|
To_The_Hats
linkki
6. kesäkuuta 2009 kello 18.44
|
|
To_The_Hats
6. kesäkuuta 2009 kello 18.44
linkki
|
Olen tässä viime aikoina alkanut miettiä miten maailmalla kokeneemmat ja asialleen omistuneemmat pelaajat ropettavat.
Meidän peliporukassamme, joka on ainoa, jossa olen koskaan pelannut, on oikeastaan vienyt viihteen etualalle, itse roolipelaamisen kustannuksella. Se ei ole ennen haitannut, mutta kun nyt pelinjohtajana olen panostanut enemmän EPH luonteisiin ja juttuihin, on asia alkanut haitata.
Esimerkkeinä, entisestä pelityylistä:
[i:197a5bee08]PJ: Saavutte kaupunkiin, astutte portista. Mitä teette?
Pht: Mennään majataloon!
PJ: Majatalo on suuri kaksikerroksinen rakennus...
Ph1: Joo minä tilaan oluen
Ph2: Minä lähen paskalle
Ph3: Missä saa tapella?[/i:197a5bee08]
Ja
[i:197a5bee08]Pj: Näette edessänne miehen, hän kertoo teille missä mölli asustaa.
Ph: Joo tapetaan se
Pj: Kuka
Ph: No se
Pj: KUKA! Se ukkoko
Ph: Eiku se mälli, missä se on? Voiko jo lyödä![/i:197a5bee08]
Esimerkit ovat ehkä hieman liioiteltuja, mutta silti sellainen ylimalkainen, etäinen pelityyli, jossa pelihahmot ovat vain statsilomake, jossa on rahat ja aseen vahinko. Persoonallisuuksia ei oikeastaan ole, vain se [i:197a5bee08]"missä saa tapella!"[/i:197a5bee08] Tämä on viime aikoina johtanut pelien hajoamiseen, ennen kuin ne edes ehtivät alkaa. Ketään ei oikeastaan kiinnosta, mitä hahmolle tapahtuu.
Viime aikoina oilen alkanut johtaa enemmän ruohonjuuritasolta, sen sijaan, että kertoisin, että mies kertoo teille tuota, puhelen hänen äänellään ja persoonallaan, ja kerron asian miehen kautta, kuten oikeastikin tilanteessa luultavasti kävisi. Tätä pidän itse ns."roolipelaamisena".
Ongelmaksi onkin nyt muodostuneet kiinnostumattomat pelaajat. Kun pelailen rooleja, huomaan puhelevani itsekseen kolmea eri hahmoa ja pelaajat vain kuuntelevat. Välillä ilmoittaen, että tuo puhelee itsekseen tai nauraen jollekin ulkopuolisellle jutulle. Hahmoihin he eivät ota kontaktia, kuin harvoin esim. Kysyäkseen jotain.
Huono puoli on myös se, että kun olen itse pelaajana ja teen hahmon on sen persoona melkeimpä poikkeuksetta erityisen vahva johonkin tiettyyn suuntaan. Sitten kun yritän pelata hahmon roolia, muut pelaajat vain hymisevät eivätkä ota tosissaan. Taas ollaan tuossa vanhassa etäisessä pelityylissä. Meen kapakkaan, otan oluen ja millon saa lyödä?
Onko ongelmana siis hahmojen puuttuva peroonallisuus. Jos pelaajat eivät itse tätä persoonaa luo, olisiko se Pj:n tehtävä?
Ironisesti ollaan monesti puhuttu asiasta kaverien kanssa ja keskustelun lopuksi ollaan aina päätetty alkaa pelaan kunnolla, mutta kun peli sitten tulee, saattaa yksi pelata kunnolla, mutta muut latistavat tämän.
Haluaisin nyt siis saada selville onko samanlaisia ongelmia useammillakin? Ja miten asioihin on teillä puututtu, vai onko ollenkaan?
Onko teillä jokin "parempi" tapa johtaa, tapa jolla saataisiin pelihahmoihin ja tarinaan enemmän syvyyttä? Miten hoidatte esim. keskustelut?
Tavoitteena ei ole saada aikaan jumalatonta sanaharkkaa, siitä mikä on oikea roolipelaaminen ja mikä on paras tyyli johtaa. Vaan saada, ainakin omalle roolipelaamisellemme, elintärkeitä neuvoja erilaisista johtamistyyleistä.
