|
Nysalor
linkki
9. helmikuuta 2009 kello 21.07
|
|
Nysalor
9. helmikuuta 2009 kello 21.07
linkki
|
Olen saanut nyt väänneltyä jonkinlaista johdannonalkua Helerin pelastuksen sankarimatkaan. Olen pyrkinyt ottamaan mukaan asioita, joita nousi esiin keskustellessamme kiivaasti tuosta sankarimatkastani. Kommentit ovat kaikkiaan tervetulleita, jotta pystyisin selventämään visiotani sankarimatkaamisesta ja Helerin pelastuksen sankarimatkan taustafilosofiasta.
[b:fd408b9cbf]Johdanto[/b:fd408b9cbf]
Helerin pelastuksen sankarimatka on esimerkki siitä, millaisia sankarimatkat näkemykseni mukaan voisivat olla. Tässä sankarimatkan johdannossa pyrin tuomaan esiin perusteita, miksi olen luonut siitä sellaisen kuin se on. Tämä esitykseni on osin poleemisessa suhteessa Greg Staffordin HeroQuest-kirjassa kirjoittamaan sankarimatkaamisen kuvaukseen ja joihinkin muihin sankarimatkaamisen esityksiin. MGWV.
Tavallisen sankarimatkan perustana on myytti, joka kuvaa myyttisen aikojen tapahtumia. Sankarimatkaaja pyrkii parhaansa mukaan toistamaan teot uudelleen ja siten vahvistamaan suhdettaan myytin jumalaan tai muuhun pääosassa olevaan olentoon. Myytti on ikään kuin kartta, jonka tuntemalla sankarimatkaaja pystyy taivaltamaan erilaisissa koettelemuksissa. Pelkkä tieto ja taito tosin eivät vielä riitä, sillä koettelemuksista selvitäkseen hänen täytyy toimia kuin jumala toimi: käydä tietyissä tilanteissa rohkeasti vihollista vastaan, tietyissä tilanteissa paeta, tietyissä tilanteissa uhkailla, tietyissä tilanteissa neuvotella jne.
Gloranthassa kerrotaan paljon tarinoita. Jokainen tarina ei ole automaattisesti myytti, jota seuraamalla voisi päästä kulkemaan sankarimatkalle. Edes kaikki jumalien teoista kerrotut tarut eivät anna automaattisesti avaimia, kuinka ratkaista sankarimatkan haasteet. Vanhan ukon värikäs ja liioiteltu kertomus Orlanthin uroteoista Helerin pelastusretkellä on huono ohjenuora tälle sankarimatkalle.
Sen sijaan Orlanthin ja Ernaldan kultilla on omat tarinaversionsa, jotka tarjoavat avaimet tuntea matkalla kohdattavat vaikeudet ja selviytyä niistä. Näitä tarinoita ei kerrota kuin kulttiin sitoutuneille palvojille, koska vääriin korviin joutuessaan ne voisivat aiheuttaa tuhoa, kuten toisen ajan jumaltietäjät osoittivat urkkiessaan selville myyttejä ja käyttäessään niitä ammentaakseen jumalilta voimia omiin jumalattomiin tarkoituksiinsa.
Sankarimatka ei ole virtuaalistodellisuus tai tietokonepeli, joka tuosta vain käynnistetään ja josta automaattisesti palataan todellisuuteen, kun ruudulle ilmestyy ”Game Over”. Kaikki sankarimatkalla koettu on todellista ja vaikuttavaa. Jos joku katkaisee sankarimatkaajalta käden, ei vamma automaattisesti katoa, kun – tai jos – sankarimatkaaja palaa jälleen maalliseen maailmaan. Jos sankarimatkalta hankitaan esineitä, nekään eivät ole pelkkää väliaikaista illuusiota vaan pysyvät olemassa maallisessakin maailmassa, vaikka niiden ominaisuudet eivät välttämättä ole samat kuin sankarimatkalla.
Jos matka sujuu suunnitellusti myytin päätepisteestä sen loppuun, silloin ei ongelmia tule. Harvoin kuitenkaan toteutuva sankarimatka noudattaa kovin tarkasti myytin kuviota, sillä myyttiset haasteet voivat ilmestyä toisenlaisissa muodoissa kuin tarinassa. Esimerkiksi omassa kampanjassani tämän sankarimatkan Ernaldan osuutta suorittava kohtasi Alamaailmassa kulkiessaan Lumoajakäärmeen sijaan Sidanan vuohen, joka oli seurausta hänen sukurutsaisesta suhteestaan veljeensä.
