Vanha foorumi

Takaisin

Fantasiakirjallisuus

Yleinen keskustelu

Nysalor 2. maaliskuuta 2002 kello 18.21

Kirjoittaja	Viesti
Nysalor linkki 3. toukokuuta 2001 kello 4.11
Nysalor 3. toukokuuta 2001 kello 4.11 linkki	Wlu 000 ehdotti, että keskusteltaisiin fantasiakirjallisuudesta. No, laitan tänne yleiselle puolelle sitten sen aiheeksi. Minulle Taru sormusten herrasta oli aika masentava lukukokemus. Olisin odottanut jotakin parempaa sen suuren maineen perusteella. Kaipa se tuntui kovin kliseiseltä, kun olen muutakin fantasiaa lueskellut. Teos ei tuntunut mielikuvitukselliselta, vaan perin puisevalta. Jostakin syystä pidin paljon parempina Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin teoksia. Erityisen hyvä oli Kuolemanportti-sarja, jossa oli hiukan yllättävyyttäkin mukana. Eddingsit olen kolunnut läpi, mutta alkuinnostuksen jälkeen niihinkin kyllästyi. Salvatorea olen lukenut muutaman kirjan ja kyllähän se menettelee, vaikkei kovin loistokasta olekaan. Enpä tiedä, johtuuko kriittisyyteni fantasiakirjallisuutta kohtaan siitä, että minusta fantasiamaailman täytyy olla ihmeellinen ja taikuutta täynnä, aivan kuten Glorantha. Klassiset velhot ja soturit ovat myös häiritseviä. Ehkä kammottavimpia ovat paljolti ihmismäiset haltiat ja kääpiöt. No, toivottavasti minua ei sentään teilata kriittisyyteni vuoksi. :smile:
Guzmo linkki 3. toukokuuta 2001 kello 23.11
Guzmo 3. toukokuuta 2001 kello 23.11 linkki	Itse en ole lukenut fantasiakirjoja muutamaan vuoteen, mutta kyllä Taru Sormusten Herrasta ja Dragonlance trilogia aikoinaan hyvin upposivat. Dragonlancea pidin parempana eeppisemmän tarinankerronnan takia. Voi olla, että mielipiteet muuttuisivat jos lukisin kirjat nyt uudestaan, n. 10 vuotta myöhemmin ensilukemisesta. Eddingsin Belgarion oli myös luettava kokonaisuus, vaikka sankarien aneemisuus ja ensimmäisen kirjan tylsyys pistikin vihaiseksi. --------------------------- - Guzmo
Juhno linkki 4. toukokuuta 2001 kello 5.28
Juhno 4. toukokuuta 2001 kello 5.28 linkki	No ehkäpä se, että Taru Sormusten herrasta tuntui kliseiseltä siitä syystä, että TSH taitaapi olla "maailman ensimmäinen" fantasiakirja, ja että aika moni kirjailija varmaankin on saanut "mallia" ja innoitusta kyseisestä teoksesta. Eddingsistä voin sanoa sen verran, että Belgarionin taru on kohtalainen, Mallorean tarua voi vielä kutsua viihteeksi, mutta sen jälkeiset... niistä ei kannata edes puhua. DragonLance sarjan Kronikat ja Legendat oli mahtavia. Sen verran jaksoin lukea niitä "uusi sukupolvi" tms. juttuja, siihen asti kun Tasslehoff kuoli. Ei minua oikein kiinnosta enää mikään "Raistlinin kolmaskymmenesseitsämäs tuleminen" tms. Rahastuksen makua alkaa jo olemaan. Ja kun rahastuksesta puhutaan pitää ottaa esille Robert Jordanin Ajan Pyörä-sarja. Ihan hieno sarja, mutta alkaa olemaan vähän rahastuksen makua, ainakin suomessa jossa suomennettaessa kirja jaetaan pariin eri osaan, ja kirjan osat maksavat saman verran kun englanninkielinen alkuteos... Yksi erittäin mielenkiintoinen tuttavuus on Robin Hobbin "Näkijän taru". Siitä pidin, vaikka loppu ei ollutkaan ihan sellainen mitä odotin. Mutta kyllä täytyy sanoa, että SIINÄ kirjassa on tunnetta! Eiköhän tämä riitä hetkeksi... Edited by: Juhno at: 5/4/01 9:28:28 pm
Wlu 000 linkki 4. toukokuuta 2001 kello 5.15
Wlu 000 4. toukokuuta 2001 kello 5.15 linkki	Joo. näkijän taru on fantasiaa parhaimmillaan vaikkei siinä olekkaan kääpiöitä ja haltioita. Lisäksi Forgotten Realmssit on hyviä kuten myös dragonlancet ja kuolemanportti-sarja. Taru sormusten herrasta on hyvä mutta Hobitti on mahtava. Pitänee myös pistää Ajan pyörä sarja tänne hyvien kirjojen joukkoon. Huonoihin kirjoihin kuuluvat minusta Eddingsit, Taru kolmesta miekasta sarja ja uusimmat Salvatoren kirjat. En tiedä ovatko Terry Pratchettin kirjat virallisia fantasiakirjoja mutta ainakin ne ovat hyviä.
Anonymous linkki 6. toukokuuta 2001 kello 6.21
Anonymous 6. toukokuuta 2001 kello 6.21 linkki	Näistä kuuluisimmista fantasiakirjoista olen lukenut vain dragonlancekirjoja. Ne ovat mukavaa luettavaa, varsinkin pätkät, joissa Tasselhof ja Fizban seikkailevat. Nyt olen alkanut lukemaan Warhammerin(fantasy battle) pohjalta tehtyjä Slayer kirjoja(trollslayer, skavenslayer etc.). Kirjat tavallaan toistavat toisiaan, mutta niitä on mukava lukea jos sattuu pitämään suurista taisteluista ja sankareista. Eniten kirjoissa minua kiinnostaa kääpiöiden tavat ja luonnekuvaukset. Ehkä näitä voisi verrata weissin ja hickmanin dragonlanceihen, vaikka kirjojen maailmaa ei kuvata yhtä värikkäästi ja juonet ovat paljon yksinkertaisimpia slayer kirjoissa.
Anonymous linkki 7. toukokuuta 2001 kello 14.46
Anonymous 7. toukokuuta 2001 kello 14.46 linkki	Itse on tullut luettua Draconlancesta ainakin Kronikat ja Legendat sekä Uusi sukupolvi ja joku muu jonka nimeä en muista. Eddingsin kirjoista muutama Belgarioni, kaikki Malloreat, Polgaran ja Belgarathin kirjat,Rivan Aikakirjat, Eleniumin taru ja Tamulin taru. Salvatoresta ainakin kolme kirjaa. Taru sormusten herrasta on meneillään parhaillaan. Ajan pyörää 2-3 ensimmäistä. En tiedä kuinka vanhoja te muut olette, mutta itse olen vasta 15 ja jostakin syystä nuo Eddingsitkin tuntuvat ihan hyviltä vaikka toistavat itseään ikävästi niiden ainaisten kohtaloiden ym. takia.
Wlu 000 linkki 7. toukokuuta 2001 kello 7.32
Wlu 000 7. toukokuuta 2001 kello 7.32 linkki	Ishor: En tiedä kuinka vanhoja te muut olette, mutta itse olen vasta 15 ja jostakin syystä nuo Eddingsitkin tuntuvat ihan hyviltä vaikka toistavat itseään ikävästi niiden ainaisten kohtaloiden ym. takia. Itse oli 15v kun luin nuo Belgarionin ja Mallorean tarut, mutta en vain pitänyt niistä. Eleniumin tarunkin jaksoin vaivoin lukea loppuun saakka, muuta Tamulinin tarua en ole vieläkään vaivautunut lukemaan. Ishor: Salvatoresta ainakin kolme kirjaa. Taru sormusten herrasta on meneillään parhaillaan. Ajan pyörää 2-3 ensimmäistä. Sinullakin on nähtävästi kirjoja kesken. Itse ainakin olen törmännyt siihen ongelmaan että kirjoja ilmestyy niin harvakseltaan että melkein unohtaa mitä edellisissä kirjoissa on tapahtunut ja kun joissakin sarjoissa on yli kymmenen kirjaa ei viitsi aina uuden kirjan ilmestyessä lukea niitä entisiä uudelleen. Sitten kun niitä sarjoja on kesken noin 5 niin tulee ongelmiä muistaa että missähän sarjassa se päähenkilö olikaan musta haltia ja olikohan sen nimi balgarath. No aivan noin isoja ongelmia ei sentään minunkaan muistissa ole mutta ei kaukana ole :smile: pitäisi varmaan ruveta lukemaan sarja kerrallaan mutta ketä jaksaa odottaa uutta kirjaa vain kaksi kertaa vuodessa.
Nysalor linkki 7. toukokuuta 2001 kello 16.43
Nysalor 7. toukokuuta 2001 kello 16.43 linkki	[i:006d6078ab] En tiedä kuinka vanhoja te muut olette, mutta itse olen vasta 15 ja jostakin syystä nuo Eddingsitkin tuntuvat ihan hyviltä vaikka toistavat itseään ikävästi niiden ainaisten kohtaloiden ym. takia.[/i:006d6078ab] Enpä tainnut olla juuri sinua vanhempi Eddingsin kirjoja lukiessani. Aluksi ne tuntuivatkin hyviltä, mutta myöhemmin aloin kyllästyä niihin. Ehkä minua ärsytti myös osaltaan taikuuden ylhäinen asema, eikä maailmakaan niin kovin omaperäinen ollut. Lisäksi kirjat sankarit olivat kuvottavan hyviä ja kilttejä, eivätkä tuntuneet ollenkaan aidoilta. Täytyy kuitenkin myöntää, että jotakin mukaansatempaavaa niissä aluksi oli.
Juhno linkki 6. toukokuuta 2001 kello 22.24
Juhno 6. toukokuuta 2001 kello 22.24 linkki	Heh. Noviiseja olette kaikki näissä hommissa! =) Olin toisella luokalla kun luin DragonLancen Kronikat ja Legendat, ja Belgarionin tarun (siihen mennessä ilmestyneet osat). Kolmannella taisin lukea "Taru Sormusten Herrasta"-kirjan. Kokemuksen syvällä rintaäänellä (smiles) täytyy sanoa, että Eddingsin kirjat kaatuvat samaan kaavamaisuuteen ja arvattavuuteen. Robin Hobbin, "Näkijän taru", taas... ah! Suosittelen! Ei mikään kovin perinteinen kirja...
Guzmo linkki 8. toukokuuta 2001 kello 19.22
Guzmo 8. toukokuuta 2001 kello 19.22 linkki	Belgarion oli sankariksi joka pelastaa maailman, tyhmä kuin saapas :smile: Jostain kumman syysty tuntuu, että scifissä on parempia kirjoja. Tuo näkijän taru tuntuu kuitenkin kiinnostavalta. Ehkäpä täytyy ottaa se seuraavan kahden vuoden luku-urakaksi :D ---------------------- Guzmo
Juhno linkki 8. toukokuuta 2001 kello 10.46
Juhno 8. toukokuuta 2001 kello 10.46 linkki	Heh. Minulla kestää keskimäärin kirja päivän-kaksi. Tuntuu olevan eräänlaisia kausia, joiden aikana luen monta sataa sivua päivässä, mutta sitten tulee näitä ½vuoden taukoja, joiden aikana en lue pätkääkään. Näkijän tarussa on se hyvä puoli, että sankari EI ole mikään kiiltävähaarniskainen ritari, joka murskaa pelkästään katseellaan kokonaisia armeijoita. Ja juuri siinä on sen kirjasarjan eräs mielenkiintoinen puoli - Päähenkilö on melkein joka tappelun jälkeen kuoleman kielissä. =) "Jo" kaksi "normaalia" sotilastakin tuntuu olevan päähenkilölle lähes mahdoton urakka. Tietenkin päähenkilö kehittyy matkan varrella, mutta.. =)
Wlu 000 linkki 8. toukokuuta 2001 kello 15.38
Wlu 000 8. toukokuuta 2001 kello 15.38 linkki	Juh... noinhan se on. Vaikka forgotten realmssit ovatkin loistavia on ajoittain tylsää lukea kuinka Drizz't taas tappoi tuosta vaan 200 örkkiä tai puoli-jumalan. Ja noinhan se muissakin kirjoissa on, mutta Näkijän tarussa niin ei tapahdu. Myös käärmesodan taru on sarja jota suosittelen kaikille jotka ovat kyllästyneet puoli-jumalia liiskaaviin sankareihin Juhon: Heh. Minulla kestää keskimäärin kirja päivän-kaksi Tuo nyt riippuu ihan kirjasta. Näkijän tarut luki hetkessä, mutta jotain roska fantasiaa on puuduttavan hidas lukea. Tai useimmiten sellaiset kirjat vain jäävät kesken...
Anonymous linkki 9. toukokuuta 2001 kello 16.58
Anonymous 9. toukokuuta 2001 kello 16.58 linkki	Wlu 000: Sinullakin on nähtävästi kirjoja kesken. No joo... Satun asumaan kuitenkin "kohtuullisen pienessä" kaupungissa eikä kirjastosta yleensä löydy sarjan seuraavaa osaa syystä tai toisesta. Guzmo: Jostain kumman syysty tuntuu, että scifissä on parempia kirjoja. Voisitko suositella jotakin ?
Anonymous linkki 9. toukokuuta 2001 kello 15.42
Anonymous 9. toukokuuta 2001 kello 15.42 linkki	Ishor: Laadukasta scifiähän löytyy. Minun on pakko suositella kaikkea Stanislav Lemin tuotantoa. Hänen kynästään on lähtenyt niin raskasta scifiä kuin erittäin huumoripainotteistakin tavaraa. Henkilökohtaisina suosikkeina ovat Futurologinen Kongressi ja Rauha Maassa, jotka sijoittuvat noiden ääripäiden välimaastoon. Toisena must-suosituksena on Iain M. Banksin Kulttuuri -trilogia: Muista Flebasta, Pelaaja ja Aseiden Käyttö. Kolmantena mieleen tulee Risto Isomäen hieman 'lemimäinen' Gilgamesin Tappio.
Juhno linkki 9. toukokuuta 2001 kello 11.37
Juhno 9. toukokuuta 2001 kello 11.37 linkki	Niinkuin Wlu sanoi, käärmesodan taru, on myös aika jännittävä, ja jopa hieman omaperäinen sarja, täytyy myöntää. Ja täytyy myöntää, että Salvatoren "forgotten realms"-sarjat, ovat pitemmän päälle aika puuduttavia. Sarjan parhaat osat ovat mielestäni Do´Urdenin seikkailut siellä "Underdarkissa", elikkä.. maan alla. Niissä oli vielä se uutuudenviehätys.. Scifiä en ole paljonkaan (voisi sanoa, että en yhtään), lukenut. Ishor: No asustan Raumalla, ja ei Rauma nyt NIIN pieni paikka ole, mutta täälläkin niitä kirjoja tuntuu saavan joskus ja jouluna.. jos silloinkaan.
Juhno linkki 9. toukokuuta 2001 kello 3.53
Juhno 9. toukokuuta 2001 kello 3.53 linkki	Ehkäpä se kertoo jotain "Näkijän tarun" mahtavuudesta, että sijoitin suuren osan, vähistä rahoistani siihen =) No on totta että löysin ne kaikki Suomalaistesta kirjakaupasta, 50mk/kirja. (kaikki 3kirjaa)Ja on myös totta, että minulla on koko Belgarionin taru (19mk/kirja)... Joten tämä ei taaskaan todista mitään... eh.. Ei pitäisi lukea filosofiaa, tai varsinkaan kokeisiin. Menee normaalitkin asiat monimutkaiseksi. :D
Guzmo linkki 10. toukokuuta 2001 kello 9.11
Guzmo 10. toukokuuta 2001 kello 9.11 linkki	Niin scifi kirjoista. Seuraavat ainakin klassikkoja ja omia suosikkeja. Kannattaa lukea. Joku voi täydentää listaa.. Ian M Banks - Pelaaja (mainittu jo aikasemminkin) Ursula Le Quinn- Pimeyden vasen käsi Orson Scott Card - Ender's Game Larry Niven - Rengasmaailma
Juhno linkki 10. toukokuuta 2001 kello 2.20
Juhno 10. toukokuuta 2001 kello 2.20 linkki	Ursula Le Guin... Kuullostaa tutulta. Ah, nyt muistankin. Olen lukenut (kauan, kauan sitten) Le Guinin Maameri-sarjan, vai mikä olikaan. Olin silloin kyllä erittäin nuori (ja uskonnon opettaja suositteli kirjaa), mutta ei ainakaan se kirjasarja vakuuttanut. Taisi kyllä olla fantasiaa.
Wlu 000 linkki 10. toukokuuta 2001 kello 10.31
Wlu 000 10. toukokuuta 2001 kello 10.31 linkki	Maameri-sarjan eka kirja ainakin on hyvä. En oo kyllä lukenut muita siitä sarjasta...
Juhno linkki 13. toukokuuta 2001 kello 13.03
Juhno 13. toukokuuta 2001 kello 13.03 linkki	Juuh. Eka oli kohtalainen. Toinen on aika outo. Ja Kaksi viimeistä.. no en viitsi edes puhua niistä. :smile:
Wlu 000 linkki 13. toukokuuta 2001 kello 15.47
Wlu 000 13. toukokuuta 2001 kello 15.47 linkki	Juhno: Toinen on aika outo. Ja Kaksi viimeistä.. no en viitsi edes puhua niistä. Joo. jotain tuollaista olet ennenkin sanonut. Siksi en niitä lukenutkaan. Mutta mitä mieltä te muut olette näistä maameri sarjan muista kirjoista. Jos edes joku on pitänyt niistä ehkä saattaisin jopa lukea ne.
