Olorin
linkki
22. maaliskuuta 2002 kello 12.18
|
Olorin
22. maaliskuuta 2002 kello 12.18
linkki
|
Mulla on nyt yks pulma. Jo jonkin aikaa sitten tehtiin yhdelle pelaajista viherhaltia hahmo. Olin silloiskin selaillut Vanhoja rotuja, ja nyt selaillessani huomasin seikan, joka lievästi sanottuna aiheutti ahdistusta.
Tämä kyseinen haltia on Aldryan ja Haltioiden korkean kuninkaan noviisi. Lukiessani tajusin, että haltia saa jousensa liittyessään tähän alakulttiin. Mutta siinä myös sanottiin että haltia voi liittyä kulttiin aikuistuttuaan uhraamalla yhden MHT pisteen. Ja haltiathan aikuistuvat n. 40-50 vuoden iässä, jolloinka he lopettavat seikkailemisen ja vetäytyvät metsäänsä asumaan.
Nuoret, seikkailevat haltiat ovat 20-40 vuotiaita. Tarkoittako tämä sitä, että tällä kyseisellä haltialla ei voikkaan olla haltiajousta ja hän ei voikkaan kuulua HKK:hon koska ei ole aikuinen.
Toiseksi ongelmia aiheuttaa nimi. Kirjassa sanotaan, että haltiat lähtevät usein seikkailemaan ja muodostamaan nimeään. Mikä siis voi olla tällaisen nuoren haltian nimi.
Kiitokset mielipiteistänne jo etukäteen.
|
GEAS
linkki
22. maaliskuuta 2002 kello 12.31
|
GEAS
22. maaliskuuta 2002 kello 12.31
linkki
|
Vanhoissa Roduissa sanotaan että haltia on täysikasvuinen N.20 vuotiaana todennäköisesti tämä tarkoittaa ikää jolloin voi liittyä HKK:n.
Galen:Toiseksi ongelmia aiheuttaa nimi. Kirjassa sanotaan, että haltiat lähtevät usein seikkailemaan ja muodostamaan nimeään. Mikä siis voi olla tällaisen nuoren haltian nimi.
Vanhoissa roduissa sanotaan että haltia luoda iteselleen nimeä,tämä mielestäni tarkoittaa haltia kerää mainetta.
[ Tätä viestiä on muokannut: GEAS 2002-03-22 14:34 ]
|
Chividal
linkki
22. maaliskuuta 2002 kello 14.54
|
Chividal
22. maaliskuuta 2002 kello 14.54
linkki
|
Jep minunkin mielestä tuo nimi tarkoittaa mainetta tms. nimeä haltoiden keskuudessa. Jos haltia lähtee ulkomaailmaan seikkailemaan, niin jossakin vaiheessa ainakin hän tajuaa, että onhan ainakin muiden kutsuttava häntä joskikin.
Onko muuten haltioilla jonkinlaisia "tosinimiä" (anteeksi termi) kun oma kuvani haltia-aistista on että haltiat myös kommunikoivat telepaattisesti. Kai ne myös tunnistavat yksilöt empaattisesti. Onko missään lähteissä kerrottu haltioiden nimistä?
|
Nysalor
linkki
22. maaliskuuta 2002 kello 17.24
|
Nysalor
22. maaliskuuta 2002 kello 17.24
linkki
|
Galen:
[i:e02e008783]Nuoret, seikkailevat haltiat ovat 20-40 vuotiaita. Tarkoittako tämä sitä, että tällä kyseisellä haltialla ei voikkaan olla haltiajousta ja hän ei voikkaan kuulua HKK:hon koska ei ole aikuinen.[/i:e02e008783]
Kuten täällä onkin jo todettu, niin noviisiksi tulon kypsyys kai tarkoittaa täysikasvuisuutta, siis 20-40 vuoden ikää. Metsän lapsia haltiat ovat sen sijaan jo syntymästään lähtien.
