Vanha foorumi

  2. Vanha foorumi
Takaisin

Eurmalin Kisat

Zin Letters -tekijäfoorumi
Vesa 15. kesäkuuta 2007 kello 16.51
Kirjoittaja Viesti
Vesa linkki 15. kesäkuuta 2007 kello 16.51
Vesa 15. kesäkuuta 2007 kello 16.51 linkki [b:06681b0ea3]Eurmalin kisat[/b:06681b0ea3] [i:06681b0ea3]"Kiitä onneasi jos et ole paikalla"[/i:06681b0ea3] -vanha sananlasku Eurmal ja veijarit, asiat joista monet eivät haluaisi välttämättä tietää yhtään enempää. Kuten lähes kaikilla Jumalilla, myös Eurmalilla on Suuri Pyhäpäivänsä (High Holy Day). Se milloin Eurmalin Suuri Pyhäpäivä on, ei kenellekään ole selvää. Tapahtuu vain niin, että jonakin satunnaisena päivänä, johonkin satunnaiseen paikkaan, vaikka sinun pellollesi, ilmestyy suuri kasa jotakin. Tämä jotakin on useimmiten ollut valtaisa kasa höyryävää lantaa, ihmisen tai eläimen. Lanta ei ole aina välttämättömyys, ainakin kerran tai ehkä useammankin, on kasa koostunut haisevista naudanraadoista. Kasan koostumuksella ei ole niinkään väliä, vaan sillä mitä se ylipäätään tekee jossakin satunnaisessa paikassa, vaikka siellä sinun pellollasi. On ilmeistä että kasalla on jotakin tekemistä Eurmalin ja yleensäkin veijareiden kanssa, sillä tovin jos toisenkin kuluttua alkaa kasan ympärille kerääntyä jos jonkinlaista väkeä, veijareita siis. Kasaa ei ole hyvä mennä siirtämään tai tuhoamaan, ellet halua huonoa onnea tulevaisuuteesi, tai vihaisia veijareita kimppuusi. Tätä neuvoa on syytä noudattaa, olkoonkin että kyseinen kasa, sanotaan vaikka nyt sitä lantaa, lojuu keskellä peltoasi. Veijareiden lukumäärä kasan ympärillä kasvaa tiuhaan tahtiin ja voitte vain kuvitella sitä kauhistusta jota tällainen määrä veijareita herättää ulkopuolisissa. Kun veijareiden määrä on tarpeeksi suuri, alkaa itse rituaali, tai tässä tapauksessa voidaan kai puhu rituaaleista, sillä niitä on monia ja koko tapahtuma kestää yhden kokonaisen päivän. Alue on maagisesti rajattu ja kerran sinne joutuva, ei voi sieltä poistua kunnes rituaali on ohitse. Rituaali alkaa veijareiden levittäytyessä tuolle rajatulle alueelle. Varmuutta siitä johtaako noita rituaaleja kukaan yksittäinen henkilö vai useampi veijari, vai toimivatko veijarit vain jonkinlaisen vaiston varassa, on epäselvää. Pian alkaa näyttää siltä että kyseessä olisivat jonkinlaiset kisat jossa veijarit ilmeisesti ottavat mittaa toisistaan. Ensimmäinen laji, jos näitä nyt lajeiksi voi kutsua, on tarkkuusammunta. Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole minkäänlaisesta jousipyssyllä maalitauluun ampumisesta tai vastaavasta. Tässä lajissa veijarit koittavat lingota itsensä - joko tarpeeksi joustavalla puulla tai tätä tarkoitusta varten rakennetulla lingolla – kymmenien metrien päässä sijaitsevaan pieneen heinäkasaan. Tämä vaikuttaa varsin hankalalta lajilta, sillä kovinkaan monet kisaavista veijareista eivät päädy heinäkasaan vaan joko mätkähtävät maahan jo paljon ennen heinäkasaa, tai lentävät komeassa kaaressa sen yli ja päätyvät mahdollisesti läheisyydessä olevan puun latvaan tai pellolle. Tämä ei kuitenkaan näytä häiritsevän veijareita tippaakaan. Seuraavana on vuorossa tasapainottelu. Tässä lajissa on tarkoituksena ylittää noin kahdenkymmenen metrin pituinen kuoppa joka on täynnä, no lantaa totta kai. Lannan alkuperää ei tiedetä, mutta luultavasti veijarit ovat sen itse kuoppaan vääntäneet. Lantakuopan yli kulkee ohut naru jota pitkin kuoppa on ylitettävä. Harva veijari kestää narulla ja monet putoavatkin höyryävään lantaan ja kömpivät siellä eteenpäin kuopan toiselle laidalle. Kolmas koitos tässä suuressa rituaalissa on syömiskilpailu. Veijarit ottavat mittaa toisistaan siinä kuka jaksaa syödä eniten siitä ruokamäärästä joka heille kuskataan. Voidaan sanoa että sitä ruokaa on paljon, vaikkakaan sen laatua tuskin kannattaa kehua. Niin sanotuksi voittajaksi tässä kisassa päätyy siis se, joka syö eniten, tässä tapauksessa yleensä veijari joka syö itsensä niin täyteen että oksentaa ja tämän jälkeen syö oman oksennuksensa ja vielä lisäksi mahdolliset kanssakilpailijoiden oksennukset. Toiseksi viimeisenä lajina on pelottelu. Tässä lajissa veijarit yrittävät vuorollaan pelotella pientä joukkoa lapsia, jotka on onnistuttu houkuttelemaan läheisistä klaaneista tuolle alueelle. Veijarit kertovat lapsille mitä karmivampia tarinoita, tai pelottelevat lapsia