|
Derinma
linkki
30. kesäkuuta 2008 kello 20.43
|
|
Derinma
30. kesäkuuta 2008 kello 20.43
linkki
|
Onko olemassa ERITYISESTI peikko linkoa. Mietin vain kun lueskelin Vanhat Rodut kirjaa ja siellä kääpiöiden kohdalla mainittiin sellainen tässä se pätkä:...Jatkuvat yhteenotot muiden Vanhojen Rotujen kanssa osoittautuivat heille kuitenkin haltiajousen ja peikkolingon pelottavan tehon... Niin että onkos semmoista olemassa kun haluaisin vain tietää uteliaisuuttani :D
|
|
Bellad
linkki
1. heinäkuuta 2008 kello 11.59
|
|
Bellad
1. heinäkuuta 2008 kello 11.59
linkki
|
on ja ei ole.
Muualla suomennetussa materiaalissa ei esiinny nimeä "peikkolinko".
Itselleni on epäselvää, onko kyseessä
1: jäänne muissa peleissä tutusta:
Troll Sling: A large sling mounted on a 4 foot staff. Trolls and obsidimen can swing these one-handed. Throws loads up to 1 1/2 pounds
Jolloin peikkolinko tarkoittaisi sauvalinkoa, joka onkin paljon tehokkaampi kuin esim jousi (D10 vahinko vs jousen d8+1 vahinko, tai kääpiöiden toistovarsijouden d6+2 vahinko, ja normaali linko on d8, mikä ei sekään ole huono)
Joissain sääntövariaatioissa on ehdotettu, että linko saisi heittoaseiden vahinkomuutoksen, mikä tekisikin niistä jo todella radikaaleja tappovälineitä, kun niiden tehokkuus nousisi lähelle raskaan varsijousen tehoa.
Vai
2. onko kenties kyseessä suomentajan ajatusvirhe (Trolls slings = Peikkojen lingot => peikkolingot), vai kenties kirjoitusvirhe alkuperäisessä materiaalissa (Troll sanan loppu s puuttunut).
Peikkolaiset kuitenkin ovat useimmiten aseistautuneet lingolla, joskus jopa sauvalingolla, mutta vain aika harvoin, melkein jopa harvemmin kuin jousilla. (virallisissa valmisseikkailuissa).
Omaan Gloranthaasi toki voit luoda peikoille oman aseensa, jos niin tahdot.
|
|
Derinma
linkki
1. heinäkuuta 2008 kello 21.21
|
|
Derinma
1. heinäkuuta 2008 kello 21.21
linkki
|
Ok kiitti, en uskonutkaa et niitä on koska ei löytyny mistää.
|
|
Alec
linkki
21. heinäkuuta 2008 kello 20.35
|
|
Alec
21. heinäkuuta 2008 kello 20.35
linkki
|
[quote:46750c75f6="Bellad"]Joissain sääntövariaatioissa on ehdotettu, että linko saisi heittoaseiden vahinkomuutoksen, mikä tekisikin niistä jo todella radikaaleja tappovälineitä, kun niiden tehokkuus nousisi lähelle raskaan varsijousen tehoa. [/quote:46750c75f6]
Eikö lingossa ole puolta vahinkomuutosta? Me ollaan aina pelattu tällä säännöllä, mikä on myös tehnyt peikoista linkoineen aika vaarallisia vastuksia...ainakin hahmojen seikkailuiden alkupuoliskolla.
