo Orlanthia) kaveri ja nämä menisivät sankaritavoittelussaan jumalulottuvuuteen ja Orlanthin tykö. Millainen Orlanth olisi tässä tapauksessa?
Dovas linkki 20. huhtikuuta 2002 kello 11.25
Dovas 20. huhtikuuta 2002 kello 11.25 linkki	Miin, no näitä tapauksiahan löytyy vaikka millä mitalla (aika yllättävistäkin pantheoneista): Pimeyden ja Helvetin voimilla -peikkopantheoni siis, voi kutsua, palvoa ja uhrata mm. demonille nimeltä Gadoz ja saada siltä loitsuja vastineeksi. Gadoz`pa ilmeisesti on aivan toisissa yhteyksissä sama kuin Ikadz, jota peikot sitten eivät tiiä/usko tms. Ikadz`han mielletään taas monissa yhteyksissä kaaokseksi. Hirvittävää Gadoz`ia kutsuvat peikot ovat Zorak Zoraneja. (Zorak Zoranilla on lukuisia muitakin Helvetin demoneja "hallussaan," joiden herra, loordi, hän on.) Niin, enpä tiedä. Kyllähän se tällä hetkellä Gloranthassa vaikuttaa sankarien sotien kolkuttaessa ovella olevan niin että tietyt jumalat joita kansat palvovat, kasvavat koko ajan vahvemmaksi. Voisiko sitä sitten sanoa, että enemmistö gloranthalaisista kussakin pantheonissa palvoo jumalaa jolla on "selkeimmät" tavoitteet? Sellaiset joita ihmiset itse voivat juuri ja juuri ymmärtää? Ja voisiko sitä sanoa sitten, että tällaiset jumalat olisivat kaikkein ahneimpia (huomaa: läntinen näkemys!) ja tuloksena maanpäällisellä ulottuvuudella on sitten hyvin konkreettisesti vaikuttavia seurauksia: sotia yms., jotka kuitenkin ovat sitten niitä asioita jotka ravisuttavat gloranthalaisten jokapäiväistä elämää eniten? Mä oon mestari kyllä tässä alkuperäisten kysymysten "sotkemisessa;" kohta joku kysyy "niin mitä sä nyt oikeen tarkotat?"... Sori jos sekoitan pakan nyt ihan sekasin. :smile:(huomaa: epäjärjestyksen riimun vaikutukset kaikissa kirjoituksissani :D )
Dovas linkki 20. huhtikuuta 2002 kello 11.37
Dovas 20. huhtikuuta 2002 kello 11.37 linkki	[quote:a7d81a1590] 20.04.2002 klo 14:18, Waylander kirjoitti: Ok neropatit. Entä jos valaistunut älykäs walktapus (oletetaan että sellaisia on ja se voisi palvoa Orlanthia) olisi valaistuneen barbaarin (joka myös palvoo Orlanthia) kaveri ja nämä menisivät sankaritavoittelussaan jumalulottuvuuteen ja Orlanthin tykö. Millainen Orlanth olisi tässä tapauksessa? [/quote:a7d81a1590] Niinpä! Luulisin että se menee samaan piikkiin kuin tämä täynnä kaaosta oleva broo-healer, white lady" Rockwood Mountainsilla, vai missä se oli. Sehän on ihan täysi Chalanan jäsen. Missään ei ainakaan ole kerrottu mistään ongelmista sen Chalanan "hyväksynnästä" hänelle. Torkanit, nuo orlanthit jotka palvovat myös Argan Argaria ja Xenthaa, ovat yrittäneet suorittaa aikoinaan lukuisia kertoja Lightbringers-questia, siten että Chalana Arroyn roolin on korvannut Xiola Umbarin papitar. Yritykset jäivät siihen kun eivät koskaan onnistuneet siinä. (Torkaneiden parantamisen jumalatar on Xiola, ei Chalana.) Sankarin Poluista puhuttaessa luultavimmin se on kultin jäsenyys jolla on merkitystä, eikä niinkään rotu, kuitenkin.
Nysalor linkki 20. huhtikuuta 2002 kello 13.53
Nysalor 20. huhtikuuta 2002 kello 13.53 linkki	Waylander: [i:b50a77561f]Ok neropatit. Entä jos valaistunut älykäs walktapus (oletetaan että sellaisia on ja se voisi palvoa Orlanthia) olisi valaistuneen barbaarin (joka myös palvoo Orlanthia) kaveri ja nämä menisivät sankaritavoittelussaan jumalulottuvuuteen ja Orlanthin tykö. Millainen Orlanth olisi tässä tapauksessa?[/i:b50a77561f] Varmaankin Orlanth olisi tällöin ihminen, koska voisin hyvin kuvitella heidän kulkevan tällöin sellaisia myyttisiä polkuja pitkin, jotka kuvaavat Orlanthin ihmiseksi. Eri asia olisi se, jos kokonaisella älykkäällä walktapusheimolla olisi Orlanth Walktapukseen liittyviä myyttejä. :smile: Dovas: [i:b50a77561f]Gadoz`pa ilmeisesti on aivan toisissa yhteyksissä sama kuin Ikadz, jota peikot sitten eivät tiiä/usko tms. Ikadz`han mielletään taas monissa yhteyksissä kaaokseksi.[/i:b50a77561f] Tässäpä näkyy juuri se, ettei kaaoskaan taida olla ihan selkeärajainen juttu. Ikadz liitetään kai lähinnä Kuoleman ja Epäjärjestyksen riimuihin, mutta esimerkiksi Ralzakarkilla tiedetään olevan palveluksessaan Ikadzin kipupappeja. Sitten taas jossakin päin Lunarin imperiumiakin hyväksytään Ikadzin palvonta. Ikadzin funktiona on ymmärtääkseni myös puhdistaa sielut ennen kuin nämä voivat päästä kuolemanjälkeiseen. Monet kaaoskultit suhtautuvat Ikadzin palvojiin epäluuloisesti siksi, että Ikadzin väen tavoitteena ei ole tehdä loppua maailmasta, koska tällöinhän ei voisi enää tuottaa kipuakaan. Yhtä kaikki siis Ikadzin kaoottisuus on aika kyseenalainen juttu ja vaihtelee arvatenkin kulttuurin mukaan samalla tavalla kuin imemisen hyväksyttävyys malkionien keskuudessa. [i:b50a77561f]Voisiko sitä sitten sanoa, että enemmistö gloranthalaisista kussakin pantheonissa palvoo jumalaa jolla on "selkeimmät" tavoitteet? Sellaiset joita ihmiset itse voivat juuri ja juuri ymmärtää? Ja voisiko sitä sanoa sitten, että tällaiset jumalat olisivat kaikkein ahneimpia (huomaa: läntinen näkemys!) ja tuloksena maanpäällisellä ulottuvuudella on sitten hyvin konkreettisesti vaikuttavia seurauksia: sotia yms., jotka kuitenkin ovat sitten niitä asioita jotka ravisuttavat gloranthalaisten jokapäiväistä elämää eniten?[/i:b50a77561f] Tuskin sodat ovat kuitenkaan seurauksia vain jumalien mielihaluista, vaan pikemminkin niiden syyt ovat monimutkaisempia. Esimerkiksi Seshnelan halu vallata Ralios perustuu toki osaltaan johtajien vallanhimoisuuteen ja oppiin rokarilaisuuden paremmuudesta kaikkeen muuhun verrattuna, mutta myös historiasta löytyy syitä ja niillä perustellaan oikeutus hallita Raliosta. Sartarissa vastentahtoisuus alistua lunarien valtaan johtuu varmasti ainakin osin kulttuurista, joka ei oikein arvosta ulkomaalaisia miehittäjiä. Minusta on aika kova kärjistys väittää, että sankarien sodat käytäisiin vain jumalien mielihalujen vuoksi. [i:b50a77561f]Luulisin että se menee samaan piikkiin kuin tämä täynnä kaaosta oleva broo-healer, white lady" Rockwood Mountainsilla, vai missä se oli. Sehän on ihan täysi Chalanan jäsen. Missään ei ainakaan ole kerrottu mistään ongelmista sen Chalanan "hyväksynnästä" hänelle.