Sankarimatkan reaalistuma ei ole pelkkä myytin kertaaminen vaan paljon dynaamisempi kokonaisuus. Jos sankarimatkaajalla on vannoutuneita vihollisia, on täysin mahdollista, että tämä kohtaa sankarimatkalla heitä ja tuskin täysin samanlaisissa kohtauksissa kuin myytissä. Näin voi käydä etenkin silloin, kun sankarimatkaaja ja hänen vihollisensa yrittävät suorittaa omia sankarimatkojaan, joiden tarinakaavat eivät sovi yhteen. Eikä se ole harvinaista Gloranthassa, jossa myytit ovat kaikkea muuta kuin harmoninen verkko, huolimatta jumaltietäjien yrityksistä luoda monomyytti, joka sovittaisin kaikkien kansojen myytit yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi.
Esimerkiksi tällä sankarimatkalla Orlanthin sankarimatkaajan ja Dagan sankarimatkaajan tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Orlanthin myytin mukaan Heler pelastetaan, kun taas Dagan roolin ottavan myyttiversio kuvaa Dagan voittoa Orlanthista. Luultavasti sankarimatka ei oikein voi päättyä kumpaakin täysin tyydyttävällä tavalla, joskin jonkinlainen kompromissi voisi olla mahdollinen, jos myyttikaavoista poiketaan ja saavutetaan Ernaldan välityksellä neuvottelutulos.
Myytistä poikkeaminen tapaa aiheuttaa yleensä aina hankaluuksia. Jos jokin myytin osa suoritetaan eri tavalla kuin mitä myyttikaava on, saattaa sankarimatkaaja joutua myöhemmässä vaiheessa pulaan. Esimerkiksi jos Orlanth ei tällä sankarimatkalla saa Vaskisarvea Uroxilta, hän ei pysty myöhemmin hukuttamaan Dagan poikia kivivyöryn alle. Nokkela sankarimatkaaja voisi ehkä kukistaa Dagan pojat jollakin toisella keinolla, mutta poikkeaminen myyttikaavasta tekee tehtävästä huomattavasti hankalamman.
Sankarimatka tarjoaa paljon potentiaalisia sivupolkuja, joiden kautta mukaan voi tuoda kaikkea kiinnostavaa. Kuka esimerkiksi oli Uroxin vanginnut salaperäinen muukalainen? Oliko hän kenties suorittamassa jotakin omaa sankarimatkaansa, jonka vaiheisiin kuului Uroxin vangitseminen? Entä miten Urox sai vaskitorven? Paljon kerrottavaa olisi siinäkin, kuinka Heler jäi vangiksi lähdettyään etsimään Pilvipässiä? Nämä ovat omia myyttisiä tarinoitansa, jotka ei kuitenkaan sellaisinaan mahdu Orlanthin tai Ernaldan myyttiversioon. Kohtaamisissa eri myytit koskettavat toisiaan, joskus varsin vahvasti, joskus vain aavistuksenomaisesti.
Jotkut tahot voivat aktiivisesti sekaantua sankarimatkaan ja saattaa sitä sankarimatkaajan näkökulmasta pois raiteiltaan. Orlanthien myyttien sorkkimisesta kiinnostuneet jumaltietäjät, wyrmienystävät tai lunarilaiset saattaisivat tunkeutua myyttiseen rooliin saadakseen vääristettyä myyttiä omiin tarkoituksiinsa.
Esimerkiksi omassa kampanjassani lunarilainen papitar koetti ottaa Ernaldan roolin nääntymässä olevan Orlanthin virvoittamisessa. Jos se olisi onnistunut, myytti olisi kokenut muutoksen ja samalla lunarilaisten näkemys siitä, että Punainen Jumalatar virvoitti Orlanthin ja auttoi tätä pelastamaan Helerin, olisi vahvistunut ja pakottanut orlanthit kiitollisuudenvelkaan lunarilaisia kohtaan. Ernaldan osuudessa taas käärmeen tilalla olisi aivan hyvin saattanut olla lohikäärmemystikko, joka olisi opettanut Ernaldan ymmärtämään draconisen luontonsa ja sitä kautta tuonut orlanthit lähemmäs Wyrmien ystävien imperiumia.