Anonymous linkki 14. toukokuuta 2001 kello 4.38
Anonymous 14. toukokuuta 2001 kello 4.38 linkki	Scifistä vielä suositus: Scifin perusteoksena kaikkien kannattaisi lukea Carl Saganin Ensimmäinen Yhteys. Kirjastahan on tehty samanniminen elokuvakin Jodie Fosterin tähdittämänä. Elokuva ei tietenkään päässyt lähellekkään kirjan tasoa, vaikka hyvä olikin. Fantasiasta mieleen tulee jo aiemmin mainittu Terry Pratchett. Loistavaa fantasiaparodiaa kaikenkaikkiaan. Viimeisenä vielä yksi hieman erikoisempi suositus. Johanna Sinisalon Ennen Päivänlaskua Ei Voi on mielenkiintoinen ja hieman erilainen fantasiakirja. Mitään Miekka&Magiaa se ei todellakaan ole vaan (melkein) reaalimaailmaan sijoittuva juttu. Itselle ko. opus oli ensimmäinen koskaan lukemani Finlandia-palkinnon voittanut teos.
newsalor linkki 17. toukokuuta 2001 kello 19.01
newsalor 17. toukokuuta 2001 kello 19.01 linkki	Lueskelen tässä juuri Drowin tytär -sarjaa. Tälläiset kirjat ovat juuri niitä, jotka viekottelevat taas Sword&Sorceryn polulle. Ihastuttavaa, mutta vaarallista. Pahinta mitä voi tapahtua on se, että alkaa johtaa Forgotten Realms -kampanjaa. :wink:
Juhno linkki 16. toukokuuta 2001 kello 22.33
Juhno 16. toukokuuta 2001 kello 22.33 linkki	"Drowin tytär"... Minulla jäi Salvatoren kirjojen lukeminen siihen Mithrill-salin taisteluun. Saas nähdä, jaksanko lukea siitä eteenpäin, kun siihen asti kirjasarja oli sentään jollainlailla kiinnostava, mutta en halua että TAAS käy niin, että kirjasarjan pitkittäminen (=rahastaminen) PILAA, kohtalaisen hyvän kirjasarjan.
newsalor linkki 18. toukokuuta 2001 kello 2.40
newsalor 18. toukokuuta 2001 kello 2.40 linkki	Jew. Kirottu olkoon Salvatore. Sen kirjoista, varsinkin varhaisista, näkyvät säännöt liiaksikin läpi. Lisäksi niissä on usein "jännittävää", mutta sangen päätöntä hirviöiden lahtaamista, jossa on sellainen expotuksen maku että! No kuitenkin Drowin tytär -sarja on Elaine Cunninghamin kirjoittama ja kirjoitusjälki on aika hienoa. Vai olisiko se suomennos? Ne eivät edes koske ketään miekanheiluttajaa. Sehän tässä kirjassa kiehtoikin. Päähenkilönä nähdään naispuolinen drow-maagi. Edited by: newsalor at: 5/18/01 2:18:28 am
Anonymous linkki 18. toukokuuta 2001 kello 8.14
Anonymous 18. toukokuuta 2001 kello 8.14 linkki	WLU 00:LLE Oon itse lukenut Maameri-sarjan trilogian läpi joskus vuosia sitten (Maameren velho, Atuanin holvihaudat ja Kaukaisin ranta) ja onhan LeGuin tehnyt siihen vielä jonkun neljännen bonus-osankin, muistaakseni joku Tehanu. Jos olet jo ykkösosan kahlannunna, niin ehkä kakkonenkin menee vielä, vaikka tuolla joku sanoi sen "outo" olevankin. Varpushaukka menee muistaakseni joihinkin barbaarien tai pahisten temppelilabyrinttiin etsimään jotain muinaista artifaktia. Kannattaa lukea ainakin kakkonen, se paranee loppua kohti (muistaakseni) jos kärsivällisyyttä riittää. Kolmas oli jo hieman raskassoutuinen, mutta sisulla senkin sai selvitettyä, se nyt "menetteli". Oli muistaakseni aika synkkä, Varpushaukka meni jonkun prinssin kanssa jonkinlaiseen "manalaan" Neljättä kirjaa en ole lukenut. Silverspurille: Tietääkseni Sinisalon kirja on Turun Yliopiston kirjallisuuden pääsykoekirjana, joten kyllä se on varmastikin korkeatasoinen opus. Pikkusysteri luki sen läpi, ja ylisti maasta taivaisiin. On kuulemma positiivisella tavalla erilainen. Pitääpä lukea joskus lähitulevaisuudessa.
Wlu 000 linkki 20. toukokuuta 2001 kello 15.02
Wlu 000 20. toukokuuta 2001 kello 15.02 linkki	Luin itsekkin drowin tyttären puolisen vuotta sitten mutta en oikein pitänyt kirjasta. Huonoin asia kirjassa oli se että drowt olivat luonnottoman ystävällisiä verrattuna salvatoren kirjoihin. Salvatorelta taas ihmettelen sitä että miksi hän on pilannut sarjansa uusilla kirjoilla joita ei voi edes verrata kuuteen ensimmäiseen kirjaan. Onhan se hauskaa kun drizz't taistelee itsensä kanssa tasavertaisen taistelijan kanssa eli Artemis Entrerin ja taistelu vielä pättyy tasan, mutta kun niin rupeaa käymän joka toisessa kirjassa rupeaa lukuinto menemään. Tekisi mieli vain ohittaa Drizzin ja Entrerin taistelut koska lopputulos on kuitenkin selvä.
Juhno linkki 21. toukokuuta 2001 kello 0.21
Juhno 21. toukokuuta 2001 kello 0.21 linkki	Ehkäpä. Aika monessa nykyään kirjoitettu kirja on ennalta-arvattava. Mutta tässä on taas vedettävä esiin eräs mainio kirjasarja - Näkijän Taru :smile: Saa aikamoinen oraakkeli olla jos tietää sen lopputuloksen, vaikka olisi lukenut kaksi kirjaa kolmesta. Ja juuri siksi Taru Sormusten Herrastakaan ei ole hullumpi. No ok, ehkä siitä tietää melko varmasti, että "maailma pelastuu", mutta mitään tarkempaa on vaikeampaa ryhtyä arvailemaan. Ja DragonLancen Kronikat ja Legendat ovat myös kohtalainen esimerkki kirjasta, jonka lopputulosta ei näe ennalta, ainakaan minä en nähnyt...
Juhno linkki 31. toukokuuta 2001 kello 2.19
Juhno 31. toukokuuta 2001 kello 2.19 linkki	Mikä hitto sitä mahtaa oikein vaivata! Taas 350sivunen kirja, ja niiden 350sivun aikana ei tapahdu YHTÄÄN MITÄÄN! Juoni ei liiku varmaan senttiäkään eteenpäin! No tiedän että se on suomennettaessa jaettu pariin osaan, mutta silti.. Ja miksi hitossa suomalaisten suomentajien pitää jakaa se kirja kahteen tai kolmeen osaan!? Ärsyttää, kun saa vihdoin kirjan käteen, kun on metsästänyt sitä kirjastosta lähes ikuisuudelta tuntuvan ajan.. Ja sitten sen penteleen teoksen lukee päivässä!
Wlu 000 linkki 31. toukokuuta 2001 kello 20.12
Wlu 000 31. toukokuuta 2001 kello 20.12 linkki	Mistä kirjasta oikein puhut Juhno? Oikeastaan se on hyvä että niitä kirjoja "pilkotaan" koska sitten niitä ilmestyy ainakin siedettävin väliajoin. Muutenhan sitä hukkaisi juonen kun kirjat ilmestyisivät kahden vuoden välein. Tosin sellainen kunnon kirja olisi mukavampaa lukea kuin" muutamaa sivua" mutta minkäs teet.
Juhno linkki 1. kesäkuuta 2001 kello 16.25
Juhno 1. kesäkuuta 2001 kello 16.25 linkki	No mikäs se "uusin" suomennettu mahtaa olla. Oliskohan "Hopeinen Nuoli", tai jotain. Ja ei se nyt niin paljon haittaisi, vaikka ne ilmestyisi kokonaisena, eikä pilkottaisi. Pilkkomisella vaan nämä kustantajat, tai mitä lieneekään, saa ISOT voitot. Ihme jannuja.. :smile:
Anonymous linkki 24. kesäkuuta 2001 kello 4.07
Anonymous 24. kesäkuuta 2001 kello 4.07 linkki	Eikös teistä kukaan ole lukenut Tad Williamsin Tarua Kolmesta Miekasta, vai onko se niin huono ettei sitä viitsi edes mainita? :smile: Siitä on nyt noin 3kk kun luin viime kerran tuota sarjaa :sad: Ja ehkä se on mielestäni paras, sillä en ole paljon muuta lukenut: TSH, Hobitti, Belgarion, Mallorea, Elenium... Olen myös aloittanut Silmarillionin mutta se oli niin raskasta että jäi kesken (toistaiseksi).
Arkat linkki 24. kesäkuuta 2001 kello 17.42
Arkat 24. kesäkuuta 2001 kello 17.42 linkki	:mad: Rrr. Ei haukuta Robert Jordania! ;b Hänen jonglööritemppunsa seitsemän yhtaikaisen juonen (PJlle seikkailun) ja seitsemänKYMMENEN juonittelun kanssa sekä hieno ennaltavarjostus (foreshadowing... tiedä mitä sekin on suomeksi...) ovat malliesimerkki mille vain PJlle, ja hahmojen syvyys (en tiedä aitoudesta ;b) ja kehitys ovat kelle vain roolipelaajalle hieno malli. Ei edes puhuta kaikessa kärryillä pysymisen tarjoamasta aivojumpasta. ;b Oma nykyinen kampanjani perustuu juonellisesti paljon Ajan Pyörä sarjaan. Lukekaa ihmiset englanniksi, ne suomenkieliset käännökset on kauheita (itse olen lukenut viidennestä kirjasta, suomeksi kirjat 9-11 luulen, eteenpäin)! Kyllä se kääntäjä englantia osaa, mutta suomea ei tippaakaan! Sanokaa hulluksi, mutta olen lukenut englanninkieliseen 11. kirjaan asti (Heart of Winter), eikä pitkästytä alkuunkaan - ärsyttää vain kun seuraava kirja ei ole jo täällä! Toisaalta minä hullu luin Eleniumin ja Belgarionin tarujen jälkeen vielä Mallorean tarun. Niinkuin tuo ei olisi ollut tarpeeksi, rääkkäsin itseäni Tamulin tarujen koko kauheudella, ja luin vielä Belgarathin! Polgaraan en enään koske! Viekää ne pois! Tyydyn kiltisti polttamaan hehkuvalla raudalla rujoja arpia kasvoihini Eddings lukemisen sijaan... ;b Toisaalta Jordan osaa kirjoittaa, ja hahmot ovat mukaansatempaavia... Tai niin siis tietysti sanon minä... :D kaikilla meillä lienee eri mielipiteet... toivon ainakin (jos jollakulla on samat mielipiteet kuin minulla, kertokaa että tiedän muuttaa mielipiteitä ihan vain periaatteesta... ;b).
Anonymous linkki 29. kesäkuuta 2001 kello 11.52
Anonymous 29. kesäkuuta 2001 kello 11.52 linkki	Sitä vaan erinomaisesta Näkijän Taru- trilogiasta, että jos jollain ei sitä vielä ole, niin nytten ompi hyvä sauma hankkia, näin tänään kaikki 3 kirjaa pehmeäkantisina alessa kirjakaupassa 35 mk/opus!
Wlu 000 linkki 5. heinäkuuta 2001 kello 22.05
Wlu 000 5. heinäkuuta 2001 kello 22.05 linkki	Delishi: Eikös teistä kukaan ole lukenut Tad Williamsin Tarua Kolmesta Miekasta, vai onko se niin huono ettei sitä viitsi edes mainita? Se on niin huono etten itse sitä mainitse (koska kiroileminen on rumaa) :smile: Menkää hyvät ihmiset vaikka puistoon pelaamaan jalkapalloa ennemmin kuin luette sitä sarjaa.
Wlu 000 linkki 6. heinäkuuta 2001 kello 1.03
Wlu 000 6. heinäkuuta 2001 kello 1.03 linkki	Niin ja ajan pyörä sarjasta... se on loistava, mutta kirjoja tulee liian harvaan tahtiin.
Juhno linkki 8. heinäkuuta 2001 kello 16.32
Juhno 8. heinäkuuta 2001 kello 16.32 linkki	Tottakai olen lukenut Taru Kolmesta miekasta-sarjan. Sanotaanko että ihan mielenkiintoinen mutta ei yltänyt suosikkieni joukkoon. Ajan Pyörä ON kyllä mielenkiintoinen, mutta... joissakin kohdissa tuntuu että on hieman ehkä venytyksen makua. Ja niinkuin wlu sanoi, kirjoja ilmestyy liian harvoin, ainakin suomennettuna. Olen pitkään harkinnut koko sarjan hankkimista englanniksi... tulisi halvemmaksi ja saisi kirjat "nopeammin" :wink:
Juhno linkki 27. heinäkuuta 2001 kello 12.21
Juhno 27. heinäkuuta 2001 kello 12.21 linkki	Huomasin juuri että kukaan ei maininnut fantasiakirjosita keskustellessamme Terry Brooksin Shannaran Perintö-sarjaa. Lueskelen kyseistä sarjaa juuri. Kolmanteen kirjaan asti olen jopa jaksanut lukea :wink: Ihan vakavissaan, kyseinen kirjasarja ON kohtalaisen hyvä. Onhan siinä kaikenlaisia henkilöitä, asetelmia ja juonenkäänteitä jotka jotkut ilkeät pikkusielut nimeäisivät heti plakioinniksi tai kliseeksi. Näistä asioista huolimatta... ihan mukiinmenevää kirjallisuutta. Minä henkilökohtaisesti ainakin olen sitä mieltä, että kirja on hyvä (tai ainakin kohtalainen) jos se jaksaa viihdyttää.
Waylander linkki 30. heinäkuuta 2001 kello 15.45
Waylander 30. heinäkuuta 2001 kello 15.45 linkki	Olen lueskellut aikoinani kasoittain tuota 'kioski-fantasiaa' jota KAIKKI Ad&d maailmoihin sijoittuva kirjallisuus on. Ihan viihdyttävää lukemistahan se on kunhan ei lue ajatuksen kanssa. Oikeastaan tulee mieleeni Hollywoodin b-luokan toimintaleffat. Sen verran köykäisellä juonella niissä ollaan liikkeellä. Onkin hirveä sääli että kyseiset teokset saavat niin suuren huomion fantasiakirjallisuudesta puhuttaessa. En voi ymmärtää mitä liikkuu kustantajien päässä kun he jatkavat tuota koko ajan huonommaksi muuttuvaa julkaisulinjaa. Tuloksena on nyt se että suuri osa ihmisistä jotka kuulevat sanan fantasiakirjallisuus, yhdistävät sen automaattisesti jonnekin Dragonlancen ja Drow-haltioiden tietämille, tai sitten Eddingsiin. Toki kioskifantasiallakin on paikkansa, mutta se ei saisi olla missään tapauksessa fantasiakirjallisuuden pääpuheenaihe niin kuin se täällä suomessa valitettavasti tuntuu olevan. Eddings on ihan ok Belgarion sarjassaan, mutta toistaa itseään ensin Malloreassa ja sitten taas Tamulissa. Robert Jordan luo äärimmäisen pikkutarkan ja toimivan maailman Ajan pyörä sarjassaan, mutta etenee niin tuskastuttavan hitaasti ettei moista liene missään kirjallisuuden lajissa kuunaan tavattu. Pitää olla aiheesta innostunut että jaksaa mukana. Tarina on loistava, mutta kerronta tapa saisi olla notkeampaa. Mistä sitten TODELLA pidän. David Gemmel. Toistaiseksi hänen n. kahdestakymmenestä teoksesta ei ole suomennettu ainoatakaan mutta tuo nimi kannattaa painaa mieleen kun se aika koittaa. Ne jotka eivät kavahda englanninkielistä tekstiä; LUKEKAA!! Gemmel on maailmalla sankarifantasian ykkösnimi ja hänen ideoita tuhlaileva teksti nostaa kaikenlaisia tunteita pintaan hänen loistavasti kuvailemiensa hahmojen kautta. Kaikki ne erilaiset ihmiset joille olen onnistunut ko. kirjailijaa tunkemaan yöpöydälle ovat olleet innoissaan. Siis todella innoissaan. Robin Hobb - Salamurhaaja trilogia. Hyvä, joskin päähenkilö ei todellakaan ole mikään samaistumisen kohde. Tolkien - Taru Sormusten Herrasta ja Silmarillion. Kaiken aloittaja, tunnelmaltaan vieläkin paras.
Juhno linkki 3. elokuuta 2001 kello 19.20
Juhno 3. elokuuta 2001 kello 19.20 linkki	David Gemmel... Raapustaa nimen ylös. Pitää tutkailla jos vaikka tulee jossakin nimi vastaan. JJaho: Mielipiteeni ovat aika samankaltaisia. Paitsi että ns. "kioski-fantasiaa" tulee luettua, mutta vain keveänä viihteenä. Ja onhan se totta että Jordan taitaa tehdä hidastempoisuuden maailmanennätystä (niinkuin edellä taisin ainakin yhteen otteeseen mainita..), mutta silti se jotenkin kiinnostaa. :wink: Ja tuo Farseer-sarja. Niinkuin olen myöskin edellä maininnut, se on hyvä, todella hyvä. Paitsi ehkä viimeinen kirja ei ollut sellainen jota odotin. En todellakaan odottanut mitään onnellista lopputa tms. mutta silti se jotenkin... Mutta loppu oli jollakin tavoin mainio, sillä ainakin se jotenkin sai oloni haikeaksisurulliseksi. Kun ajattelee kirjan päähenkilöä, ja mistä hän jäi paitsi ym.
Anonymous linkki 19. syyskuuta 2001 kello 6.06
Anonymous 19. syyskuuta 2001 kello 6.06 linkki	Ilmeisesti minulla on melkoinen aukko sivistyksessä kun en ole ennen kuullut noista kirjailijoista, mutta Stanislaw Lemiä on aivan pakko kehua. Loistavaa! Pidin itse erittäin paljon Futurologisesta Kongressista, mutta voi olla että tykästyn johonkin vielä enemmän (kun en ole ehtinyt kaikkia lukea). Onko kukaan muuten ehtinyt tutustua Hobbin Liveship Traders -sarjaan? Jos se on lähellekään yhtä hyvä kuin Näkijän Taru, niin se on pakko ostaa (englanniksi tottakai, suomentaminen vain pilaa teoksen). Eddingsin lukijoille: ei kannata ostaa uutta Redemption of Althalusta (mikälieneekään suomeksi). Periaatteessa se on sitä samaa vanhaa Hyvikset vs. Pahikset mättöä tyyliin Belgarionin ja Mallorean taru. Henkilöhahmojen motiiveistakaan juuri anneta selkoa. Terry Pratchett: parodiafantsukirjailija. Mikäli on lukenut ensin Douglas Adamsia, pitää melko varmasti myös Pratchettista.
Anonymous linkki 2. lokakuuta 2001 kello 9.35
Anonymous 2. lokakuuta 2001 kello 9.35 linkki	Tässä nyt ajattelin sanoa tänään minulle tapahtuneen pienen tapahtuman. Olin kaupassa ostamassa matikan kirjaa, mutta sitten huomasin ns. aarrekammio huoneessa olevan fantasiakirjallisuutta. Menin sitten sinne ja heräteostoksena ostin Viikatemiehen. Sitten huomasin jonottaesa ettei siinä ollut hintalappua, ja vuorollani aluksi kysyin että mitäs kirja maksaa, kun siinä vieressä oli ollut ajan pyörää ja sen sellaista hieman isompaa kirjaa, mitkä oli maksanut 45 mk. No sitten se tokaisi 78 mk. Ajattelin että huh, ja sanoin myyjälle että se oli tuolla aarrekammio osastolla, ja oliko se varma että se hinta oli oikea. Myyjä taisi hieman käsittää väärin, ja myi sen sitten minulle viidelläkympillä. Eli siis tinkisin aivan vahingossa. Mutta tästä voimme ottaa esimerkin RuneQuestiin kriittisistä onnistumisista, vai olikohan se minun puhekyvyn kämmi? Vahingossa ilmaisin sen jotenin niin että se muka olisi liian kallis. Tosin olisin voinut lainata sen kirjastosta. :smile:
Anonymous linkki 23. marraskuuta 2001 kello 12.39
Anonymous 23. marraskuuta 2001 kello 12.39 linkki	Ootteko lukenu R.A. Salvatoren kirjoja? Ne on mun mielestä yksiä parhaimpia kirjoja mitä oon lukenu. vois muuten listata mitä on lukenu :P David Eddings: Belgarionin taru 1-5, Mallorean taru 1-5, Belgarath, Polgara. Tracy Hickman & Margareth Weis: Kronikat 1-3, Leganda 1-3(vai oliko se legendat), Kuoleman portti 1-7. J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta. R.A. Salvatore: Mustahaltia trilogia 1-3, Jäätuulen laakson trilogia 1. Ja sitten nää Ajan pyörän 1-12 osat, mikä se oli muuten se kirjottaja, tietääkö kukaan?