[/i:b50a77561f] Chalana Arroyn kultin ideologiana on parantaa ihan kaikkia, koko maailmaa, eikä siinä ole eritelty pois peikkojen tai kaaosotusten kaltaisia usein vihamielisiä porukoita, joskin käytännön syistä parantajat yleensä välttävät ja pelkäävät tällaista sakkia. Chalana Arroyn poika Arroin yritti jopa parantaa kaaoksen siinä tosin onnistumatta. Chalana Arroylle siis tuskin on ensisijaisinta se, onko palvoja kaoottinen vai ei, vaan se, vannooko hän, ettei koskaan vahingoita mitään älykästä olentoa tai tuota kipua tarpeettomasti millekään elävälle olennolle. Kaoottiset äärimmäisen harvoin noudattavat tällaista rajoitusta, eikä heillä siksi ole kovin suuria mahdollisuuksia tulla Chalana Arroyn noviiseiksi. Tosin Ralzakarkilla on omia parantajia, jotka varmasti seuraavat Chalana Arroyn uskomuksia, vaikka ovatkin varmaan valaistuneita. [i:b50a77561f]Torkanit, nuo orlanthit jotka palvovat myös Argan Argaria ja Xenthaa, ovat yrittäneet suorittaa aikoinaan lukuisia kertoja Lightbringers-questia, siten että Chalana Arroyn roolin on korvannut Xiola Umbarin papitar. Yritykset jäivät siihen kun eivät koskaan onnistuneet siinä. (Torkaneiden parantamisen jumalatar on Xiola, ei Chalana.)[/i:b50a77561f] Xiola Umbarissa ja Chalana Arroyssa on silti aika paljon samaa, vaikka XU:n palvojat eivät olekaan täydellisiä pasifisteja eikä heidän tarvitse parantaa kaikkia parannusta tarvitsevia. XU:n palvojat suhtautuvat myös CA:n väkeä paljon vihamielisemmin kaaokseen. Silti XU:n maallikkojäseneksi voi tulla ihan mikä tahansa ei-kaoottinen olento ja hän saa tällöin kultin suojelua. Jopa kääpiöt ja haltiatkin voivat periaatteessa saada tämän aseman tai jopa päästä noviiseiksi. Kukapa siis tietää, vaikka Xiola Umbar olisi vain Chalana Arroyn yksi ilmentymä? :smile: Torkaneista sen verran, että luin kyllä netistä, että Chalana Arroyn osan Valontuoja-myyteissä korvaisi Ernaldan papitar, eikä Xiola Umbarin papitar, vaikka XU korvaakin CA:n pyhissä seremonioissa ja parantamisessa. Enpä tiedä sitten, pitääkö tuo paikkansa, jos sinulla on jokin parempi lähde.
Dovas linkki 21. huhtikuuta 2002 kello 9.13
Dovas 21. huhtikuuta 2002 kello 9.13 linkki	Näinpä. Gadozin & Ikadzin mahdollisesta palasten yhteenliittyvyydestä - loppujen lopuksi mulla ei Gloranthan maailmasta puhuttaessa ole hirveämmin haluja maalailla teesejä jonkin jumalan (viitaten nyt tuohon ajatukseen onko Ikadz TODELLISUUDESSA kaaosta ja että voisiko Gadozilla mahdollisesti olla sitten myös kaaoksen "tahraa") todellisesta, ABSOLUUTTISESTA luonteesta, josta voisi luoda kokonaismielikuvaa jonkun jumalan luonteesta ja ominaisuuksista :smile: (ehkä joitain räikeitä ilmestyksiä kuitenkin lukuunottamatta - lue: greggailu). Mulle riittää se että voi tehdä huomioita mitä Gloranthassa "on", joka ei sitten tietenkään estä havaitsemasta mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä monipuolisesta Gloranthasta. Nysalor kirjoitti: [i:50f6ef46d1]Minusta on aika kova kärjistys väittää, että sankarien sodat käytäisiin vain jumalien mielihalujen vuoksi.[/i:50f6ef46d1] No aivan. Voisin sanoa että se ns. "oikean", todellisen elämän näkökantani, joka pääsi lipsahtamaan (...aika paha). [i:50f6ef46d1]Torkaneista sen verran, että luin kyllä netistä, että Chalana Arroyn osan Valontuoja-myyteissä korvaisi Ernaldan papitar, eikä Xiola Umbarin papitar, vaikka XU korvaakin CA:n pyhissä seremonioissa ja parantamisessa. Enpä tiedä sitten, pitääkö tuo paikkansa, jos sinulla on jokin parempi lähde.[/i:50f6ef46d1] Pystyisitkö laittamaan linkin sille sivulle? Mun tietolähde on kanssa netistä, HW sivut: Torkani mythology - "The dancer in the shadows". [url]www.employees.org/~claycle/hw/magic/index.html[/url]
Nysalor linkki 21. huhtikuuta 2002 kello 13.08
Nysalor 21. huhtikuuta 2002 kello 13.08 linkki	Dovas: [i:b1573cbee6]Mulle riittää se että voi tehdä huomioita mitä Gloranthassa "on", joka ei sitten tietenkään estä havaitsemasta mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä monipuolisesta Gloranthasta.[/i:b1573cbee6] Ihan kivahan sitä on nostaa esiin juuri yhtäläisyyksiä ja tuo Ikadzin ja Gadozin yhtäläisyys kuulostaa ihan uskottavalta. Vastaavasti Toram lienee peikkojen vastine usein kaoottiseksikin mielletylle Tyramille. Peikot ovat tunnetusti yleisesti ottaen aika vihamielisiä kaaosta kohtaan, joten tuskin he tuntevat näissä demoneissa mitään kaaostahraa. Voidaanhan myös Telmoria palvoa sekä Kaaoksen riimun kanssa että ilman riippuen siitä, ovatko palvojina kirotut vai puhtaat telmorit. Jo kulttuurillinen kaoottisuuskin lienee aika vaihtelevaa ja hankalaa. [i:b1573cbee6]Pystyisitkö laittamaan linkin sille sivulle? Mun tietolähde on kanssa netistä, HW sivut: Torkani mythology - "The dancer in the shadows".[/i:b1573cbee6] Tuo sivu on minulle ihan uusi tuttavuus. Itse olen katsellut Torkaneita Jamie "Trotsky" Revellin Torkani-sivuilta ja sieltä nimenomaan [url=http://www.ttrotsky.pwp.blueyonder.co.uk/torkani/gods.htm]Torkanien jumalien sivulta[/url]. Sieltä löytyy seuraava käännetty lainaus: "Xiola Umbarin papittaret täyttävät yleensä Chalana Arroyn roolin myyttisissä uudelleensuorituksissa, joita voidaan tarvita heimon palvomien muiden orlanthijumalien pyhien seremonioiden osana. Kuitenkin Valontuoja-myyteissä (erityisesti auringon paluuta koskevissa) Chalana Arroyta edustaa Ernaldan papitar." Voihan tietysti olla, että korvaamista on joskus yritetty, mutta että siitä olisi epäonnistumisen vuoksi luovuttu.