Onko ns. "oikea roolipelaaminen" vain legenda, jota kukaan ei oikeasti harrasta. Toivon ja uskon ropetuksen olevan hengissä ja ainakin sisälläni on kiinnostus oikeasti ropettaa, mutta ainakin meidän peliporukassamme kipinä hiipuu ja on jo sammumispisteessä.
Kenties, jos sitä Ropeconiin pääsisi näksisi muitakin pelityylejä, mutta nyt ei näe, joten keskustelua.
Saattoi tulla aika epäselvä viesti, mutta täydentelen.
|
|
Nysalor
linkki
6. kesäkuuta 2009 kello 21.09
|
|
Nysalor
6. kesäkuuta 2009 kello 21.09
linkki
|
To_The_Hats:
[i:d369e607f4]Onko ns. "oikea roolipelaaminen" vain legenda, jota kukaan ei oikeasti harrasta. Toivon ja uskon ropetuksen olevan hengissä ja ainakin sisälläni on kiinnostus oikeasti ropettaa, mutta ainakin meidän peliporukassamme kipinä hiipuu ja on jo sammumispisteessä.[/i:d369e607f4]
Olen viime vuosina peluuttanut kasvokkaispeliä roolipelitapahtumissa, ja kaikissa peleissäni on kyllä minun nähdäkseni eläydytty hahmoihin varsin mukavasti. Toki hahmon esittämisen taso vaihtelee pelaajittain: jotkut ehkä esittävät hahmoaan rohkeammin kuin toiset ja tuovat tarmokkaammin esiin hahmon luonnetta. Osaltaan ehkä on auttanut, että peleissä on ollut valmiit pelihahmot, usein varsin persoonalliset sellaiset, ja toisaalta juonikin on ollut jokseenkin kiinteä. Esimerkkien kaltaista pelityyliä en niistä peleistä tunnista; sen sijaan kaukaisten nuoruuden pelikertojen aikana tuollaista muistaisin kyllä olleen.
[i:d369e607f4]Onko teillä jokin "parempi" tapa johtaa, tapa jolla saataisiin pelihahmoihin ja tarinaan enemmän syvyyttä? Miten hoidatte esim. keskustelut?[/i:d369e607f4]
Tuskin olen kovin hyvä tässä neuvomaan, mutta ehkä voisitte koettaa kehittää hahmojen luonnetta ja taustaa kirjoittamalla asioita ihan ylös paperille, joka olisi osa hahmolomaketta, jollette ole sellaista aikaisemmin tehneet. Pelinjohtaja voi vaikka tiukata kysymyksillä, millainen hahmon lapsuus on ollut, mitä kaikkea hän on kokenut, miten kokemukset ovat muokanneet hänen luonnettaan, miltä hän näyttää, mitä hän hakee elämältään (ja miksi!), mikä on hänestä hyvää ja pahaa jne. Voit vaikka sanoa pelaajille, että kuvaus on vähintäänkin numerotietojen veroinen suunnanantaja, jota ei sovi noin vain ohittaa niin kuin ei numerotietojakaan.
Tai kokeilkaa peliä, jossa ei ole lainkaan varsinaisia numerotietoja, kuten Michael O’Brienin loistavaa [url=http://rpgreview.net/mob/maximumgamefun.html]MGF-systeemiä[/url] ja vaikka toista sen valmiista skenaarioista. Siinä hahmot luodaan numeroiden sijasta asioista, jotka kirjoitetaan ylös paperille, ja noppiakin heitellään ihan maun mukaan ilman erityisiä sääntöjä. The Getting of Wisdomin olen suomentanut ja peluuttanut ainakin kolme kertaa, kerran jopa porukalle, jolle roolipelaaminen oli täysin uusia asia mutta joka sai silti hienon ja eläytyvän pelin aikaan. Siinä eläytymistä lisää, että pelaajat pääsevät todella konkreettisesti esittämään hahmojaan esimerkiksi kirjoittaessaan tenttivastauksiaan paperille. Toki siinä tarvitaan myös jonkinlaista oikeaa asennetta, sillä eipä kai mikään peli itsessään ole eläytymisautomaatti.