Waylander linkki 22. marraskuuta 2001 kello 23.02
Waylander 22. marraskuuta 2001 kello 23.02 linkki	[i:7e1b86842d] Ja sitten nää Ajan pyörän 1-12 osat, mikä se oli muuten se kirjottaja, tietääkö kukaan?[/i:7e1b86842d] Robert Jordan
Wlu 000 linkki 22. marraskuuta 2001 kello 23.56
Wlu 000 22. marraskuuta 2001 kello 23.56 linkki	Ajan pyörät on kirjoittanut Robert Jordan ellen nyt ihan väärin muista. R.A Salvatoren kirjat ovat tosiaan ihan hyviä ainakin aluksi, mutta kuuden ensimmäisen kirjan jälkeen taso rupeaa laskemaan aika vahvasti. Salvatorelta onkin tullut jo pari uutta kirjaa suomeksi jotka eivät käsittääkseni liity mitenkään Forgotten realmsseihin. Ensimmäisen kirjan nimi on Demoni herää ja ainakin se alku (200 sivua) oli ihan hyvä, mutta sitten kirjassa oli joku virhe ja siitä puuttui välistä joku 50 sivua. Pitää kai ostaa itse se kirja tai odotaa että kirjastoon saapuisi ehjä painos. Tai ehkä on jo saapunutkin.
Waylander linkki 23. marraskuuta 2001 kello 21.42
Waylander 23. marraskuuta 2001 kello 21.42 linkki	Kaikki Ad&d kioskikirjallisuus kärsii kehnosta suomennoksesta ja kun laatu ei nyt KUITENKAAN tekstin näennäisestä viihdyttävyydestään huolimatta ole kovin huima niin onpas jäänyt viimeisen 5v Ad&d kirjallisuus lukematta. Silloin kun aloittelin fantasiakirjallisuuden lukemistani niin Legendat tuntuivat ihan ok teoksilta. Nyt en ole varma pystyisinkö lukemaan. Kirjallisuudessa on se ongelma että kun on lukenut jotain todella hyvää niin takaisin päin on aika hankala palata.
Borg linkki 11. helmikuuta 2002 kello 9.52
Borg 11. helmikuuta 2002 kello 9.52 linkki	Oma suosikkini on ehdottomasti Robin Hobb ja näkiän taru. Olen kuullut, että Hobb on kirjoittanut jonkun uuden kirjasarjan ja odotan sormet syyhyten, josko niitä suomennettaisiin. Eddingssit ovat mielestäni hyvää luettavaa sellaiselle, joka vasta aloittelee fantasiakirjallisuutta(myös itse aloitin niistä). Belgarionin taru on kuitenkin ainoa kelvollinen sarja, kirjat huononevat astettain ja tamulin taru oli NIIN tylsä ettei paremmasta väliä. Dragonlance -kirjoista kronikat ja legendat ovat hyviä, sen jälkeen ilmestyneet kehnoja. Kuolemanportti sarja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Orson Scott Cardin Alvin kirjat ovat hyviä. Sarja on historiallista lowfantsua. Jordanin ajanpyörä on kelpo lukemista, mutta sarjaa on mielestäni venytetty liikaa. Lisäksi suomenkielisestä versiosta vedetään mukavasti välistä, tuohon kirjan jakamiseen vedon. Vielä pahempaa rahastusta on Tad Williammin Taru Kolmesta Miekasta. Suomennettaessa kirjat on jaettu peräti KOLMEEN osaan. Muuten sarja on ihan kelpo, ja paranee kaiken aikaa sarjan edetessä. Elaine Cunninghamin kirjat ovat ihan kivoja, mutteivät yllä Salvatoren Mustahaltia trilogian tasolle. Salvatoren kirjoista muut ovat aika heikkoja. Tuntuu siltä kuin kaveri ottaisi kirjojensa tapahtumat suoraan roolipelisessioistaan. Itse olen parhaillaan lukemassa Salvatoren uiusinta Forgotten realms -kirjaa, Kristallisauvan käskyläinen se taitaa olla nimeltään. Hohhoijaa piten tylsä. Suosittelen kaikille niille iltalukemiseksi, joilla on vaikeuksia saada unen päästä kiinni :wink: . [ Tätä viestiä on muokannut: Borg 2002-02-11 11:55 ]
Zashkal linkki 12. helmikuuta 2002 kello 9.19
Zashkal 12. helmikuuta 2002 kello 9.19 linkki	Paras scifi sarja on kyllä Säätiö sarja jonka on kirjoittanut Isaaq Asimov. Fantasia kirjailijoista Weissin, salvatoren, eddingsin, williamsin, cunninghamin, jordanin, raben ja nilesin sarjojen kaikki kirjat, ovat parhaimpia kirjoja mitä olen koskaan lukenut.
Plentonius linkki 12. helmikuuta 2002 kello 13.37
Plentonius 12. helmikuuta 2002 kello 13.37 linkki	Säätiö? Asimov? ... Okei, sanotaan lempeästi, että Säätiön kolme osaa ovat ehkä parhainta Asimovia. Dick, Lem, Strugatskin veljekset, siinä on kunnon scifiä.
Grammund linkki 12. helmikuuta 2002 kello 18.29
Grammund 12. helmikuuta 2002 kello 18.29 linkki	Lukekaa Tex Willeriä! :smile: nimerkillä: Kaikki Willerit vuodesta -73 tähän päivään.
Waylander linkki 14. helmikuuta 2002 kello 11.13
Waylander 14. helmikuuta 2002 kello 11.13 linkki	Uh, joku valitti Sormusten Herran kliseisyydestä mutta siitä kommentista puuttui objektiivisuus täysin, sillä ko. teos on enemmän tai vähemmän määritellyt velhot, peikot, haltiat, kääpiöt sun muut rodut ja ammatit. Sormusten Herra on elämää suurempi kokonaisuus yhdessä Silmarillionin kanssa ja minua oksettaa lukea samana päivänä arvioita joistain kioski-fantasiasta malliin Dragonlance/Drizz/Forgotten Realms sun muut. Ennenmmin lasken fantasiaksi Regina lehden naisten unelmat kuin kyseiset ala-asteen aineet. Eddings on lapsille suunnattu karkkipaperikirjailija joka kuitenkin on sentään jollain lailla kirjoitettua. Ajan pyörä on ollut loistava toistaiseksi (luen englanniksi, en tiedä suomennoksesta) ja sen arvioiminen on hankalaa ennen kuin sarja loppuu. Robin Hobb:in Näkijän Tarusta pidin, vaikka päähenkilön törttöilyyn ei kyllä voinut samaistua missään vaiheessa. Hyvä tarina anyway. Oikeastaan muusta en voi kommentoida kun en lue fantsua suomeksi ja on turhaa alkaa luettelemaan niitä kaikkia loistavia kääntämättömiä teoksia joita maailma on täynnä. Kirjailijan nimen voi kyllä mainita: David Gemmel ja aloittakaa esikoisteoksesta Legend (ei ole mitään tekemistä sen kamalan leffan kanssa jossa Tom Cruise "näyttelee"). Jos ei löydy ko. teosta niin ainakin fantuissa on levännyt "Knights of Dark Renown"
Herra Bungle linkki 14. helmikuuta 2002 kello 14.09
Herra Bungle 14. helmikuuta 2002 kello 14.09 linkki	Näkijän taru ja Sormusten herrahan ne on parhaita olleet, mitä olen lukenut.
Nysalor linkki 14. helmikuuta 2002 kello 16.08
Nysalor 14. helmikuuta 2002 kello 16.08 linkki	Waylander: [i:34a3eaf0d0]Uh, joku valitti Sormusten Herran kliseisyydestä mutta siitä kommentista puuttui objektiivisuus täysin, sillä ko. teos on enemmän tai vähemmän määritellyt velhot, peikot, haltiat, kääpiöt sun muut rodut ja ammatit.[/i:34a3eaf0d0] Eivät kai kommentit mitään objektiivisuuden ilmauksia ole, vaan pikemminkin mielipiteitä? Minusta Taru sormusten herrasta oli kirjana aika tylsä, eikä yhtään sykähdyttänyt. Ei tämä mielipiteeni ole mitenkään objektiivinen, mutta tuollaiseksi vain koin kirjan. Tosin luin Tarun vasta paljon sen jälkeen, kun tutustuin Gloranthaan, joten se saattaa vaikuttaa asiaan. Kerta kaikkiaan Tolkienin kääpiöt ja haltiat ovat minusta puisevan tylsiä gloranthalaisiin verrattuna, eivätkä kliseiset maailmanpelastusjutut oikein jaksa innostaa. Enkä yritä yhtään suhteuttaa tätä sillä perusteella, että Taru on jonkinlainen edelläkävijä, vaan kerron ainoastaan oman lukukokemukseni. Turha siis loukkaantua, vaikken ylistäkään Tolkienia. Eivät kaikki ihmiset pidä Gloranthastakaan, joten ihmekö se, ettei Tolkienkaan minulle kolahtanut?
Plentonius linkki 14. helmikuuta 2002 kello 18.00
Plentonius 14. helmikuuta 2002 kello 18.00 linkki	Niin, "kliseisyys" on mielenkiintoinen käsite. Mytologiaan ikään kuin kuuluu tietynlainen kliseisyys. Se ei puhuttelisi meitä ihmisolioina samalla herkullisella tavalla, ellemme me saisi kuulla tarinoita, jotka ovat ikään kuin sävelletty tiettyyn sävellajiin. Kaikkihan me tiedämme, että JRRT teki kirjansa aika pitkälti oman mytologisen tuntemuksensa pohjalta - kuitenkin luoden oman maailmansa ilman plagiointia - ja siten se noudattaa tätä traditiota. Ehkä sen takia se puhuttelee monia paljon enemmän kuin ns pokkarifantasia. Jotkut taas haluavat kirjallisuuden olevan muuta kuin mytologiaa tai saagaa. Makuasioita, minä pidän myös Tex Willeristä.
Waylander linkki 15. helmikuuta 2002 kello 9.17
Waylander 15. helmikuuta 2002 kello 9.17 linkki	No hitto kun ei vieläkään osaa käyttää tätä uutta foorumia. Kommentoin Nysalorin jotain miljoonavuotta vanhaa tekstiä kuin se olisi eilinen juttu tai jotain. Ei ollut tarkoitukseni, mutta jäi huomaamatta kokonaan että tässä threadissa on alasivujakin ja siellä oltiin menossa jo jossain Tex Willerissä.. :smile: Muutenkin mulla on kamalan lyhyt pinna kun joku arvostelee Sormusten Herraa - ymmärrän ettei saisi provosoitua toisten mielipiteistä mutta tästä paraneminen vaatisi laitoshoitoa joten olkoon.. BTW, Tex Willer on melkein yhtä hyvä kuin Morgan Kane.. :smile:
Plentonius linkki 15. helmikuuta 2002 kello 12.17
Plentonius 15. helmikuuta 2002 kello 12.17 linkki	Haitanneeko tuo mitään. Ja Morgan Kane on _todella_ kova. Ei siinä mitään.
Nysalor linkki 15. helmikuuta 2002 kello 20.46
Nysalor 15. helmikuuta 2002 kello 20.46 linkki	Waylander: [i:1f28e825d2]No hitto kun ei vieläkään osaa käyttää tätä uutta foorumia. Kommentoin Nysalorin jotain miljoonavuotta vanhaa tekstiä kuin se olisi eilinen juttu tai jotain.[/i:1f28e825d2] Kyllähän vanhojakin tekstejä toki saa kommentoida ja onhan ihan hienoa, jos ne vielä herättävät keskustelua. [i:1f28e825d2]Muutenkin mulla on kamalan lyhyt pinna kun joku arvostelee Sormusten Herraa - ymmärrän ettei saisi provosoitua toisten mielipiteistä mutta tästä paraneminen vaatisi laitoshoitoa joten olkoon..[/i:1f28e825d2] No, yritä kestää arvosteluni. :smile: Jospa yrittäisin kuitenkin hiukan analysoida, miksi Taru ei oikein uponnut minuun, jotta mielipiteeni olisi helpompi sulattaa. Mikäli olet varma, että analysointi vain ärsyttää yhä enemmän, niin voit hypätä suoraan tämän viestin kolmanneksi viimeiseen kappaleeseen. Ihan vain ystävällisenä varoituksena. :smile: Varmastikaan Tarun huono lukukokemukseni ei johtunut huonosta käännöstyöstä, sillä ainakin kirjan perusteella sain käsityksen, että se oli melko hyvää. Ehkä sen sijaan yksi vaikuttanut syy oli asetelman mustavalkoisuus: on selkeä hyvä ja selkeä paha. Varmasti myös tällainen maailmanpelastusidea ärsytti minua, kun sen kiintiö oli tullut jo täyteen Eddingsiä lukiessa. Taru tuntui jollakin tavalla turhan kiltiltä ja kliinisen puhtaalta tarinalta minun makuuni. Se saattaa tietysti osaltaan johtua kirjoitusajankohdasta, koskapa Hammond Innesin joskus aikoja sitten kirjoitetut kirjat herättävät minussa samanlaisia tuntemuksia. Ennalta-arvaamattomuus ja poikkeamat totunnaisesta miellyttävät minua yleensä kirjoissa, joten niitäkään Taru ei kai pystynyt minulle tarjoamaan. Jos pitäisi typografisia syitä nostaa esiin, niin ainakin kirjan tekstirivien välit taisivat olla normaalia pienemmät ja sivukin oli jotenkin hassunmuotoinen. Kaikenlaiset nimissä esiintyneet aksenttimerkit olivat muistini mukaan myös jotenkin häiritseviä, niin oudolta kuin se saattaa kuulostaakin. Kuten olen jo aikaisemminkin todennut, niin Gloranthaan tutustuminen on luonut tietyt vakiintuneet mielikuvat fantasiaolennoista. Niinpä haltiat ja kääpiöt, jotka muistuttavat ihmistä enemmän kuin Gloranthan kääpiöt, eivät oikein kolahda minulle. Kun kerran on maistanut Styxin vettä ja niin edelleen. :smile: Tosin täytyy kyllä myöntää, että jonkin Salvatoren kaltaisen "kioskifantasian" fantasiaolennot eivät ole herättäneet aivan samanlaista ärtymistä, vaikka ovatkin hiukan kiusanneet. Kenties tämä johtuu matalammista odotuksista, sillä ajattelin ennen Tarun lukemista, että se on varmasti mahtavan hyvä teos. Tämä on vain tällaista yleistä analyysiä, enkä ole paneutunut lainkaan lauserakenteiden tai jonkin sellaisen aiheuttaman epämiellyttävyyden tutkiskeluun. Yllä olevan olen kirjoittanut vain muistini varassa, koska Tarun lukemisesta on jokunen vuosi aikaa. Enkä taida viitsiä tehdä sentään lauseanalyysinkurssin tutkimustyötäkään aiheesta Miksi Taru sormusten herrasta ei minua miellyttänyt? :smile: Kommentoida saa ihan vapaasti, kunhan muistaa vain, että tämä oli minun kokemukseni ja etten suinkaan yritä väittää, ettei Taru voisi olla kenenkään mielestä hyvä. Sitten vielä lopuksi huomio eräästä fantasiakirjallisuudesta, jota täällä ei ole vielä otettu esiin: Harry Pottereista. Suhtauduin kyseisiin kirjoihin aika epäluuloisesti aloittaessani ensimmäistäni. Yllätyksekseni huomasin kuitenkin, että Harry Potter -kirjat olivat varsin mukaansatempaavaa lukemista, jota ei oikein millään olisi halunnut keskeyttää. Olen tosin lukenut niitä vasta kaksi kappaletta, mutta suunnitelmissa olisi kyllä hankkia ja lukea ne kaikki. Suomenkielinen käännös oli arvioni mukaan melko oivallista, eikä kirjojen sisältökään tuntunut mitenkään liian lapselliselta. Tarkemmalla analyysillä tekstistä voisi varmasti löytää vaikka minkälaisia ulottuvuuksia ja nämä ulottuvuudet lienevät syynä siihen, että Pottereita lukevat aikuisetkin. Kirjat eivät ole myöskään makuuni liian kaunisteltuja, eivätkä henkilöhahmot ole mitään putipuhtoisia ja kaikkihyviä pyhimyksiä. Myöskään kuoleman kaltaisia ikäviä asioita ei ole rajattu pois, kuten jossakin lastenkirjallisuudessa ehkä saatetaan tehdä. Yleensä liiallinen huumori kirjoissa on häirinnyt minua, mutta Potterien huumori ei sitä tehnyt. Kaiken kaikkiaan lukukokemus oli oikein hyvä, mistä kaikesta se nyt sitten todellisuudessa johtuikaan. Potterit voi ohittaa vain halveksien niitä jonakin lasten- ja massafantasiana, mutta suosittelisin kyllä tutustumaan, jos joku ei ole vielä niitä lukenut. Turha ylemmyydentunto siis pois ennen kuin on kokeillut. Eikä kannata ladata myöskään liikaa odotuksia, sillä eivät kaikki ole Pottereistakaan pitäneet.