Arkat linkki 21. huhtikuuta 2002 kello 17.24
Arkat 21. huhtikuuta 2002 kello 17.24 linkki	Nysalor: Sankareiden toimilla viittasin tosiaan lähinnä kultin luonteeseen - jumalien perusluonteet ovat nähdäkseni lähes täysin muuttumattomia (99.9%?). Mjoo... mutta mutta: Näyttävätkö jumalat mukamas joltain? Tarkkaan ottaen on aika vaikea kuvitella että valtavan jumalaisen voiman ihmisiin verrattuna äärettömän mahtavan olemuksen ULKONÄÖLLÄ olisi jotain väliä. Kenties jumalat ovat niin uskomattoman näköisiä että kuolevaiset mieltävät ne siten kuten heille on helpointa? Toisaalta itse pidän ideasta että jumalat näyttävät joltain... Mutta eivätköhän tosiaan seuratut myytit määrää jumalan ulkonäön. Aivan kuin Orlanth näyttäisi erilaiselta Yelmiläisen versiossa Kilpailuista, näyttää tämä varmaankin erilaiselta jopa Orlanthien omissa myyteissä (vaikkapa Myrskyajalle ja Suureen Pimeyteen sijouttuvissa myyteissä). Mutta mielestäni tämä jumalten subjektiivisuus (siis muutenkin kuin ulkonäön suhteen) ei ole yksilöstä, tai edes pienestä ryhmästä, kiinni. Sen määräävät kultit ja kulttuurit. Paha mennä väittämään että on jokin tietty raja, mutta eiköhän se ole joitakin prosentteja kaikista palvojista (joka jo sinänsä on vaikea termi, ottaen huomioon että jumalat saavat "palvontaa" pantheoninsa ulkopuolella, esim. vihollisjumalten rooleissa - vaikka tuolloin tietysti heidän luonteensa vihollisina määrää kyseinen kulttuuri).
Nysalor linkki 21. huhtikuuta 2002 kello 18.41
Nysalor 21. huhtikuuta 2002 kello 18.41 linkki	Arkat: [i:88a2d7ee72]Sankareiden toimilla viittasin tosiaan lähinnä kultin luonteeseen - jumalien perusluonteet ovat nähdäkseni lähes täysin muuttumattomia (99.9%?).[/i:88a2d7ee72] Ehkä jokin perusluonne voi pysyä muuttumattomana, mutta muuttumattoman perusluonteen osuus palvojien näkemyksistä on sitten aivan asia erikseen. Hyvän esimerkin antavat vaikkapa nuo kaoottiset esimerkit, jos Ikadz tunnetaan sekä kaoottisena inhotuksena, kiduttajien jumalana että sielujen puhdistajana. Tyramin kohdalla lienee ihan sama juttu. Perusluonteen osuus näyttää siis olevan aika arvoituksellinen. [i:88a2d7ee72]Näyttävätkö jumalat mukamas joltain? Tarkkaan ottaen on aika vaikea kuvitella että valtavan jumalaisen voiman ihmisiin verrattuna äärettömän mahtavan olemuksen ULKONÄÖLLÄ olisi jotain väliä. Kenties jumalat ovat niin uskomattoman näköisiä että kuolevaiset mieltävät ne siten kuten heille on helpointa?[/i:88a2d7ee72] Tässä on tosiaan järkeä, sillä Humaktin esimerkki ainakin toisi esiin sen, että palvojat voivat nähdä jumalansa erilaisina olentoina. Perusluonne varmaan vaikuttaa tässä sen verran, ettei ehkä Kyger Litoria kai kovin helpolla näe aurinkona ja vastaavaa. :smile: [i:88a2d7ee72]Aivan kuin Orlanth näyttäisi erilaiselta Yelmiläisen versiossa Kilpailuista, näyttää tämä varmaankin erilaiselta jopa Orlanthien omissa myyteissä (vaikkapa Myrskyajalle ja Suureen Pimeyteen sijouttuvissa myyteissä).[/i:88a2d7ee72] Darahappalaiset eivät taida oikein edes tunnustaa moisia kilpailuita, jos oikein olen kuullut. [i:88a2d7ee72]Mutta mielestäni tämä jumalten subjektiivisuus (siis muutenkin kuin ulkonäön suhteen) ei ole yksilöstä, tai edes pienestä ryhmästä, kiinni. Sen määräävät kultit ja kulttuurit. Paha mennä väittämään että on jokin tietty raja, mutta eiköhän se ole joitakin prosentteja kaikista palvojista[/i:88a2d7ee72] Joo, kulttuurien tasolle minäkin veisin jumalien olemusten erot. Eri seuduilla asuvilla orlantheilla on varmasti erilaisia näkemyksiä jumalistaan ja teshnoslaiset palvovat tulenjumalia eri tavalla kuin darahappalaiset. Missä menee edes yhden ja toisen jumalan raja, sekin lienee häilyvää.