Keskusteluja käyn mielelläni dialogina, joka vaatii silloin pelaajia myös lausumaan hahmojensa vuorosanoja. Tietysti kovin pitkissä sepustuksissa saattaa olla järkevämpää referoida vain pääkohtia siitä, mitä hahmot esimerkiksi kertovat pelin aikana tapahtumista asioista vaikkapa jollekulle ei-pelaajahahmolle. Mutta tosiaan minusta sitä ei kannata jättää pelkäksi referoinniksi, jos haluaa todella eläytyä hahmoihin. Ei-pelaajahahmojen välisiä keskusteluja en näe yleensä mielekkäänä esittää dialogina, jollei siihen ole jotakin erityistä syytä. EPH:t voivat kuitenkin haastaa hahmoja keskusteluun suuntaamalla kysymyksiä juuri näille tai vaatien kantaa johonkin asiaan.
[i:d369e607f4]Kenties, jos sitä Ropeconiin pääsisi näksisi muitakin pelityylejä, mutta nyt ei näe, joten keskustelua.[/i:d369e607f4]
Toivottavasti tulet tänä vuonna Ropeconiin, sillä siellä on loistavia tilaisuuksia päästä kokeilemaan muiden peluutustyylejä. Tai niin ainakin arvelen, koska olen itse vain peluuttanut siellä pelinjohtajana. :) Tänäkin vuonna minun olisi tarkoitus peluuttaa kolme RuneQuest-peliä, joten tervetuloa vaan kokeilemaan minun pelejäni!
|
|
humis
linkki
7. kesäkuuta 2009 kello 9.24
|
|
humis
7. kesäkuuta 2009 kello 9.24
linkki
|
Kyllä sitä eläytyvää peliä maailmalla pelataan. Olennaista on saada pelaajat samalle aaltopituudelle.
[quote:c90068f8c3="To_The_Hats"]
Ironisesti ollaan monesti puhuttu asiasta kaverien kanssa ja keskustelun lopuksi ollaan aina päätetty alkaa pelaan kunnolla, mutta kun peli sitten tulee, saattaa yksi pelata kunnolla, mutta muut latistavat tämän.
[/quote:c90068f8c3]
Tästä ei käynyt ihan selvästi ilmi kuinka vakavasti asiasta on puhuttu ja ovatko kaikki yksissä toimin oikeasti yrittämässä. Jos ei ole, tai eivät ole, on hommaa todella vaikeaa yksin hoitaa. Roolipeli on pohjimmiltaan ensijaisesti yhteinen sosiaalinen sopimus, jossa PJ:llä ei ole yhtään muita pelaajia enempää valtaa. Ja jos se on kerran yhteen ojaan ajautunut, ei sieltä pääse pois kuin yhteisellä vahvalla tarmolla. Pitää saada muut pelaajat ainakin kerran kokeilemaan tosissaan.
Ja sit kun päästään kokeilemaan niin on vielä monta mahdollisuutta mennä pieleen. On tosi helppoa luisua takaisin läpänheittopeliin, varsinkin jos se on ollut porukan moodi aikaisemmin. Tätä voi auttaa paitsi tietoisella vahvalla porukkapäätöksellä myös erilaisilla metodeilla. Itsellä esimerkiksi sellainen on toiminut että ihan aluksi ensin jauhetaan ennen peliä sen ½ tuntia paskaa että sen saa systeemistä pois, sitten yhteisellä päätöksellä hiljennytään ja suunnataan huomio peliin ja siihen mitä siinä halutaan saada aikaan, esimerkiksi sytytetään kynttilä rituaaliseksi merkiksi siitä että nyt ollaan pelissä sisällä ja otetaan tosissaan. Sit jos pelissä joku lipsuu on tärkeä heti pysäyttää peli, muistuttaa yhteisestä sopimuksesta ja suorittaa keskittymisriitti uudestaan, muuten nimittäin yhden pelaajan läpänheitto hyvin nopeasti murtaa koko porukan samaan.
Hahmojen suhteen tosiaan kannattaa pitää huolta että pelaajilla on hahmoinaan sellaisia, joiden luonteenpiirteet ensinnäkin ovat olemassa ja toisaalta myös kiinnostavat pelaajia (mielellään kaikkia pelaajia). Hahmojen välillä on myös hyvä olla jonkinlaista kiinnostaa sisäistä dynamiikkaa (kilpailusuhteita, risteäviä mielipiteitä/asenteita/tunteita, yhteisiä kiinnostuksen kohteita..) Auttaa tietysti myös tosi paljon jos ne eivät kaikki ole mättäjiä, vaan pelin painopiste on jossain ihan muualla: neuvottelussa, kaupankäynnissä, sotastrategian laatimisessa, neitojen riiauksessa, ... Nysalorin mainitsemaa MGF:ää en itse kuitenkaan ensimmäiseksi eläytymispeliksi suosittele, kun tapaavat ylimenevine luonteenpiirteineen nekin mennä aikamoiseksi läpänheitoksi.