Sankarimatkaaja saattaa poiketa myös omasta tahdostaan myytin reunustamalta polulta. Neuvotteleminen Dagan kanssa olisi yksi tällainen poikkeama, joka voisi kuitenkin tuoda huonoja seurauksia ja loitontaa sankarimatkaajaa Orlanthista. Seurauksetkaan eivät välttämättä olisi toivottuja. Ehkäpä kuivuus ei hellitäkään tai sadetta tulee vain niukasti. Jos taas sankarimatkaaja ei pelasta Heleriä lainkaan, koska keskittyy muuhun tai ei pysty pelastamiseen, matka on epäonnistunut ja seuraukset sen mukaiset: kuivuus pahenee entisestään, ihmisten usko jumaliin horjuu ja kenties sankarimatkaajakin jää sille tielleen.
Sankarimatka on gloranthalaisille toki uskonnollinen kokemus mutta samaa myös työkalu valtavien vaikeuksien voittamiseksi. Kun kuivuus uhkaa eikä jumalille uhraaminen tuota tulosta, voidaan mennä askel pidemmälle ja tehdä sankarimatka, jolla kuivuuden syy kohdataan ja kukistetaan – mikäli orlanthien kannalta käy hyvin. Sankarimatkalle lähdetä heppoisin perustein, koska sen mukana tulee epäonnistumisen riski: jos kaikki meneekin pieleen, klaani kärsii entistä pahemmin. Jos onnistumismahdollisuus arvioidaan tarpeeksi suureksi tai tilanne kyllin epätoivoiseksi, voidaan sankarimatkaa yrittää.
|
|
Vesa
linkki
10. helmikuuta 2009 kello 17.46
|
|
Vesa
10. helmikuuta 2009 kello 17.46
linkki
|
Minusta tämä johdanto on hyvä. Tässä on käsitelty selkeästi ja hyvin sankarimatkaamisen perusteet Matin laatimaa sankarimatkaa hyödyntäen. Lisäksi johdannossa ilmenee selvästi Matin omat näkemykset sankarimatkaamiseen. En ainakaan suoralta kädeltä näe mitään lisäämisen tarvetta.
|
|
Nysalor
linkki
25. toukokuuta 2009 kello 6.56
|
|
Nysalor
25. toukokuuta 2009 kello 6.56
linkki
|
Mahtaisikohan muilla kuin Vesalla olla kommentteja tähän johdantokirjoitukseeni? Kysyn vain sillä, että tätä pitäisi varmaan jossakin vaiheessa alkaa vääntää englanniksi enkä välittäisi enää silloin tehdä tekstiin muutoksia.
|
|
Garrik
linkki
25. toukokuuta 2009 kello 13.52
|
|
Garrik
25. toukokuuta 2009 kello 13.52
linkki
|
Keretessäni katsastan. Vielä ei ole hoppu.
-G
|
|
humis
linkki
26. toukokuuta 2009 kello 5.52
|
|
humis
26. toukokuuta 2009 kello 5.52
linkki
|
En aikanaan tän luettuani oikein osannut sanoa tähän mitään, enkä paljon osaa vieläkään. Mun on nimittäin hyvin vaikea lukea tätä mitenkään objektiivisesti itsenäisenä kokonaisuutena kun olin niin inessä siinä argumentaatiossa joka tän kirjoittamiseen johti. Kommenttini kannattaa siis ottaa ripauksella suolaa. Näillä varauksin sanon kuitenkin nyt mitä ajattelen:
Teksti sinällään on koherentti ja esittelee hyvin kokonaisvisiosi sankarimatkaamisesta. Tavallaan se on mun mielestä varsin hyvä. Toisaalta se on mulle tällaisenaan myös rakenteellisesti ongelmallinen, eikä myöskään ratkaise joitakin niistä tarpeista joita aikaisemmissa keskusteluissa penäsin.