muilla keinoin. Lapsia ei vahingoiteta tai heihin ei kajota millään muotoa fyysisesti, sillä se pilaisi rituaalin ja voisi aiheuttaa sanoin kuvaamattomia katastrofeja joita eivät veijaritkaan halua kokea. Rituaali huipentuu suureen juomakisaan, jossa tarkoituksena on juoda olutta, simaa ja siideriä niin paljon kuin vain veijarit pystyvät ja halutessaan veijarit pystyvät todellakin juomaan. Tätä tuskin voidaan kutsua enää lajiksi, sillä kaikki veijarit ovat tässä kisassa aivan tukkihumalassa joten voittajaa on melkoisen vaikea selvittää. Rituaali päättyy seuraavana aamuna siihen, että voittaja, jos sellainen on, saa palkinnon. Palkinto on yleensä satunnainen esine, yleensä hyödytöntä ja arvotonta roinaa, mutta joskus se saattaa olla todella arvokaskin esine, niin kuin kerran kun paikalle sattuneet ohikulkijat saivat veijarinsa johdolla palkinnoksi WYI:n aikaisen ruukun. Palkintojenjakoseremonian jälkeen veijarit kerääntyvät jälleen tuon lantakasan, tai mikä se sattuukaan olemaan, ympärille katsomaan kuinka rituaali onnistui. Onnistuneen rituaalin merkki on se, että tuo kasa katoaa raikkaan naurun saattelemana ja veijarit lähtevät hymyillen pois alueelta. Epäonnistuneen rituaalin tietää siitä, että kasa häviää synkän huokauksen saattelemana. Epäonnistunut rituaali tietää ainakin jonkinlaista huonoa onnea Lohikäärmesolan heimoille ja klaaneille, kun taas onnistunut rituaali voi tuoda hyvinkin paljon hyvää onnea klaaneille. [i:06681b0ea3]Thordar Sarotarsson, Kotkanpesän tiedontemppeli 1615 A.A[/i:06681b0ea3] No niin, sainpa sitten tämänkin tekstin valmiiksi. Kommentteja siis kehiin. Vaikuttaako teksti turhalta sätökseltä sivujen täytteeksi, vai onko siinä potentiaalia esimerkiksi Garrikin juttujen yhteyteen Orlantheja käsittelevään osioon? Pitäisikö juttuun lisätä vielä jotain oleellista ja totta kai suurimmat asiavirheet olisi oikaistava.
Nysalor linkki 16. kesäkuuta 2007 kello 16.05
Nysalor 16. kesäkuuta 2007 kello 16.05 linkki Ihan kiva kuvaus minusta. Jutussa on mukavan kertova ote, joka tekee siitä gloranthalaisen asiakirjan. Joitakin kommentteja tuli mieleen. Kertoilinkin niitä jo Vesalle mutta laitan niitä vielä tännekin. Se, että veijarit suuttuisivat lantakasan siirtelystä, ei oikein tunnu minusta hyvältä. Silloin veijarit toimisivat liian tavanomaisesti ja samalla tavalla kuin kuka tahansa uskovainen, jonka pyhään paikkaan mentäisiin kajoamaan. Tuntuisi luontevammalta, että vaarana olisi joutuminen rituaaliin mukaan. Kuvittelen tilannetta, jossa ärtynyt maajussi tulee kärräämään lantaa pois ja veijarit nappaavat häntä nauraen kädestä kiinni ja pakottavat hullutuksiin. Ja jos ei ukko potkii vastaan, niin muutetaan se sammakoksi! Lasten pelotteleminen vähän mietityttää minua. En usko, että juuri kukaan orlanthi sallisi lastensa joutua veijarien käsiin, vaikka kuinka se takaisin hyvän onnen. Lapsia varmasti etsittäisiin kovasti ja lapset ryöstäneet epäilyttävät sedät ja tädit saisivat kyytiä, jos etsijät saisivat selville näiden käyttävän lapsia rituaaliin. Tähän liittyy sekin, että orlanthien parissa veijareita pidetään tiukasti kurissa ja että veijarin rikkeistä joutuu vastuuseen se, joka on sitoutunut huolehtimaan veijarista. Lapsenryöstöä ei varmastikaan katsottaisi hyvällä oikeuden edessä. Ehkä toivoisin juttuun jotenkin enemmän absurdiutta ja oikullisuutta, koska se on nähdäkseni veijarien luonne. Minusta esimerkiksi veijarien luonteeseen ei sovi, että rituaalissa lasten vahingoittaminen olisi totaalisen kiellettyä. Ehkä jutussa voisi vielä enemmän korostua kilpailujen voittamisen mielivaltaisuus, sillä voisin kuvitella, ettei kukaan ulkopuolinen voisi sanoa suoritusten perusteella, miksi joku tietty veijari olisi voittaja. Tai kuten lopussa sanotaan, voittajaa ei välttämättä edes ole. Tällaisia kommentteja minulle tuli ensimmäisenä mieleen jutusta.
Vesa linkki 17. kesäkuuta 2007 kello 13.42
Vesa 17. kesäkuuta 2007 kello 13.42 linkki Joo, mielessä kyllä kokoajan pyörivät Terry Pratchett -maiset kuviot. Loppuosa tuli vähän kiireellä kirjoiteltua, joten sen takia saattaa tietty absurdius osittain kadota. Nysalorin ideat kyllä ovat hyviä, joten ne täytyy yrittää tekstiin sovittaa. Mikä sitten voisi olla parempi vaihtoehto tuon lasten pelottelun tilalle? Jotakin vastaavaa absurdiutta pitäisi sen tilalle saada.