[quote:c90068f8c3="To_The_Hats"]
Ongelmaksi onkin nyt muodostuneet kiinnostumattomat pelaajat. Kun pelailen rooleja, huomaan puhelevani itsekseen kolmea eri hahmoa ja pelaajat vain kuuntelevat. Välillä ilmoittaen, että tuo puhelee itsekseen tai nauraen jollekin ulkopuolisellle jutulle. Hahmoihin he eivät ota kontaktia, kuin harvoin esim. Kysyäkseen jotain.
[/quote:c90068f8c3]
Tää on nyt tällänen spesifi piikki joka revitään mahdollisesti väärästä esimerkistä, mut tää kuulostaa siltä että tässä vois olla yksi huono metodi käytössä. Eli yleisenä perussääntönä kannattaa käydä 100% dialogeista tiiviisti pelaajahahmojen kanssa. Vähänkään pidempiä monologeja kannattaa välttää, ja mieluummin referoida pelaajille niistä ydinkohdat, oli se sitten kolmen EPH:n välinen keskustelu tai yhden EPH:n pitkä sepustus. Tuppaavat pelaajat nimittäin nopeasti väsymään, kyllästymään ja turhautumaan jos PJ vaan infodumppaa puoli tuntia. Pidä keskustelut sellaisina, joita on mahdotonta kuunnella hiljaa. Kysele hahmoilta kysymyksiä, vaadi mielipiteitä.
|
|
Assath
linkki
7. kesäkuuta 2009 kello 16.06
|
|
Assath
7. kesäkuuta 2009 kello 16.06
linkki
|
Itse kans pidin yläaste ikäisenä seikkailuja peliporukalle, jonka jäsenet olivat minua vähemmän kiinnostuneet jännien tarinoiden kertomisesta ja enemmän kiinnostuneita monsujen liiskaamisesta ja äijäilystä. Pistin sitten peleihin reilusti väkivaltaa ja seksiä ja vedin meininkiä itsekin kieliposkessa asenteella.
Mun ratkaisu ongelmaan olis aluksi, että mietit ihan itsekses haluaako porukka oikeasti pelata eläytyvämpää peliä vai onko kyseessä sinun yksityinen haaveesi. Jos muut eivät oikeasti halua pelata niin sitten kamppailusi on tuhoon tuomittu ja lähtee muutenkin vähän epäreiluista lähtökohdista. On kuitenkin erittäin hyvin mahdollista, että tästä ei ole kyse vaan porukka on paljolti omien tapojensa orja.
Keinoja peliin keskittymisen parantamiseksi on useita. Tuo Humiksen mainitsema "aluksi puhutaan paskaa rauhassa ja sitten keskitytään peliin" voi olla ihan toimiva alleviivaus. Tuohon aloitusrituaaliksi käy joku ihan yksinkertainenkin juttu, kuten että pelikirjat pidetään alussa piilossa ja kun ne otetaan esiin peli alkaa eikä muusta maailmasta enää puhuta. Intensiivisemmässä pelissä myös ehtii lyhyemmässä ajassa tapahtua enemmän, joten kannattaa alussa tähdätä 2-3 tunnin intensiiviseen sessioon 5-6 tunnin perinteisen maratonin sijaan.
Toinen juttu on tuo minkä Humis ottikin jo esiin ja joka kannattaa yrittää ottaa yleiseksi säännöksi. Eli "Älä vedä omaa showtasi ja oleta pelaajien seuraavan hirveän kiinnostuneina." Pelinjohtajan hahmojen väliset dialogit ovat malliesimerkki tilanteesta, jossa pelaajia ei tarvita mihinkään. Keskuteluissa ja muissakin tilanteissa ei välttämättä kannata vaatia hahmoilta sanatarkkoja kuvauksia hahmojen toimista vaan yleisiä valintoja. Annatko periksi kun se velhotar yrittää vietellä sinua? Hylkäätkö ystäväsi rahan ja läänitysten vuoksi? Oletko valmis antamaan henkesi suojellessasi muun ryhmän pakoa?