|
|
Bellad
linkki
21. heinäkuuta 2008 kello 20.51
|
|
Bellad
21. heinäkuuta 2008 kello 20.51
linkki
|
[quote:6e112cc646="Alec"][quote:6e112cc646="Bellad"]Joissain sääntövariaatioissa on ehdotettu, että linko saisi heittoaseiden vahinkomuutoksen, mikä tekisikin niistä jo todella radikaaleja tappovälineitä, kun niiden tehokkuus nousisi lähelle raskaan varsijousen tehoa. [/quote:6e112cc646]
Eikö lingossa ole puolta vahinkomuutosta? Me ollaan aina pelattu tällä säännöllä, mikä on myös tehnyt peikoista linkoineen aika vaarallisia vastuksia...ainakin hahmojen seikkailuiden alkupuoliskolla.[/quote:6e112cc646]
Ei perussäännöillä, se on heittoaseiden erikoisuus, jja linki on nimetty ampuma-aseeksi. Tosin en tiedä ketään, joka noudattaisi tätä, vaan kaikilla linko tekee heittoaseiden tapaan vahinkomuutoksen.
|
|
Alec
linkki
22. heinäkuuta 2008 kello 13.34
|
|
Alec
22. heinäkuuta 2008 kello 13.34
linkki
|
Siinä tapauksessa ettei tuota vahinkomuutosta tule linkoon, niin tulee siihen jotain järkeäkin, jos joku pienemmän koko puolen edustaja moista kapistusta käyttää.
Kaveri pelasi puolituista, jolla oli vahinkomuutos -d4...jos normaalisti vahinkomuutokseen tulee puolet vähemmän, tarkoittanee se negatiivisissa että tulee puolet enemmän. Lingon vahinko oli näin ollen d8-d6...ei sillä kuuhun lennä. Ainut hyöty sillä oli, ku kaveri kompuroi ja latasi itseään...heitti vahingoksi sitten nollan :-?
|
|
Bellad
linkki
22. heinäkuuta 2008 kello 22.14
|
|
Bellad
22. heinäkuuta 2008 kello 22.14
linkki
|
[quote:5f895a2783="Alec"]Kaveri pelasi puolituista, jolla oli vahinkomuutos -d4...jos normaalisti vahinkomuutokseen tulee puolet vähemmän, tarkoittanee se negatiivisissa että tulee puolet enemmän. Lingon vahinko oli näin ollen d8-d6...ei sillä kuuhun lennä. Ainut hyöty sillä oli, ku kaveri kompuroi ja latasi itseään...heitti vahingoksi sitten nollan :-?[/quote:5f895a2783]
Taitaapa olla niin, että vahinkomuutoksen puolikas -d4:stä on -d2. Tosin siihen ei ole koskaan kukaan suurempi auktoriteetti ottanut tietääkseni kantaa, mutta näin nettiyhteisöjen pitkällisten keskuteluiden (muistaakseni myös täällä), lopputuloksena on ollut, että järkevintä on on vahinko miinuksienkin puolitus (hahmon heikkoudesta on vähemmän haittaa, koska se vaikuttaa vain puoliksi).
|
|
Alec
linkki
23. heinäkuuta 2008 kello 5.11
|
|
Alec
23. heinäkuuta 2008 kello 5.11
linkki
|
Meilläkin käytiin pitkä vääntö, kuinka päin tuo vahinkomuutos taipuu. Me päädyimme siihen päätelmään, että jos heittoaseessa voima vaikuttaa niin paljon, että vahinkomuutokseen tulee puolet [u:c8aba84c86]miinusta[/u:c8aba84c86], niin negatiiviseen vahinkomuutokseen se tulee lisää...
Kaipa tästäkin on ollut täällä vääntöä aikasemminkin ties kuinka monta kertaa...jokainen tyylillään.
|
|
Bellad
linkki
23. heinäkuuta 2008 kello 9.55
|
|
Bellad
23. heinäkuuta 2008 kello 9.55
linkki
|
[quote:d336571831="Alec"]Meilläkin käytiin pitkä vääntö, kuinka päin tuo vahinkomuutos taipuu. Me päädyimme siihen päätelmään, että jos heittoaseessa voima vaikuttaa niin paljon, että vahinkomuutokseen tulee puolet [u:d336571831]miinusta[/u:d336571831], niin negatiiviseen vahinkomuutokseen se tulee lisää...