Arkat linkki 21. huhtikuuta 2002 kello 19.43
Arkat 21. huhtikuuta 2002 kello 19.43 linkki	Ai katsos, unohtui aivan Gloranthan Visionsin tarina mielestä... tosiaan, siinähän kerrotaan miten kapinallisjumalat päällikkönsä johdolla tunkeutuivat kaupunkiin ja surmasivat keisarin, mistä seurasi yleistä hämminkiä ja Yelmin räjähtäminen... :wink: Kuulostaa varsin erikoiselta kun sen näin sanoo... No joo, elementtiyhteydet nyt eivät välttämättä (paitsi tietenkin elementtien jumalten tapauksessa) ole niin oleellisia - riippuen jumalasta ja pantheonist a(esim. peikkojumalilla ne usein ovat, mutta kai vaikkapa jotkin ZZ:n versiot jättävät Pimeyden vähemmälle). Esimerkiksi juuri Ikadz voi hyvinkin tulla palvotuksi kaaottisena JA pimeyden olentona (ja käsittääkseni "vihollisena" Yelmin kulttuurissa - eikös hän ole jonkinlainen Helvetin kidutusvastaava Yelmin uskonnossa?).
Nysalor linkki 21. huhtikuuta 2002 kello 20.46
Nysalor 21. huhtikuuta 2002 kello 20.46 linkki	Arkat: [i:916f3682f5]Ai katsos, unohtui aivan Gloranthan Visionsin tarina mielestä... tosiaan, siinähän kerrotaan miten kapinallisjumalat päällikkönsä johdolla tunkeutuivat kaupunkiin ja surmasivat keisarin, mistä seurasi yleistä hämminkiä ja Yelmin räjähtäminen... Kuulostaa varsin erikoiselta kun sen näin sanoo...[/i:916f3682f5] Niin, kyseessä lienee jo aika rankkakin ero. Kiinnostavaa on sekin, että ilmeisesti The Glorious Reascent of Yelmin kirjoittamisen aikoina teoksen kirjoittaja Plentonius oli aika epävarma myrskynjumalien nimistä. Joka tapauksessa eri kulttuureissa samatkin jumalat voidaan nähdä paljolti erilaisina ja tämä koskee varmasti erityisesti vieraita jumalia ja vihollisia. [i:916f3682f5]Esimerkiksi juuri Ikadz voi hyvinkin tulla palvotuksi kaaottisena JA pimeyden olentona (ja käsittääkseni "vihollisena" Yelmin kulttuurissa - eikös hän ole jonkinlainen Helvetin kidutusvastaava Yelmin uskonnossa?).[/i:916f3682f5] Jep, Ikadz nähdään useammilla eri tavoilla. Siksipä hänen perusolemuksensa näyttää aika häilyvältä, joskin siihen näyttäisi joka tapauksessa liittyvän kipua. Revealed Mythologies mainitsee vielä seuraavaa: "Ikadz. Puhdistuksen jumala Fonritissa. Ikadz leikkaa ja polttaa pahuuden pois ihmisistä, jotta he seuraavat Ompalamin oppia, jollaisena se esitetään Garangordoksen laeissa. Hän saa virallista valtiollista palvontaa monissa paikoissa ja kiduttajat palvovat häntä kaikkialla." Ikadzilla on siis osansa myös Fonritin sivistyneessä valtiossa nimenomaan puhdistajana. En tiedä, onko darahappalaisessa tai muussa kulttuurissa vastaavaa roolia ja onko rooli silloin nimenomaan Ikadzilla.
Plentonius linkki 22. huhtikuuta 2002 kello 9.49
Plentonius 22. huhtikuuta 2002 kello 9.49 linkki	[i:23a58b5c28]Niin, kyseessä lienee jo aika rankkakin ero. Kiinnostavaa on sekin, että ilmeisesti The Glorious Reascent of Yelmin kirjoittamisen aikoina teoksen kirjoittaja Plentonius oli aika epävarma myrskynjumalien nimistä. Joka tapauksessa eri kulttuureissa samatkin jumalat voidaan nähdä paljolti erilaisina ja tämä koskee varmasti erityisesti vieraita jumalia ja vihollisia. [/i:23a58b5c28] Epävarma? Minä? ... Pikemminkin typerät lampaiden kanssa pelehtijät on epävarmoja. Minä tiedän asioiden oikean järjestyksen, joka on itsestään Yelmistä lähtöisin. Mutta tosissaan niin eiköhän kaikki tiedä mun näkemykset jumalista ja Gloranthasta. Luulen, että kummatkin näkisivät asian omalla tavallaan esimerkin tapauksessa.
Nysalor linkki 22. huhtikuuta 2002 kello 21.06
Nysalor 22. huhtikuuta 2002 kello 21.06 linkki	Kiinnostava pieni lisäys vielä keskusteluun Ikadzista. Huomasin juuri uusinta Tradetalkia lukiessani, että Ikadzia palvotaan myös Ramaliassa sen valtiollisen kirkon suojissa. Muita kivoja tuttavuuksia Ramaliassa ovat kahlitsematonta väkivaltaa edustava Urain, Tyram Taivaskauhu ja jopa Zorak Zoran, joka kuvataan ihmisenä. Joku joskus muinoin esitti epäilyksiä siitä, etteivät ramalialaiset palvoisi Zorak Zorania, mutta kyllä hän Tradetalkin kuvauksen mukaan vain on tärkeässä asemassa Ramaliassa. Mielenkiintoinen joka tapauksessa tämä ZZ:n ihmismuoto. Eipä järin kiltti paikka tuo Ramalia. :smile:
Argenteus linkki 22. huhtikuuta 2002 kello 21.56
Argenteus 22. huhtikuuta 2002 kello 21.56 linkki	[i:a4674c9bb8]Kiinnostavaa on sekin, että ilmeisesti The Glorious Reascent of Yelmin kirjoittamisen aikoina teoksen kirjoittaja Plentonius oli aika epävarma myrskynjumalien nimistä. [/i:a4674c9bb8] Mjoo. No nuo kansat (orlanthit ja darahappalaiset) olivat juuri muutama vuosi aikaisemmin ensi kerran kohdanneet toisensa, joten on ihan inhimillistä että Umatumit, Orlanatukset ja Erlandukset meni arvon kirjurilta vähän sekasin. Mutta se oli tosiaan mielenkiintosta että Plentonius sekoitti Antiriuksen Doburduniin - täysin käsittämätöntä, hyi! ...muistaakseni siitä lähtikin sitten liikkeelle Plentoniuksen tekstien kyseenalaistaminen. Mun vainuni mukaan muuten myytti Suuresta Kompromissista sai muotonsa juuri Khordavun ja orlanthi-päälliköiden kohtaamisesta, mutta ei siitä sen enempää.
Vesa linkki 23. huhtikuuta 2002 kello 10.50
Vesa 23. huhtikuuta 2002 kello 10.50 linkki	Eikös se kuitenkin ole melko harvinaista, että Broo palvoisi Humaktia, taikka Orlanthia? onhan kyseessä sentään kaoottinen olento.