Keskitä pelissä huomiosi pelaajien hahmoihin ja sido heidät juoneen henkilökohtaisesti. Päätä siis, että se kaapattu aatelinen on jonkun hahmon veli tai että se kuningatar rakastuu nyt johonkuhun pelaajahahmoista. Luo tilanteita, jotka vaativat hahmoja reagoimaan muullakin tavalla kuin väkivallalla. Jos kuninkaan kruunu varastetaan ja hahmo löytää sen omien kantamustensa keskeltä ei suora fyysinen väkivalta ole mahdollista asian selvittämiseksi.
Jos pelimekaniikkojen kautta asiaa lähestyisin niin valitsisin itse systeemiksi Pendragonin. Pelissä pääsee kyllä mättämään mielin määrin, mutta hovissa ei ole varaa riehua ja hahmojen luonteenpiirteitä seurataan numeroarvoilla. Kun hahmo sitten vaikka osoittaa tarpeeksi ritarihyveitä tai krisitillisiä arvoja saa hän kyseisen suunnan tarjoaman taikabonuksen kuten "uskon panssarin", joka vähentää vahinkoa.
Sun kannattaa myös vakavasti harkita ryhmän hajoittamista kahteen pienempään seikkailun tai parin ajaksi. Tällainen on yleensä tarinan puolesta helppoa järjestää vaikkapa parin hahmon jäädessä vangiksi. Jos sulla on vaikkapa vain kaksi pelaajaa on ryhmän "sikailupaine" paljon pienempi kuin koko ryhmässä ja näin pelaajan kynnys pistää itsensä likoon peliin eläytymällä on pienempi. Samalla sää voit keskittyä paremmin niihin kahteen pelaajaan ja pommittaa heitä tapahtumilla ja miettimilläsi juonikuvioilla.
Jos olette kaikki miespuolisia (kuten sukupuolittuneesti epäilen) voi ongelma ratketa myös yllättävän helposti mikäli saat jonkun kauniimman sukupuolen edustajan suostuteltua mukaan peliin. Yksikin mukana oleva naispuolinen pelaaja laskee yleensä erittäin tehokkaasti porukan sikailu ja äijäilyhalua, kaikkien ottaessa homman jostain kumman syystä paljon vakavammin ;)
|
|
To_The_Hats
linkki
8. kesäkuuta 2009 kello 15.57
|
|
To_The_Hats
8. kesäkuuta 2009 kello 15.57
linkki
|
[quote:2b6165f9d2]Tästä ei käynyt ihan selvästi ilmi kuinka vakavasti asiasta on puhuttu ja ovatko kaikki yksissä toimin oikeasti yrittämässä. Jos ei ole, tai eivät ole, on hommaa todella vaikeaa yksin hoitaa. Roolipeli on pohjimmiltaan ensijaisesti yhteinen sosiaalinen sopimus, jossa PJ:llä ei ole yhtään muita pelaajia enempää valtaa. Ja jos se on kerran yhteen ojaan ajautunut, ei sieltä pääse pois kuin yhteisellä vahvalla tarmolla. Pitää saada muut pelaajat ainakin kerran kokeilemaan tosissaan.
[/quote:2b6165f9d2]
Ollaan puhuttu asiasta monesti, nousee yleensä jossain vaiheessa esiin kun ollaan nykypeliporukan (3 tai 2 henkeä) kanssa, pyöräilemässä, vaeltamassa tai jossain missä ollaan juteltu ja asia on noussut esiin. Keskustelut yleensä päättyvät siihen, että nyt ropetetaan, jes. Mutta koskaan ei olla päästy heti pelaan RQ ja ajatukset ovat ehtineet unohtua, kiinnostavimpia asioita kuten soittaminen on tullut tilalle.
Olen nyt aloittanut uuden kamppanjani johdon uudelleen ja saanut ensimmäisen onnistuneen pelikerran käyntiin varmaan ensi kerran puoleen vuoteen. Asiaan tosin voi vaikuttaa myös se, että kerrankin tein kunnon tarinan ja kirjoittelin n. 3000 sanaa seikkailua paperille.
Ongelmana roolipelauksen suhteen voi olla, ja onkin luultavasti myös oma lähestymistapani hahmoihin. Uuden kampanjani ensimmäisellä pelikerralla, joka oli n. puoli vuotta sitten, vain tehtiin hahmojen statit, ei persoonia. Hahmot olivat peräisin pohjoisesta, jostain nimettömästä paikasta (en edes suunnitellut mistä) ja lähtivät etsimään onneaan maailmalta. Pelihahmojen persoonien luonnin jätin kokonaan pelaajille. Mikä ei tainnut onnistua.