Wlu 000 linkki 15. helmikuuta 2002 kello 21.53
Wlu 000 15. helmikuuta 2002 kello 21.53 linkki	Pitäisikö minunkin sanoa jotain painokelvotonta... [i:cceb450884]Varmastikaan Tarun huono lukukokemukseni ei johtunut huonosta käännöstyöstä, sillä ainakin kirjan perusteella sain käsityksen, että se oli melko hyvää. Ehkä sen sijaan yksi vaikuttanut syy oli asetelman mustavalkoisuus: on selkeä hyvä ja selkeä paha. Varmasti myös tällainen maailmanpelastusidea ärsytti minua, kun sen kiintiö oli tullut jo täyteen Eddingsiä lukiessa. [/i:cceb450884] Vaikka tuota maailmanpelastusideaa on käytetty lähes jokaisessa fantasiakirjassa, niin jostain syystä minua se ei taas häirinnyt. Erityistä viehätystä siihen toi tietysti se, että pelastajana ei ollut mikään miekkamestari tai arkkimaagi eikä hänellä ollut edes mitään synnynnäistä kykyä magiaan kuten nykykirjoissa on tapana.( Ei siis kaikissa.) Eddingsejä ei voi edes verrata TSH:n mielestäni, sillä koko idea, että päähenkilöt ovat puolijumalia on mielestäni huono. Sankari kävelee siinä vain voitosta voittoon... Maailmakin on erityisen karu. TSH:ssa vaikka haltioiden lähteminen on omalla tavallaan haikeaa ja tuollainen puuttuu kokonaan Eddingseistä. [i:cceb450884]Taru tuntui jollakin tavalla turhan kiltiltä ja kliinisen puhtaalta tarinalta minun makuuni. Se saattaa tietysti osaltaan johtua kirjoitusajankohdasta, koskapa Hammond Innesin joskus aikoja sitten kirjoitetut kirjat herättävät minussa samanlaisia tuntemuksia. Ennalta-arvaamattomuus ja poikkeamat totunnaisesta miellyttävät minua yleensä kirjoissa, joten niitäkään Taru ei kai pystynyt minulle tarjoamaan. [/i:cceb450884] Enpä minä vaan kaikkea osannut etukäteen arvata ensimmäisellä lukukerrallani mitä tuleman pitää. Kaiken lisäksi ne on kirjoitettu mahtavasti. [i:cceb450884]Jos pitäisi typografisia syitä nostaa esiin, niin ainakin kirjan tekstirivien välit taisivat olla normaalia pienemmät ja sivukin oli jotenkin hassunmuotoinen. Kaikenlaiset nimissä esiintyneet aksenttimerkit olivat muistini mukaan myös jotenkin häiritseviä, niin oudolta kuin se saattaa kuulostaakin. [/i:cceb450884] Oliko kirjassasi pyöreät sivut :smile:. Kai niitä on eri painoksia joten valinnanvaraa löytyy... [i:cceb450884]Kuten olen jo aikaisemminkin todennut, niin Gloranthaan tutustuminen on luonut tietyt vakiintuneet mielikuvat fantasiaolennoista. Niinpä haltiat ja kääpiöt, jotka muistuttavat ihmistä enemmän kuin Gloranthan kääpiöt, eivät oikein kolahda minulle. Kun kerran on maistanut Styxin vettä ja niin edelleen. Tosin täytyy kyllä myöntää, että jonkin Salvatoren kaltaisen "kioskifantasian" fantasiaolennot eivät ole herättäneet aivan samanlaista ärtymistä, vaikka ovatkin hiukan kiusanneet. Kenties tämä johtuu matalammista odotuksista, sillä ajattelin ennen Tarun lukemista, että se on varmasti mahtavan hyvä teos. [/i:cceb450884] Itse vähemmän Gloranthaa tuntevana sanoisin, että siinä nuo rodut ovat hieman sekavia Gloranthassa. Glorantha ampuu toisinaan hieman yli roduissa, mutta makunsa kullakin. TSH on sitä paitsi yhden miehen työ eikä kokonaisen tiimin. Roolipelin ja kirjan vertaaminen on myös melko hankalaa, sillä kirja oli tarkoitettu luettavaksi. Siihen ei ilmesty lisäosia kerran kuussa... [i:cceb450884]Sitten vielä lopuksi huomio eräästä fantasiakirjallisuudesta, jota täällä ei ole vielä otettu esiin: Harry Pottereista. Suhtauduin kyseisiin kirjoihin aika epäluuloisesti aloittaessani ensimmäistäni. Yllätyksekseni huomasin kuitenkin, että Harry Potter -kirjat olivat varsin mukaansatempaavaa lukemista, jota ei oikein millään olisi halunnut keskeyttää. Olen tosin lukenut niitä vasta kaksi kappaletta, mutta suunnitelmissa olisi kyllä hankkia ja lukea ne kaikki. [/i:cceb450884] Kyllä on maailma kummaksi mennyt. Oma sensuurini kylläkin estää minua lukemasta moisia kirjoja, mutta ken tietää jos ne vaikka olisivatkin hyviä. Kutsuisin niitä mieluummin satukirjoiksi, mutta koska kokemukseni perustuu karmaiseviin kansikuviin en voi niin tehdä. Paha sanoa mitään kun en niitä ole lukenut (enkä luultavasti luekaan.) Kaikki kunnioitus tietysti Nysalor2:lle, sillä monet aikuiset tosiaankin lukevat niitä. Ehkä pitää valaistua tai jotain, että niitä uskaltaa lukea... Loppukin on sitten HP ylistystä joten sitä en kommentoi, noihin minun TSH mielipiteisiini saa sanoa jatkoa jos niistä selvää saa. Kaikki turha riitely sitten pois sillä nämä ovat vain mielipiteitä :smile:
Nysalor linkki 15. helmikuuta 2002 kello 23.39
Nysalor 15. helmikuuta 2002 kello 23.39 linkki	[b:8f0c2b0bf2]Varoitus![/b:8f0c2b0bf2] Jälleen sellaista tekstiä, jota kiihkeimpien Taru sormusten herrasta -fanien ei kannata lukea. Wlu: [i:8f0c2b0bf2]Enpä minä vaan kaikkea osannut etukäteen arvata ensimmäisellä lukukerrallani mitä tuleman pitää. Kaiken lisäksi ne on kirjoitettu mahtavasti.[/i:8f0c2b0bf2] Minusta kirjoitustyyli taas oli jokseenkin kuivahko. En toki osannut aavistaa kaikkea etukäteen, mutta oikein missään kohtaa kirjaa ei tullut sellaista nautinnollista tunnetta, että nyt tapahtui jotakin tavatonta ja kiinnostavaa. [i:8f0c2b0bf2]Oliko kirjassasi pyöreät sivut . Kai niitä on eri painoksia joten valinnanvaraa löytyy...[/i:8f0c2b0bf2] Ei sentään. :smile: Minun kirjani on painettu vuonna 1998 ja se on kuudestoista painos. Kirjan muoto on jokseenkin tavallista kapeampi ja korkeampi ja rivien välit tosiaan ovat tiheämpiä kuin yleensä. Mutta ei kannata kuitenkaan väittää, että koko huonolukukokemus olisi johtunut kirjan epätavallisesta asettelusta. :smile: [i:8f0c2b0bf2]Itse vähemmän Gloranthaa tuntevana sanoisin, että siinä nuo rodut ovat hieman sekavia Gloranthassa. Glorantha ampuu toisinaan hieman yli roduissa, mutta makunsa kullakin.[/i:8f0c2b0bf2] Minulla taas Glorantha on juurtunut niin syvälle, että olutta ryyppäävät ja ihmisten kanssa seurustelevat kääpiöt ja muut tuntuvat aika naurettavilta. Erilaisia rotuja on Gloranthassa valtava määrä ja aivan luonnollista, ettei niitä kaikkia yksi ihminen voi oikein tuntea. Mutta siis tosiaan peilaan ilmeisesti kaikkea muuta fantasiaa Gloranthaan, kun taas jotkut muut saattavat tehdä päinvastoin. Kun on kerran jotakin oppinut, niin siitä on tavattoman vaikea päästä eroon. [i:8f0c2b0bf2]Roolipelin ja kirjan vertaaminen on myös melko hankalaa, sillä kirja oli tarkoitettu luettavaksi.[/i:8f0c2b0bf2] Onhan Gloranthastakin toki tarinoita, kuten vaikka Vesa Lehtisen hieno Gerallon-novellisarja. Kunnon romaanikin pitäisi joskus (Issariesin vanhan aikataulun mukaan syyskuussa 2001 :smile:) ilmestyä, vaikka sitä tuskin koskaan saadaan suomeksi. Pointtini oli kuitenkin se, että Tarun maailma ei oikein sopeudu siihen, millaisen minä ajattelen hienon fantasiamaailman olevan. [i:8f0c2b0bf2]Oma sensuurini kylläkin estää minua lukemasta moisia kirjoja, mutta ken tietää jos ne vaikka olisivatkin hyviä. Kutsuisin niitä mieluummin satukirjoiksi, mutta koska kokemukseni perustuu karmaiseviin kansikuviin en voi niin tehdä.[/i:8f0c2b0bf2] Jotenkin osasin aavistaa tuollaisen torjuvan asenteen. Itsekin olin kovin skeptinen Pottereita kohtaan ennen kuin olin lukenut ainoatakaan. Kokeilunhalua sattui vain olemaan riittävästi, että aloitin yhden kirjan ja huomasin sen odottamattoman addiktiiviseksi ja hyväksi. Kansikuvista ei kannata välittää, vaikka ne minustakin ovat aika karmaisevia, sillä sisältö on aivan jotakin muuta. Ja satukirjojahan Potterit toki ovat siinä missä muukin fiktio. Ja satua on myös Glorantha, joskin minusta ainakin hyvin mukaansatempaavaa sellaista. [i:8f0c2b0bf2]Ehkä pitää valaistua tai jotain, että niitä uskaltaa lukea...[/i:8f0c2b0bf2] Tämä kirjoitushan oli aivan selvä Nysalorin arvoitus, jonka kautta voit valaistua ja rohkaistua ottamaan kirjan käteesi. :smile: [i:8f0c2b0bf2]Kaikki turha riitely sitten pois sillä nämä ovat vain mielipiteitä[/i:8f0c2b0bf2] Oikein hyvä toteamus. Minunkaan tarkoitukseni ei ole kiusata Tarusta pitäviä ihmisiä, vaan yritän vain selittää lukukokemuksiani ja kenties saada aikaan analyyttistä keskustelua.
TypoDemon linkki 16. helmikuuta 2002 kello 12.21
TypoDemon 16. helmikuuta 2002 kello 12.21 linkki	Wlu: "Kyllä on maailma kummaksi mennyt. Oma sensuurini kylläkin estää minua lukemasta moisia kirjoja, mutta ken tietää jos ne vaikka olisivatkin hyviä. Kutsuisin niitä mieluummin satukirjoiksi, mutta koska kokemukseni perustuu karmaiseviin kansikuviin en voi niin tehdä." No tässä sainoisin vaan että ei kannata luokitella kirjaa kauhiasti sen kannen perusteella. :smile: Jos nyt vaikka miettii Terry Prachetin tuotoksia, niin ainakin kiekkomaailmaan sijoittuvat kirjat ovat aika rikoisia kansiltaan, mutta silti [b:b8b9148b1e]NE[/b:b8b9148b1e] ovat mielestäni parasta kirjallisuutta mitä olen lukenut. Tosin en ole lukenut mitään muuta oikeastaan. :smile: Onhan sitä TSH tullut luettua ja hieman drow löpinöitä, mutta kyllä se Terry Prachett on hyvää luettavaa. Siis sen tuotokset. :smile: Jos ei ole vielä Kiekkomaailmaan sijoittuvia kirjoja lukenut, niin suosittelen lämpimästi niitä. Tuosta TSH:sta sanoisin, että onhan se ihan hyvä kirjasarja. Kyllä siinä jännitystä löytyy ja sillee, mutta kun kuitenkin tietää miten lopuksi käy, niin se jotenkin latistaa tunnelmaa. Ps: Jos haluaa lukea sellasita kirjallisuutta missä [b:b8b9148b1e]EI[/b:b8b9148b1e] voi arvaa mitä seuraavassa juonenkäänteessä tapahtuu, niin kannattaa lukea Prachettia. Ainakin niin on käynyt jokaisessa kirjassa mitä minä olen lukenut hänen tuotoksistaan. Niissä on myös rutkasti huumoria, mikä parantaa lukukokemusta. :grin: Ps2: Tulipas hurjan pitkä PS.
Wlu 000 linkki 16. helmikuuta 2002 kello 13.27
Wlu 000 16. helmikuuta 2002 kello 13.27 linkki	TYPO [i:23834e1668] No tässä sainoisin vaan että ei kannata luokitella kirjaa kauhiasti sen kannen perusteella. Jos nyt vaikka miettii Terry Prachetin tuotoksia, niin ainakin kiekkomaailmaan sijoittuvat kirjat ovat aika rikoisia kansiltaan, mutta silti NE ovat mielestäni parasta kirjallisuutta mitä olen lukenut. Tosin en ole lukenut mitään muuta oikeastaan. Onhan sitä TSH tullut luettua ja hieman drow löpinöitä, mutta kyllä se Terry Prachett on hyvää luettavaa. Siis sen tuotokset. Jos ei ole vielä Kiekkomaailmaan sijoittuvia kirjoja lukenut, niin suosittelen lämpimästi niitä. [/i:23834e1668] Täytyy myöntää, että silloin kun aloin lukemaan Prachetteja niin suhtauduin niihin melkoisella varauksella. Ketään tuntemani ei ollut lukenut niitä (ellei nyt Juho) ja varsinkin kannet olivat mitä olivat. Taisi olla silloin joku kesäloman tapainen ja tekemistä oli vähän joten menin lainaamaan kirjan nimeltä Noitasiskokset joka oli siis Pratchetin kirjoittama. Siihen sitten ihastuin ja eipä aikaakaan kun luin niitä enemmänkin. Hauskoja kuin mitkä, mutta viimeisimmät kirjat ovat olleet vähän huonompia. Harmi, että niitä on suomennettu niin vähän... Nyt menee taas otsikon vierestä, mutta parasta kirja jonka itse olen lukenut on Waltarin: Sinuhe Egyptiläinen (en nyt pröystäile äidinkielen opettajalle vaan puhun ihan totta :smile: ) Sen jälkeen tulevat sitten TSH ja Näkijän taru. Ehkä sitten vasta jotkut Pratchetit... Ja ylivoimaisesti perää pitää Taru kolmesta miekasta. (Hyi... Minäkin kirjoittaisin paremman kirjasarjan :smile: ) [i:23834e1668]Tuosta TSH:sta sanoisin, että onhan se ihan hyvä kirjasarja. Kyllä siinä jännitystä löytyy ja sillee, mutta kun kuitenkin tietää miten lopuksi käy, niin se jotenkin latistaa tunnelmaa. [/i:23834e1668] Mutta aivan loppu on mahtava. Frodosta ei tule maailmojen kuningasta kuten joissain Eddingseissä. [i:23834e1668] Ps: Jos haluaa lukea sellasita kirjallisuutta missä EI voi arvaa mitä seuraavassa juonenkäänteessä tapahtuu, niin kannattaa lukea Prachettia. Ainakin niin on käynyt jokaisessa kirjassa mitä minä olen lukenut hänen tuotoksistaan. Niissä on myös rutkasti huumoria, mikä parantaa lukukokemusta. [/i:23834e1668] Jutut kuten kääpiöleipä ovat kyllä aivan mahtavia. NYSALOR [i:23834e1668] Minusta kirjoitustyyli taas oli jokseenkin kuivahko. En toki osannut aavistaa kaikkea etukäteen, mutta oikein missään kohtaa kirjaa ei tullut sellaista nautinnollista tunnetta, että nyt tapahtui jotakin tavatonta ja kiinnostavaa. [/i:23834e1668] Kaikki pienet väläykset keskimaan historiasta olivat todella mahtavia. Ainoa kuivahko kohta oli se kun Frodo ja Sam olivat viemässä kahdestaan sitä sormusta. Siitä jäi itsellenikin hieman huono maku suuhun. [i:23834e1668] Ei sentään. Minun kirjani on painettu vuonna 1998 ja se on kuudestoista painos. Kirjan muoto on jokseenkin tavallista kapeampi ja korkeampi ja rivien välit tosiaan ovat tiheämpiä kuin yleensä. Mutta ei kannata kuitenkaan väittää, että koko huonolukukokemus olisi johtunut kirjan epätavallisesta asettelusta. [/i:23834e1668] Siitä painoksesta jonka olen ennen lukenut en tiedä koska se oli kirjaston, mutta oma painokseni on 26. painos ja se on aivan luettavissa. Kenties uudessa painoksessa on korjattu virheet joita en kyllä usko missään painoksessa olleenkaan ainakaan sivujen suhteen... [i:23834e1668]Minulla taas Glorantha on juurtunut niin syvälle, että olutta ryyppäävät ja ihmisten kanssa seurustelevat kääpiöt ja muut tuntuvat aika naurettavilta. Erilaisia rotuja on Gloranthassa valtava määrä ja aivan luonnollista, ettei niitä kaikkia yksi ihminen voi oikein tuntea. Mutta siis tosiaan peilaan ilmeisesti kaikkea muuta fantasiaa Gloranthaan, kun taas jotkut muut saattavat tehdä päinvastoin. Kun on kerran jotakin oppinut, niin siitä on tavattoman vaikea päästä eroon. [/i:23834e1668] Minusta ainakin ne konemaiset kääpiöt ovat melko etovia, mutta Gloranthan haltiat ovat ihan mukiinmeneviä, mutta jäävät silti kirkkaasti kakkosiksi Keskimaan mahtaville haltioille. Pitää myös muistaa, että Tolkienin teorian mukaan Keskimaasta muodostuikin lopulta oma maailmamme joten ei sinne kaikki möröt sovi. Ihmisen kaltaiset rodut on myös helpompi ymmärtää ja kun niitä on vielä sopivastikin. Gloranthan tuhannet rodut taitavat olla vain rahastusta ”Nyt taas uusi +120 rotua kirja.”
Nysalor linkki 16. helmikuuta 2002 kello 16.24
Nysalor 16. helmikuuta 2002 kello 16.24 linkki	Wlu: [i:47af7d8ec3]Minusta ainakin ne konemaiset kääpiöt ovat melko etovia, mutta Gloranthan haltiat ovat ihan mukiinmeneviä, mutta jäävät silti kirkkaasti kakkosiksi Keskimaan mahtaville haltioille.[/i:47af7d8ec3] Gloranthan kääpiöillä on kyllä oma mutkikas maailmankuvansa, joka lienee melkoisen vaikea sisäistää, jos haluaa pelata todella uskostaan kiinni pitävää kääpiötä. Ajattelutapa ei kertakaikkiaan ole samanlainen kuin ihmisten. [i:47af7d8ec3]Pitää myös muistaa, että Tolkienin teorian mukaan Keskimaasta muodostuikin lopulta oma maailmamme joten ei sinne kaikki möröt sovi.[/i:47af7d8ec3] Tällaiset linkit ovat minusta kyllä todella ällöttäviä, kuten kaikenlainen eri pelimaailmojen välinen matkailukin. Jotkut ovat tulkinneet Gregin profetointejakin niin, että Gloranthastakin katoisi lopulta kaikki taikuus ja että se muuttuisi meidän maailmamme kaltaiseksi, mutta itse en oikein pidä tuollaisista ajatuksista. [i:47af7d8ec3]Ihmisen kaltaiset rodut on myös helpompi ymmärtää ja kun niitä on vielä sopivastikin.[/i:47af7d8ec3] Minusta tuntuukin aika epärealistiselta, jos ihmisen on helpohko ymmärtää haltioiden tai kääpiöiden ajattelua edes syvällisemmin heidän kulttuuriinsa perehtymättä. Gloranthassa ei tällaista ongelmaa ole, sillä kääpiön tai haltian pelaaminen uskottavasti vaatii nähdäkseni sitä, että näiden rotujen melko suuret erot ihmisiin verrattuna tiedostetaan. Dracoliskot ovat sitten taas kääpiöihin, haltioihin ja ihmisiin verrattuna suorastaan eri planeetalta, mutta eipä niitä olekaan juuri tarkoitettu pelihahmoiksi. [i:47af7d8ec3]Gloranthan tuhannet rodut taitavat olla vain rahastusta ”Nyt taas uusi +120 rotua kirja.”[/i:47af7d8ec3] Eipä Gloranthan olennoista valtavan montaa kirjaa ole ilmestynyt. Anaxial’s Rosterkin kuvannee yksinään yli kolmesataa otusta ja ne, jotka eivät kirjaan mahtuneet, löytyvät ihan ilmaiseksi netistä. Meidän maailmamme sisältää aivan mielettömän määrän erilaisia lajeja, joten olisi kumma, ellei niitä olisi paljon Gloranthassakin. Ja kun lasketaan vielä mukaan Gloranthassa tärkeää osaa näyttelevä taikuus, niin olentojen runsaus ei ole lainkaan ihmeellinen asia. Eikä tietenkään pelin kannalta ole olennaista tuntea jokaista Gloranthan lajia, vaan pikemminkin vain sellaiset, joilla on merkitystä kampanjassa.
Waylander linkki 18. helmikuuta 2002 kello 9.20
Waylander 18. helmikuuta 2002 kello 9.20 linkki	Mielestäni Sormusten Herrasta saa kaiken irti vasta kun lukee Silmarillionin, jonka Tolkien itse tarkoitti pääteoksekseen. Luulen että Nysalor, joka varmasti kaiken aikaa ahmii Gloranthan mytologiaa, pitäisi Silmarillionin luomistarinasta ja ainutkertaisen ihanasta taustasta jonka Tolkien Keski-maan ystäville tarjoaa..