Waylander linkki 23. huhtikuuta 2002 kello 10.58
Waylander 23. huhtikuuta 2002 kello 10.58 linkki	On kait se harvinaista, muttei Suuren Kompromissin jälkeen mahdotonta, koska kaaos kuuluu maailmaan ja on irrottamaton osa sitä. En ymmärrä miksi Orlanth tai Humakt haluaisivat kieltää broolta palvomisensa?Broo olisi kuitenkin sidottu kultin doctriiniin.
Dovas linkki 23. huhtikuuta 2002 kello 13.50
Dovas 23. huhtikuuta 2002 kello 13.50 linkki	Oh, yritin lainata Nysalorin Ramaliaan liittyvää tekstiä mutta viestin sisältö -kohdassa ei ollutkaan tekstiä... Urainistahan tuleekin erinomainen esimerkki tähän aiheeseen. Äärimmäisen kaaoottinen, nimenomaan sotaisa (sanan varsinaisessa merkityksessä) kultti. Kaikissa kulttuureissa joissa hyvin väkivaltaisia kultteja löytyy (niin vaikka Z.Zoran kuin Storm Bull`kin), voi periaatteessa olla piilevä mahdollisuus berserkin "aivottomuudessa" mennä väkivallassa, verenhimoisessa tappamisessa niin pitkälle, ettei se huomaa rajaa jolloin se voi korruptoitua Urainin teille. Luultavasti aika monet sen ovat lukeneetkin. Mutta se ei sikäli mua ihmetytä laisinkaan että Ramaliassa palvotaan myös Z.Zorania. (Vaikka Nysalor tarkoittikin aiheessaan puhua tästä ihmisen muodossa palvotusta Z.Zoranista. Tiedäppä vaikka se olisikin muuten jokin Z.Zoranin Hero tms. Kuudennesta Helvetistä [War Hell], jossa Z.Zoranin kuolemattomat Legioonat herransa rinnalla ikuisesti sotivat "toiselta puolelta" hyökkäävää kaaosta vastaan? Who knows.) Z.Zoranhan on erittäin voimakas jumala ylipäänsä, kun miettii kaikkia niitä tulenvoimiakin joita se varasti Amanstanilta ja sitten (pimeässä & kylmässä) viihtyvät peikot voi käyttää tuollaisia voimia. Siinähän ei tietenkään mikään mättää. Kun ei kirjoja nyt tässä ole niin en muista aivan tarkasti, mutta jollain peikkomaista (vai oliko se jopa kaikissa niistä) heidän pantheonissaan on jopa muutamia Lodrilin palvojia. Ja he palvovat sitä voidakseen muokata metalleja Lodrilin loitsuilla. Mielenkiintoinen aihe anyway...
Nysalor linkki 23. huhtikuuta 2002 kello 17.24
Nysalor 23. huhtikuuta 2002 kello 17.24 linkki	Vesa: [i:fcb7a33274]Eikös se kuitenkin ole melko harvinaista, että Broo palvoisi Humaktia, taikka Orlanthia? onhan kyseessä sentään kaoottinen olento.[/i:fcb7a33274] Totta kai, eikä moista taida paljon muualla tapahtuakaan kuin Dorastorissa, jossa pienen broojoukon sivistysaste on sivistyneiden ihmisten mittapuiden mukaan kohtuullisen korkealla. Toisaalta valaistunuthan voi palvoa vähän mitä tahansa jumalaa, jos vain onnistuu saamaan itsensä hyväksytyksi kulttiin. Waylander: [i:fcb7a33274]En ymmärrä miksi Orlanth tai Humakt haluaisivat kieltää broolta palvomisensa?Broo olisi kuitenkin sidottu kultin doctriiniin.[/i:fcb7a33274] Kaoottisuus voisi olla yksi hyvä syy jumalalle olla hyväksymättä broita kulttiin, mutta valaistuneitahan tämä ei koske. Orlanthin palvojien kulttuuri lienee kuitenkin paljon suurempi este kuin itse jumala - orlanthit kun eivät varmasti tavallisesti broota hyväksyisi. Dovas: [i:fcb7a33274]Mutta se ei sikäli mua ihmetytä laisinkaan että Ramaliassa palvotaan myös Z.Zorania. (Vaikka Nysalor tarkoittikin aiheessaan puhua tästä ihmisen muodossa palvotusta Z.Zoranista. Tiedäppä vaikka se olisikin muuten jokin Z.Zoranin Hero tms. Kuudennesta Helvetistä [War Hell], jossa Z.Zoranin kuolemattomat Legioonat herransa rinnalla ikuisesti sotivat "toiselta puolelta" hyökkäävää kaaosta vastaan? Who knows.)[/i:fcb7a33274] Joo, kommenttini olikin tarkoitettu lähinnä sille, joka joskus aikaisemmin epäili, ettei Ramaliassa todellisuudessa palvottaisikaan ZZ:a. En muista, kuka se tarkalleen ottaen oli, enkä jaksa kaivaa moista tietoa esiinkään. Ramalian lisäksi tulee lähinnä mieleen Sodan kuningaskunta, jossa ZZ:a myös kaiketi palvotaan ihmisenä, mutta aika harvinaistahan tuo taitaa olla. Enkä osaa sanoa, miten nuo muodot eroavat sitten peikkojen palvonnasta. Ramaliassa joka tapauksessa vallitsee melkoinen pelko ja kauhu, kun soturien palvomat jumalatkin ovat poikkeuksellisen pelottavia. Siihen kun lisätään vielä vainoharhainen kuningas, niin se kertoo jo paljon maasta. :smile: Pääpointtini oli joka tapauksessa se, että ZZ:a voidaan palvoa sekä ihmisenä että peikkona, kuten Humaktia voidaan palvoa ainakin ihmisenä ja broona.