Nyt voisinkin ensi pelikerraksi luoda hieman taustaa pelaajien kodille ja voitaisiin yhdessä käydä läpi hahmojen persoonallisuuksia. Uskon, että pelaajat haluavat ja osaavat ropettaa, jollain kertoina näin on njopa käynyt, valitettavan harvoin vain.
Jos saisin hahmoille persoonat ja tausta tehtyä tai "pakottaa" pelaajat tekemään ne, avustuksella tietenkin, voisi ropetus onnistuakin.
Pitää myös alkaa panostamaan dialogeihin, ottaa pelaajat niihin enemmän mukaan, nyt olen suunnitellut ne pelkästään juonen mukaan ja pelaajat ovat ehkä jääneet hieman ulkopuolisiksi.
Foorumilta on tullut jo nyt hyviä neuvoja, osaa olen miettinytkin jo mutten ole vain koskaan alkanut toteuttaan. Esim. tuo hölpöttely ennen peliä on ollut käytössä jo monta vuotta, mutta se on saattanut lipsahtaa ja RQ on kokonaan unohtunut. Nyt viime kerralla vedettiin bänditreenit ja RQ samaan pötköön ja onnistui hyvin. Metallin mättäminen sai nopeasti purettua ylimääräiset hölötykset ja peli onnistuikin pitkästä aikaa hyvin.
Tosin aina on paranneltavaa ja siksi aloin miettiä tätä ropetusongelmaa, peli sujui hyvin mutta ei tullut oikein ropetettua ja yksi porukasta oli muita kiinnostumattomampi asioista. Nyt pitäisi vain saada uudestaan se parin vuoden takainen into päälle. Onneksi itsellä on vielä intoa, pääosin uuden kampanjan takia ja nyt vain se pelaajillekin.
Peliporukka tuskin muuttuu, ainakaan RQ:n suhteen, mutta eräs kaveri pyysi kesällä mukaan Dark Herecyyn, jos hän alkaisi johtamaan sitä. Sinällään olisi tosi hyva jos saatais Herecypelaaminen käyntiin, koska pelinjohtajaksi tulisi, kokenut, mutta ei meidän kanssa pelannut. Saa uutta näkökulmaa, peliporukkakin tulisi olemaan entistä tuntemattomampi. Tosin myös sääntöjärjestelmä olisi kaikille tuntematon, eikä kirjojakaan ole vielä hankittu.
Mutta nyt teen töitä oman RQ kampanjani eteen ja katson mitä tulevaisuus tuo tullesaan. Hyviä neuvoja ainakin on saanut, on se kunnon ropetushenki vielä elossa ja hyvä niin.
|
|
littlestone
linkki
11. kesäkuuta 2009 kello 8.42
|
|
littlestone
11. kesäkuuta 2009 kello 8.42
linkki
|
Laita ihmeessä kampanjoitasi koneelle ja nettiin! Vaikuttaa siltä, että olet valmis tosissasi paneutumaan seikkailun suunnitteluun.
Tuossa Assath mainitsi:
"[i:745cbf7690]Keskitä pelissä huomiosi pelaajien hahmoihin ja sido heidät juoneen henkilökohtaisesti. Päätä siis, että se kaapattu aatelinen on jonkun hahmon veli tai että se kuningatar rakastuu nyt johonkuhun pelaajahahmoista. Luo tilanteita, jotka vaativat hahmoja reagoimaan muullakin tavalla kuin väkivallalla. Jos kuninkaan kruunu varastetaan ja hahmo löytää sen omien kantamustensa keskeltä ei suora fyysinen väkivalta ole mahdollista asian selvittämiseks[/i:745cbf7690]i"
Tälleinen siekkailu, missä pelaajat joutuva seikkauluun, jossa eivät (ainakaan seikkailun alussa) voi oikein taistella. Esim. seikkailu, joka painottuu tutkimiseen/salapoliisi hommiin. Annat pelaajille jonkin mysteerin selvitettäväksi. Vaikka se kuninkaan kruunu on varastettu. Ripottele todisteita ja ympäriinsä ja anna pelaajien löytää ne/niiitä. Pelaajat joutuvat itse pähkäilemään mistä on kyse tai mitä on vastassa. Sitten vaikka seikkailun lopuksi hahmot löytävät varkaat ja sitten he joutuvat taistelemaan kruunun takaisin rosvoilta (tai ilmoittaa rosvoista kuninkaan vartiopäällikölle ja hän vie pelaajien kunnian tms.)