Ugly Psycho linkki 18. kesäkuuta 2007 kello 8.29
Ugly Psycho 18. kesäkuuta 2007 kello 8.29 linkki Voisiko peloteltavat olla keitä tahansa paikalle eksyneitä, erityisesti se tyyppi, jonka maille kasa on ilmestynyt, olettaen, että tämä yrittää sitä mennä härkkimään? Siinä olisi samalla se rangaistuskin sitten. Ja pahimmassa tapauksessa tapauksessa kukaan ei eksy paikalle, ja veijarit joutuvat pelottelemaan toisiaan, missä voisikin sitten mennä aikaa vaikka päivätolkulla, ennenkuin jonkinmoinen voittaja löytyy...?
Bellad linkki 2. heinäkuuta 2007 kello 23.16
Bellad 2. heinäkuuta 2007 kello 23.16 linkki No tasapainoittelu olisi parempi olla syömäkisan jälkeen, sillä muutoin on varmasti eurmaleillakin hankalaa täyttää 20 metrinen kuoppa, jossa sen verran on syvyyttä, että siinä pitää "kömpiä". Voisimpa vaikka väittää, että ei ole ihan yhden päivän valmisteluilla se kuoppa täynnä. Siksi tosiaan ehdotan, että siirrät tasapainoittelun ruokakisan jälkeen (ompa sitten vähän mukavammat oltavat siellä tasapainoillessa) sillä se kuoppa täytetään tähteeksi jääneillä ruuilla ja sillä, mitä ruokailijat sisältään sitten suoltavatkin. Tämän jälkeen olisi, ihan eurmalimaista järjestystä noudattaakseni, aika tarkkuusmammunnalle, jotta riittävän kokoisten puiden löytäminen olisi "helpompaa", ja ihan niin moni ei osuisi pehmyelle heinälle. Peloittelun muuntaisin niin, että kyseessä olisi ihan tarinan kerrontaa, eli suurimman valheen kerronta. Kaikki eurmalit kertovat kymmenen sanaa vuoron perään, ja tarinaa on jatkettava siitä, mihinkä edellinen jäi. Kymmenellä sanallaan saa tehdä tarinassa mitä vain, mutta se ken saa kerrottua itselleen parhaan lopun on voittanut, mutta parhaan lopun päättää ne muut eurmalit, jotka eivät sitä kertoneet. Ja finaalissa miettisin, että mikä on olennaisinta juomisessa? ... no tietenkin irstaat juomalaulut, ja siksipä onkin tärkeää, että voittaja on se, jonka juomalaulun sanat ovat parhaiten jääneet mieleen. Ja samoja vanhoja biisejähän ei hoilotella, aina pitää olla ihan uus.
Vesa linkki 17. elokuuta 2007 kello 20.39
Vesa 17. elokuuta 2007 kello 20.39 linkki Noniin, nyt on tämäkin artikkeli muokkailtu uuteen muotoon. Kiitoksia kaikille kommenteista ja ehdotuksista, suurinta osaa pyrin hyödyntämään tekstissä. Toimiiko teksti mielestänne itsenäisenä vai tulisiko sekin liittää jotenkin Garrikin teksteihin? ------------------------------------------------------------------------------------- [b:64b43bfec7]Eurmalin kisat[/b:64b43bfec7] [i:64b43bfec7]"Kiitä onneasi jos et ole paikalla"[/i:64b43bfec7] -vanha sananlasku Eurmal ja veijarit, asiat joista monet eivät haluaisi välttämättä tietää yhtään enempää. Kuten lähes kaikilla Jumalilla, myös Eurmalilla on Suuri Pyhäpäivänsä (High Holy Day). Se milloin Eurmalin Suuri Pyhäpäivä on, ei kenellekään ole selvää. Tapahtuu vain niin, että jonakin satunnaisena päivänä, johonkin satunnaiseen paikkaan, vaikka sinun pellollesi, ilmestyy suuri kasa jotakin. Tämä jotakin on useimmiten ollut valtaisa kasa höyryävää lantaa, ihmisen tai eläimen. Lanta ei ole aina välttämättömyys, ainakin kerran tai ehkä useammankin, on kasa koostunut haisevista naudanraadoista. Kasan koostumuksella ei ole niinkään väliä, vaan sillä mitä se ylipäätään tekee jossakin satunnaisessa paikassa, vaikka siellä sinun pellollasi. On ilmeistä että kasalla on jotakin tekemistä Eurmalin ja yleensäkin veijareiden kanssa, sillä tovin jos toisenkin kuluttua alkaa kasan ympärille kerääntyä jos jonkinlaista väkeä, veijareita siis. Kasaa ei ole hyvä mennä siirtämään tai tuhoamaan, ellet halua huonoa onnea tulevaisuuteesi, tai hilpeitä veijareita raahaamaan sinua mukaan hullutteluihinsa. Tätä neuvoa on syytä noudattaa, olkoonkin että kyseinen kasa, sanotaan vaikka nyt sitä lantaa, lojuu keskellä peltoasi. Veijareiden lukumäärä kasan ympärillä kasvaa tiuhaan tahtiin ja voitte vain kuvitella sitä kauhistusta jota tällainen määrä veijareita herättää ulkopuolisissa. Kun veijareiden määrä on tarpeeksi suuri, alkaa itse rituaali, tai tässä tapauksessa voidaan kai puhu rituaaleista, sillä niitä on monia ja koko tapahtuma kestää yhden kokonaisen päivän. Alue on maagisesti rajattu ja kerran sinne joutuva, ei voi sieltä poistua kunnes rituaali on ohitse. Rituaali alkaa veijareiden levittäytyessä tuolle rajatulle alueelle. Varmuutta siitä johtaako noita rituaaleja kukaan yksittäinen henkilö vai useampi veijari, vai toimivatko veijarit vain jonkinlaisen vaiston varassa, on epäselvää. Pian alkaa näyttää siltä että kyseessä olisivat jonkinlaiset kisat jossa veijarit ilmeisesti ottavat mittaa toisistaan. Ensimmäinen laji, jos näitä nyt lajeiksi voi kutsua, on tarkkuusammunta. Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole minkäänlaisesta jousipyssyllä maalitauluun ampumisesta tai vastaavasta. Tässä lajissa veijarit koittavat lingota itsensä - joko tarpeeksi joustavalla puulla tai tätä tarkoitusta varten rakennetulla lingolla – kymmenien metrien päässä sijaitsevaan pieneen heinäkasaan. Tämä vaikuttaa varsin hankalalta lajilta, sillä kovinkaan monet kisaavista veijareista eivät päädy heinäkasaan vaan joko mätkähtävät maahan jo paljon ennen heinäkasaa, tai lentävät komeassa kaaressa sen yli ja päätyvät mahdollisesti läheisyydessä olevan puun latvaan tai pellolle. Tämä ei kuitenkaan näytä häiritsevän veijareita tippaakaan. Toinen koitos tässä suuressa rituaalissa on syömiskilpailu. Veijarit ottavat mittaa toisistaan siinä kuka jaksaa syödä eniten siitä ruokamäärästä joka heille kuskataan. Voidaan sanoa että sitä ruokaa on paljon, vaikkakaan sen laatua tuskin kannattaa kehua. Niin sanotuksi voittajaksi tässä kisassa päätyy siis se, joka syö eniten, tässä tapauksessa yleensä veijari joka syö itsensä niin täyteen että oksentaa ja tämän jälkeen syö oman oksennuksensa ja vielä lisäksi mahdolliset kanssakilpailijoiden oksennukset. Seuraavana on vuorossa tasapainottelu. Tässä lajissa on tarkoituksena ylittää noin kahdenkymmenen metrin pituinen kuoppa joka on täynnä, no lantaa totta kai. Lannan alkuperää ei tiedetä, mutta luultavasti veijarit ovat sen itse kuoppaan vääntäneet, etenkin syömäkisan päätteeksi. Lannan lisäksi kuopassa on edellisestä lajista jääneitä ruoantähteitä. Lantakuopan yli kulkee ohut naru jota pitkin kuoppa on ylitettävä. Harva veijari kestää narulla ja monet putoavatkin höyryävään lantaan ja kömpivät siellä eteenpäin kuopan toiselle laidalle. Toiseksi viimeisenä lajina on kalataistelu. Veijarit näyttävät jokainen haalineen käsiinsä jos jonkinlaisen kalan. On suuria haukia ja lohia, on myös pieniä silakoita ja muikkuja. Lahna näyttää olevan myös melko yleinen litteän muotonsa takia. Kerran jonkun veijarin kerrotaan mätkineen muita suurella vasarahailla, mutta nämä ovat satunnaistapauksia. Uskomattomin sattuma kuitenkin oli kun joku veijari onnistui kutsumaan jostakin suuren valaan paikalle, joka sitten murskasi muutamia veijareita alleen. Valaat kuitenkin päätettiin kieltää koska veijarit eivät pitäneet niitä kaloina, vaan yhteisen pohdinnan tuloksena ne luettiin dinosauruksiksi. Itse lajin päämääränä on että veijarit ryhtyvät pieksämään toisiaan kaloilla, viimeinen pystyssä oleva veijari on lajin voittaja. Yleensä muutamat veijareista päätyvät syömään suurimman osan kaloista ennen kuin niillä päästään lyömään toisia. Rituaali huipentuu suureen juomakisaan, jossa tarkoituksena on juoda olutta, simaa ja siideriä niin paljon kuin vain veijarit pystyvät ja halutessaan veijarit pystyvät todellakin juomaan. Juopottelun yhteydessä tulee veijarien laulaa juomalauluja, mutta niiden tulee joka kerta olla uusia, joita ei vielä olla kuultu. Uudeksi lauluksi kelpaa kuitenkin myös jonkin vanha laulu väärinpäin laulettuna tai toisella kielellä tulkittuna. Esimerkiksi eräs veijari onnistui laulamaan erään perinteikkään sartarilaisen juomalaulun yökielellä ja muuttamaan itsensä valtavaksi toukaksi. Tätä viimeistä koitosta tuskin voidaan kutsua enää lajiksi, sillä kaikki veijarit ovat tässä kisassa aivan tukkihumalassa joten voittajaa on melkoisen vaikea selvittää. Rituaali päättyy seuraavana aamuna siihen, että voittaja, jos sellainen on, saa palkinnon. Palkinto on yleensä satunnainen esine, yleensä hyödytöntä ja arvotonta roinaa, mutta joskus se saattaa olla todella arvokaskin esine, niin kuin kerran kun paikalle sattuneet ohikulkijat saivat veijarinsa johdolla palkinnoksi WYI:n aikaisen ruukun. Palkintojenjakoseremonian jälkeen veijarit kerääntyvät jälleen tuon lantakasan, tai mikä se sattuukaan olemaan, ympärille katsomaan kuinka rituaali onnistui. Onnistuneen rituaalin merkki on se, että tuo kasa katoaa raikkaan naurun saattelemana ja veijarit lähtevät hymyillen pois alueelta. Epäonnistuneen rituaalin tietää siitä, että kasa häviää synkän huokauksen saattelemana. Epäonnistunut rituaali tietää ainakin jonkinlaista huonoa onnea Lohikäärmesolan heimoille ja klaaneille, kun taas onnistunut rituaali voi tuoda hyvinkin paljon hyvää onnea klaaneille. [i:64b43bfec7]Thordar Sarotarsson, Kotkanpesän tiedontemppeli 1615 A.A[/i:64b43bfec7]
Nysalor linkki 17. elokuuta 2007 kello 23.33
Nysalor 17. elokuuta 2007 kello 23.33 linkki Eurmalin kisat näyttävät entistä kiinnostavammilta! Yksi asia haraa pahasti vastaan: minusta ei käy mitenkään järkeen, että veijarit olisivat kieltäneet valaat pohdinnan päätteeksi. Se ei vain tunnu istuvan veijaruuden luonteeseen, joka ei sääntöjä kunnioita. Veijarien juomalaulujen pakonomaisuus myös vähän särähti. Minusta se olisi parempi, jos veijarit vain yksinkertaisesti laulaisivat ilman mitään pakkoa. Pari alaviiteideaa tuli mieleen tekstiä lukiessa. Entäpä jos veijarien suurella kalamäärällä on jotakin tekemistä HeroQuestin peruskirjassa olevan Fish Rain -skenaarion kalasateen kanssa? Oppinut Thordar Sarotarsson voisi ainakin laittaa sellaisen spekulaation alaviitteeksi. Entä mistä veijarit saavat kaiken sisään ahtamansa alkoholin? No tietysti taikuudella, Vedestä olueksi/simaksi/siideriksi! Siitäkin tämä sujuvan tyylin omaava oppinut voisi mainita alaviitteessä. Samalla tulisi hauska raamatullinen viite: ajatelkaapa, kuka siinä muuttaa veden viiniksi ja ketkäs tässä ovat toimijoina... :) No joo, tässä nyt jokunen idea, jotka juolahtivat mieleeni. Käytä Vesa niitä, jos tuntuvat hyviltä.