[i:e02e008783]Toiseksi ongelmia aiheuttaa nimi. Kirjassa sanotaan, että haltiat lähtevät usein seikkailemaan ja muodostamaan nimeään. Mikä siis voi olla tällaisen nuoren haltian nimi.[/i:e02e008783]
Minustakin tämä on enemmänkin viittaus maineen saavuttamiseen kuin mihinkään nimenmuutokseen. Tosin nähdäkseni tämä "seikkaileminen" ei tarkoita, että haltia lyöttäytyisi yhteen kaikenlaisten epämääräisten olentojen, kuten ihmisten, kanssa. Näkisin haltian nuoruusajan liittyvän enemmänkin siihen, että he saattavat toimia esimerkiksi tiedustelutehtävissä tai muissa puuhissa metsän ulkopuolella. Kokonaan yhteisönsä hylkäävät ovat taas enemmänkin luopioita ja ihmisten kanssa veljeileminenkin on epäilyttävää.
Chividal:
[i:e02e008783]Onko muuten haltioilla jonkinlaisia "tosinimiä" (anteeksi termi) kun oma kuvani haltia-aistista on että haltiat myös kommunikoivat telepaattisesti. Kai ne myös tunnistavat yksilöt empaattisesti. Onko missään lähteissä kerrottu haltioiden nimistä?[/i:e02e008783]
Siis mustahaltiat kommunikoivat keskenään telepaattisesti, eivät muut. Haltia-aisti on sellainen, että "haltia saa koskettamalla selville kohteen tunnetilan, terveyden ja sen onko kohde rasittunut vai tuskissaan. Aistin avulla haltia saa myös selville maaperän ominaisuudet: ravinnepitoisuuden, kosteuden ja yleisen laadun." Onhan tämä jonkinlaista empatiaa, muttei siis mikään Ajatuspuhe tai Telepatia. Gloranthan vanhoista roduista löytyy esimerkkejä haltianimistä. Toisinaan ihmisten kanssa tekemisissä olevat haltiat kääntävät nimensä ihmisten kielelle, mutteivät aina vaivaudu tekemään sitä.
|
Vesa
linkki
23. maaliskuuta 2002 kello 12.30
|
Vesa
23. maaliskuuta 2002 kello 12.30
linkki
|
Ihan samaa minäkin tuosta nimen "hakemisesta" eli eiköhän se ole lähinnä maineen tavoittelemista, ja ehkä jonkin lisänimen hankkimista. Minun mielestäni haltian täytyy saada täysi luottamus kumppaneistaan, jos nämä ovat muita kuin haltioita. Elikkä jos viherhaltia lyöttäytyy samaan ryhmään ihmisten kanssa, niin näiden ihmisten tulisi olla halitamielisiä ja olla paljon tekemisissä haltioiden kanssa. Kääpiöiden kanssa seikkaileminen ei tule kuuloonkaan, ystävyydestä haltioiden ja kääpiöiden välillä tulisi ehkä liian Tolkien mainen. Eli jos ryhmässä on haltia, niin kääpiöt on suljettava minun mielestäni kokonaan pois, mutta jos niin ei halua missään nimessä tehdä, niin mitä todennäköisimmin haltian ja kääpiön välille syntyy riita ja ehkä taistelukin. Kääpiöt ja haltiat on ehdottomasti pidettävä erillään seikkailijoiden ryhmistä.
|
Nysalor
linkki
23. maaliskuuta 2002 kello 14.15
|
Nysalor
23. maaliskuuta 2002 kello 14.15
linkki
|
Vesa:
[i:4c12a3b443]Minun mielestäni haltian täytyy saada täysi luottamus kumppaneistaan, jos nämä ovat muita kuin haltioita. Elikkä jos viherhaltia lyöttäytyy samaan ryhmään ihmisten kanssa, niin näiden ihmisten tulisi olla halitamielisiä ja olla paljon tekemisissä haltioiden kanssa.[/i:4c12a3b443]
Jep, olen samaa mieltä. Ja haltioiden luottamuksen saavuttaminen edellyttää varmastikin sen osoittamista, että haluaa suojella metsää ja muutenkin myötäillä haltioiden näkemyksiä. Ystävällismieliseen kulttiin kuuluminen voi auttaa asiaa.