Meillä hahmon luonti tapahtuu usein tarinan kautta. Ensin kehitetään hahmolle pelaajan kanssa pelaajaa kiinnostava tarina. Missä on syntynyt, mitä teki lapsena, miten nuorena varttui, mitä teki aikuisena ja mikä on tilanne nyt (olisi hyvä kirjoittaa ylös). Sitten kun on tarina kehitetty, niin kehitetään hahmo tämän tarinan pohjalta. Huom. ei tarvitse kirjoittaa romania. Lyhyt tarina riittää (meillä esim. A4 tai puolikas)
Meidän peleissä ominaisuuksia ei aina edes heitetä, vaan ne muodostetaan tarinan pohjalta tai, jos heitetään, ne muokataan hahmon tarinan mukaisiksi. Samoin kyvyt väännetään tarinaan sopivaksi.
Ei kuitenkaan mitään riimulordeja heti alkuun... Tai no se riippuukin pelin luonteesta. Itse pidän usein sitä 75% maksimina alkuun.
Olen joskus aikaisemminkin maininnut, että meillä on ollut pelejä, jotka ovat pääsääntöisesti poliittista kieroilua. Tämä peli sijoittui cyper punkin maailmaan. Yksi hahmo oli erään suuren yhtiön johtajistoa. Toinen oli poliisitutkia, joka tutki jääräpäisesti yhtion likaisia tempauksia maineensa ja työpaikkansa menettämisen uhalla. Yksi hahmo oli tämän johtajan se oikea käsi, joka hoiti, ne "likaiset hommat".
Kiristystä, uhkailua, rahan pesua, bisnestä, salamurha, lavastus, dramaattisia oikeuden käyntejä jne. Samanlainen peli voisi toimia, myös RQ:ssa. (Minulla on menossa tuon kaltainen kampanja teollistuneessa RQ maailmassani).
Usean päivän pelissä ammuttiin 1 ainoa laukaus ja hauskaa oli!
--> Joillekkin tällaiset pelityylit eivät vain sovi. Toiset haluavat olla mättö sankareita aina. Toiset kaipaavat jännitystä. Toiset ovat sivusta katsojia.
Kannattaa kokeilla erilaisia rooleja ja pelejä. Eri pelit ovat eriluonteisia ja niissä ei mene läheskään niin helposti siihen "milloin saa lyödä" tilanteeseen.
Myöskin jos vain mahdollista, kannattaa vierailla eri peliporukoissa, jos vain mahdollista. Sieltä oppii näkemään mikä on omissa peleissä hyvää ja mikä on kehitettävä osaalue. Se Ropecon on varmasti hyvä paikka tutustua.
Sitten Oulussa järjestetään tässä sellainen ilta, missä puhutaan pelaamistyyleistä. Tässä seuraavaksi kaverini laittama ilmoitus:
[i:745cbf7690]Heps!
Kuudes rinki ry ja CRYO järjestävät jälleen peliaiheisen
keskustelutilaisuuden Ravintola Caion kabinetissa. Luvassa on siis
vapaan keskustelun siivittämiä, nasevia ja mahdollisesti myös
provosoivia esitelmiä, joita kutakin seuraa väistämättä syvällinen,
henkevä ja tinkimättömän ylevä debaatti ilmaistujen mielipiteiden
filosofisista perusteista. Mutta näinhän väistämättä tapahtuu aina kun
roolipelaajat kohtaavat toisensa, varsinkin baari-miljöössä...
Kuten tiedätte.
Sisäänpääsy on kaikille vapaa ja ilmainen. Puhujia pyydämme nöyrimmin
ilmoittamaan etukäteen nimensä ja aiheensa kansan houkuttelemiseksi.
Puhujia on ilmoittautunut ennakkoon itseni lisäksi monille jo varmasti
tuttu Olli Kantola. Koska aikaa riittää koko ilta, mukaan mahtuu
muitakin halukkaita. Eli jos olet aina halunnut kertoa muille
näkemyksesi jostain kerronnallisiin peleihin liittyvästä asiasta, tämä
on oleva oiva tilaisuus tuulettaa sieluasi. Ja yleisö taatusti
ymmärtää - ei välttämättä ole samaa mieltä, mutta ymmärtää.