Nysalor linkki 19. helmikuuta 2002 kello 17.36
Nysalor 19. helmikuuta 2002 kello 17.36 linkki	Waylander: [i:39eb869a6d]Luulen että Nysalor, joka varmasti kaiken aikaa ahmii Gloranthan mytologiaa, pitäisi Silmarillionin luomistarinasta ja ainutkertaisen ihanasta taustasta jonka Tolkien Keski-maan ystäville tarjoaa..[/i:39eb869a6d] Heh, enhän nyt ihan jatkuvasti mytologiaa ahmi, vaikka tulikin juuri hankittua kaikki Pre-Publication Worksit, kuten sinäkin olet kai tehnyt. :smile: No, ei mytologia kuitenkaan ole ihan suurimpia kiinnostuksenkohteitani Gloranthassa, vaan ehkä vielä enemmän olen kiinnostunut Gloranthan maantieteellisistä seuduista ja kansoista. Mutta siis en sano yhtään mitään Silmarillonista, kun en ole sitä lukenut.
Miika Jooseppi Ahola linkki 26. helmikuuta 2002 kello 12.51
Miika Jooseppi Ahola 26. helmikuuta 2002 kello 12.51 linkki	Minä en ole hirveästi lukenut fantasiakirjoja. Enemmän scifi-kirjoja fantasiaa on vähän tullut luettua: -J.R.R Tolkien:Roverandom ja Hobitti eli sinne ja takaisin. -C.S Lewis: Narnia Velho ja leijona. Scifi kirjoja on kanssa tullu lettua: -Jude Watson Jedioppilas sarjasta:Nouseva Voima, Musta Vastustaja, Kruunun Merkki ja Kuolleiden Puolustajat.
Miika Jooseppi Ahola linkki 26. helmikuuta 2002 kello 16.14
Miika Jooseppi Ahola 26. helmikuuta 2002 kello 16.14 linkki	Onko kukaan huomannut että Star Wars on menneisyyttä. Ja todisteet tulevat tässä:Aina kun kirja/leffa alkaa siinä sanotaan että: Kauan kauan sitten.:D
Lokamayadon linkki 2. maaliskuuta 2002 kello 14.33
Lokamayadon 2. maaliskuuta 2002 kello 14.33 linkki	Parhaillaan piinaan itseäni yrittämällä saada David Eddingsin Tamulin tarun loppuun. En pysty keksimään mitään järjellistä syytä (paitsi ehkä piilevä masokistisuuteni) miksi tätä teen. Sen verran karseaa luettavaa se nimittäin on. Ei silti, Belgarionin taru tuntui vielä ihan OK:lta silloin kun sitä teininä lueskeli. Vanha Dragonlance -kirjallisuus on aina ollut sydäntä lähellä, uudempi taas ei. Scifin puolelta taas ykkösenä nousee mieleen Dan Simmonsin Hyperion. Edellisissä viesteissä on jo käyty läpi aika monia omiakin suosikkeja, joten suosittelen tässä hieman oudompia kirjoja, joista tietääkseni monia ei ole suomennettu: Robert Holdstockin kirjat kuten Alkumetsä, Norsunluuportti ovat varsin hyviä ja herättävät myös mielenkiintoisia ajatuksia Gloranthan myyttiseen puoleen liittyen. George R.R. Martinin A Song of Ice and Fire kirjoista löytyy poliittista juonittelua, uskottavia henkilöhahmoja ja realismia (niin pitkälle kun kuvitellusta maailmasta voi realismia löytää). Steven Eriksonin Tales of the Malazan Book of the Fallen -sarja on uusi suosikkini. Sarjasta löytyy todella eeppistä meininkiä ja elämää suurempia sankareita. Pakostakin tulee myös mieleen korruptoituneen Malazanin imperiumin etenemistä seuratessa ja suursotien alkaessa myös eräs toinen fantasiamaailma. Sarja ei myöskään sorru erittelemään liian tarkasti hyviä ja pahoja hahmoja. Kirjat ovat hieman sekavia. Kannattaa silti mielestäni koettaa, jos kielitaito ja kärsivällisyys riittävät. Epäilemättä tupakaverit pitivät meikäläistä hulluna kun loppuaikoina armeijassa lueskelin vapaa-aikanani tämän sarjan viimeisintä vajaa 900-sivuista osaa. No, olivat ainakin tarpeeksi kohteliaita pitääkseen mielipiteensä ominaan. Taru kolmesta miekasta on myös ihan hyvä ja tietty lopussa oleva yllätyksellisyys pelastaa paljon. Tässä tapauksessa ottaa silti päähän suomalaisten kustantamojen rahastus. Alkujaan trilogiana julkaistu sarja (tosin viimeisen osan oli pakko olla aika hemmetin paksu) on Suomessa jaettu noin 12? osaan. Toinen mieleniintoinen sarja on Ajan pyörä. Sarjalla on ainakin ehkä paras aloitusluku mikä tulee mieleen. Vimeisimmissä osissa on kuitenkin alkanut juoni polkea paikoillaan ja välillä tuntuu ettei kirjoittaja oikein enää tietäisi mitä aikoo. No, saa nähdä. Koskahan joku alkaisi oikein tosissaan kirjoitella Glorantha aiheisia kirjoja. Onhan jo jotain julkaistukin. Odotan innolla edelleen Arkat saagaa. Kirjojen nimet voisivat olla vaikka. 1. Lännen Arkat/ Arkat ritari 2. Harmast Paljaajalan matka 3. Arkat Humaktinpoika 4. Arkat Kuningaspeikko 5. Arkat Pettäjä Sarjalle saisi vielä jatkosarjan Arkatin paluu.
Vesa linkki 2. maaliskuuta 2002 kello 18.21
Vesa 2. maaliskuuta 2002 kello 18.21 linkki	Tämä taasen on niitä mielipide kysymyksiä, mutta laitetaanpa oma mielipiteeni ja kommenttini asiasta...muuta fantasia kirjallisuutta en ole lukenut kuin Tolkienia, ja aloitin Dragonlancea, mutta se ei kertakaikkiaan uponnut...siis minun mielestäni Tolkienin teokset ovat parempia kuin Weissin tai Hickmanin...ne kun ovat niin tekemällä tehtyjä, ja niissä on kenttejä...
Northstar linkki 7. kesäkuuta 2002 kello 10.21
Northstar 7. kesäkuuta 2002 kello 10.21 linkki	Joopa, joopa. Koko fantasiakirjallisuus touhu taisi alkaa minulla Hobitti, eli sinne ja takaisin kirjasta. Joka alkoi innostaa aiheeseen enemältikin. Sitten muistaakseni hommattiin D&D roolipeli ja kirjojen saralla luonnollisesti Taru Sormusten Herrasta. Se noista peleistä tässä viestissä sitten. Tolkienin tyylistä kyllä pidin ja kyseiset kirjat on tullut luettua kyllä enemmänkin kuin kerran, ajan saatossa. Keskeneräisten tarujen kirjaa ja Silmarillioniakin on tullut luettua. Jos väärin en muista niin Tolkienin kirjojen jälkeen sain ostettua silloin viimeisillä rahoilla Dragonlance chronicoita ja varsinkin se syyshämärän lohikäärmeet sen ikäisenä upposi tiettyine kohtauksineen kuin kuuma teräsveitsi voihin. Koko saagaha noista on sitten tullut kerättyä ja luettua (siis kronikat, legends yms. mitä nyt on suomeksi ilmestynyt, sekä jokunen englannin kielinen pokkari). Mutta Dragonlancessakin saa olla tarkkana kuka sitä on kirjoittanut, on minun mielipide. Kaikkien kirjoittajien kirjoista en pahemmin pitänyt esmes. Jean Raben viidennen ajan kirjoista. Siinä jossakin vaiheesa sitten tuli H.P. Lovecraftin Chulhu mytologiasta luettua ja kaikki suomeksi ilmestyneet teokset kyllä löytyy hyllystä (nekin mitkä on julkaistu Portissa yms. lehdissä), sekä aikalaisensa Robert E. Howardin Conanit. Kun innostus on kerran näin pahaksi päässyt niin onhan sitä tullut sitten myös hommatuua nuo suomeksi ilmestyneet Forgotten Realmsin kirjat. Sinänsä ihan mukavaa luettavaa nekin. Mutta Salvatoren kirjat jotka aluksi tuntuvat hyviltä ja lukuhetkellä makoisilta, eivät pitemmän päälle oikein innosta liian tiiviin aikansa takia. Koko kirja on voitu kirjoittaa viidestä päivästä. Eli kun on koko saagan saanut sitten luettua tulee olo, että no tuossako se koko juttu nyt olikin..? No, onhan siinä sinäkin aikana voinut tapahtua vaikka mitä henkilöille mutta jotenkin se vain tuntuu hiukan kevyeltä. Mukavaa lukemista kaikesta huolimatta, ei vain anna juurikaan ajattelemista pitemmäksi aikaa. Mutta löytyyhän toki Forgottenista muitakin kirjoittajia, joista osa on kyllä ajattelemistakin herättävää. Eddingsiinkin on tullut hairahdettua ja hyllystä löytyy Belgarionin taru, Mallorean taru, Belgarath sekä Polgara kirjat, Rivan aikakirjat, Eleniumin taru kuin Tamulin tarukin. Jälkikäteen tuntuu aikamoiselta tarinan kierrätykseltä, hahmot vain muuttuvat. Prkl! :-? Sitten on tullut myös hommattua tuo Tad Williamsin Taru Kolmesta miekasta, jota itse ainakin voin suositella. Se oli hyvä sarja vaikka suomennettuna olikin pilkottu rahastusmielessä aivan liian moneen osaan verrattuna englannin kieliseen. WarHammerin maailmaan sijoittuvaa Slayer sarjaa on tullut myös alettua keräämään ja se iskee! Suosittelen, jos tykkää hiukan erilaisesta fantasiasta niin sanoakseni. Itse laskisin myös fantasiaksi Neil Gaimanin Neverwheren ja Tähtisumua kirjat, joista myös itse pidin kovasti. Tällä hetkellä lukeminen on kesken Kuoleman Portti sarjasta (Weis ja Hickman), kun sain koko sarjan hommattua täyteen ensiksi. Hmmh, varmaankin joitakin lukemiani fantasiakirjoja jäi mainitsemattakin mutta olkoon, tulipa tässäkin taas kirjoiteltua... :)
Squirrel linkki 8. kesäkuuta 2002 kello 16.02
Squirrel 8. kesäkuuta 2002 kello 16.02 linkki	[quote:90435cf615="Miika Jooseppi Ahola"]Onko kukaan huomannut että Star Wars on menneisyyttä. Ja todisteet tulevat tässä:Aina kun kirja/leffa alkaa siinä sanotaan että: Kauan kauan sitten.:D[/quote:90435cf615] niin mutta se tapahtuu toisessa ulottuvuudessa.
Mostal linkki 9. kesäkuuta 2002 kello 15.37
Mostal 9. kesäkuuta 2002 kello 15.37 linkki	hih hih :D niin...
Herbert linkki 13. kesäkuuta 2002 kello 17.02
Herbert 13. kesäkuuta 2002 kello 17.02 linkki	Mielestäni Maanalainen Lontoo on eräs parhaimpia lukemistani kirjoista.Siinä on sitä jotain mikä tempaisee mukaansa jo kirjan alkuvaiheilla.Se on unohtumaton luku elämys.Suosittelen lämpimästi kaikille. :wink:
Northstar linkki 14. kesäkuuta 2002 kello 6.23
Northstar 14. kesäkuuta 2002 kello 6.23 linkki	[quote:f7550955f6="Herbert"]Mielestäni Maanalainen Lontoo on eräs parhaimpia lukemistani kirjoista.Siinä on sitä jotain mikä tempaisee mukaansa jo kirjan alkuvaiheilla.Se on unohtumaton luku elämys.Suosittelen lämpimästi kaikille. :wink:[/quote:f7550955f6] Kukas sen on kirjoittanut? Vai puhutaanko tästä Neverwherestä? Kuten itsekin ylempänä totesin niin jos puhutaan Neverwherestä niin se on totta tosiaan aika hyvä. Kannattaa siis sinun [i:f7550955f6]Herbert[/i:f7550955f6] tutustua myös kirjaan Tähtisumua, jos puhuttiin Neverwherestä (?)... :)
Thorinir linkki 14. kesäkuuta 2002 kello 9.34
Thorinir 14. kesäkuuta 2002 kello 9.34 linkki	Taru sormusten herrasta leffa oli ihan o.k, mut ei se kirjaa voita... onko kukaa lukennu silmarillionia ihan hyvä kirja (Tolkienin pojan tekemä) olen kyllä itse-asiassa lukenut vain ekan kirjan mutta se oli ihan hyvä... leffan kävin kattomas tossa 4 kuukautta sitten varmaan, kyllä sekin oli ihan katottava :D :roll: :-o
Thorinir linkki 14. kesäkuuta 2002 kello 9.37
Thorinir 14. kesäkuuta 2002 kello 9.37 linkki	minun piti lukea maanalainen lontoo, mutta en ole vielä ehtinyt... se on kai aika hyvä... kiitos Herbertin... hän pyysi minua lukemaan sen Ps: Herbertti on expertti :smokin:
Herbert linkki 15. kesäkuuta 2002 kello 19.27
Herbert 15. kesäkuuta 2002 kello 19.27 linkki	Northstar Kirjoitti Kukas sen on kirjoittanut? Vai puhutaanko tästä Neverwherestä? Kuten itsekin ylempänä totesin niin jos puhutaan Neverwherestä niin se on totta tosiaan aika hyvä. Kannattaa siis sinun [i:f5f7a528b3]Herbert[/i:f5f7a528b3] tutustua myös kirjaan Tähtisumua, jos puhuttiin Neverwherestä (?)... :)[/quote] Totesit aivan oikein juuri Neverwherestä oli kysymys.Läden tästä salamana kirjstoon etsimään Tähtisumua.Kiitoksia vaan vinkistä. :-D
Farian linkki 19. heinäkuuta 2002 kello 10.41
Farian 19. heinäkuuta 2002 kello 10.41 linkki	Olen uusi ja luultavasti vain läpikulkumatkalla, koska Runequest ja Glorantha ovat vain pintapuolisesti tuttuja. Selailtuani tämän topicin nopeasti läpi en voinut olla kiinnittämättä huomiota kapeaan käsitykseenne fantasiakirjallisuudesta. Missä tynnyrissä oikein olette kasvaneet? Kokeilkaa nyt vaikka aluksi näitä, näiden pitäisi löytyä kirjastostakin: Beaglen "Viimeinen yksisarvinen", Cornwellin "Talvikuningas", Enden "Tarina vailla loppua", Kayn "Fionavarin kuvakudos", Donadsonin "Berek Puolikäden paluu", Holdstockin "Alkumetsä" ja sen jatko-osat, Howardin Conan-tarinat, Moorcockin "Elric Melnibonelainen", Pullmanin "Universumien tomu" -trilogia, Pratchett-Gaimanin "Hyviä enteitä", Shepardin "Lohikäärmeen varjossa", Stewartin "Kristalliluola", Willisin "Tuomiopäivän kirja" tai Zimmer Bradleyn "Avalonin usvat" Vähän lapsellisempia mutta silti ehdottomasti tutustumisen arvoisia ovat (ja löytyvät edelleenkin kirjastosta) Alexander: Prydainin kronikka, Cooper: Pimeä nousee-sarja, Lindgren: Ronja, Veljeni leijonamieli, Wynne Jones: Tuli ja myrkkykatko, Derkinhovi-sarja, Crossley-Holland: Arthur-sarja, Colfer: Artemis Fowl
Tatu linkki 20. heinäkuuta 2002 kello 10.18
Tatu 20. heinäkuuta 2002 kello 10.18 linkki	Farian kirjoitti: [i:4ff45f3e79]Selailtuani tämän topicin nopeasti läpi en voinut olla kiinnittämättä huomiota kapeaan käsitykseenne fantasiakirjallisuudesta. Missä tynnyrissä oikein olette kasvaneet?[/i:4ff45f3e79] Roolipelaajat kasvatetaan sammioissa harmaanvihreässä lietteessä (aineessa nimeltä gygax-toxic, kemiallisesti H[size=9:4ff45f3e79]5[/size:4ff45f3e79]CO[size=9:4ff45f3e79]3[/size:4ff45f3e79]D&D). Siksi roolipelaajista tulee viattomia vati-ihmisiä ja he kehittyvät omassa eristäytyneessä maailmassaan tietämättöminä kirjallisista aarteista. Vaatii sydäntä puhkaista roolipelaajia ympäröivä saastafantasian kupla, mutta heidän on lopultakin hyvä oppia tuntemaan todellinen kylmä maailma. Niin lisäisin Farianin listaan Mervyn Peaken Gormenghast-trilogian ja Jack Vancen The Dying Earth -kirjat. Hyviä ovat myös Lönnrotin Kalevala ja monet Pyöreän pöydän ritareista kertovat tarinat, vaikkapa Sir Thomas Maloryn kirjat ja T.H. Whiten The Once and Future King. Fantasialla on paljon mukavia yllätyksiä tarjottavana kun uskaltaa kurkkia ympärilleen.[list:4ff45f3e79][/list:u:4ff45f3e79]
Aztek the Merciful linkki 21. heinäkuuta 2002 kello 22.03
Aztek the Merciful 21. heinäkuuta 2002 kello 22.03 linkki	[quote:3072b96e51="Farian"]Kokeilkaa nyt vaikka aluksi näitä, näiden pitäisi löytyä kirjastostakin: ---------- [/quote:3072b96e51] Vau. Tynnyrissä... Kyse ei ole siitä että ei tietäisi muita kuin main-stream -fantasiakirjoja... en vain henk. koht. jaksa lukea kaikkea fantasiaa... tosin kyllä tuossa litaniassa oli kirjoja joista en ole kuullutkaan. Mm. Alkumetsät oli ihan jees vaikka niissä ei ollutkaan väkivaltaista taustavirettä, mikä miellyttää perverssiä mieleltäni. :P
Nysalor linkki 21. heinäkuuta 2002 kello 22.50
Nysalor 21. heinäkuuta 2002 kello 22.50 linkki	Farian: [i:dcccec9783]Olen uusi ja luultavasti vain läpikulkumatkalla, koska Runequest ja Glorantha ovat vain pintapuolisesti tuttuja.[/i:dcccec9783] No, Glorantha on kyllä tutustumisen arvoinen fantasiamaailma, jos minulta kysytään, joten suosittelen tutustumista siihenkin. :) [i:dcccec9783]Selailtuani tämän topicin nopeasti läpi en voinut olla kiinnittämättä huomiota kapeaan käsitykseenne fantasiakirjallisuudesta. Missä tynnyrissä oikein olette kasvaneet?[/i:dcccec9783] Minulle fantasiakirjallisuus on ainakin vain yksi kirjallisuuslaji muiden joukossa, enkä fantasiakirjallisuutta varmaan edes lue niin paljon kuin kauhua tai jännitystä. Senpä vuoksi ei ole tullut kahlattua läpi kaikkea mahdollista fantasiaa. [i:dcccec9783]Howardin Conan-tarinat[/i:dcccec9783] Conan-kirjoja olen kyllä pari lueskellut ja kyllähän ne menettelevät, vaikkeivät minusta ihan fantasian kärkeen ylläkään. [i:dcccec9783]Stewartin "Kristalliluola"[/i:dcccec9783] Tämä kirja löytyy kyllä hyllystäni, mutten ole nyt aivan varma, olenko joskus sen lukenut. Mieleen se ei ainakaan ole erityisemmin jäänyt, jos olen sen lukenut. Mary Stewartin muita kirjoja olen kyllä lueskellut ja niitäkin kyllä lukee, joskaan ne eivät valtavan mielenkiintoisia ole olleet. [i:dcccec9783]Zimmer Bradleyn "Avalonin usvat"[/i:dcccec9783] Luin tämän teoksen jokin aika sitten, kun se sattui osumaan divarissa silmiini kaksoisniteenä (joskaan en sitä nyt sentään divarissa lukenut. ;)). Se oli oikein mukaansatempaava romaani ja miellytti ainakin minua, joskin minua ärsytti siinä tuhottoman vääjäämätön kohtalonomaisuus. Luin myös tässä juuri Zimmer Bradleyn Yön tyttären, mutta se ei oikein napannut, vaikka kirjan maailma oli kyllä ihan kiinnostava. Yön tyttäressä oli taas kohtalonomaisuutta liikaa, kuten myös selkeää hyvää ja pahaa. Täytyy kai minunkin sitten omalta osaltani lisätä muutama ihan luettavilta vaikuttanut fantasiakirja, joiden sarjoista tosin olen lukenut kustakin vain yhden kirjan. Ensimmäinen on Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmeritarit -sarja, josta olen lukenut toisen osan eli Vaarallisen tähden. Toinen taas on Margit Sandemon Noitamestari-sarja, josta olen lukenut viidennen kirjan, Tulikokeen. Tämä kirja sijoittuu meidän maailmaamme jonnekin 1600- ja 1700-luvulle, joskin mukana on myös taikuutta. Kolmas on Eeva Anderssonin Kaaoksen aika -sarja ja sen ensimmäinen kirja Tiikerien tytär.