Kaipa tästäkin on ollut täällä vääntöä aikasemminkin ties kuinka monta kertaa...jokainen tyylillään.[/quote:d336571831]
Ja IMO on vain hyvä, että YRMV (your rules may vary), eikä kukaan tule siitä nipottamaan. (paitsi minä).
|
|
littlestone
linkki
24. heinäkuuta 2008 kello 8.40
|
|
littlestone
24. heinäkuuta 2008 kello 8.40
linkki
|
Mielestäni linkoon ei tule vahinkomuutosta, koska lingon teho perustuu lingon pyörimisnopeudesta aiheutuvaan voimaan.
Jos lingon käyttäjä on voimakas, voi hän käyttää suurempaa linkoa ja suurempaa ammusta (esim. sauvalinko). Minkälainen olisi suuren jättiläisen linko?
Riimumestarin kirjassa on ase nimelta "Altl alt". Se on jonkinlainen vipuvarsi, jolla heitetään keihästä. Se lisää keihää tehoon d6.
--> Miettikää peikko jolla on 2d6 voima bonari ja se heittää tällaista asetta.
---> Keihäs d8 + vahinkomuutos puolitettuna (2d6/2 = d6) + Atla Atlin lisä teho d6 ----> d8+2d6....
|
|
Garrik
linkki
24. heinäkuuta 2008 kello 12.15
|
|
Garrik
24. heinäkuuta 2008 kello 12.15
linkki
|
Täällä puhutaan vai heittoaseista?
1) Puolitetun vahinkomuutoksen lisääminen lingon käyttöön voi olla kätevin tapa simuloida sitä, että ison ja vahvan kaverin linko on iso (ts. että lingon pyörimissäde ja ehkä ammuskin ovat tavallista suurempia).
Murskaavana aseena lingon erikoiset ja kriittiset osumat hyödyttävät taistelijoita, joilla on suuri vahinkomuutos. Mielestäni tämä soveltuu oivallisesti peikkojen sodankäynnin filosofiaan. Yöpeikko Sazdorfin lingon erikoisosuma tekee vahinkoa siis d8 + 3 + d3 pistettä. Tämä on aika lailla toista kuin peikkolaisten tai köykäisempien ihmistaistelijoiden tilanne: ei vahinkomuutosta, ei hyötyä erikoisonnistumisesta.
2) Atl atl pidentää vipuvartta (joka normaalisti on siis käsi). Se lisää kenen tahansa, myös ison kaverin, vipuvartta, joten sen tuoma bonus lasketaan normaalisti kaiken kokoisille käyttäjille.
Sen sijaan on syytä huomata, että atl atlilla ei voi heittää minkä kokoisia keihäitä tahansa; se on melko pieni väline, ja suurempi väline vaatisi eksponentiaalisesti lisää voimaa ja taitoa (NPP) käyttäjältään. Atl atl soveltuukin yksinomaan tavallisten heittokeihäiden vipuamiseen.
Heittokeihäät voisi luokitella simulatiivisesti kevyimmästä painavimpaan näin (ja nyt mennään jo sääntöjen modaamiseen):
Ase___________________Vahinko (melee)___Vahinko (heitetty)
Tikka (lat. plumbata)_________d4+VM_________d6+VM/2
Heittokeihäs (javelin)_______d6+1+VM________d8+VM/2
Pilum (lat. pilum)___________d6+1+VM_______d6+2+VM/2
Lyhyt Keihäs (lat. hasta)_____d8+1+VM________d8+VM/2
Pitkä keihäs (lat. lancea)____d10+1+VM_________ --
Suurkeihäs (kr. sarissa)_____2d6+2+VM_________ --
Periaatteessa kaikkia keihäitä voi heittää, mutta vain tikka, heittokeihäs ja pilum on suunniteltu heittämiseen, ja näistäkin pilum on suunniteltu heitettäväksi melkoisen läheltä.
Olennaista erilaisissa heittoaseissa on niiden taktinen tarkoitus. (Muutetut kantomatkat ovat antiikin ajan sodankäynnin tutkimuksista, ja simulationisteille suosittelen niiden käyttämistä ennemmin kuin RQ:n hiukan summamutikassa annettuja sääntöjä.)