[i:4c12a3b443]Kääpiöiden kanssa seikkaileminen ei tule kuuloonkaan, ystävyydestä haltioiden ja kääpiöiden välillä tulisi ehkä liian Tolkien mainen. Eli jos ryhmässä on haltia, niin kääpiöt on suljettava minun mielestäni kokonaan pois, mutta jos niin ei halua missään nimessä tehdä, niin mitä todennäköisimmin haltian ja kääpiön välille syntyy riita ja ehkä taistelukin. Kääpiöt ja haltiat on ehdottomasti pidettävä erillään seikkailijoiden ryhmistä.[/i:4c12a3b443]
Niin, haltioiden ja kääpiöiden ystävystymistä on tosiaan vältettävä tai ainakin käytettävä hyvin varoen. Rotujen välillä on todella vahvoja myyttisiä vihoja. Kääpiöiden näkökulmasta haltiat edustavat pahaa kasvua ja tuhosivat myyttisinä aikoina Maailmakoneen rikkomalla sen akselin eli Piikin ja tappaen Kiven ja mostaleita. Vihamielisyyksillä on vielä kaukaisempi, joka juontaa juurensa jo Mostalin ja Ulerian luomien olentojen kilpailuun. No, joka tapauksessa haltian ja kääpiön ystävystyminen olisi sellainen asia, joka saisi molemmat kulttuurit hylkäämään heidät pettureina. Peikot voisi liittää vielä tähän kolmanneksi kummankaan rodun kanssa sopimattomaksi tekijäksi. Tosin peikot eivät ehkä ole myyttisesti yhtä syvästi vihoissa haltioiden ja kääpiöiden kanssa kuin nämä rodut keskenään.
|
Olorin
linkki
25. maaliskuuta 2002 kello 12.46
|
Olorin
25. maaliskuuta 2002 kello 12.46
linkki
|
Nimi asia ei enää mieltäni paina, mutta Vanhoissa Roduissa käytetään kahta eri termiä. Eli haltiat ovat [b:d1536f917a]täysi-ikäisiä[/b:d1536f917a] täytettyään 20, ja [b:d1536f917a]aikuisia[/b:d1536f917a] ja sukukypsiä vasta siinä 40-50 vuoden paikkeilla. Ja Haltioiden Korkean Kuninkaan yhteydessä puhutaan aikuisista haltioista. Lähinnä tämä vaivaa mieltäni.
_________________
[i:d1536f917a]All Hail the Rising Storm[/i:d1536f917a]
[ Tätä viestiä on muokannut: Galen 2002-03-25 14:47 ]
[ Tätä viestiä on muokannut: Galen 2002-03-25 14:47 ]
|
Grammund
linkki
26. maaliskuuta 2002 kello 17.27
|
Grammund
26. maaliskuuta 2002 kello 17.27
linkki
|
Onko kenelläkään muulla haltioista jotenkin samanlainen mielikuva kun meikäläisellä....
En voi mitään että jotenkin pakosti miellän haltiat aina poikkeaviksi seksuaalisesti.
|
GEAS
linkki
26. maaliskuuta 2002 kello 17.29
|
GEAS
26. maaliskuuta 2002 kello 17.29
linkki
|
No haltiathan ovat perjaatteessa seksuaalisesti vähän erikoisia heillä kun ei ole sukupuolielimiä.Onneksi olkon Nysalor olet näköjään nuossut jumalaksi. :smile:
[ Tätä viestiä on muokannut: GEAS 2002-03-26 19:34 ]
|
Nysalor
linkki
26. maaliskuuta 2002 kello 20.18
|
Nysalor
26. maaliskuuta 2002 kello 20.18
linkki
|
Grammund:
[i:420c32f5c7]En voi mitään että jotenkin pakosti miellän haltiat aina poikkeaviksi seksuaalisesti.[/i:420c32f5c7]
Kyllähän haltiat lisääntyvät eri tavalla kuin ihmiset, mutta sukupuolet kuitenkin ovat monilla haltioilla (ts. viher- ja ruskohaltioilla) samat kuin ihmisillä. Tosin osalla sinihaltioista on myös neljä sukupuolta. Poikkeavuus on sitten tietysti aina riippuvaista siihen, mihin verrataan.