Farian linkki 22. heinäkuuta 2002 kello 13.34
Farian 22. heinäkuuta 2002 kello 13.34 linkki	Alkukielisiä en viitsinyt edes ehdottaa, koska ajattelin, että joku kuitenkin ruikuttaa ettei niitä saa mistään. [quote:f653448054="Aztek the Merciful"] ... en vain henk. koht. jaksa lukea kaikkea fantasiaa... [/quote:f653448054] En minäkään, joten en viitsi haaskata aikaani ajanpyöriin, forgotten realmseihin tai muihin tusinatuotoksiin, kun parempaakin on tarjolla.
Aztek the Merciful linkki 22. heinäkuuta 2002 kello 14.48
Aztek the Merciful 22. heinäkuuta 2002 kello 14.48 linkki	Ajan Pyörä on varsin mukavaa luettavaa... paljon parempaa kuin Salvatoren tai Weis & Hickmanin(Kaksosten sota -trilogia oli tosin mukaansa tempaava) kirjat. Valinnanvaraa ei juurikaan intin kirjastossa aikoinaan ollut, ja siksi jouduin välillä lukemaan ei-niin-laadukasta kirjallisuutta. En itse katso tarkoituksenmukeiseksi etsiä käsiini mahdollisimman tuntemattomia, tai ikivihreitä-"must"-klassikko -kirjoja, jotta voisin tuntea itseni todelliseksi kirjallisuuden harrastajaksi. Ja alkukielisiä on tosiaan vaikeahkoa saada käsiinsä.
Larppa linkki 31. heinäkuuta 2002 kello 20.29
Larppa 31. heinäkuuta 2002 kello 20.29 linkki	Joo R.A.Salvatore on ylivoimaisesti paras fantasia kirjailija jonka tiedän!!! Omistan itse asiassa veljeni kanssa hänen kaikki kirjat jotka on suomennettu itse asiassa 18 kirjaa jotka ovat huippu teoksia!!! Ajan Pyörä kirjat jäävät kauas taakse, jos aletaan vertailee Salvatoren kirjoihin ja Salvan kirjoja kehtaa lukee toisin kuin noita Ajan Pyörii!!!
Larppa linkki 31. heinäkuuta 2002 kello 20.33
Larppa 31. heinäkuuta 2002 kello 20.33 linkki	JOku oli kirjottanu, että R.A.Salvatoren Demoni kirjat ei liity Forgotten Realmsiin, niin se on kyllä totta, mutta kirjassa eikä missään muualla edes väitetä niin!!! Nämä kirjat sijoittuvat Koronaan, Salvatoren itse kehittämään maailmaan!!!
Aztek the Merciful linkki 31. heinäkuuta 2002 kello 21.06
Aztek the Merciful 31. heinäkuuta 2002 kello 21.06 linkki	[quote:809995f496="Larppa"] Ajan Pyörä kirjat jäävät kauas taakse, jos aletaan vertailee Salvatoren kirjoihin ja Salvan kirjoja kehtaa lukee toisin kuin noita Ajan Pyörii!!![/quote:809995f496] Ajan Pyörä on tod. kunnianhimoinen projekti, ja henk. koht. tykkään lukea pitkää ja eeppistä fantasiaa. Maailma/mytologia/tavat on siinä paljon paremmin rakennettu, kuin esim. Weis & Hickmanin kirjoissa. Välillä siinä mennään melkein hidastempoisen saippuaoopperan puolelle, mutta tällöin myös kontrasti asioiden välillä saadaan suuriin mittasuhteisiin sopivaksi; eli äsköni on jännää silloin kun sitä on. Musta Haltia -trilogiaa jaksoin lukea joku 30 sivua. Jotain toista Salvatoren sarjaa, jossa oli kääpiö-hobitti-barbaari -kombinaatio seikkailee artifaktien ja kliseiden jännässä maailmassa alkoi myös ottamaan päähän jo hyvissä ajoin. Jos pääosassa on roduista koostuva "party" niin kirja ei voi olla hyvä. Tosin D&D pelaajillehan kyseiset kirjat on suunnattu. Mut ohan salvatore kirjoiss siistei miekkoii!11!
Northstar linkki 1. elokuuta 2002 kello 6.10
Northstar 1. elokuuta 2002 kello 6.10 linkki	Onkos tuo [i:de924fe408]Ajan Pyörä[/i:de924fe408] sarja jo valmis, edes alkuperäiskielellään? Viimeksi kun muistelen sitä katselleeni, niin ei ollut (n. ehkä 1v sitten) ja nyt netistä sitä tutkailtuani en löytänyt vahvistusta suuntaan taikka toiseen.
Sampi linkki 1. elokuuta 2002 kello 7.38
Sampi 1. elokuuta 2002 kello 7.38 linkki	Taitaa olla kahdeksannessa kirjassa, ja yhdeksännen muistaakseni piti olla viimeinen, eli loppu häämöttää. RJ taitaa kuitenkin olla hieman hidastanut tahtia sitten viiimeisimmän kirjan, ehkäpoä paineet lopetukselle ovat kovat?
Northstar linkki 1. elokuuta 2002 kello 8.41
Northstar 1. elokuuta 2002 kello 8.41 linkki	[quote:9e7cead00d="Sampi"]Taitaa olla kahdeksannessa kirjassa, ja yhdeksännen muistaakseni piti olla viimeinen, eli loppu häämöttää. RJ taitaa kuitenkin olla hieman hidastanut tahtia sitten viiimeisimmän kirjan, ehkäpoä paineet lopetukselle ovat kovat?[/quote:9e7cead00d] Muistelen kaupassa näkyneen jo osan 14... Taisi olla joku [i:9e7cead00d]Lähettiläät[/i:9e7cead00d] sen nimi ja jossakin sivustoilla luki, että 15. osakin olisi ainakin tulossa ([i:9e7cead00d]Mustan tornin miehet[/i:9e7cead00d]). Saisi jo tulla viimeinen osa, että voisi alkaa lueskella sitä. Nykyään en viitsi aloittaa enää lueskelemaan sarjoista mistä ei ole koko sarja valmis. Harmittaa aina odotella niitä uusia osia kielipitkällä kauppoihin. Oppia kantapään kautta... Kun lueskelemista on muitakin kirjoja/sarjoja.
Sampi linkki 1. elokuuta 2002 kello 9.01
Sampi 1. elokuuta 2002 kello 9.01 linkki	Juu, suomenkielisessä versiossa kaikki kirjat ovat jaettu kahteen osaan, joten kirjoja tulee varmaankin noin 18. Englanninkielisistä siis puhuin aiemmassa viestissäni.
Northstar linkki 1. elokuuta 2002 kello 10.27
Northstar 1. elokuuta 2002 kello 10.27 linkki	[i:09a34f071d]Sampi[/i:09a34f071d]: Ok, no tuo oli hyvä tieto, että n. 18-19 niitä ehkä suomenkielellä sitten tulisi (rahastusta tuommoinen kahtiajako, prkl! Sama hommahan oli [i:09a34f071d]Taru kolmesta miekasta[/i:09a34f071d] sarjassa, ihan hyvä sarja muuten.).
Northstar linkki 1. elokuuta 2002 kello 10.49
Northstar 1. elokuuta 2002 kello 10.49 linkki	[quote:3cf5d0a41e="Nysalor"] Minulle fantasiakirjallisuus on ainakin vain yksi kirjallisuuslaji muiden joukossa, enkä fantasiakirjallisuutta varmaan edes lue niin paljon kuin kauhua tai jännitystä. Senpä vuoksi ei ole tullut kahlattua läpi kaikkea mahdollista fantasiaa. [/quote:3cf5d0a41e] Olisiko sinulle heittää muutamia hyviä kauhukirjoja esimerkiksi? Joku Cthulhun tapainen varsinkin kiinnostaisi! Ei kaikki tarvitse olla edes Cthulhun tapaista vaan juuri [i:3cf5d0a41e]KAUHUA[/i:3cf5d0a41e], ei siis mitään nykyaikaista splatteria joopa joota. :) Itse en ole oikeastaan tutustunut ns. kauhukirjojen saralla kuin Lovecraftiin, Poehen, [i:3cf5d0a41e]Outoja tarinoita[/i:3cf5d0a41e] sarjaan, [i:3cf5d0a41e]Kauhujen kirjat[/i:3cf5d0a41e] sarjaan ja niihin FAN julkaisemiin "punainen selkämys" kirjoihin. Jos siis löytyy tuon ulkopuolelta jotain niin hyvä (ei Kingiä, ne on tullut kaikki luettua ja ei niistä omasta mielestäni edes saa kuin 1/4 osan kauhugengreen).
Nysalor linkki 2. elokuuta 2002 kello 0.37
Nysalor 2. elokuuta 2002 kello 0.37 linkki	Northstar: [i:b7fcc6654f]Olisiko sinulle heittää muutamia hyviä kauhukirjoja esimerkiksi?[/i:b7fcc6654f] Kauhukirjallisuudesta olen sinun harmiksesi lukenut suureksi osaksi Stephen Kingiä. :) Voin kyllä suositella myös Dan Simmonsin Kesäyön kauhua, joka oli tosiaan minusta erinomainen kauhukirja. Hankin juuri saman kirjailijan teoksen Yön lapset, mutta en osaa sanoa siitä vielä mitään, kun en ole ehtinyt tätä kirjaa vielä lukemaan. Ray Gartonin paholaisen profeetta oli myös hyvä kirja, jossa oli yliluonnollista kauhua. William Peter Blattyn manaaja oli myös ihan kelvollinen kirjana, mutta hänen Paholaisleegionsa oli muistini mukaan kehno. Kauhun ja jännityksen raja on aika häilyvä, joten voisin mainita vielä muutaman siinä jossakin rajoilla olevan teoksen ja kirjailijan. Olen lukenut vasta yhden Dean Koontzin teoksen - Salaisen muistin - mutta se oli oikein hyvä ja ehkä hänen muutkin kirjansa ovat siksi lukemisen arvoisia. Mary Clarkilla on useita kauhua lähelle tulevia teoksia, mutta en nyt osaa nimetä niistä yhtään. Ehkä vielä jotkut Robin Cookin kirjatkin yltävät jonnekin kauhun kategorian tienoille ja ainakin minut ne onnistuvat tempaamaan hyvin mukaansa. No, enpä saa nyt mieleeni tällä hetkellä enempää lukemaani kauhukirjallisuutta. Voi silti olla, että juuri nuo minun suosittelemani kirjat eivät sinua miellytä, jos et innostu Stephen Kingin teoksistakaan. Aika urakan muuten olen tehnyt, jos olet lukenut aivan kaikki Stephen Kingin kirjat. Ehkä joku muu osaa suositella lisää kauhukirjallisuutta, kun ei enempää minun mieleeni tule.
Aztek the Merciful linkki 2. elokuuta 2002 kello 2.30
Aztek the Merciful 2. elokuuta 2002 kello 2.30 linkki	[quote:a86e69f427="Nysalor"]Voin kyllä suositella myös Dan Simmonsin Kesäyön kauhua, joka oli tosiaan minusta erinomainen kauhukirja. Hankin juuri saman kirjailijan teoksen Yön lapset, mutta en osaa sanoa siitä vielä mitään, kun en ole ehtinyt tätä kirjaa vielä lukemaan.[/quote:a86e69f427] Erinomainen valinta :-D Yön Lapset on enemmänkin dekkari/jännitys -osastoa, mutta erinomainen kirja sekin. Modernimpaa kauhua on Simmonsin niin ikään loistelias Kalin laulu. Kalkutta... hrrrrrrr :o
Northstar linkki 2. elokuuta 2002 kello 8.34
Northstar 2. elokuuta 2002 kello 8.34 linkki	Joops, olihan tuossa nyt jotain johon kannattaa minun tutustua. Varsinkin tuo Mary Clark, kun muistelen jossakin kokoelmassa häneltä olleen jonkin aika hyvän novellin. Kiitoksia vinkeistä. Joskus nuorempana pidin enemmänkin Kingistä ja silloin tuli lueskeltua niitä. Nyttemmin sitten on tullut vain muuten lueskeltua niitä välillä ja aina todettua "svi*u mitä ps**a..." ja tullut silti luettua :-? , SE (IT) oli ihan hyvä ja olihan Tukikohtakin ihan jees. Carrie, Christine yms. eivät oikein uponneet, ehkäpä siitä syystä, että olin joskus pentuna nähnyt ne videoilta ja ennakkatiedot olivat liian suuret yms. Suurimmasta osasta Kingin kirjoistahan on meinaan jonkinmoinen elokuvakin tehty. Kaikista noista kirjoista en viitsi alkaa analyysiä tekemään. Sanottakoon, että Backman, vai mitenkä se nyt kirjoitettiin, kirjoja en ole lukenut vaikka Kingiähän nekin ovat. Joku ihan uusimmista on myös voinut jäädä väliin, mm. netissä julkaistut (kun eihän niistä tainnut tulla edes valmista). Lovecraftit taas ovat semmoista, että ne kirjat olen tainnut jo lukea kolmeen kertaan ja jonkun Charles Dexter Wardin voisi taas kohta [i:acb3e08f3a]Kuolemanportti[/i:acb3e08f3a] sarjan jälkeen (jesh! viimeinen osa jo menossa) lueskella läpi vielä kerran. Lovecraftin kirjoissa vain on sitä [i:acb3e08f3a]jotain[/i:acb3e08f3a]. [i:acb3e08f3a]That is not dead which can eternal lie, and with strange eons even death may die.[/i:acb3e08f3a] :\|
Qroqor linkki 22. elokuuta 2002 kello 14.03
Qroqor 22. elokuuta 2002 kello 14.03 linkki	Kannattaa (tai ainakin yrittää) lukea Bram Stokerin Draculaa Siinä vasta mainio kirja.
ArtaniS linkki 31. elokuuta 2002 kello 15.27
ArtaniS 31. elokuuta 2002 kello 15.27 linkki	Sen lisäksi, että luen fantasiakirjoja, myös kirjoitan niitä! Tai ainakin yritän. Ihme kyllä, fantasiakirjoista kovin harvat ovat sellaisia joista voisi sanoa, että olipa hyvä fantasiakirja. Tietysti niiden tarina voi olla hyvä, mutta eipä niissä ole mitään sen erikoisempaa.
GEAS linkki 5. marraskuuta 2002 kello 16.19
GEAS 5. marraskuuta 2002 kello 16.19 linkki	Huomasin vasta nyt että täällä on tälläinenkin. Eli tässä on mielestäni parhaat Fantasiakirjat. Terry Prachettin kirjat ovat fantasian parhammistoa jo siksi että ne eivät ole mitään TSH-klooneja. En ole vielä kovin montaa kirjaa lukenut mutta tähän mennessä suosikkini on Vartijat hoi-kirja. Päähenkilöt ovat todellakin äärimmäisia antisankareita. :) Neil Gaiman on yksi suosikeistani taaskin erilaisuutensa vuoksi ja hänen kirjansa tempaavat tehokkaasti mukaansa. Suosikkini on Maanalainen lontoo mikä täällä taidettiin jossakin vaiheessa mainita. Anne McCafreyn Pernin lohikäärme ritarit-sarja ovat myöskin ihan mielenkiintoista luottavaa. Eivät kaikkein parhaimpia mutta ihan mielenkiitoista luettavaa. Weis ja Hickman parivaljakon kirjat ovat ihan luettavia. Kuoleman portista en pitänyt mutta suurimman osan Draconlanceista olen lukenut. Ensimmäiset kirjat olivat parhaita ja muiden kirjoittajien Draconlancet ovat keskimäärin huomattavasti huonompaa kuin Weisin ja Hickmanin. TSH on ihan luettava. Ei hirveän hyvä eikä missään tapauksessa paras mutta luettava. Cornwellin talvikuningas on myöskin "ihan hyvä" luokkaa. Belgarionin tarut sun muut eivät ole lukemisen arvoista. Joitain Salvatoren kirjoja olen lukenut ja "ihan hyviä" olivat.
Northstar linkki 11. marraskuuta 2002 kello 6.58
Northstar 11. marraskuuta 2002 kello 6.58 linkki	Näytti olleen ainakin Helsingin Fantasiapeleihin ilmestyneen mainiolle [i:87ba2f7e21]Peikonsurmalle[/i:87ba2f7e21] jatko-osa suomeksi [i:87ba2f7e21]Skaveninsurma[/i:87ba2f7e21]. Hintakaan ei ollut paha, 10 egeä. Synkistely sai jatkoa! Suuri kumarrus minulta julkaisijaa kohtaan, kun tuntuu, että ensimmäinen osa ei saanut arvoistansa menekkiä. [img:87ba2f7e21]http://www.lucasforums.com/images/smilies/yelclap.gif[/img:87ba2f7e21]
Jymy linkki 7. marraskuuta 2003 kello 8.47
Jymy 7. marraskuuta 2003 kello 8.47 linkki	Parhaat fantasiakirjailijat ovat Margareth Weils ja Tracy Hickman. Heidän kirjoistaan ovat mielestäni parhaita kaikki Kuolemanportit ja Dragonlancet. Forgotten Realmssia on ole vielä lukenut, mutta häidän uuden Kaikkeuden kivi sarjan ensimmäinen osa on aivan helvetin hyvä. Kannattaa lukea. Myös monet R.A. Salvadoren kirjat ovat hyviä. Itse olen lukenut ainoastaan Demonisota sarjaa. Rober Jordanin Ajan pyörä ei ole niin hyvä, mutta kirjoja on paljon ja tapahtumista saa syvällisen vaikutelman.