En oikein osaa päättää onko se minusta liian pitkä vai liian lyhyt, mutta jompikumpi. Ts. esimerkit ja eri aspektien selitykset tuntuvat toisaalta loppuvan lyhyeen, eikä näiden kautta oikein saa irti varsinaisesta myytistä sitä lisäinfoa mitä alkuperäisessä keskustelussa penäsin (ehkä tähän itse asiassa olisi parempi jokin ala- tai jälkiviitenotaatio, jossa itse myyttiin liitettäisiin lisäelaboraatiota samaan tyyliin kuin lisäsin jumaltietäjäanalyysia omaani?).
Toisaalta tämä taas tuntuu johdannoksi liian pitkältä ja sellaisena toistaa myös mielestäni turhan paljon yhteisesti ja yleisesti hyväksyttyä sankarimatkaamisen kuvausta (joka siis toisaalta kyllä vaaditaan tuon kokonaisvision kuvaamiseen). Eli mulle tulee enemmän fiilis tästä että tämä on erillinen kokonaisartikkeli kuin johdanto. Ja kun ajattelen sitä näin, se taas tuntuu asettavan oman tekstini hankalaan tilaan. Tulee fiilis, että pitäisi itsekin sitten kirjoittaa tällainen kokonaisvisiokuvaus, tai muuten jotenkin hyväksyn tämän vision koskemaan myös omaa matkaani. Erityisesti tosiaan tästä kuvauksesta ei nyt käy lukijalle selväksi mikä on juuri sun erityistä tulkintaasi sankarimatkaamisesta. Ehkäpä sitä voisi oikeasti kontrastoida tekstissä muihin mahdollisiin näkökohtiin? Ja siihen alkuperäiseen kysymykseeni vastatakseen tän pitäisi myös konkreettisemmin kertoa miten tuo spesifi sankarimatkan esitysmuotosi asettuu konkreettisesti tähän visioosi verrattuna esim. mun kerronnallisempaan tyyliini.
|
|
Garrik
linkki
26. toukokuuta 2009 kello 13.01
|
|
Garrik
26. toukokuuta 2009 kello 13.01
linkki
|
Noin. Eetu on aivan oikeassa. Sanoit kirjoittavasi johdannon yhdelle sankarimatkalle, kirjoitit monologin ajatuksistasi sankarimatkaamisesta yleensä.
Meillä on kolme vaihtoehtoa:
1. Kirjoitamme YHDESSÄ yhden artikkelin sankarimatkaamisesta, joka linkittää lehdessä julkaistavat sankarimatkat upeasti yhden teeman alle. Tämän artikkelin yhteydessä pystymme jopa viittaamaan jäljessä tuleviin matkoihin/seikkailuihin esimerkkeinä tietyistä ilmiöistä.
[b:1695c7078e]Kysymys kuuluu: jaksammeko tehdä tämän parissa-neljässä kuukaudessa.[/b:1695c7078e]
2. Kirjoitat tämän kokonaan uudestaan pitäen mielessä, että kirjoitat johdantoa n. 6-8 sivun mittaiselle sankarimatkalle/mättöseikkailulle. Anna ohjeita pelin vetämiseen, poista metapelillinen pohdiskelu ja viitteet Gregiin yms.
Mielestäni voisit hyvin myös poistaa sellaiset asiat, jotka ovat itsestään selviä kaikille, jotka ovat pelanneet King of Dragon Pass -peliä. Siis esim. että sankarimatka vaikuttaa fyysisesti matkaajaan, ja että sieltä voi tuoda todellisia esineitä. Nämä seikat on kyllin hyvin kuvattu lukuisissa aiemmissa painotuotteissa. Yhden sankarimatkan johdanto ei tarvitse tällaista yleistä tarkkuutta.
Sen sijaan jos haluat antaa ohjeita ja ideoita siitä, missä tilanteissa minkäkin lainen vastustaja voi astua sekoittamaan kuvioita, ja minkälaisia esineitä (miten toimivat) matkalta voi saada mukaansa, se olisi aivan oleellista informaatiota seikkailun suhteen.
3. Otetaan tämä erillisenä artikkelina "henkilökohtainen näkemys sankarimatkaamisesta", jonka lisäksi kirjoitat sen johdannon siihen seikkailuun.
Jos näin tehdään, humis ehkä haluaa kirjoittaa oman henkilökohtaisen näkemyksensä. Tulee keskustelua asiasta lehden sisälle. Se olisi hienoa. Itse asiassa vasta kaksi näkemystä todella avartaa lukijan käsityksiä siitä, miten erilaista, monitulkintaista ja monipuolista sankarimatkaaminen voi olla. Yhden näkemyksen painaminen ei ehkä ole tässä mielessä järin mielekästä - meillä jokaisellahan on omat näkemyksemme.