GEAS
[i:420c32f5c7]No haltiathan ovat perjaatteessa seksuaalisesti vähän erikoisia heillä kun ei ole sukupuolielimiä.[/i:420c32f5c7]
Enpä menisi nyt tuota vannomaan. Viher- ja ruskohaltioilla on kaiketi sisäinen hedelmöitys ja naishaltia synnyttää pähkinänkokoisen siemenen, joka istutetaan maahan. Tämä siemen kasvaa hedelmäksi ja kun se avataan, sieltä löytyy valmis lapsonen. Hedelmän kypsyminen kestää pari vuotta ja sieltä ilmestyvä lapsonen on ihmisen mittakaavassa 4-6-vuotiaan kaltainen. Kaipa siis sisäinen hedelmöitys voisi haltioillakin tapahtua ihan "ihmismäisellä" tavalla. Miesten sanotaan haltioiden keskuudessa kantavan siitepölyä ja naisten siementä; tämä saattaa myös miesten kohdalla olla samalla tavalla konkreettista kuin naisillakin.
Keltahaltiat ja punahaltiat ovat kaikki miehiä ja siksi heidän täytyy lisääntyä vähän toisella tavalla kuin viher- ja ruskohaltioiden. Lisääntymiseen tarvitaan siis nymfejä, punahaltioilla olarianeja, rakkauden nymfejä, keltahaltioilla dryadeja, puiden nymfejä. Punahaltioilla lisääntymiseen liittyy se, että punahaltia hautaa itsensä maahan ja kasvattaa haudalleen kasvin, josta tulee pieniä punahaltioita. Punahaltiat ovat kaiken kaikkiaankin aika outoja olentoja ihmisten standardien mukaan.
Sen sijaan keltahaltiat hedelmöittävät dryadeja, joiden puut sitten kasvattavat ns. haltiahedelmiä. Muuten menettely lienee samanlainen kuin viher- ja ruskohaltioilla. Dryadien kautta lisäännyttäessä on mahdollista, että haltialajit sekoittuvat, joskin tämä on harvinaista. Ruskohaltiat pystyvät saamaan jälkikasvua dryadien kanssa, mutta viherhaltioilta tämä ei onnistu. Kenties homoseksuaalisuus voisi olla tavallista keltahaltioiden parissa, kun dryadeja on niin vähän tarjolla ja hekin ainoastaan lisääntymistarkoituksiin, eivätkä huviksi.
Gloranthan vanhoissa roduissa on kiinnostava kuvaus erään kauppiaan haltiatiedoista. Hän kuvaa viherhaltianaisia ihastuttaviksi, mutta huomauttaa rakkaussuhteen fyysisistä seurauksista, "valkoisista pullistumista". Tällaisten seurausten mainitaan voivan kestää vuosia. Näin ollen siis ihmiset varmasti voivat harrastaa seksiä ainakin viherhaltioiden kanssa, mutta hommassa on omat riskinsä. Hedelmöittyminen tuskin onnistuu, ellei kyseessä ole suurta taikuutta, kuten esimerkiksi Paviksen kohdalla. Jonkinlaiset sukupuolielimet haltioilla kai kuitenkin on, joskin ne voivat poiketa ihmisten vastaavista.
Mustahaltiat ovat kaksineuvoisia ja heillä sisarusten välillä on erikoinen telepaattinen yhteys. Mustahaltiat ovat muutenkin vähän muiden haltioiden systeemin ulkopuolella, koska he ovat enemmänkin sieniä kuin kasveja, eivätkä mitään sukua Flamalille.