Vesa linkki 18. elokuuta 2007 kello 11.01
Vesa 18. elokuuta 2007 kello 11.01 linkki [b:da88cc65e0]Eurmalin kisat[/b:da88cc65e0] [i:da88cc65e0]"Kiitä onneasi jos et ole paikalla"[/i:da88cc65e0] -vanha sananlasku Eurmal ja veijarit, asiat joista monet eivät haluaisi välttämättä tietää yhtään enempää. Kuten lähes kaikilla Jumalilla, myös Eurmalilla on Suuri Pyhäpäivänsä (High Holy Day). Se milloin Eurmalin Suuri Pyhäpäivä on, ei kenellekään ole selvää. Tapahtuu vain niin, että jonakin satunnaisena päivänä, johonkin satunnaiseen paikkaan, vaikka sinun pellollesi, ilmestyy suuri kasa jotakin. Tämä jotakin on useimmiten ollut valtaisa kasa höyryävää lantaa, ihmisen tai eläimen. Lanta ei ole aina välttämättömyys, ainakin kerran tai ehkä useammankin, on kasa koostunut haisevista naudanraadoista. Kasan koostumuksella ei ole niinkään väliä, vaan sillä mitä se ylipäätään tekee jossakin satunnaisessa paikassa, vaikka siellä sinun pellollasi. On ilmeistä että kasalla on jotakin tekemistä Eurmalin ja yleensäkin veijareiden kanssa, sillä tovin jos toisenkin kuluttua alkaa kasan ympärille kerääntyä jos jonkinlaista väkeä, veijareita siis. Kasaa ei ole hyvä mennä siirtämään tai tuhoamaan, ellet halua huonoa onnea tulevaisuuteesi, tai hilpeitä veijareita raahaamaan sinua mukaan hullutteluihinsa. Tätä neuvoa on syytä noudattaa, olkoonkin että kyseinen kasa, sanotaan vaikka nyt sitä lantaa, lojuu keskellä peltoasi. Veijareiden lukumäärä kasan ympärillä kasvaa tiuhaan tahtiin ja voitte vain kuvitella sitä kauhistusta jota tällainen määrä veijareita herättää ulkopuolisissa. Kun veijareiden määrä on tarpeeksi suuri, alkaa itse rituaali, tai tässä tapauksessa voidaan kai puhu rituaaleista, sillä niitä on monia ja koko tapahtuma kestää yhden kokonaisen päivän. Alue on maagisesti rajattu ja kerran sinne joutuva, ei voi sieltä poistua kunnes rituaali on ohitse. Rituaali alkaa veijareiden levittäytyessä tuolle rajatulle alueelle. Varmuutta siitä johtaako noita rituaaleja kukaan yksittäinen henkilö vai useampi veijari, vai toimivatko veijarit vain jonkinlaisen vaiston varassa, on epäselvää. Pian alkaa näyttää siltä että kyseessä olisivat jonkinlaiset kisat jossa veijarit ilmeisesti ottavat mittaa toisistaan. Ensimmäinen laji, jos näitä nyt lajeiksi voi kutsua, on tarkkuusammunta. Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole minkäänlaisesta jousipyssyllä maalitauluun ampumisesta tai vastaavasta. Tässä lajissa veijarit koittavat lingota itsensä - joko tarpeeksi joustavalla puulla tai tätä tarkoitusta varten rakennetulla lingolla – kymmenien metrien päässä sijaitsevaan pieneen heinäkasaan. Tämä vaikuttaa varsin hankalalta lajilta, sillä kovinkaan monet kisaavista veijareista eivät päädy heinäkasaan vaan joko mätkähtävät maahan jo paljon ennen heinäkasaa, tai lentävät komeassa kaaressa sen yli ja päätyvät mahdollisesti läheisyydessä olevan puun latvaan tai pellolle. Tämä ei kuitenkaan näytä häiritsevän veijareita tippaakaan. Toinen koitos tässä suuressa rituaalissa on syömiskilpailu. Veijarit ottavat mittaa toisistaan siinä kuka jaksaa syödä eniten siitä ruokamäärästä joka heille kuskataan. Voidaan sanoa että sitä ruokaa on paljon, vaikkakaan sen laatua tuskin kannattaa kehua. Niin sanotuksi voittajaksi tässä kisassa päätyy siis se, joka syö eniten, tässä tapauksessa yleensä veijari joka syö itsensä niin täyteen että oksentaa ja tämän jälkeen syö oman oksennuksensa ja vielä lisäksi mahdolliset kanssakilpailijoiden