-G
|
|
Nysalor
linkki
26. toukokuuta 2009 kello 19.48
|
|
Nysalor
26. toukokuuta 2009 kello 19.48
linkki
|
humis:
[i:8420d8e6b3]Toisaalta se on mulle tällaisenaan myös rakenteellisesti ongelmallinen, eikä myöskään ratkaise joitakin niistä tarpeista joita aikaisemmissa keskusteluissa penäsin.[/i:8420d8e6b3]
Voisitko vielä kertoa tarkemmin näistä tarpeista? Kävin tekstiä laatiessani läpi keskusteluamme, mutta minun on tosiaan ollut välillä hankala hahmottaa, mitä joissakin kohdin on ajettu takaa.
[i:8420d8e6b3]Toisaalta tämä taas tuntuu johdannoksi liian pitkältä ja sellaisena toistaa myös mielestäni turhan paljon yhteisesti ja yleisesti hyväksyttyä sankarimatkaamisen kuvausta (joka siis toisaalta kyllä vaaditaan tuon kokonaisvision kuvaamiseen). Eli mulle tulee enemmän fiilis tästä että tämä on erillinen kokonaisartikkeli kuin johdanto.[/i:8420d8e6b3]
Oikein hyvä kommentti. Minusta vain tuntui, ettei teksti oikein pysyisi kasassa eikä olisi ymmärrettävä, jos menen suoraan omiin pointteihini ilman minkäänlaista yleisempää kehystä. Tietysti ongelman voisi ratkaista tekemällä tästä ihan suoraan kommentaarin Gregin ajatuksia herättäneeseen sankarimatkaamiskirjoitukseen HeroQuestin sääntökirjassa. Mutta tulisiko tekstistä silloin liiaksi vain kommentaari ilman itsenäistä sisältöä ja jäisikö siihen liiaksi odotus, että lukijan pitäisi välttämättä tuntea tuo pohjateksti?
[i:8420d8e6b3]Ja siihen alkuperäiseen kysymykseeni vastatakseen tän pitäisi myös konkreettisemmin kertoa miten tuo spesifi sankarimatkan esitysmuotosi asettuu konkreettisesti tähän visioosi verrattuna esim. mun kerronnallisempaan tyyliini.[/i:8420d8e6b3]
Ehkä meidän pitäisi käydä lisää poleemista keskustelua pointtien kirkastamiseksi? :)
Garrik:
[i:8420d8e6b3]Sanoit kirjoittavasi johdannon yhdelle sankarimatkalle, kirjoitit monologin ajatuksistasi sankarimatkaamisesta yleensä.[/i:8420d8e6b3]
Käsitin, että minulta toivottiin nimenomaan esitystä siitä, miten itse näen sankarimatkat ja mikä on minun käsitykseni niiden toimintaperiaatteista. En tosin nyt enää ole varma, onko se järkevää nimetä johdannoksi.
[i:8420d8e6b3]1. Kirjoitamme YHDESSÄ yhden artikkelin sankarimatkaamisesta, joka linkittää lehdessä julkaistavat sankarimatkat upeasti yhden teeman alle. Tämän artikkelin yhteydessä pystymme jopa viittaamaan jäljessä tuleviin matkoihin/seikkailuihin esimerkkeinä tietyistä ilmiöistä.[/i:8420d8e6b3]
Pelkään vain pahoin, että kovin koherentin artikkelin aikaansaaminen voi olla vaikeaa, koska näkemyksemme tuntuvat olevan jokseenkin erilaiset.
[i:8420d8e6b3]2. Kirjoitat tämän kokonaan uudestaan pitäen mielessä, että kirjoitat johdantoa n. 6-8 sivun mittaiselle sankarimatkalle/mättöseikkailulle. Anna ohjeita pelin vetämiseen, poista metapelillinen pohdiskelu ja viitteet Gregiin yms.[/i:8420d8e6b3]
Siis mille ihmeen mättöseikkailulle? Sellaisestahan ei ole sankarimatkassani oman vakaan uskomukseni mukaan kyse vaan matkaajien hyveitä ja eettisiä valintoja sisältävästä matkasta, jonka aikana hahmot lähentyvät jumalaansa (tai epäonnistuvat ja saavatkin paljon kielteisempiä seurauksia). Sen sijaan voisin kyllä tiivistää johdannon ohjeiksi tämän sankarimatkan pelaamista varten. Tosin en oikein tiedä, tuleeko siitä kovin kaksista ilman metapelillistä pohdiskelua.