Arkat linkki 23. huhtikuuta 2002 kello 19.36
Arkat 23. huhtikuuta 2002 kello 19.36 linkki	ZZ:sta: No, kyseessähän ON muutenkin Pimeyshenki ("siskonsa" (oikeammin varjonsa, peikkomerkityksessä eli johdettu olemus ja vastakohta...) Xiola Umbar samoin), eikä peikko alkuunkaan - ei lienisi kovin vaikeaa kuvata häntä muissa muodoissa. Broo ei palvoisi Orlanthia tai Humaktia pitkälti samantapaisista syistä kuin musta amerikkalainen ei liittyisi Ku Klux Klaniin. Eli Gloranthassa näin: 1. Orlanthit (ja Humaktit, jotka tapaavat olla Heortlingeja/tms. Humakteja) tappaisivat broon. Turha kierrellä, kyseessä olisi oltava lauma valaistuneita tyyppejä (jotka tuskin silloin ovat kovin omankaan yhteisönsä suosiossa, ja saisivatpa varmaan Kaaoksenpalvojan leiman) jotta broo pääsisi edes keskustelemaan asiasta kuolematta. 2. Broo ei todellakaan halua palvoa jotain puhkujaa tai teräksenkilisyttäjää, kun se voi palvoa Thediä (ja saada "paikalliselta" shamaanilta apua maksua vastaan), Urainia (ja tuhota kaiken), tai Ragnaglaria (ja raiskata kaiken), jotka kaikki ovat vielä varsin saatavilla. Nuo jumalathan siis periaatteessa ovat broo-"kulttuurissa" verrattavissa Ernaldaan, Humaktiin ja Orlanthiin. 3. Broolla saisi olla aika raakaa tahdonvoimaa (tai valaistuminen puolellaan) että onnistuisi pitäytymään missään kulttirajoituksissa. 4. Itse jumalat, Orlanth (ja Humakt, ainakin Orlanthilaisissa yhteyksissä); tuskinpa jumala, joka on "ikänsä" taistellut Kaaosta vastaan (muistamme kai että Kaaos on Orlanthin suurin vihollinen?) ottaisi samaista saastaa siipiensä suojaan. Väitänpä että noviisimenojen suorittaminen broolle (hullu yhteisö!) toisi Orlanthin kirouksen yhteisön ylle. Ja kuka tahallaan heittäisi klaaninsa taikuuden (=onnen) mäkeen? Ja Humakt kuitenkin on myös Orlanthin asethane, kaikesta siteiden katkomisesta huolimatta. Olisi mielestäni myös mahdollista että tälläinen pyhäinhäväistys, asiaankuuluvien kirousten lisäksi (taikuuden menettäminen ja lisäksi huono taikuus eli kirottu maa tms., mahdollisesti kirouksia muilta orlanthijumalilta, kultin erinäisiä kostonhenkiä koko klaanin ja etenkin godien, pappien ja päällikön kimppuun yms.), noviisiseremonia koituisi broon kuolemaksi. 5. Koko juttu olisi epäkäytännöllistä, eikä vain papeille. Vaikkakin jokin yhteisöstä täysin erkaantunut Humaktiporukka (esim. itsenäinen sotajoukko joka taistelee ja vaeltaa vain Humaktin nimissä tai jokin kaukainen temppeli erämaassa) voisi tulla toimeen broonoviisi muassaan, niin Orlanthi-yhteiskuntaan tuo broo ei ikinä istuisi. Jos oma klaani hänet hyväksyisikin (hah!) niin muut eivät. Ja sitä voi Kaaosta hyysäävälle klaanille käydä ohraisesti (tai siis käykin varmasti, ja pian - etenkin ilman Orlanthin taikuutta). Orlanthin kultti on kuitenkin käsittääkseni AINA (eikä vain orlanthi-aina, vaan enemmänkin 99.5%) yhteisö- ja yhteiskuntauskonto - ja minkäänlainen Tuulilordi tekisi broosta noviisia vielä vähemmän (keskustelua? Eh, Tuulilordin kultti-geasat vaativat että Kaaos runomuotoisesti haastetaan ja tuhotaan heti nähtäessä...).
Nysalor linkki 23. huhtikuuta 2002 kello 20.17
Nysalor 23. huhtikuuta 2002 kello 20.17 linkki	Arkat: [i:9087f9b427]No, kyseessähän ON muutenkin Pimeyshenki ("siskonsa" (oikeammin varjonsa, peikkomerkityksessä eli johdettu olemus ja vastakohta...) Xiola Umbar samoin), eikä peikko alkuunkaan - ei lienisi kovin vaikeaa kuvata häntä muissa muodoissa.[/i:9087f9b427] Eikö Kyger Litor ole ihan yhtä lailla pimeydenhenki? Peikot kuitenkin kuvaavat hänet peikoksi, eivätkä ihmiset taida pahemmin Kyger Litoria palvoa. Korkeintaan peikkomaiset Kitorit, mutta ei siis erillään peikkojen pantheonista, kuten Ramaliassa palvotaan ZZ:a. [i:9087f9b427]Broo ei todellakaan halua palvoa jotain puhkujaa tai teräksenkilisyttäjää, kun se voi palvoa Thediä (ja saada "paikalliselta" shamaanilta apua maksua vastaan), Urainia (ja tuhota kaiken), tai Ragnaglaria (ja raiskata kaiken), jotka kaikki ovat vielä varsin saatavilla. Nuo jumalathan siis periaatteessa ovat broo-"kulttuurissa" verrattavissa Ernaldaan, Humaktiin ja Orlanthiin.[/i:9087f9b427] Lisäisin kyllä listaan vielä Malian, sillä hän lienee broiden parissa toiseksi tärkein jumala heti Thedin jälkeen. Olkoon Malia sitten vaikka broiden Chalana Arroy. :smile: Urain ja Ragnaglar sen sijaan tuskin saavat kovin laajalti suoraa palvontaa broilta, eivätkä ehkä siinä mielessä rinnastu Humaktiin ja Orlanthiin. Alkukaaos on vielä maininnanarvoinen kultti, jonka jäsenyyteen riittää pelkkä kaoottisuus, joskaan siitä ei paljon hyötyä ole. [i:9087f9b427]Eh, Tuulilordin kultti-geasat vaativat että Kaaos runomuotoisesti haastetaan ja tuhotaan heti nähtäessä...[/i:9087f9b427] Valaistunut tuulilordi voi kuitenkin olla piittaamatta näistä, jos otetaan taas esiin tämä erikoistapaus. :smile: No, joka tapauksessa esittelit aika perusteellisesti syitä, miksi broot eivät yleensä palvo orlanthijumalia. Paljolti samantapaisista syistä haltiat eivät harrasta velhotaikuutta, ja niin edelleen.
Guzmo linkki 24. huhtikuuta 2002 kello 9.47
Guzmo 24. huhtikuuta 2002 kello 9.47 linkki	Kyllä hyvin erikoinen broo pystyisi ehkä Orlanthin oppeja noudattamaan (ilman valaistumista siis), mutta Heortling yhteisö surmaisi moisen aika haipakkaan. Jos aletaan säätämään, niin en minä näkisi mahdottomuutena valaistunutta broota, joka on tuulilordi. Ehkä hän on tehnyt puhdistusrituaalin ja syntynyt uudestaan ja saanut nostettua itsensä tuulilordiksi. Hän palvoisi Orlanthia ehkä vähän erillaisella tavalla, mutta valaistumisen takia jumala ei ymmärtäisi että palvoja onkin kaaosta tavallisen risuparran sijaan. Mutta on se Humakt kuitenkin parempi vaihtoehto, broollekkin :smile: _________________ -=Guzm0=- [ Tätä viestiä on muokannut: guzmo 2002-04-24 12:48 ]
Plentonius linkki 24. huhtikuuta 2002 kello 14.17
Plentonius 24. huhtikuuta 2002 kello 14.17 linkki	[i:4555224f63]Mun vainuni mukaan muuten myytti Suuresta Kompromissista sai muotonsa juuri Khordavun ja orlanthi-päälliköiden kohtaamisesta, mutta ei siitä sen enempää. [/i:4555224f63] Erittäin hyvä kommentti. Juuri näin. Olen ehdottomasti samaa mieltä. Aivan kuten valontuoja -mytologia on suurelta osin Harmastin omien retkien tulosta.