Valkohaltioiden, kuuhaltioiden ja tulihaltioiden kaltaisten eksoottisten rotujen seksuaalisuudesta ei osaa sanoa juuri mitään. Kuuhaltioiden vain sanotaan olevan tavattoman kauniita. Valkohaltioita taas ei enää kohtaa muualla kuin jumalulottuvuudessa. Tulihaltiat ovat joka tapauksessa sen verran tulisia - eivätkä ainoastaan kuvainnollisesti -, että ihmisten ei kannata mennä varmaankaan käpälöimään heitä - ainakaan ilman kunnollisia taikasuojia. :smile:
No, tässä joitakin ajatuksia haltioiden seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä lähteiden ja omien mielikuvien pohjalta.
[i:420c32f5c7]Onneksi olkon Nysalor olet näköjään nuossut jumalaksi.[/i:420c32f5c7]
Jaa, niinpäs on päässyt käymäänkin. Palvonta on sallittua, mutta seurauksista en sano mitään. :smile: Olen kaukainen kuin Dayzatar. :smile: Täytynee joka tapauksessa jatkaa Jumalulottuvuuden hallitsijan arvonimeä kohti, jotta pääsee tavallisten palvojien keskipisteestä parempiin hommiin. :wink:
|
GEAS
linkki
14. toukokuuta 2002 kello 6.23
|
GEAS
14. toukokuuta 2002 kello 6.23
linkki
|
Mistä kirjasta löytyy vai löytyykö mistään punahaltioden jumalan Slorin kuvausta?
|
Arkat
linkki
14. toukokuuta 2002 kello 7.45
|
Arkat
14. toukokuuta 2002 kello 7.45
linkki
|
En ole nähnyt, ja omistan varmaan puolta tusinaa kirjaa vaille kaikki Suomessa myydyt kirjat, läjän Taleseja ja Tentacleseja, ja pinon Tradetalkeja... netissäkään en ole koskaan tuohon törmännyt. Pamaltela on lievästi alikehitetty (vaikka eräs Tales, Pamaltela-spessu, siitä antaakin hienoa tietoa), ja punahaltiat vielä enemmän.
|
Nysalor
linkki
14. toukokuuta 2002 kello 14.02
|
Nysalor
14. toukokuuta 2002 kello 14.02
linkki
|
GEAS:
[i:8b7d55f70a]Mistä kirjasta löytyy vai löytyykö mistään punahaltioden jumalan Slorin kuvausta?[/i:8b7d55f70a]
Eipä minun tietääkseni mistään kirjasta. Slorista ei muutenkaan tiedetä paljon, mutta hänen mainitaan auttaneen joskus Pamaltia sammuttamaan tulen. Voisin kuvitella hänen kulttinsa muistuttavan jossakin määrin Aldryan, Murthdryan tai Mee Voralan kultteja, joskin Slor tietysti edustaa kaikkia saniaiskasveja. Kultti kytkeytyy varmasti yhtä vahvasti punahaltioiden elämäntapaan kuin Aldryan kultti monien muiden haltioiden elämäntapaan. Hornillion hallitsija Kargan Ilor saattaa hyvinkin olla Slorin kultin jonkinlainen voimahahmo, vaikka hänet mainitaankin velhottareksi. Olarianeilla, rakkauden nymfeillä, lienee Slorin kultissa jonkinlainen asema, ehkäpä hiukan samanlainen kuin dryadeilla Aldryan kultissa. Mutta siis tietoa Slorista ei ole paljon saatavilla.
|
GEAS
linkki
14. toukokuuta 2002 kello 14.44
|
GEAS
14. toukokuuta 2002 kello 14.44
linkki
|
taidampa sitten kirjoitella sen kuvauksen itse. Voisin vaikka pistää sen tänne jotta voitte hekottaa sille tai muuten kommentoida sitä.
|