TIKKA (KM 30 ... 60)
Optimaalisesti painotettu, pieni ja nopea tikka lentää pisimmälle, ja sen ballistinen lentorata aiheuttaa sen, että se laskeutuu vihollisen päälle suoraan ylhäältä (tikka heitetään alakautta jyrkästi yläviistoon). Siten vihollinen, joka ei varta vastan kanna kilpeä päänsä päällä, ei voi välttää osumaa. Koska tikan heittämisen näkee oikein hyvin, vihollinen yleensä hidastaa vauhtia ja nostaa kilven päänsä päälle, jos suinkin ehtii. Niinpä tikan tarkoitus on hidastaa tai pysäyttää päälle rynnistävä vihollinen, ja näin keskeyttää rynnistys ja siitä syntyvä etu (jota RQ käsittelee tönäisynä).
Tikkoja kantoi tyypillisesti keskiraskas tai raskas (roomalainen/bysanttilainen) jalkaväki kilpiensä takana, useita kappaleita. Tikka antoi näille rintamajoukoille rajallisen kyvyn vaikuttaa viholliseen keihään mittaa kauempaa: joko häiritä vihollisrintamaa tai hidastaa hyökkäävää vihollista.
Tikkaa voisi kuvitelmani mukaan avittaa atl atlilla. Mutta koska tikkojen takapäässä on pitkä jouhista tai sulista tehty häntä, atl atlin käyttö voi vahingoittaa tikkaa, mikä lyhentää tikan kantomatkaa ja/tai ohjaa sen sivuun.
Gloranthassa kuvittelisin tikat tiettyjen lunarilaisten raskasaseisten joukkojen apuaseeksi. Pieninä aseina kenen tahansa on kuitenkin helppo kantaa niitä mukanaan, ja idea lienee levinnyt laajalle, tai ainakin on leviämässä lunarilaisten armeijoiden myötä.
HEITTOKEIHÄS (KM 25 ... 50)
Heittokeihäs heitetään matalammassa kaaressa kuin tikka, se on suurempi ja painavampi, ja sen heittäminen edellyttää tilaa heittäjän ympärillä. Tyypillisesti heittokeihäs oli kevytaseisten, hajamuodostelmassa taistelevien joukkojen ase, jolla pyrittiin tikan tapaan häiritsemään vihollisjoukon liikkeitä. Heittokeihäitä kannettiin mukana tikan tapaan useampia. Heittokeihäiden käytölle on olennaista kyky nopeaan vetäytymiseen, sillä useaa heittokeihästä kantava kevytaseinen ei voi samalla kantaa kovin paljon panssaria, mikä tarkoittaa, että liikkuvuus on hänen tärkein suojansa.
Gloranthassa kaikki kulttuurit tuntevat heittokeihään. Sen käyttö riippuu yksikön harjoittamsta taktiikasta, ei kansallisesta luonteesta.
Taitavasti käytetty LINKO (KM 60 ... 120) täyttää sekä tikan että heittokeihään taktisen roolin. Taitavia linkomiehiä oli lähteiden perusteella kuitenkin hankala löytää, eikä heitä erikseen koulutettu. Siten linko on spesifi, kulttuurisidonnainnen ase. Gloranthassa kovimmat linkotaistelijat tulevat Lunarin pohjoisosista ja peikoilta.
PILUM (15 ... 30)
Kun kilvistä ja haarniskoista tuli niin raskaita, ettei heittokeihäs enää pystynyt niihin, heittokeihäs "vanhentui" taktisena aseena. Pilum on heittokeihään "uudistettu" versio, jossa kärki on pitkän metallivarren päässä, ja huolella painotettu. Se on teollinen, metallinkäsittelyä vaativa tuote, jota heimosoturi ei voi tehdä itse. Hyvin karkeasti sitä voi verrata uraanikärkiseen luotiin normaalin luodin sijaan: läpäisykykyä on kasvatettu.