Waylander linkki 25. huhtikuuta 2002 kello 11.21
Waylander 25. huhtikuuta 2002 kello 11.21 linkki	Arkat: Perustelit hyvin miksei broo voisi käytännössä liittyä orlanthiyhteisöön. Nuo kaikki asiat ovat toki selviä mutta ajattelinkin asiaa periaatteelisesti. No kyllä käytännössäkin voisi jotain tuon suuntaista sattua. Ajatellaan vaikka barbaari klaani joka päättää lähteä Lunarin painostusta karkuun ja päättää yrittää Dorastorin läpi Raliokseen. Homma lirittää jossain puolivälissä kun joku torvi tuulilordi löytää Gbajin peukalonkynnen lennellessään juuri nousseen kallion huipulle. Koko klaani saa kaoottisia ominaisuuksia ja muuttuu broojoukoksi. Osa menettää järkensä, mutta osa jatkaa Orlanthin palvontaa (kukaan ei ole valaistunut). Hmm..oikeastaan huono esimerkki koska sielussaan tuo sakki olisi vielä ihmisiä..no anyway, kaikki on mahdollista ja kaiken voi saivarrella nurin päin (kuten olen täällä huomannut 1000 kertaa) joten vedän sen johtopäätöksen että Orlanth näyttää tarvittaessa vuohilaiselta jolla on salamoita käsissään jos se katsojaa miellyttää.
Nysalor linkki 25. huhtikuuta 2002 kello 14.08
Nysalor 25. huhtikuuta 2002 kello 14.08 linkki	Waylander: [i:e1d97dd23e]Ajatellaan vaikka barbaari klaani joka päättää lähteä Lunarin painostusta karkuun ja päättää yrittää Dorastorin läpi Raliokseen.[/i:e1d97dd23e] Luulenpa vain, ettei kovin moni klaanista pääsisi välttämättä erityisen pitkälle Dorastorissa, elleivät he liikkuisi vuosittaisen kaupparetkikunnan mukana. Kokonaisen klaanin liikkumista voisi Ralzakark pitää uhkana ja toimia sen mukaan, eikä hän ole edes ainoa uhka. Klaani naisineen ja lapsineen olisi aika herkullinen kohde monille kaoottisille olennoille. [i:e1d97dd23e]Homma lirittää jossain puolivälissä kun joku torvi tuulilordi löytää Gbajin peukalonkynnen lennellessään juuri nousseen kallion huipulle. Koko klaani saa kaoottisia ominaisuuksia ja muuttuu broojoukoksi.[/i:e1d97dd23e] Tuskin yhden torven törttöilyt koko klaania kaoottiseksi broojoukoksi muuttaisi. Sitä paitsi klaani varmaan näkisi moisen tuulilordin vain kaoottisena petona, yhtenä Dorastorin vaaroista, ja tappaisi hänet heti nähdessään, eikä päästäisi korruptoimaan koko klaania. Joka tapauksessa Gbajin kynsi ja kuvaamasi vaikutukset lienevät erittäin epätodennäköisiä, vaikka tokihan vähän mitä tahansa voisi periaatteessa sattua. [i:e1d97dd23e]Osa menettää järkensä, mutta osa jatkaa Orlanthin palvontaa (kukaan ei ole valaistunut).[/i:e1d97dd23e] Epäilen kyllä, että tuollainen yhtäkkinen muutos tekisi hulluksi aika varmasti jokaisen, joka ei ole valaistunut tai muulla tavalla suojassa kaaoksen vaikutukselta. Uskottavampaa tuo olisi, jos klaani asettuisi asumaan Dorastoriin samalla tavalla kuin Helvettimetsän haltiat, ja heidän kulttuurinsa muuttuisi vähitellen kaoottiseksi Dorastorin kaoottisuuden vuoksi. Tällöin tavat voisivat pysyä jokseenkin samanlaisina kuin ennen (joskin mukaan voisi tulla hyvin raakoja piirteitä), mutta kaoottisuus voisi hiljalleen tulla yhä enemmän mukaan klaanin elämään. Kuitenkin tällainen tapaus olisi tuhottoman epätodennäköinen.
Vesa linkki 25. huhtikuuta 2002 kello 16.27
Vesa 25. huhtikuuta 2002 kello 16.27 linkki	Orlanthia palvova broo on varmasti todella harvinainen, josko noita nyt yhtään. Riippuu toki pelinjohtajasta ja pelaajasta, jos haluaa tehdä hahmokseen orlanthi broon, mutta muuten luulisi niiden olevan erittäin harvinaisia.
Nysalor linkki 25. huhtikuuta 2002 kello 16.49
Nysalor 25. huhtikuuta 2002 kello 16.49 linkki	Vesa: [i:e1be3401fe]Orlanthia palvova broo on varmasti todella harvinainen, josko noita nyt yhtään. Riippuu toki pelinjohtajasta ja pelaajasta, jos haluaa tehdä hahmokseen orlanthi broon, mutta muuten luulisi niiden olevan erittäin harvinaisia.[/i:e1be3401fe] Minä en ainakaan muista lukeneeni yhdestäkään Orlanthia palvovasta broosta Glorantha-aiheisesta kirjallisuudesta. Sen sijaan Humaktia tai Chalana Arroyta palvovat Ralzakarkin broot mainitaan Dorastor-kirjassa ja myös Lohkaremetsävuorten brooparantaja palvoo Chalana Arroyta. Muista tavanomaisista jumalista Aldryaa palvotaan Dorastorin Helvettimetsän haltioiden keskuudessa, vaikka he hyväksyvät kaoottisuuden. Tosin kaaoksen tahraamat tavalliset yksilöt näyttäisivät luopuneen Aldryan suorasta palvonnasta ja ovat ryhtyneet jonkin kaaosjumalan noviiseiksi, mutta noudattavat kaiketi siitä huolimatta omaa versiotaan haltioiden tavanomaisista tavoista.