[i:8420d8e6b3]Mielestäni voisit hyvin myös poistaa sellaiset asiat, jotka ovat itsestään selviä kaikille, jotka ovat pelanneet King of Dragon Pass -peliä. Siis esim. että sankarimatka vaikuttaa fyysisesti matkaajaan, ja että sieltä voi tuoda todellisia esineitä. Nämä seikat on kyllin hyvin kuvattu lukuisissa aiemmissa painotuotteissa. Yhden sankarimatkan johdanto ei tarvitse tällaista yleistä tarkkuutta.[/i:8420d8e6b3]
Heh, kun nuo asiat juuri eivät ole itsestään selviä. Greg HeroQuestin (s. 193) artikkelissa nimenomaan tähdentää, ettei sankari voi tuoda sankariulottuvuudesta mitään aineellista ja että siksi mukaan otetaan valmis esine, joka sitten sankarimatkan myötä muuttuu maagiseksi tms. Tekstissä (s. 200) samoin tähdennetään, että kuolema sankariulottuvuudessa voi merkitä vain paluuta maalliseen ruumiiseen, joskin traumaattisena koettelemuksena. Korjatkaa toki, jos olen ymmärtänyt Gregin aivoitukset väärin.
Kaikkiaan Gregin tekstissä on paljon hyviä pointteja ja se on hyvä yleiskuvaus, mutta minusta siinä on myös jonkin verran sellaista, mikä eroaa minun sankarimatkaamisnäkemyksestäni, ja niitä pointteja olen yrittänyt nostaa kirjoituksessa esiin. Olen ollut havaitsevinani, etteivät King of Dragon Passin sankarimatkatkaan ole välttämättä ihan Gregin filosofian mukaisia. Toki tietysti itse pelimuotokin tekee sen, että ne näyttäytyvät enemmän mekaanisina välineinä taikaesineiden hankkimisessa, kansan rahoittelemisessa tms.
[i:8420d8e6b3]3. Otetaan tämä erillisenä artikkelina "henkilökohtainen näkemys sankarimatkaamisesta", jonka lisäksi kirjoitat sen johdannon siihen seikkailuun.[/i:8420d8e6b3]
Tämä olisi hyvinkin mahdollinen vaihtoehto. Ilman jonkinlaista yleisemmän tason tekstiä päämääräni sankarimatkan laatimisessa eivät tule kunnolla esiin.
[i:8420d8e6b3]Jos näin tehdään, humis ehkä haluaa kirjoittaa oman henkilökohtaisen näkemyksensä. Tulee keskustelua asiasta lehden sisälle. Se olisi hienoa. Itse asiassa vasta kaksi näkemystä todella avartaa lukijan käsityksiä siitä, miten erilaista, monitulkintaista ja monipuolista sankarimatkaaminen voi olla. Yhden näkemyksen painaminen ei ehkä ole tässä mielessä järin mielekästä - meillä jokaisellahan on omat näkemyksemme.[/i:8420d8e6b3]
Humiksen näkemysten saaminen artikkelimuotoon olisi minusta tosi loistava juttu, sillä se auttaisi minuakin tuomaan esiin, missä asioissa olen eri mieltä. Olen lämpimästi sitä mieltä, että useampien näkemysten sisältyminen lehteen olisi vain plussaa. Mitäs luulisit, humis, saisitko itsestäsi irti artikkelin?
|
|
humis
linkki
27. toukokuuta 2009 kello 17.58
|
|
humis
27. toukokuuta 2009 kello 17.58
linkki
|
[quote:0c9da9bafc="Nysalor"]
Voisitko vielä kertoa tarkemmin näistä tarpeista? Kävin tekstiä laatiessani läpi keskusteluamme, mutta minun on tosiaan ollut välillä hankala hahmottaa, mitä joissakin kohdin on ajettu takaa.