oksennukset. Seuraavana on vuorossa tasapainottelu. Tässä lajissa on tarkoituksena ylittää noin kahdenkymmenen metrin pituinen kuoppa joka on täynnä, no lantaa totta kai. Lannan alkuperää ei tiedetä, mutta luultavasti veijarit ovat sen itse kuoppaan vääntäneet, etenkin syömäkisan päätteeksi. Lannan lisäksi kuopassa on edellisestä lajista jääneitä ruoantähteitä. Lantakuopan yli kulkee ohut naru jota pitkin kuoppa on ylitettävä. Harva veijari kestää narulla ja monet putoavatkin höyryävään lantaan ja kömpivät siellä eteenpäin kuopan toiselle laidalle. Toiseksi viimeisenä lajina on kalataistelu. Veijarit näyttävät jokainen haalineen käsiinsä jos jonkinlaisen kalan. On suuria haukia ja lohia, on myös pieniä silakoita ja muikkuja. Lahnat sekä ruijanpallakset näyttävät olevan myös melko yleisiä litteän muotonsa takia. Kerran jonkun veijarin kerrotaan mätkineen muita suurella vasarahailla, mutta nämä ovat satunnaistapauksia. Uskomattomin sattuma kuitenkin oli kun joku veijari onnistui kutsumaan jostakin suuren valaan paikalle, joka sitten murskasi muutamia veijareita alleen. Valaat ovat kuitenkin erittäin harvinaisia tässä lajissa. Itse lajin päämääränä on että veijarit ryhtyvät pieksämään toisiaan kaloilla, viimeinen pystyssä oleva veijari on lajin voittaja. Yleensä muutamat veijareista päätyvät syömään suurimman osan kaloista ennen kuin niillä päästään lyömään toisia. Rituaali huipentuu suureen juomakisaan, jossa tarkoituksena on juoda olutta, simaa ja siideriä niin paljon kuin vain veijarit pystyvät ja halutessaan veijarit pystyvät todellakin juomaan. Juopottelun yhteydessä tulee veijarien laulaa juomalauluja. Lauluja on jos jonkinlaista, uusia lurituksia sekä vanhoja, lauluja joilla ei ole päätä eikä häntää, lauluja väärinpäin laulettuna ja lauluja muilla kielillä. Esimerkiksi eräs veijari onnistui laulamaan erään perinteikkään sartarilaisen juomalaulun yökielellä ja muuttamaan itsensä valtavaksi toukaksi. Tätä viimeistä koitosta tuskin voidaan kutsua enää lajiksi, sillä kaikki veijarit ovat tässä kisassa aivan tukkihumalassa joten voittajaa on melkoisen vaikea selvittää. Rituaali päättyy seuraavana aamuna siihen, että voittaja, jos sellainen on, saa palkinnon. Palkinto on yleensä satunnainen esine, yleensä hyödytöntä ja arvotonta roinaa, mutta joskus se saattaa olla todella arvokaskin esine, niin kuin kerran kun paikalle sattuneet ohikulkijat saivat veijarinsa johdolla palkinnoksi WYI:n aikaisen ruukun. Palkintojenjakoseremonian jälkeen veijarit kerääntyvät jälleen tuon lantakasan, tai mikä se sattuukaan olemaan, ympärille katsomaan kuinka rituaali onnistui. Onnistuneen rituaalin merkki on se, että tuo kasa katoaa raikkaan naurun saattelemana ja veijarit lähtevät hymyillen pois alueelta. Epäonnistuneen rituaalin tietää siitä, että kasa häviää synkän huokauksen saattelemana. Epäonnistunut rituaali tietää ainakin jonkinlaista huonoa onnea Lohikäärmesolan heimoille ja klaaneille, kun taas onnistunut rituaali voi tuoda hyvinkin paljon hyvää onnea klaaneille. [i:da88cc65e0]Thordar Sarotarsson, Kotkanpesän tiedontemppeli 1615 A.A[/i:da88cc65e0] Noniin, tekstiä on taasen muokkailtu Nysalorin ideoiden pohjalta. Tuosta Fish Rain -skenaariosta minulla ei ole minkäänlaista tietoa joten minun on hankala sitä sovitella tekstiin alaviitteeksi. Nysalor voit sovittaa sen kyllä tekstiin jos se mielestäsi olisi hyvä lisä. Jokohan tämä kohta alkaisi olemaan siinä kunnossa että se voitaisiin toimittaa kääntöön?