Pilumilla oli kaksinainen käyttötarkoitus: lävistää panssari ja/tai tehdä kilpi käyttökelvottomaksi. Kilven käyttökelvottomuus perustui siihen, että teräväkärkinen ja metallivartinen pilum upposi puiseen/nahkaiseen kilpeen ja jäi siihen kiinni. Pitkä metallivarren vuoksi taistelija ei voinut katkaista sitä helposti, ja väkästen takia sitä oli hankala irroittaa. 1,5-metrisen puuta ja rautaa olevan seipään törröttäessä kilvessä kilpeä on hyvin hankala käyttää - sen kokonaispaino kasvaa ja painopiste muuttuu hyvin ikäväksi.
Pilumia käyttivät tikan tapaan rintamassa taistelevat raskasaseiset joukot. Se heitettiin joko hyökätessä tai puolustaessa, ja sen tarkoitus oli tikan tapaan joko hidastaa hyökkääjän liikettä, ja/tai riistää viholliselta kilven tuoma suoja.
Pilumia ei missään tapauksessa voi avittaa atl atlin kaltaisella välineellä, siihen se on liian raskas. Jos kuvittelet atl atlin kaltaisen varren heittämässä pilumia, olet kuvitellut roomalaisen ballistan (jonka RQ tuntee arbalestina; [i:739c6e6f38]arbalest[/i:739c6e6f38] puolestaan on renessanssiajan yleisnimitys varsijouselle, ja viittaa laajasti kojeen mekaaniseen toimintatapaan, ei sen kokoon).
En ole ihan varma, onko Gloranthassa pilumeita, vai onko RQ:n Riimumestarin kirjan pilum kumarrus myyttisen Euroopan suuntaan. Jos pilumeita Gloranthassa on, niitä lienee lunarilaisilla, jotka ovat teollistaneet sodankäynnin. Toisaalta historiallisessa Euroopassa pilumin idea levisi kansainvaellusajalla laajalle, joten vastaavia keihäitä voisi ihan hyvin olla myös sellaisilla barbaariklaaneilla, joilla on taitava aseseppä.
LYHYT KEIHÄS (10 ... 20)
Lyhyt keihäs kuuluu jo aseisiin, jotka on suunniteltu etupäässä käsikähmää varten. Kokonsa puolesta sitä voi heittää, mutta painopisteeltään ja lento-ominaisuuksiltaan se ei ole hommaan kovin oivallinen. Lyhyitä keihäitä ei voi kantaa mukanaan kovin montaa, joten aseen heittäminen pois käsistään on siksin typerää. Näin lyhyt keihäs ei ole heittoaseena yhtä hyvä kuin heittokeihäs. Toisaalta lyhyt keihäs on kilpeen tarttuessaan mahdollista nyhtää irti tai leikata poikki, joten se ei ole heittoaseena yhtä tehokas kuin pilum.
Itse voin perustella lyhyen keihään käyttämisen heittoaseena lähinnä jalkaisin metsästyksessä, jossa yksi monikäyttöinen väline on kätevämpi kuin esim. monta heittokeihästä. Ohi menneen tai saaliista irroneen lyhyen keihään voi yleensä helposti poimia takaisin käsiinsä, sillä suurin osa saaliseläimistä pakenee, eikä keihäs siten jää "vihollisen" jalkoihin ja hänen haltuunsa. Suurpedot, leijonat yms. ovat sitten poikkeus. Niitä metsästettiinkin sitten heittokeihäin.
JOUSET ovat sitten asia erikseen, niiden käyttötapa ja jousen+nuolten viemä tila aiheuttavat sen, ettei jousia yleensä ole etulinjan joukoilla. Hyvät jousimiehet pystyvät nuolillaan taktisesti kaikkeen siihen, mihin etulinjan joukot pyrkivät tikoin ja keihäin. Nuolia ei kuitenkaan yleensä ammuttu lähelle omia joukkoja. Tämä merkitsi, että jousista huolimatta etulinjan joukot yleensä hyötyivät heittoaseista.