[/quote:0c9da9bafc]
Jos ohitetaan kaikki tyyliseikat olennaisimmaksi kommentiksi jäi se, ettei tuohon nykyiseen esitykseen tunnu jäävän tarpeeksi kosketuspintaa ulkopuoliselle lukijalle josta päästä tarinaan sisään, innostua, saada sovellus- ja jatkoideoita tai kehitellä tapahtumien merkityksiä. Eli tän yhteyteen kaipaisin ihan juuri noita konkreettisia ideoita mahdollisista vastuksista, muutoksista, kytköksistä muihin myytteihin, varianteista, merkityksistä ...
Ja nyt siis tosiaan tuli mieleen, että ehkä johdantoa parempi muoto tälle olisi (jos et vieläkään halua näitä narratiivin sisään) jonkinlainen ala- tai jälkiviitemeininki? Mähän siis tosiaan yritin sekä kirjoittaa näitä polveiluja tarinaan sisään että toisaalta pystyin tuomaan niitä suoraan kontekstissa käytävän sääntökeskustelun lomassa kun sääntöläpikäynti tuossa omassa artikkelissani lomittuu muun tekstin sekaan.
Johdantoon tän jälkeen riittäisi ehkä vain se pointti että tää sun riisuttu tarinan esitysmuotosi on tarkoitettu nimenomaan kulttien salaversioksi jossa on vain se tiivistetty olennainen tietyn kultin näkökulmasta eikä hampaattoman ukon talvi-iltajaarittelulisäyksiä (jos siis olen ymmärtänyt oikein?).
[quote:0c9da9bafc="Nysalor"]
Humiksen näkemysten saaminen artikkelimuotoon olisi minusta tosi loistava juttu, sillä se auttaisi minuakin tuomaan esiin, missä asioissa olen eri mieltä. Olen lämpimästi sitä mieltä, että useampien näkemysten sisältyminen lehteen olisi vain plussaa. Mitäs luulisit, humis, saisitko itsestäsi irti artikkelin?[/quote:0c9da9bafc]
Ehkäpä. Oikeastaan tän otsikko tosin on "Myth in Glorantha" ja mulla on siitä kokonaisen kirjan sisällysluettelo hahmoteltuna =). Mutta ehkä siitä saisi sen HQ-osan edes jotenkin erilleen. Tuosta on kyllä oikeastaan sitten hieman jo niitä myyttiosion perusideoita jo piilotettu siihen jumaltietäjäkommentaariinkin.
|
|
Garrik
linkki
28. toukokuuta 2009 kello 6.52
|
|
Garrik
28. toukokuuta 2009 kello 6.52
linkki
|
[quote:48e9cdd7e4="Nysalor"]Siis mille ihmeen mättöseikkailulle? Sellaisestahan ei ole sankarimatkassani oman vakaan uskomukseni mukaan kyse vaan matkaajien hyveitä ja eettisiä valintoja sisältävästä matkasta, jonka aikana hahmot lähentyvät jumalaansa (tai epäonnistuvat ja saavatkin paljon kielteisempiä seurauksia).[/quote:48e9cdd7e4]
Tämä ei ole välittynyt minulle lukijana.
Matkan kohtaamisista vähintään puolet on väkivaltaisia, ja osaa väkivaltaisista kohtaamisista ei selitetä myyttisesti. Arbitraarinen, mättöskenulle tyypillinen väkivalta voi ilman muuta johtaa matkaajan hyveitä ja etiikkaa pohtiviin peleihin, mutta näin kirjoitettuna esityksesi ei mielestäni tue tätä tulkintaa. Minulle välittyy uhmakas RQ-henkinen pakko-tehdä-pakko-lyödä -meininki.
Mikä ei ole paha.
Nähdäkseni johdannon pitäisi kuitenkin liittyä seikkailuun sillä tavoin, että johdannon luettuaan saa lisää välineitä seikkailun vetämiseen [i:48e9cdd7e4]sellaisena kuin seikkailu on kirjoitettu[/i:48e9cdd7e4]. Tietenkin johdannossa voi myös nostaa esiin seikkailun skenaarioiden vaihtoehtoisia tulkintoja. Se olisi hienoa!
Mitä ajan takaa on, että saisit liitettyä johdannon saumattomasti siihen seikkailuun. Tämä nyt tuottamasi teksti toimii erillisenä, pohtivampana artikkelina.
-G
|