|
Nysalor
6. huhtikuuta 2009 kello 9.44
linkki
|
Sain tuossa jokin aika käsiini Mongoosen Fronela-kirjan ja ajattelin kirjoitella siitä vähän ajatuksiani.
Fronela-kirjan kirjoittaja on Lawrence Whitaker, joka näyttää olevan tällä hetkellä ahkerin Glorantha-julkaisujen laatija. Mikä hienointa, hän näyttää aktiivisesti ottavan ideoita muistakin Glorantha-julkaisuista. Codexin numero 2 ja University of Sog City Guide ovat aivan selvästi olleet innoituksen lähteinä, mutta muistaakseni Whitaker tai joku muu mainitsi, että kirjan apuna on käytetty HQ:n länsikirjojen materiaaliakin.
Fronela-kirjan alussa on alueen kartta, joka on hiukan ylimalkainen ja joka saisi olla kyllä tarkempikin. Sen jälkeen selostetaan Fronelan historiaa muutaman sivun verran. Sitten siirrytään selostamaan alueen ilmastoa, asukkaita, poliittista ja Fronelan Viittä kauhua, joille annetaan myös sääntöteknistä kuvausta.
Seuraava luku kuvailee Loskalmia ja sen maakuntia. Myös yhteiskuntarakennetta valotetaan varsin kiinnostavalla tavalla. Muutamia tärkeitä henkilöitäkin esitellään. Loskalmin kohdalla annetaan myös kuvaus Junorasta.
Januben kaupunkivaltioita koskevassa luvussa käsitellään pienempiä itsenäisiä alueita. Itäpisteen ja Galastarin kaupungeista annetaan myös kartat. Galastarin kartta on herkullisella tavalla samanlainen kuin Codexin vuoden 1618 kartta. Muita kuvattuja kaupunkivaltioita ovat Frastoreal (Eteläranta), Ikankos, Kaldal (Riverjoin), Mahan, Paval, Perfe, Ulicho sekä tietysti itse mahtava Sog, jonka kartta puolestaan on paljon samanlainen kuin kaupungin kolmannen ajan kartta. Kumma kyllä, vadeleista ei mainita sanaakaan, vaikka heidän kaupunginosansa on merkitty kuuliaisesti karttaan. Vuotuinen venekilpailu on mukana hiukan erilaisessa muodossa kuin kolmannella ajalla.
Kolmas alueita käsittelevä luku on omistettu Chargin ja Golaroksen orlanthimaille. Siellä lohikäärmetapojen ja vanhojen tapojen ristiriita näkyy selkeänä, kun osa klaaneista on palannut vanhoihin tapoihin ja osa taas pitää kiinni Ernalda Käärmeen ja Orlanth Suomun uskonnosta.
Neljäs aluekuvaus koskee hsuncheneita, joiden tutkimisesta ja luokittelusta jumaltietäjät ovat kiinnostuneet. Kustakin hsunchenheimosta annetaan väkiluku, asuinalue ja tiivis kuvaus, jonka perusteella saa aika hyvin käsityksen heimon luonteesta. Kuvatut heimot ovat rathorit (karhu), uncolingit (poro), kloisarit (mäyrä), zonatit (piikkisika), sabadarit (ahma), rinkonit (punailves), lotarit (pesukarhu), akkarit (haisunäätä), flarit (nokipöllö) ja hogarit (mammutti). Samassa yhteydessä kuvataan lyhyesti Fronelan aldryamit, mostalit ja grotaronit; jälkimmäisistä tosin kerrotaan hyvin vähän.
Kirjan kulttiosio koostuu muutaman Fronelan kannalta tärkeän kultin kuvauksesta. Niitä ovat Puhdas Hrestilikirkko, Pyhä Galastar Marttyyri, Ouromalkion (kiinnostava draconinen sovitelma malkionismista!), Iskemättömän äänen musikantit, Lohikäärmeen oppi, Ernalda Käärme ja Orlanth Suomu. Kultit ovat siten aika draconisesti painottuneita.
Kirjan viimeinen luku sisältää Fronelaan sijoittuvan skenaarion, jossa juonta tarkempaa paljastamatta on kysymys Pyhästä Galastarista.