Vesa linkki 26. huhtikuuta 2002 kello 5.00
Vesa 26. huhtikuuta 2002 kello 5.00 linkki	Eli siis luulisi että jos tälläinen ns. "hyvä" broo kohtaa normaalin, kaaosta ja Thediä palvovan broon, niin näille tulee taistelu? eli siis Humaktia, Chalana Arroyta jne. palvovat broot ja nämä ns. "normaalit" broot ovat vihollisia keskenään?
Waylander linkki 26. huhtikuuta 2002 kello 7.49
Waylander 26. huhtikuuta 2002 kello 7.49 linkki	Ei-ei-ei-aaarrrgh! MIELIKUVITUSTA! Ajattelette liian rationaalisesti kyseenalaistaen kaikki hiemankaan oudommat tapahtumat ja esimerkit. Yleistätte asiat GLORANTHASSA (joka on muutoksen ja magian maailma) sellaiselle tasolle ettei mitään muutosta koskaan voisi tapahtua. Elätte vieläkin Kultaisessa ajassa! Se esimerkki siitä Dorastorin läpi kulkevasta klaanista oli heitetty juttu joka marginaalisesti voisi kuvitella tapahtuvaksi. Gloranthassa on tapahtunut huomattavasti oudompia asioita ja ette te niitä kyseenalaista (ainakaan usein). Mielestäni Orlanthia palvova broo on TEORIASSA mahdollinen, ja se että missään virallisessa tekstissä sellaista ei esiinny, ei tarkoita ettei näin VOISI olla. Ei meidän tehtävämme tällä foorumilla niinkään ole kaiken kirjoitetun Gloranthakirjallisuuden tutkiminen kuin uuden löytäminen.
Dovas linkki 26. huhtikuuta 2002 kello 10.38
Dovas 26. huhtikuuta 2002 kello 10.38 linkki	Aivan naulan kantaan, Waylander! Minäkin ymmärsin sen lähinnä k-u-v-i-t-t-e-e-l-l-i-s-e-k-s-i esimerkiksi. Siis hyvähän asioita on puida ja pohtia, mutta että perfektionistiko jokaisessa pikkuriikkisen tarkassa asiassa sitten täytyisi olla vai (vaikka puhummekin roolipelimaailmasta)?? Joskus tuntuu että liikaa tartutaan yksittäiseen lauseeseen, sanaan tms. Tiedätte varmasti mitä tarkoitan... Näitä foorumilla kirjoitettujen juttujen ymmärtämistä ilmeisesti vaivaa vähän sama kuin tekstiviestejä; sävyt ja asiat lauseiden "välistä" jäävät huomaamatta (tulkitaan vakavasti, ehdottomuudeksi ym.), päinvastoin kuin ääneen puhuttu keskustelu. On tämä foorumi kuitenkin kaikin puolin.
Dovas linkki 26. huhtikuuta 2002 kello 10.39
Dovas 26. huhtikuuta 2002 kello 10.39 linkki	...hyvä. (liian nopea ja hutiloiva kirjoittaja, sano.)
Nysalor linkki 26. huhtikuuta 2002 kello 14.10
Nysalor 26. huhtikuuta 2002 kello 14.10 linkki	Vesa: [i:24a8f80d33]Eli siis luulisi että jos tälläinen ns. "hyvä" broo kohtaa normaalin, kaaosta ja Thediä palvovan broon, niin näille tulee taistelu? eli siis Humaktia, Chalana Arroyta jne. palvovat broot ja nämä ns. "normaalit" broot ovat vihollisia keskenään?[/i:24a8f80d33] Siis ei-kaaosjumalia palvova broo on suuri harvinaisuus, eivätkä he varsinaisesti edes muodosta mitään yhtä ryhmää. Ralzakarkin Humaktia palvovat broot ovat hänen uskollisia alamaisiaan ja taistelussa johtavat vähäisempiä broolaumoja ja muita Ralzakarkin armeijoita. He ovat valaistuneita, mutta fanaattisen uskollisia Ralzakarkille. Brookeisarin Humaktia palvovat broot eroavat tässä siis useimmista muista Gloranthan broista: tiukka kuri ja uskollisuus lienevät tavallisille broille aika tuntemattomia. Humaktilaisilla broilla on jopa tapana antaa kastroida itsensä, jotta kuri ei heltyisi synnynnäisten vaistojen vuoksi. Ja vielä kerran toistan sen, että broilla on yleinen suuntaus palvoa nimenomaan kaoottisia jumalia ja henkiä ja muut jumalat ovat suuri poikkeus. Waylander: [i:24a8f80d33]Ei-ei-ei-aaarrrgh! MIELIKUVITUSTA! Ajattelette liian rationaalisesti kyseenalaistaen kaikki hiemankaan oudommat tapahtumat ja esimerkit. Yleistätte asiat GLORANTHASSA (joka on muutoksen ja magian maailma) sellaiselle tasolle ettei mitään muutosta koskaan voisi tapahtua. Elätte vieläkin Kultaisessa ajassa![/i:24a8f80d33] En väitä, etteikö koko klaani voisi muuttua broiksi, mutta näkisin sen todella epätodennäköisenä juttuna. Vielä epätodennäköisempää lienee, että klaani vielä säilyttäisi Orlanthin palvonnan. Mutta kuten Helvettimetsän haltioiden esimerkin kautta näkyy, on aivan mahdollista, että koko kulttuuri muuttuisi kaoottiseksi säilyttäen kansan tavanomaisten tapojen kehyksen. Joka tapauksessa Gloranthassa kai virallisten lähteiden mukaan palvotaan Humaktia ja Chalana Arroyta Ralzakarkin broiden keskuudessa, mutta Orlanthista ei vastaavaa esimerkkiä ole. Ei mikään estä, etteikö sellaista voisi tulla tai olla omassa Gloranthassa. [i:24a8f80d33]Mielestäni Orlanthia palvova broo on TEORIASSA mahdollinen, ja se että missään virallisessa tekstissä sellaista ei esiinny, ei tarkoita ettei näin VOISI olla. Ei meidän tehtävämme tällä foorumilla niinkään ole kaiken kirjoitetun Gloranthakirjallisuuden tutkiminen kuin uuden löytäminen.[/i:24a8f80d33] Joo, teoriassa vähän kaikki voi olla mahdollista. Halusin kuitenkin vain valottaa asiaa virallisen materiaalin kautta, enkä missään nimessä pyri estämään sinua käyttämästä Orlanthia palvovaa brooklaania omassa kampanjassasi. YGMV. Alun perin koko keskustelu lähti kai liikkeelle siitä, voisiko saman jumalan nähdä monessa eri muodossa. Ilmeisesti esimerkkien kautta ollaan päädytty myönteiseen vastaukseen. Ja kyllä, minun mielestäni Orlanthin voisi periaatteessa nähdä Humaktin tavoin myös broona, joskaan kaaosta vihaavat orlanthikulttuurit eivät tietenkään tällaista tekisi.