Garrik linkki 18. elokuuta 2007 kello 20.44
Garrik 18. elokuuta 2007 kello 20.44 linkki Nipotinipoti: Viidennen kappaleen toka virke on solmussa itsensä kanssa: [quote:0d0dbbf3d2]Varmuutta siitä johtaako noita rituaaleja kukaan yksittäinen henkilö vai useampi veijari, vai toimivatko veijarit vain jonkinlaisen vaiston varassa, on epäselvää.[/quote:0d0dbbf3d2] Sitten pari omaa ideaani. Nämä ovat lähinnä tapoja, joilla itse voisin hyödyntää pelissä näitä Eurmalin kisoja: 1) Kyseessä on riitti, ja riitit ovat jumalallista alkuperää. Jotkut veijarit saattavat oikeasti lähteä jumalansa jalanjäljille tässä riitissä. Jos klaani kaipaa onnea ja on todella epätoivoinen, se voi päättää tukea oman veijarinsa sankarimatkaa, eli pyrkiä auttamaan oman veijarinsa kilvan voittoon. Kunnon klaanipäällikkö voi sitten yrittää ottaa veijarin hankkiman taikakalun omaan käyttöönsä, "talteen". 2) Kyseessä on suuri versio eurmalien harrastamasta illuusiosta. Illuusion alla saattaa oikeasti tapahtua jotakin muuta. Lunarin kieltämiä orlanthiriittejä? Pahojen jumalien palvontaa? Salaisen neuvoston kokoontuminen? En tiedä, voiko noita ideoita mitenkään käyttää. Ehkä ne voi heittää jutun loppuun tai marginaaliin tuollaisinaan - jos vesalle vain sopii. -G
Vesa linkki 18. elokuuta 2007 kello 20.51
Vesa 18. elokuuta 2007 kello 20.51 linkki Koitan vielä katsella tekstiä huomenna päivällä. Huomenna tyrkkään sitten nuo molemmat tekstit, tämän ja Gahijin polun kääntöön. Sen jälkeen luultavasti joudun pitämään noin viikon tauon lehden teosta tenttikiireiden takia. En kokonaan jätä projektia viikoksi, mutta en kykene kovinkaan aktiivisesti varmaankaan toimimaan tulevalla viikolla projektin hyväksi mutta olemmehan saaneet sen nyt todella hyvälle mallille minun mielestäni.
Nysalor linkki 18. elokuuta 2007 kello 23.11
Nysalor 18. elokuuta 2007 kello 23.11 linkki Vesan pyynnöstä rustasin pari mahdollista kirjoittajan alaviitettä, jotka voisi lisätä tekstiin tässä muodossa tai muunneltuina, mikäli siltä tuntuu. HeroQuestin lukeneet saattavat yhdistää ensimmäisen viittauksen tuttuun skenaarioon. Jos alaviitteitä käytetään, kannattaa laittaa numeroviittaukset sopivaan kohtaan tekstissä. [1] Kerrotaan, että pohjoisessa on koettu outo maaginen ilmiö, jonka aikana taivaalta satoi kalaa. Ilmiöllä saattaa olla jotakin tekemistä sen kanssa, että veijarit saavat kasaan suuren määrän erilaisia kaloja. [2] On arvoitus, mistä veijarit saavat kaikki alkoholijuomansa. Teoriani mukaan he valmistavat juomansa voimakkaalla veijaritaikuudella muuttaen veden alkoholiksi.
Garrik linkki 23. elokuuta 2007 kello 11.44
Garrik 23. elokuuta 2007 kello 11.44 linkki [b:5c6e9d2766]Vesa kirjoitti:[/b:5c6e9d2766] [quote:5c6e9d2766]Eurmalin kisojen suhteen olenkin ajatellut lähinnä sen liittämistä Garrikin orlanthitekstien yhteyteen jotenkin.[/quote:5c6e9d2766] Miten? Pitäisiköhän tästä keskustella, vai noinko vain se sinne laitetaan? Minun on vaikea nähdä, miten Eurmalin kisat liittyvät siihen skeneen, jota olen Far Placeen kirjoittanut. Tämä liittyy taas suoraan siihen, mitä Eetu kirjoitti: kisoilla ei ole myyttistä perustelua. Ruvetaanko siis keksimään - noiden Eetun ideoiden pohjalta - mitkä myytit Eurmalin kisoissa ovat läsnä ja miten? Kampanjassamme Garrikin klaanin Eurmalilla on ollut rooli klaanin "tappioiden nielijänä" sekä henkilönä, jonka klaani on saattanut lähettää "keskustelemaan" lunarilaisten virkamiesten kanssa Solfint-joen kahlaamoille. Siitä on seurannut sekä hyviä että pahoja asioita. Pahat asiat ovat olleet tietenkin Eurmalin syytä, ja hän on saanut niistä kuulla. Swigelin klaanin Eurmal puolestaan on karkotettu pois klaanin mailta. Swigelin klaani on Elmal-klaani, ja perustelut Eurmalin karkoitukselle kumpuavat tästä: Elmal hallitsee, kun Orlanth on poissa, ja Orlanth on poissa, koska on alamaailmassa palauttamassa maailmanjärjestystä, ja Eurmalin pitäisi olla siellä hänen kanssaan. Eurmalin ei siis pitäisi olla täällä, ja itseasiassa on suorastaan huono juttu, jos hän on täällä eikä "siellä missä Orlanth on". Tästä kumpuaa Swigel-klaanin näkemys Eurmaleiden paikasta yhteiskunnassa, ja laajemmin pelinäkemyksemme siitä, mikä on Elmalin ja Eurmalin suhde Elmal-klaaneissa. Vesa, osaatko sanoa, sopisivatko Eurmalin kisat jollakin tavalla jompaan kumpaan näistä klaaneista? Miten ne sopisivat? -G
Vesa linkki 25. elokuuta 2007 kello 10.05