PITKÄ KEIHÄS ja SUURKEIHÄS ovat muodostelmataisteluun suunniteltuja aseita. Molemmat on suunniteltu käytettäväksi kilven kanssa, mutta niin, että kilpi on vasemman käden ja rinnan päällä lepäävä staattinen lisäpanssari. Kilvellä ei siis voi torjua. Näiden raskaiden keihäiden käyttö yksilötaistelussa ei ole kovin järkevää kilven staattisuuden tai puutteen takia.
Suurkeihästä ei oikein edes pysty käyttämään mies miestä vastaan. RQ:ssa ei ole sääntöjä vastustajan aseen ohittamiselle, mutta suurkeihään ongelma on, että jos vihollinen pääsee keihäänmittaa lähemmäksi, aseesta on vähemmän hyötyä kuin halosta - se on liian pitkä taistelemiseen.
Pitkää keihästä voi käyttää kaksi käsin tehokkaasti, jos osaa myös torjua (ja jos keihään varsi kestää - se kannattaa vahvistaa; ylim. puusuoja esim. +2 SP ja +0,5 ENC; ylim. metallisuoja esim. +4 SP ja +1.0 ENC).
-G
|
|
Olorin
linkki
24. heinäkuuta 2008 kello 14.03
|
|
Olorin
24. heinäkuuta 2008 kello 14.03
linkki
|
[quote:7787afc367="Garrik"]Murskaavana aseena lingon...[/quote:7787afc367]
Paitsi että linko on lävistävä, koska sille ei Riimumestarin kirjassa mainita poikkeusta toisin kuin bumerangille, bolalle, heittokirveelle ja heitetylle kivelle (vaikka se idioottimaista onkin). :wink:
|
|
Garrik
linkki
24. heinäkuuta 2008 kello 21.38
|
|
Garrik
24. heinäkuuta 2008 kello 21.38
linkki
|
Niin. Sitten voi valita, onko idioottimainen. :)
Ei vainen. Jokainen tavallaan, kunhan lystiä piisaa...
-G
|
|
Alec
linkki
25. heinäkuuta 2008 kello 5.54
|
|
Alec
25. heinäkuuta 2008 kello 5.54
linkki
|
[quote:9ebafbf9b0="Garrik"]Huikeaa tykitystä[/quote:9ebafbf9b0]
Tuosta lingosta vielä, että kuulostaahan se tyhmältä jos puolituisen/peikkolaisen linkoama kivi tekee saman verran vahinkoa, kuin kaksi/kolme kertaa isomman peiko. Luulisihan tuon lingon ja sen ammuksen olevan saman verran isompi kapistus.
Kannattaako tuohon sitten alkaa väsäämään jotain erikoisia vahinkosääntöjä, kun helpoin tapa ehkä olisi kuvata tuota puolikkaalla vahinkomuutoksella(kuten Garrik tuossa sen jo sanoikin).
Näin ollen puunlatvoja hipovan jättiläisen massiivinen linko ja parin tonnin kivi, tekee aika kohtuullista jälkeä vahinkomuutoksen ansiosta.
|
|
Vash the Stampede
linkki
25. heinäkuuta 2008 kello 11.37
|
|
Vash the Stampede
25. heinäkuuta 2008 kello 11.37
linkki
|
Muistan jostain lukeneeni tai kuulleeni, ettei negatiivista vahinkomuutosta(VM) oteta huomioon aina. Olikohan kyseessä joku turkasen puolituinen, jonka linkovaurioon hänen negat.VM ei vaikuttanut, ts. sitä ei huomioitu/heitetty. Ampuma-aseissa vaurio perustuu aina ammuksen nopeuteen, eikä sen massaan. Tällöin vinhasti linkoa pyörittävä pieni ja heikohko hahmo voi saada pahaakin tuhoa aikaisesti. Toki ammuksen massakin vaikuttaa, muttei läheskään niin paljoa. Ja kai se linko on jossakin erratasssa muutettu murskaavaksi.