Moonson linkki 7. marraskuuta 2003 kello 9.47
Moonson 7. marraskuuta 2003 kello 9.47 linkki	[quote:e8778edc16="Jymy"]Parhaat fantasiakirjailijat ovat Margareth Weils ja Tracy Hickman. Heidän kirjoistaan ovat mielestäni parhaita kaikki Kuolemanportit ja Dragonlancet. Forgotten Realmssia on ole vielä lukenut, mutta häidän uuden Kaikkeuden kivi sarjan ensimmäinen osa on aivan helvetin hyvä. Kannattaa lukea.[/quote:e8778edc16] Weis ja Hickman ovat kyllä ihan päteviä kirjoittamaan tuollaista perusfantsua, mutta jostain syystä taisteluissa ja muutenkin voi melkein kuulla nopanheitot ja kuvitella hahmojen AD&D-versioiden tasojen nousut. [quote:e8778edc16="Jymy"] Myös monet R.A. Salvadoren kirjat ovat hyviä. Itse olen lukenut ainoastaan Demonisota sarjaa. [/quote:e8778edc16] Monet Salvatoren kirjat on hyviä, mutta tuntuu että jotenkin äijältä on ensimmäisen Dark Elf-trilogian jälkeen kadonnut ote. Fantsuunkin rantautunut ja suomennettu kirja "1000 örkkiä" sai aikaan jo pelkän kansikuvan ja takakannen perusteella ("Pystyykö Drizzt voittamaan 1000 verenhimoista örkkiä?" tms.) minulta aikamoisia naurun hörähdyksiä. Jos kirjassa on about 400 sivua niin siinä sitten varmaan tapetaan keskimäärin 2,5 örkkiä per sivu. Ei helvetti. [quote:e8778edc16="Jymy"] Rober Jordanin Ajan pyörä ei ole niin hyvä, mutta kirjoja on paljon ja tapahtumista saa syvällisen vaikutelman.[/quote:e8778edc16] Itse tykkään tästä aika paljon, englanninkielinen kymppikirja on parhaillaan kesken. Kyllä siitäkin silti jotain narinan aiheita löytyy... RJ ei kovin yksityiskohtaisesti jaksa kuvailla edes tärkeitä taisteluita, mutta yhtä kaula-aukkoa voidaan kuvailla puoli sivua. Viimeisen kolmen kirjan tapahtuman olisi mielestäni voinut hyvin tiivistää yhteen kirjaan, aikamoiseksi jaaritteluksi (ja ehkä rahastukseksi) tuntuu homma menevän. Ehkä se että taisteluja ei kuvata tarkasti johtuu siitä, että RJ ei taida paljoakaan tietää sodankäynnistä. Periaatteessa myöhäiskeskiaikaisessa ympäristössä käydään jotain 180 000 vs. 140 000 taisteluita yhdellä taistelukentällä ja taistelut käydään suunnilleen päivässä. Jotain 10 000+ ratsumiestä (joille kaikille on muuten valmistettu varta vasten varsijouset, valmistaminen kesti n. kuukauden) voidaan käskeä muodostumaan parijonoon ja siinä kestää n. 15 minuuttia. Jos lähdetään vaikka siitä että sellainen jono olisi reilusti yli 10 kilometriä pitkä, eikä kyseinen fakta välity mitenkään kirjoittajan tekstistä vaan kaikkia miehiä komennetaan ihan kuin ne olisivat melkein kuuloetäisyydellä, niin on mielestäni aika ihmeellistä. Ratsumiehet olivat yhdessä leirissä. Jos jakaisi kaikkien joukkojen luvut viidellä tai kymmenellä niin saataisiin vähän järkevämpää meininkiä, IMHO.
Larppa linkki 7. marraskuuta 2003 kello 11.51
Larppa 7. marraskuuta 2003 kello 11.51 linkki	Moonson kirjoitti: [i:58ab7683be]Monet Salvatoren kirjat on hyviä, mutta tuntuu että jotenkin äijältä on ensimmäisen Dark Elf-trilogian jälkeen kadonnut ote. Fantsuunkin rantautunut ja suomennettu kirja "1000 örkkiä" sai aikaan jo pelkän kansikuvan ja takakannen perusteella ("Pystyykö Drizzt voittamaan 1000 verenhimoista örkkiä?" tms.) minulta aikamoisia naurun hörähdyksiä. Jos kirjassa on about 400 sivua niin siinä sitten varmaan tapetaan keskimäärin 2,5 örkkiä per sivu. Ei helvetti. [/i:58ab7683be] (Jee, tolloja ollaan me kaikki, kaikki...) Ei helvetti sinullekkin. Sinä olet niitä tyyppejä ketkä arvostelee kirjan kannen perusteella? Jees... Kannattaa lukea, ennen kuin tuollaisia kommentoi. Tosin, nuo olivat varmaan sinun luuloja. Voinen spoilata (hihi) että ei se 1000 örkkiä nyt niinkään Drizztin tappoihin perustu. Itse luen (ja ostan) noita kirjoja, kun tuli aloitettua se sarja ja tahdon tietää, millonka se hiton miekkamestari kuolee. Aika perseestä, jos jättää sitten Salvatore vieläpä sarjan kesken, että ei tule sitä Drizztin kuolemaa. No joo, kukin tavallaan...
Kasila linkki 7. marraskuuta 2003 kello 14.00
Kasila 7. marraskuuta 2003 kello 14.00 linkki	Joo olen lukenut hyvää ja paskaa... ADD ja muute sellaset forgotten realmsit on (eddigsit mukaan lukien) aika kakkia... Viihdettä ne taitaa olla ja niissä on viihdearvoa... toisesta silmästä sisään ja toisesta ulos... Kuka hakee mitäkin kirjalta. Itse saan kaiken tarvitseman Hyperrionista... AH.. siinä kirja... nyt menossa enklannin kielisenä... vittu miten hullu se simmons on... Kannattaa jos tykkää kauhusta niin tutustua Dan Simmonssiin... (vai yhellä m:llä ;) )... Kalin laulu on kannatus lukee... Paskasta puheen ollen... luin [b:786e5407c0]HIRVEETÄ[/b:786e5407c0] paskaa tossa viime viikolla... mikäs sen nimi oli .. niin avaruuseikkailu osa 4. .. ARGH.. tais olla 3001 tai jotain... ... ... ... Niin tosta ajan pyörästä ... ei ollu kummonen... luin ykkösen ja plääh .. ei kolahtanut... mutta ei siinä jollekkin kolahtaa. Ei mulle vaan.
Bragolgurth linkki 11. joulukuuta 2003 kello 17.52
Bragolgurth 11. joulukuuta 2003 kello 17.52 linkki	Eddingsin Althalus kirja vetosi minuun täysin, olen lukenut sen pariinkin kertaan. Tolkienista sen verran, että Silmarillion oli kyllä parempi kuin TSH. Luen yleensäkin paljon fantasiaa, ja kokeilen mielelläni kaikkea uutta...
Fourfinger linkki 11. joulukuuta 2003 kello 18.39
Fourfinger 11. joulukuuta 2003 kello 18.39 linkki	Lueskelen paljo Dragonlancee, Forgotten Realmsia, Tolkienia ja Eddingsiä mutta ei mitään v*tun Harry Pottereita, se on fantsukirjallisuuden pohjasakkaa, sanon minä!
Nysalor linkki 11. joulukuuta 2003 kello 19.51
Nysalor 11. joulukuuta 2003 kello 19.51 linkki	Fourfinger: [i:d8469a0d40]Lueskelen paljo Dragonlancee, Forgotten Realmsia, Tolkienia ja Eddingsiä mutta ei mitään v*tun Harry Pottereita, se on fantsukirjallisuuden pohjasakkaa, sanon minä![/i:d8469a0d40] Mikäs Pottereissa mättää ja kuinkas monta olet niitä lukenut? Minun täytyy kyllä sanoa, että omasta mielestäni Harry Potter -kirjat lyövät Dragonlancet, Forgotten Realmsit, Eddingsit ja jopa Tolkienin Tarun sormusten herrasta laudalta mukaansatempaavuudellaan. Olen lukenut tähän mennessä kaikki suomeksi ilmestyneet Harry Potter -kirjat ja ne kaikki ovat olleet niin hienoja lukukokemuksia, että kirja on tullut luettua melkein yhdeltä istumalta. Suomennoskin on vielä erittäin ansiokasta. Mainittakoon vielä, että olen jo ihan 21-vuotias aikuinen, joka lukee kaunokirjallisuuden puolelta pääasiassa jännitystä, kauhua, fantasiaa, rikoskirjoja ja historiallisia romaaneja. Silti olen valmis laskemaan Potterit lukemieni kirjojen kärkijoukkoon ja fantasiakirjallisuuden kirkkaimpaan kärkeen. Potterit eivät ole pelkkiä lastensatuja, vaan niistä voi havaita paljon muutakin, jopa varsin ironista yhteiskuntakritiikkiä. Odottelen todella innolla viidennen Potterin ilmestymistä suomeksi. No, makunsa tietysti kullakin, mutten ole ainoa aikuinen, johon Potter-kirjat ovat tehneet suuren vaikutuksen. Suosittelen ihan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeilemaan Pottereita, jos todellisuuden ja fantasian mielenkiintoinen yhdistelmä kiinnostaa. Vaarana on vain, että jää niihin koukkuun ja pitää lukea kaikki. ;)
Dovas linkki 11. joulukuuta 2003 kello 23.04
Dovas 11. joulukuuta 2003 kello 23.04 linkki	Kuinkas moni teistä on tutustunut tuohon eeppiseen ja omalaatuiseen [i:afba851eb3]Linnunradan Matkailijan Käsikirjaan[/i:afba851eb3]? Itse en ole sitä lukenut, mutta pari kaveriani on ihan käsittämättömiä friikkejä sen suhteen. Niillä on kait jotain kuuntelukasettejakin siitä, vaikka ovat sellasia kolmevitosia jo. Hehkutuksia Linnunradan käsikirjasta kellään? Minkälainen se on, kiinnostaisi tietää.
Ugly Psycho linkki 12. joulukuuta 2003 kello 5.09
Ugly Psycho 12. joulukuuta 2003 kello 5.09 linkki	[quote:f8bae8a669="Dovas"]Kuinkas moni teistä on tutustunut tuohon eeppiseen ja omalaatuiseen [i:f8bae8a669]Linnunradan Matkailijan Käsikirjaan[/i:f8bae8a669]? Itse en ole sitä lukenut, mutta pari kaveriani on ihan käsittämättömiä friikkejä sen suhteen. Niillä on kait jotain kuuntelukasettejakin siitä, vaikka ovat sellasia kolmevitosia jo. Hehkutuksia Linnunradan käsikirjasta kellään? Minkälainen se on, kiinnostaisi tietää.[/quote:f8bae8a669] Kertaalleen käsikirjan lukeneena sanoisin, että ehkä hieman yliarvostettu, mutta kyllä siinä tärähtänyttä huumoria ja sekopäisiä tapahtumia riittää vähäksi aikaa. Nimi on muuten Linnunradan käsikirja liftareille.
newsalor linkki 12. joulukuuta 2003 kello 9.20
newsalor 12. joulukuuta 2003 kello 9.20 linkki	Hauska ja hyvin kirjoitettu kirja. Jaksaa huvittaa loppuun asti, vaikkakin viimeiset osat ovat jo hiukan väsähtäneitä.
Sampi linkki 12. joulukuuta 2003 kello 10.43
Sampi 12. joulukuuta 2003 kello 10.43 linkki	Ensimmäiset kolme ovat hyviä, lopuissa on muutama helmi mutta ne ovat yleisesti heikompia. Mutta jos Adamsin tyyli huvittaa lainkaan, niin kannattaa lukea. Aikamoista kreisihuumoria lähes pythoneskiin malliin. Minä ainakin jaksan lukea uudestaan.
Vash the Stampede linkki 13. joulukuuta 2003 kello 20.57
Vash the Stampede 13. joulukuuta 2003 kello 20.57 linkki	Saatoin jo aiemmin tämän aiheen tiimoilla ilmaista mielipiteeni, mutta kertaus on opintojen äiti. Parhaita lukemiani sarjoja ovat Orson Scott Cardin Alvinin taru, tai Alvin Tekijä sekä Raymond Feistin Käärmesodan taru. Etenkin tuo jälkimmäinen.
Guzmo linkki 14. joulukuuta 2003 kello 10.29
Guzmo 14. joulukuuta 2003 kello 10.29 linkki	[quote:caea9fe02b="Ugly Psycho"]Linnunradan käsikirja liftareille.[/quote:caea9fe02b] Klassikko. Vanha TV-sarjakin on muovisuudestaan huolimatta katsomisen arvoinen.
GreepyReaper linkki 16. joulukuuta 2003 kello 7.21
GreepyReaper 16. joulukuuta 2003 kello 7.21 linkki	[quote:ddad3d2b1d="Guzmo"][quote:ddad3d2b1d="Ugly Psycho"]Linnunradan käsikirja liftareille.[/quote:ddad3d2b1d] Klassikko.[/quote:ddad3d2b1d] Niin on... Vaikkakin se menettää makunsa kolmannessa osassa. Sen jälkeen Adams on käyttänyt jo kaikki kliseet...
Mao linkki 8. toukokuuta 2007 kello 11.59
Mao 8. toukokuuta 2007 kello 11.59 linkki	Hmm... Haluan myös ilmaista oman mielipiteeni asiasta... Tiedän hyvin että tämä on ikivanha keskusteluketju, mutta en haluaisi tehdä uutta samanlaista keskusteluketjua tilalle. Mielipittet eivät juurikaan vaihdu kirjallisuuden kohdalla. Itse olen vasta 15 vuotta, joten en ole ehtinyt paljoakaan kirjoja lukemaan. Olen tietysti lukenut Taru Sormusten herrasta, Silmarillionit ja jokuisen Harry Potterin (Jos niitä nyt perus keskiaikafantasiaksi voi määritellä) Eragonin ajattelin lukea kun se elokuvakin tuli katsottua. Toivon silti että tuo kirja on paljon parempi kuin tuosta kirjasta tehty elokuva... David Eddingsistä sen verran että kaverihan on tehnyt lukuisia kirjoja, joten kirjoja löytyy jokaisen makuun. :P
Alec linkki 9. toukokuuta 2007 kello 9.11
Alec 9. toukokuuta 2007 kello 9.11 linkki	Kannattaisi Mao ehkä kokeilla aloittaa dragonlance-sarjaa. Itse pidin siitä todella paljon jo hieman vanhemmalla iällä, mutta kirjasarja tuntuu olevan enemmän suunnattu juuri nuorille lukijoille. Suosittelen!
Vash the Stampede linkki 9. toukokuuta 2007 kello 11.15
Vash the Stampede 9. toukokuuta 2007 kello 11.15 linkki	Nyt pitää kyllä päivittää omaa listaani. Ylivoimaisesti parasta fantasiaa mitä olen lukenut on [b:16a1cd74ed]George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu[/b:16a1cd74ed]. Ei ole sen voittanutta. Ainoa huono puoli on se, että kirjasarja on hiukkasen yli puolen välin, ja seuraavaa osaa saa ainakin suomennettuna odottaa monta monituista vuotta. Edellinen osa, A Feast of Crows, kesti 5 vuotta valmistua. Tuli ameriikoissa 2005, mutta nyt sain vasta eng. kielisen version käteeni. Suomennetusta en tiedä onko olemassakaan.
Zero linkki 9. toukokuuta 2007 kello 15.52
Zero 9. toukokuuta 2007 kello 15.52 linkki	R.A Salvatore for glory! Uulalaa, kun koukuttaa... Ja fiilistelyn pohjalta sanonpahan vaan, että kannattaa lueskella Ed Greenwoodin Elminster saagaa. (Jos kyseinen miekkonen sattuu olemaan tuttua kauraa) :wink: Pitänee vielä mainittakon tuosta Paul B. Thompsonin Magic The Gathering kirjasista. Laatu kamaa noi Masquerade cyclen opukset! Itellä tämä englannin kieline versio (Hyvää englannin kielen harjoitusta samalla) tiedä sitten häntä onko tästä tullu suomenkielistä painosta korjatkaa joku, jos on jotain korjaamisen arvoista. :) -Hej på dig-
To_The_Hats linkki 10. heinäkuuta 2007 kello 18.52
To_The_Hats 10. heinäkuuta 2007 kello 18.52 linkki	Tässä lista hyvistä ( oma mielipide): -Dragonlancet ( todella hyviä luin melkein kaikki putkeen), jotkut muutkin kuin margaretin ja tracyn kirjoittamat ovat huippuja. -Forgotten Realmsit ( En pitänyt muista kuin Salvatoresta ) -Taru Sormusten Herrasta ( Fantasiakirjallisuuden kulmakivi, ei voi olla lukematta. -Hobitti ( Tämäkin on hyvä ) -Silmarillion ( tämä on kesken ) -Lohikäärmekronikka ( ihan hyvä fantasiakirja, jonka tosin lukee alle 3h ) -Warhammeriin perustuvat Slayerit ( ei ehkä mitään juonellista huippua, mutta meno on mahtavaa ) -Eragon ja Esikoinen ( melko kliseistä, mutta lukemisen arvoista ) -Ursula Le Guinin Maameri tarinat ( Melko raskasta luettavaa, mutta kyllä se siitä ) -Salvatoren Demoni herää sarja ( eka osa huippu, toka ja kolmas hyviä. Neljättä en ole lukenut ) -Harry Potterit ( ihan hyviä ) -Lisäksi H.P Lovecraftin kauhunovellit ja tarinat. ( Parhaita kauhukirjoja ikinä, koskaan... tai no... Onhan niissäkin joitakin fantasian piirteitä) - On niitä ( PALJON )muitakin nyt en vain jaksa alkaa miettimään. Itse Olen 14 ja lukenut nuo kaikki + julmetusti muuta. 400 sivuisen kirjan lukeminen kestää n.2-4 päivää. Riippuu fiiliksestä. Scifipuolellakin on muutamia mahtavia teoksia, joista en nyt ala tarkemmin puhumaan. Linnunradan käsikirja Liftareille!!! oli pakko sanoa. Nyt olen hiljaa. toistaiseksi... Tulipa nyt mieleen viela yksi hyva sarja jota en viimeksi muistanut mainita. Redwallin tarinat jos oikein muistan :-? . Saatan muistaa vaarinkin. kyseessa on hiirten luostarista ja pikkuelainten maailmasta kertova kirjasarja, jonka lui joskus kauan sitten. Kirjat olivat ainakin silloin mahtavia. Kannatta lukea varsinkin foorumin nuorimmat kayttajat ( no kylla se vanhemmillekkin menee ) Jouduin korvaamaan -- aalla koska olen liettuassa eika nappaimmistosta loydy kahta suomen kielessa olevaa tarkeaa kirjainta... Pahoillani olen. Korjaan kun tulen suomeen.
Alec linkki 11. heinäkuuta 2007 kello 9.33
Alec 11. heinäkuuta 2007 kello 9.33 linkki	[quote:b706ec6e54="To_The_Hats"]-Dragonlancet ( todella hyviä luin melkein kaikki putkeen), jotkut muutkin kuin margaretin ja tracyn kirjoittamat ovat huippuja[/quote:b706ec6e54] Itse luin juuri margaretin ja tracyn kuoleman portti sarjan. Oli ihan mukaansa tempaava seitsemän kirjan pituinen tarina. Mikäli et ole sitä vielä lukenut niin suosittelen!