Aihe on vapaa. Pituus 15 minuutin hujakoilla. Puhujaksi halajavat
ottakoot yhteyttä minuun (tuomasku@paju.oulu.fi) viimeistään 28.6.
niin nimet ja aiheet pääsevät lopulliseen tiedotteeseen asti.
Eli:
Keskustelutapahtuma
torstaina 2.7. alkaen klo 17
PELIN HENKI OLKOON KANSSANNE![/i:745cbf7690]
|
|
Assath
linkki
12. kesäkuuta 2009 kello 12.31
|
|
Assath
12. kesäkuuta 2009 kello 12.31
linkki
|
To The Hats: Kuulostaa oikein hyvältä tuo sinun meininkisi ja onnea vaan jatkoon.
littlestone: VAU... siis VAU. Joku muu kuin Kuudennen ringin aktiivijäsen mainostaa meidän keskustelutilaisuuttamme ja vieläpä vapaaehtoisesti. Saavuhan paikalle niin tarjoan sulle kaljat sitten kun keskustelutilaisuuden virallinen osuus on päättynyt.
|
|
littlestone
linkki
13. heinäkuuta 2009 kello 12.15
|
|
littlestone
13. heinäkuuta 2009 kello 12.15
linkki
|
Valitettavasti en paikalle päässyt Assath... Olin lomailemassa silloin. Ja harmi, että näin tuon sinun tarjouksen vasta nyt... No kiitoksia kuitenkin ja pitääpä ens kerralla ottaa hommaksi tulla teidän tapahtumaan :lol:
|
|
Assath
linkki
3. elokuuta 2009 kello 12.18
|
|
Assath
3. elokuuta 2009 kello 12.18
linkki
|
Tarjous on edelleen voimassa seuraavalla kerralla ;) Hyvin tuli kuitenkin väkeä, vaikka asia oli musta ehkä hivenen kuivakkaa. Ens kerralla sitten enemmän seksiä ja väkivaltaa.
|
|
littlestone
linkki
5. elokuuta 2009 kello 6.16
|
|
littlestone
5. elokuuta 2009 kello 6.16
linkki
|
Ruuskan Timo varmaan ilmoittelee seuraavasta tapahtumasta, mutta olisi hyvä jos myös sinä ilmoittaisit tapahtumasta, niin otan asiakseni tulla tapahtumaan :-D
|
|
Tanan
linkki
21. elokuuta 2009 kello 11.35
|
|
Tanan
21. elokuuta 2009 kello 11.35
linkki
|
[b:f503712ff9]Tiedän mitä teit tänä kesänä - keskustelutilaisuus Caiossa[/b:f503712ff9]
Taasen olisi aika kokoontua yhden pöydän ääreen maailmaa parantamaan. Tällä kertaa erityishuomio on suvaitsevaisuudessa ja monikulttuurisuudessa, toisin sanoen omaehtoisessa vieraisiin kulttuureihin tutustumisessa.
Nämä kummalliset sanakoukerot konkretisoituvat matkakertomuksiin, joita voisimme Caion kabinetissa käydä yhdessä läpi ja pohtia mitä kaikkea jänskää tuolta muualta löytyykään.
[b:f503712ff9]Jos olet käynyt kesän aikana ulkomailla:[/b:f503712ff9]
* Ilmoittaudu esitelmän pitäjäksi vastaamalla tähän ketjuun (suotavaa, ei pakollista)
* Kirjoita matkastasi lyhyehkö (sivu-pari riittää hyvin) matkakertomus
* Esittele kohteesi muutaman hauskan anekdootin ryydittämänä rinkiläisille
* Hae korvausta kulttuuritutkimuksesi kuluihin kaikkien esitelmöijien yhteisellä peliryhmälomakkeella
[b:f503712ff9]Jos et ole käynyt kesän aikana ulkomailla:[/b:f503712ff9]
* Tule paikalle kuuntelemaan, kuinka kivaa muilla oli
* Varaa seuraavana päivänä halpalento Timbuktuun
[b:f503712ff9]Aika ja paikka:[/b:f503712ff9]
Ravintola Caion kabinetti, keskiviikkona 26.8., kello 17.30 alkaen.
Saunaosasto on käytössä virallisen tilaisuuden päätyttyä, omat pyyhkeet tai pari euroa pyyhevuokraan siis mukaan.[/b]
|