Fronela-kirja on minusta kiehtova aluekuvauskokonaisuus, joskin siitä tulee vähän sellainen tunne, että joistakin asioista olisi ollut varmasti enemmän kerrottavaa. Lieneekö tämän kirjan kohdalla käynyt samoin kuin Dara Happa Stirsin eli että tekstiä on tiivistetty karsimalla osa kirjoitetusta materiaalista? Junoran ja Loskalmin kuvauksen kohdalla tuntuu vähän ihmeelliseltä, että taitto on jättänyt sivun alareunaan joissakin kohdin aika paljon tyhjää tilaa. Eikö sitä olisi voinut käyttää johonkin hyödylliseen? Kirjan kuvitus on ihan menettelevää, joskaan ei mitenkään loistokasta.
Fronela-kirja tuo hienolla tavalla esiin hrestolilaisen malkionismin ja toisaalta Fronelan toisen ajan jännitteet eri valtakuntien välillä. Tekstistä bongaa muutamia viittauksia myös kolmanteen aikaan. Kirjan pohjalta olisi varsin vaivatonta käynnistää kampanja Fronelassa. Tekstissä viljellään muutenkin mukavasti ideoita, joita voisi hyödyntää pelissä. Mukana oleva skenaariokin on kiinnostava eikä kannusta pelkkään raa’an voiman käyttämiseen. Kirjassa tuntuu hyvin Gloranthan henki. Olisi tosin ollut kiva, jos kirjassa olisi annettu väestötietoja muistakin kuin hsuncheneista.
Jos toisen ajan länsi yhtään kiinnostaa, niin kannattaa ihmeessä hankkia tämä kirja. Mikäli orlanthien pelaaminen kiinnostaa, voisivat myös Fronelan orlanthit olla ihan pelattavia siinä missä näiden eteläisemmät serkutkin. Jos taas länsi ei yhtään innosta, niin kirjasta ei ole paljon apua. Vaikka teos on Mongoosen RuneQuestille ja sisältää jonkin verran sääntötekniikkaa, pääosa kuvauksesta on ihan sanallista ja helposti sovellettavissa HeroQuestiinkin. Fronela-kirja on suositeltavaa lukemista sillä aikaa, kun odotellaan Moon Designin länsikirjoja – jos ne sitten joskus ilmestyvät.
Mainittakoon samalla, että vilkuilin RuneQuest Empires -kirjan läpi myös, ja täytyy sanoa, että vaikka se on saman kirjoittajan käsialaa, opus ei ole lainkaan yhtään kiinnostava. Siinä on iso määrä sääntötekniikkaa valtakunnan hallitsemisesta esimerkkeinä Glorantha, Elricin pelimaailma ja meidän historiallinen maailmamme. Lähestymistapa on liian kuivakka ja sääntöpainotteinen minun makuuni, vaikka sinänsä on ihan kiinnostava oivallus luoda valtioille RuneQuestin hahmojen tapaan ominaisuuksia ja niistä juontuvia ”kykyjä”. Kirjan kiinnostavinta antia minulle ovat Gloranthan eräiden alueiden väkiluvut toisella ajalla, tieto, jota olisin kaivannut jo moniin aikaisempiin julkaisuihin.
|
|
Thimas
22. huhtikuuta 2009 kello 13.30
linkki
|
Onko liian utopistista kuvitella, että kirjaa voisi käyttää perinteiseen RQ:hun?
|
|
Nysalor
22. huhtikuuta 2009 kello 15.21
linkki
|
Thimas:
[i:9d6e10db49]Onko liian utopistista kuvitella, että kirjaa voisi käyttää perinteiseen RQ:hun?[/i:9d6e10db49]
Ei ole millään muotoa utopistista tehdä noin. Kirjasta suurin osa on sääntöihin sitoutumatonta kuvausta, ja kirjan vähän sääntötekniset kohdat pystyy varmaan kohtuullisen vaivattomasti muuntamaan vanhaan RuneQuestiin sopiviksi. Jos siis pelaa toisella ajalla vanhan RuneQuestin säännöillä, Fronela-kirja on erinomainen hankinta.
|
|
Thimas
27. huhtikuuta 2009 kello 7.12
linkki
|
Mietin vaan kun noi hunschenit alko kiinnostaa, kun nehän ei (kai?) ole muuttunu toiseen aikaan mennessä niin radikaalisti kuin sivilisaatiot.
Aattelin vahvistaa vanhan Fronelan barbaarijoukkioita ja tutkia/luoda niiden kulttuuripiirteitä. Lisäksi uskottavat heimot "tyhjillä seuduilla" vois luoda lisää uskottavuutta kampanjoihin.
Mitä mieltä oot? Kannattaako kirja ostaa vain barbaarien tähden vai joutuisinko vetämään megakampanjan Sankarien Sodista ennen kirjan ostoa?
|