|
|
littlestone
linkki
30. heinäkuuta 2008 kello 8.45
|
|
littlestone
30. heinäkuuta 2008 kello 8.45
linkki
|
[quote:9c1866f506="Alec"]
Tuosta lingosta vielä, että kuulostaahan se tyhmältä jos puolituisen/peikkolaisen linkoama kivi tekee saman verran vahinkoa, kuin kaksi/kolme kertaa isomman peiko. Luulisihan tuon lingon ja sen ammuksen olevan saman verran isompi kapistus.
Kannattaako tuohon sitten alkaa väsäämään jotain erikoisia vahinkosääntöjä, kun helpoin tapa ehkä olisi kuvata tuota puolikkaalla vahinkomuutoksella(kuten Garrik tuossa sen jo sanoikin).
Näin ollen puunlatvoja hipovan jättiläisen massiivinen linko ja parin tonnin kivi, tekee aika kohtuullista jälkeä vahinkomuutoksen ansiosta.[/quote:9c1866f506]
Olen samaa mieltä. Ei kannata tehdä liikaa sääntöjä, se hidataa vain pelaamista. Vahinko muutos on oiva asia kuvaamaan lingon ja ammuksen kokoa.
Mutta entäs sitten kun peikko joutuu tilanteeseen, jossa hänellä ei ole omaa linkoa ja joutuukin ottamaan käyttöönsä puolituisen lingon? Mikä silloin on teho? Tai jos puolituinen ottaa sen peikon lingon ---> no se on varmasti liian suuri puolituiselle :)
|
|
Bellad
linkki
30. heinäkuuta 2008 kello 12.31
|
|
Bellad
30. heinäkuuta 2008 kello 12.31
linkki
|
[quote:2e96edfdfa="Alec"][quote:2e96edfdfa="Garrik"]Huikeaa tykitystä[/quote:2e96edfdfa]
Tuosta lingosta vielä, että kuulostaahan se tyhmältä jos puolituisen/peikkolaisen linkoama kivi tekee saman verran vahinkoa, kuin kaksi/kolme kertaa isomman peiko. Luulisihan tuon lingon ja sen ammuksen olevan saman verran isompi kapistus.
Kannattaako tuohon sitten alkaa väsäämään jotain erikoisia vahinkosääntöjä, kun helpoin tapa ehkä olisi kuvata tuota puolikkaalla vahinkomuutoksella(kuten Garrik tuossa sen jo sanoikin).
Näin ollen puunlatvoja hipovan jättiläisen massiivinen linko ja parin tonnin kivi, tekee aika kohtuullista jälkeä vahinkomuutoksen ansiosta.[/quote:2e96edfdfa]
Samaa nillitin muistakin ampuma-aseista, ja siksikin sitten myös jouset ja varsijouset saivat vahinkomuutokset, jotka laskettiin 2xVMA min, jonka ase vaati käytettäessä. Eli kun pitkäjousi vaatii 13VMA, niin se saa vahinkomuutoksen +d4.
Ja halutessaan ostaa aseen, jolla on esim voimavaatimus 18, niin sitä voi käyttää vain VMA 18 (tai normaalit osumahaita -10% /piste (vai oliko se -5%?))
Yksinkertainen ja nopea tapa mallintaa erikoikoisia ampuma-aseita.
|
|
Ugly Psycho
linkki
31. heinäkuuta 2008 kello 6.14
|
|
Ugly Psycho
31. heinäkuuta 2008 kello 6.14
linkki
|
[quote:255455377a="Bellad"]Ja halutessaan ostaa aseen, jolla on esim voimavaatimus 18, niin sitä voi käyttää vain VMA 18 (tai normaalit osumahaita -10% /piste (vai oliko se -5%?)) [/quote:255455377a]
-5%
|