To_The_Hats linkki 11. heinäkuuta 2007 kello 19.07
To_The_Hats 11. heinäkuuta 2007 kello 19.07 linkki	Juu kiitos neuvosta, olenkin jo vähän aikaa miettinyt tuon aloittamista. Voisi pistää ekan kirjan varaukseen. Ensin pitää kuitenkin viimeistellä Shogun ( siinä on kuule järkäle kirjaksi )
Waylander linkki 28. syyskuuta 2007 kello 9.30
Waylander 28. syyskuuta 2007 kello 9.30 linkki	Nysalor kirjoitti: [quote:007ef520ff]Potterit eivät ole pelkkiä lastensatuja, vaan niistä voi havaita paljon muutakin, jopa varsin ironista yhteiskuntakritiikkiä.[/quote:007ef520ff] Samat sanat Aku Ankasta.
drazaw linkki 29. syyskuuta 2007 kello 6.55
drazaw 29. syyskuuta 2007 kello 6.55 linkki	Taru sormusten Herrasta on kyllä paras fantasiakirja mitä olen lukenu. ei siihen sitte kyllästy vaikka joka vuosi oon lukenu en tiiä monettako kertaa, mutta ei pidä unohtaa Hobittia ja Silmärillionia.
To_The_Hats linkki 16. lokakuuta 2007 kello 13.01
To_The_Hats 16. lokakuuta 2007 kello 13.01 linkki	Luimpa tässä vasta Conan taistelija novellikokoelman ja se iski kuin salama. Tarinat olivat välillä niin RQ seikkailujemme tapaisia että huhhuh. Inspiraatiotakin kirjasta löytyi ihan tajuttomasti. Eikä se ole edes ainoa hyvä conan tarinakokoelma. Kunhan vain katsoo, että kyseessä on ne alkuperäiset 1930 luvulla kirjoitetut tarinat. Uudempia en ole vielä vaivautunut lukemaan.
To_The_Hats linkki 6. syyskuuta 2008 kello 8.42
To_The_Hats 6. syyskuuta 2008 kello 8.42 linkki	Juu pitääpä laittaa vieläkin tähän ketjuun juttua. Tässä kesällä lueskelin Tad Williamsin varjojen marssi 1: Lauluja kuusta ja tähdistä ja sen kakkososan. Ja ne oli ihan hyviä kirjoja, varsinkin ykkönen. Tarina kertoo kuninkaallisista nuorista kaksosista, joista tulee valtakunnan hallitsijoita, suurten tapahtumien keskellä. Kirjassa esiintyy varsin kiinnostava rotu, tarkkaa nimeä en muista, mutta maahisiksi niitä kutsuttiin. Oli varsin mukava rotu, ei mikään tavallisimpia. Lukekaa jos jaksatte. Kirjastosta löytyy. Tosin tässäkin huomaa pientä rahastusta kun kirja julkaistaan ties kuinka monessa osassa.
Bellad linkki 6. syyskuuta 2008 kello 19.58
Bellad 6. syyskuuta 2008 kello 19.58 linkki	[quote:af5b4ce1a4="To_The_Hats"] Tosin tässäkin huomaa pientä rahastusta kun kirja julkaistaan ties kuinka monessa osassa.[/quote:af5b4ce1a4] Liittyy useammin markkinoinnin kannalta puhtaasti toivomukseen suuremmasta yleisö määrästä. aina kun tulee sivuja lisää yksi, niin 10 ihmistä jättää teoksen ostamatta. Pieniin pilkkomisellakin on toki ongelmansa, mutta ainakin sen ensimmäisen osan saa ihmisille kaupaksi, jolloin ihmiset kiinnostuu teoksesta ja ostaa koko teoksen. Hyvää esimerkkinä toimii Näkijän taru. Kolme osaa, joista ensimmäinen on noin 3cm paksu, toinen osa on noin 5cm paksu ja kolmas osa noin 9cm paksu. Se olisi toki voitu kirjoittaa kahdeksi massiiviteokseksi, mutta nyt on minimoitu teos trilogiamittaan ja samalla saatu ensimmäinen osa mielekkään kokoiseksi ostaa kokeen vuoksi luettavaksi.
Vash the Stampede linkki 8. syyskuuta 2008 kello 5.49
Vash the Stampede 8. syyskuuta 2008 kello 5.49 linkki	To the Hats, kannattaa tarkastaa George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu. Mitä oon tuohon Varjojen marssiin ja muihin tutustunut, niin oli kyllä niin samanlainen kuin Martinin teokset, että meinasin alkaa herjaamaan plagioinnista. Aina karttaa myöten on ideat sun muut niin paljon kuin Tulen ja jään laulussa. Koetin sitä ensimmäistä Varjojen marssia lukea, mutta jotenkin se ei jaksanut iskeä. Ehkä minulla oli Martin-lasit päässä, mutta suosittelen kokeiltavaksi. Ainakin tarinankuljetustyyli on täysin erilaista kuin kenelläkään aiemmin lukemallani kirjailijalla.
Rvot linkki 10. syyskuuta 2008 kello 13.57
Rvot 10. syyskuuta 2008 kello 13.57 linkki	George R. R. Martinin Tulen ja Jään Laulu on eittämättä lähestulkoon fantasiakirjallisuuden parhautta sitten John R. R. Tolkienin päivien. Mistä saataisiin lisää kirjailijoita joiden nimessä on R ja R? Ainoa asia mikä hämmentää on se että miksi Jään ja Tulen paikkaa on vaihdettu suomennoksessa? Tämä kysymys vaivaa minua päivin öin. Noniin, sitten takaisin jäitä polttelemaan A Dance With Dragonsia odotellessa.
Tylran linkki 11. maaliskuuta 2009 kello 21.41
Tylran 11. maaliskuuta 2009 kello 21.41 linkki	Itse olen tykännyt noista Taru Sormusten Herrasta- kirjoista ihan kunnolla, vaikka on niitä parempiakin. Eddingsit on pitkäaikaisia kestosuosikkeja, vaikka hahmojen kierrätys sarjasta toiseen välillä ärsyttääkin. Kuoleman portti-sarja on kenties paras lukemani fantasiakirjasarja. Ja sitten on sarja joka ei saa tarpeeksi kunnioitusta, nimittäin Andrzej Sapkowskyn The Witcher- kirjat. Tai no kaks vasta käännetty enkuks, mutta jos haluaa vähän vaihtelua tuohon höttöfantasiaan (lähinnä Dragonlanceen ja Forgotten Realmsiin) niin suosittelen. Lisäksi on Guy Gavriel Kayn Tigana-sarja, joka on ihan onnistunut, vaikkei olekaan erityisen fantasiaan painottuva. Myöskin Tulen ja Jään laulu on aivan upea kirjasarja, jonka uusia käännöksiä odottaa kuin kuuta nousevaa. Ja no en tiedä meneekö johonkin nykyfantasian alalajiin, mutta itse olen lukenut Twilight-sarjan (tiedän että pikkutyttöjen suosikkikirja), jossa on oikeasti jopa mietitty vähän hahmoja ja sitä fantasiapuolta. Ja no täytyy tykätä romanttisista jutuista, jotta niitä lukee mielellään. Tämän hetken kestosuosikkeja ovat Twilight-sarjan kirjat.
littlestone linkki 26. maaliskuuta 2009 kello 12.17
littlestone 26. maaliskuuta 2009 kello 12.17 linkki	Terve kaikille tasapuolisesti. Onkin jonkin aikaa mennyt tässä... No haulusin kertoa kirjastani. Joku saattaa mauistaa kun aloitin kirjoittamaan fantasia kirjaa 30.5.2008. Olen kirjoitellut kirjaa silloin tällöin inspiksestä riipuen. Nyt olen saanut aikaan reilut 80 sivua (A4 kokoa ja fontti 12) ja projekti lähenee loppua. Mutta lopulliseen valmistumiseen on vielä matkaa. Kun kirjoittaminen loppuu, alkaa muokkaaminen ja siinä menee varmasti aikaa. Ajattelin ensin laittaa tarinan nettiin luettavaksi, mutta jo kesken eräinen raakaversio on saanut hyvää palautetta sen verran paljon, että olen päättänyt tarjota kirjaani kustantajalle. Mikäli mikään kustantaja ei ota kirjaani vastaan, niin sitten laitan sen julkisesti luettavaksi. Saa nähdä mitä tästä tulee :)
Garrik linkki 31. maaliskuuta 2009 kello 14.28
Garrik 31. maaliskuuta 2009 kello 14.28 linkki	[quote:8146930acc="Rvot"]George R. R. Martinin Tulen ja Jään Laulu [...] Ainoa asia mikä hämmentää on se että miksi Jään ja Tulen paikkaa on vaihdettu suomennoksessa? Tämä kysymys vaivaa minua päivin öin.[/quote:8146930acc] Kova konsonantti alkuun (Tulen) ja puolivokaalit ja pitkät vokaalit loppuun (ja jään) on suomeksi iskevämpää. Noin olisin tehnyt itsekin. Hyvää suomennosta. Ok kirjoja. -G
Vash the Stampede linkki 2. huhtikuuta 2009 kello 10.47
Vash the Stampede 2. huhtikuuta 2009 kello 10.47 linkki	Gerge R.R. Martin - Dance with Dragons: Amazon.co.uk meinasi tälläistä "This title will be released on October 29, 2009" Eli ei enää järettömän kauaa mene.
Rvot linkki 3. huhtikuuta 2009 kello 14.18
Rvot 3. huhtikuuta 2009 kello 14.18 linkki	[quote:89df47d012="Garrik"][quote:89df47d012="Rvot"]George R. R. Martinin Tulen ja Jään Laulu [...] Ainoa asia mikä hämmentää on se että miksi Jään ja Tulen paikkaa on vaihdettu suomennoksessa? Tämä kysymys vaivaa minua päivin öin.[/quote:89df47d012] Kova konsonantti alkuun (Tulen) ja puolivokaalit ja pitkät vokaalit loppuun (ja jään) on suomeksi iskevämpää. Noin olisin tehnyt itsekin. Hyvää suomennosta. Ok kirjoja. -G[/quote:89df47d012] Noniin, nyt pystyn taas nukkumaan päiväni rauhassa, kiitos Garrik!
littlestone linkki 23. heinäkuuta 2009 kello 13.18
littlestone 23. heinäkuuta 2009 kello 13.18 linkki	Tervehdys hyvät ystävät! Sain RQ aiheisen kirjani tänään valmiiksi. Lähetin sen juuri arvioitavaksi ja korjailtavaksi kaverille, joka on äidinkielen opettaja. Aikaa meni reilu vuosi ja muutama revitty hiustupsu. Kirjasta tulee n. 200 sivuinen ja mukaan tulee myös kuvia. Pitää vielä kysyä lupa, jotta voisin käyttää RQ:n tekijöiden olentojen nimiä ja Gloranthan jumalien nimiä kirjassani. Muuten joudun muuttamaan nimet. Kerron sitten taas, kun asiaa etenee ja tekin hyvät ystävät pääsette sitä lukemaan :D
Tombecho linkki 9. syyskuuta 2009 kello 19.35
Tombecho 9. syyskuuta 2009 kello 19.35 linkki	Fantasiakirjallisuus on kehittynyt vuosikymmenten aikana melko runsaasti, etenkin tarjonta on kasvanut, mutta valitettavasti myös rahastus on tarttunut genreen kuin syöpä, jota ei voi poistaa. Pitää vaan erotella ne jyvät akanoista. Fantasiakirjallisuutta lukemalla joskus aikanani aloitin ja nykyään luen vähän kaikenlaista, mutta ko. genrestä mielestäni parhautta edustavat Tolkienin The Silmarillion (LotR:sta en niinkään pitänyt). Ja jo aiemminkin mainittu George R. R. Martinin Song of Ice and Fire. Genreä pitkään seuranneena täytyy vain todeta että eri kirjasarjat soveltuvat eri ikäluokille, ja tämä on ihan omaan henkilökohtaiseen kokemukseeni perustuva mielipide. Dragonlance, Forgotten Realms ja Eddingsin kirjat ovat sellaista nuorille suunnattua (älkää nyt suuttuko, mutta...) naivia, kliseistä hyvä vastaan paha, sankarit pelastavat päivän -huttua, joka sinällään on ihan hauskaa ja harmitonta ajanvietettä. Ne kuuluivat taannoin myös allekirjoittaneen suosikkeihin, mutta mielestäni monet sarjat menevät jo hyvän maun rajojen yli rahastuksen puolelle. Sitten on näitä hieman erilaisia fantasiasarjoja, jotka jo kieleltään (en tiedä suomennoksista, luen yksinomaan englanniksi), ovat sen verran ronskia ja raakaa tekstiä, (ainakin noihin yllämainittuihin verraten) että nuoret lukijat saattavat saada niistä painajaisia, etenkin kun kaikki tapahtumat kuvittelee itse omassa päässään, ilman mitään hienoja erikoisefektejä ynnä muuta. Song of Ice and Fire kuuluu näihin mielestäni aikuisempaan ja realistisempaan tapaan toteutettuihin kirjoihin. En tietenkään tarkoita nyt tällä viestillä mitään eri ikäisten ihmisten lokerointia tai syrjintää, mutta näin se ainakin minun kohdallani on mennyt. Iän karttuessa maku muuttuu.
black knight linkki 13. lokakuuta 2009 kello 11.59
black knight 13. lokakuuta 2009 kello 11.59 linkki	Pitkästä poissaolostani huolimatta vastaan nyt threadiin ja korostan Húrinin lasten tarinaa, jonka tolkienin poika kokosi kirjaksi Tietysti useimmat keskimaafanithan sen toki ovatkin jo lukeneet 8) Henkilökohtaisesti yksi parhaista kirjoista, joita olen eläessäni lukenut, ja päihittää myös LOTR:in (puhun siis kirjasta, en elokuvista, kuten se nyt luultavimmin jo selväksikin tuli)
Bellad linkki 13. lokakuuta 2009 kello 13.13
Bellad 13. lokakuuta 2009 kello 13.13 linkki	[quote:a65ddda3c1="black knight"] Henkilökohtaisesti yksi parhaista kirjoista, joita olen eläessäni lukenut, ja päihittää myös LOTR:in (puhun siis kirjasta, en elokuvista, kuten se nyt luultavimmin jo selväksikin tuli)[/quote:a65ddda3c1] Voisi kai johtua ihan siitäkin se kirjan hyvyys, ettei ole J.R.R:n itsensä kirjoittama, ei sisällä niin paljoa historiallista paatosta, jossa kirjoittajaa on enemmän kiinnostanut se mitä ei kirjoiteta, kuin minkä kirjoittaa.
Nysalor linkki 4. helmikuuta 2010 kello 23.16
Nysalor 4. helmikuuta 2010 kello 23.16 linkki	Luin tässä hiljattain George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarjan kirjat ja voin muutamien muiden tähän viestiketjuun kirjoittaneiden tavoin suositella niitä lämpimästi. Ensimmäisen osan sain lahjaksi joulupukilta (no joo, itse annoin sen itselleni :)), ja sen jälkeen oli kyllä pakko lukea kaikki muutkin suomennetut osat. Paha vain, että seuraavaa osaa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Martinin kirjoissa on kiinnostavaa laaja henkilögalleria, jonka näkökulmasta tapahtumia tarkastellaan vuorotellen. Korppien kesteissä henkilökaarti on laajentunut niin suureksi, että kirjailija päätti siirtää osan tapahtumista seuraavaan kirjaan. Martin ei ole mitenkään lempeä hahmoilleen: heitä kuolee, ja heille tapahtuu kaikenlaista ikävää. Kohtaloissa on myös ihan kivasti yllättävyyttä. Jonkinlaisina päähenkilöinä esiintyvät Starkin suvun jäsenet, joskin he muodostavat tosiaan vain osan koko henkilögalleriasta. Pientä kritiikkiä voisi kyllä esittää joidenkin hahmojen ärsyttävästä varomattomuudesta ja sinisilmäisyydestä. Martinin kirjojen taustalla on paljolti keskiaikaiselta vaikutta maailma läänityslaitoksineen ja kuninkaineen. Kirjat kuvaavat lukuisten tahojen taistelua vallasta ja kuninkuudesta. Sarjan edetessä mukaan on tullut myös yhä enemmän uskonnollisia konflikteja. Gloranthaan verrattuna taikuutta on niukasti, mutta senkin osuus tuntuu sarjan edetessä kasvavan. Tulen ja jään laulu on minusta varsin hyvin suomennettu, vaikka joitakin painovirheitä on jäänytkin. Täytyy myös nostaa hattua sille, että pieni perhekustantamo Kirjava on ottanut julkaistavakseen tämän massiivisen fantasiasarjan, joka ei ilmeisesti suurempia kustantajia kiinnostanut. Selvästi tällaisilla pienillä ja ketterillä kustantajilla on paikkansa, sillä Martinin sarja on osoittautunut kai kohtuullisen suosituksi: kahdesta ensimmäisestä on otettu toiset painokset, ja sarja näyttää olleen suosittu kirjastossakin. Tulen ja jään laulua on ilmestynyt toistaiseksi neljä osaa; kolmas osa on tosin jaettu kahdeksi kirjaksi. Jokaisessa osassa on vähintään 700 sivua ja kolmannessa osassa yhteensä reilut 1100 sivua! Martin on siis aika raskasta tavaraa sivumäärällä mitattuna, mutta itselleni tarina oli kyllä niin vetävä, että aika nopeasti luin sarjan läpi. Ne tulevat saamaan hyvän paikan kirjahyllyni fantasiaosastossa, kunhan ehdin raivata niille tilaa sieltä. :) Siispä: jos kuulostaa kiinnostavalta, niin lukekaa Tulen ja jään laulu, joka muodostuu kirjoista Valtaistuinpeli, Kuninkaiden koitos, Miekkamyrsky 1–2 ja Korppien kestit. Opukset varmaan löytyvät kirjastosta, ja jos haluaa panostaa hiukan rahaa kiinnostavaan sarjaan, niin ne voi tilata suoraan kustantajalta osoitteesta http://www.kirjava.com.
Vash the Stampede linkki 9. helmikuuta 2010 kello 7.14
Vash the Stampede 9. helmikuuta 2010 kello 7.14 linkki	No niin! Ainakin yksi saatu käännytettyä GRRM-faniksi. Jälleen on netissä vellonut huhuja A Dance with Dragonsin julkaisupäivästä(viides osa A Song of Ice and Fire-sarjaa), mutta ei vielä mitään virallista tai varmaa. Ne vaihtelee viime syksystä joulukuuhun 2012, eli aika paha niistä ruveta nyt jotain arvailemaan. Tammikuussa Martin sanoi itse fanille lähettämässään sähköpostissa, että oli "within a spitting distance of 1200 pages". Ihan kiitettävää tahtia hän kuitenkin suolta tuota tekstiä. A feast for crows taisi ilmestyä 2005, ja 5 vuotta myöhemmin 1200 sivua lisää "valmista" materiaalia ja ilmeisesti paljon ns. drafteja. Asiasta viidenteen, ostettiin kaverille lautapeli A game of Thrones, joka aika kivasti saa pidettyä kiinni kirjasarjan tunnelmasta. Itse en ole vielä päässyt pelaamaan sen jatko-osaa, joka ovelasti on nimetty myös kirjasarjan seuraavan osan, A Clash of Kingsin mukaan. Sekin on kuulema hyvä. Ja HBO ja muut TV-jätit puuhaa sarjaa, jossa jokainen kausi vastaisi yhtä kirjasarjan kirjaa. Sekin vaikuttaa mielenkiintoiselta!