Vesa 25. elokuuta 2007 kello 10.05 linkki [quote:85ed460eee="Garrik"] Miten? Pitäisiköhän tästä keskustella, vai noinko vain se sinne laitetaan? Minun on vaikea nähdä, miten Eurmalin kisat liittyvät siihen skeneen, jota olen Far Placeen kirjoittanut. Tämä liittyy taas suoraan siihen, mitä Eetu kirjoitti: kisoilla ei ole myyttistä perustelua. Ruvetaanko siis keksimään - noiden Eetun ideoiden pohjalta - mitkä myytit Eurmalin kisoissa ovat läsnä ja miten? Kampanjassamme Garrikin klaanin Eurmalilla on ollut rooli klaanin "tappioiden nielijänä" sekä henkilönä, jonka klaani on saattanut lähettää "keskustelemaan" lunarilaisten virkamiesten kanssa Solfint-joen kahlaamoille. Siitä on seurannut sekä hyviä että pahoja asioita. Pahat asiat ovat olleet tietenkin Eurmalin syytä, ja hän on saanut niistä kuulla. Swigelin klaanin Eurmal puolestaan on karkotettu pois klaanin mailta. Swigelin klaani on Elmal-klaani, ja perustelut Eurmalin karkoitukselle kumpuavat tästä: Elmal hallitsee, kun Orlanth on poissa, ja Orlanth on poissa, koska on alamaailmassa palauttamassa maailmanjärjestystä, ja Eurmalin pitäisi olla siellä hänen kanssaan. Eurmalin ei siis pitäisi olla täällä, ja itseasiassa on suorastaan huono juttu, jos hän on täällä eikä "siellä missä Orlanth on". Tästä kumpuaa Swigel-klaanin näkemys Eurmaleiden paikasta yhteiskunnassa, ja laajemmin pelinäkemyksemme siitä, mikä on Elmalin ja Eurmalin suhde Elmal-klaaneissa. Vesa, osaatko sanoa, sopisivatko Eurmalin kisat jollakin tavalla jompaan kumpaan näistä klaaneista? Miten ne sopisivat? -G[/quote:85ed460eee] Tarkastelen asiaa jahka saan tuon maanantain tentin alta pois ja voin taas vähän enemmän uhrata aikaa lehtiprojektille. Jos sinulla Garrik on mielessäsi jotain ideoita kuinka tekstiä muokkaa ja sovittelee että siitä saataisiin sopivainen sinun artikkeliesi rinnalle, vaikka humiksen ideoiden pohjalta. Nyt kun näyttää siltä että juttuja lehteen alkaa olemaan jo ihan hyvin, niin tätäkään artikkelia ei välttämättä enää tarvita. Yhdessä vaiheessa ajattelin sen jonkinlaiseksi sivun täytteeksi, humoristiseksi loppukevennykseksi jos näyttäisi siltä että tarvittaisiin sivujen täytettä. Katsotaan nyt mitä tästä saamme aikaan.
Garrik linkki 25. elokuuta 2007 kello 12.51
Garrik 25. elokuuta 2007 kello 12.51 linkki [b:aa21e4be7c]Vesa:[/b:aa21e4be7c] [quote:aa21e4be7c]Tarkastelen asiaa jahka saan tuon maanantain tentin alta pois ja voin taas vähän enemmän uhrata aikaa lehtiprojektille.[/quote:aa21e4be7c] First things first. Onnea tenttiin! :) [quote:aa21e4be7c]Jos sinulla Garrik on mielessäsi jotain ideoita kuinka tekstiä muokkaa ja sovittelee että siitä saataisiin sopivainen sinun artikkeliesi rinnalle, vaikka humiksen ideoiden pohjalta.[/quote:aa21e4be7c] Humiksen ideoiden pohjalta tulee mieleen vaikka mitä. :) Mulla vaan alkaa olla niin paljon juttuja ja osittaisia kirjoitusvastuita vireillä, etten tiedä, miten ehdin. Ja koska juttu kuitenkin on sinun käsialaasi, arvostaisin, jos valitsisit sen suunnan, johon haluat juttua viedä. Noiden kahden edellisen klaanin lisäksi Eurmalin kisat voisi sijoittaa myös klaanien ulkopuolelle... Klaanithan ovat vasta seudulle asettuneet, joten kisoilla voi olla paikallisesti klaaneja kaukaisempi historia. Kisat voivat olla kaikille klaaneille outo ja pelottava juttu. [b:aa21e4be7c]Idea aivan hatusta:[/b:aa21e4be7c] naitetaan Eurmalin kisat ja Lohkäärmeet/Wyrmin ystävien keisarikunta. Näin kisat olisivat osa jotakin paljon nykyistä orlanthi-skeneä vanhempi juttu, ja monellakin tavalla tabu orlantheille. Samalla ne toisivat esiin jotakin Far Placen myyttisestä menneisyydestä. Samalla voisimme sanoa jotakin Eurmalin suhteesta drakonisuuteen. Minun Gloranthassani drakoliskojen riitit näyttävät ihmisistä yleensä ihan käsittämättömiltä, ja niiden päämäärät (mikäli kukaan niitä tajuaa) yhtä käsittämättömiltä. Tämänkaltainen vieraus voisi selittää Eurmalin kisojen irrallisuuden perus-orlanthiskenestä. Eurmalin kisat voisivat näyttää aivan älyttömiltä, Eurmalit itse naurettavilta, koko homma käsittämättömältä, ja silti kaikella saattaisi olla tarkoitus - jota Eurmalit itsekään eivät ymmärrä. Tämähän olisi kait aika lailla Eurmalin luonteenseenkin sopivaa? -G
humis linkki 25. elokuuta 2007 kello 13.23
humis 25. elokuuta 2007 kello 13.23 linkki Hyvä hattu, Ilkka :). Tosin tämä vaatisi varmaankin aika paljon uudelleenkirjoitusta lajeihin ja tulkintaan. Lajien pitäisi olla päättömiä, mutta sellaisia että niiden alkuperäisversiot ovat edistäneet jotakin drakonista periaatetta. Esim. tyyliin "Tässä kisassa eurmaleiden pitää mahdollisimman nopeasti täyttää mahdollisimman monta kolpakkoa oluella, rakentaa niistä mahdollisimman korkea torni, ja sortua sen päältä mahdollisimman komeasti" - alunperin: "Tässä harjoitteessa on kyse sen ymmärtämisestä, että jumalille uhraaminen on lopunperin tyhjää, ellei samalla ymmärrä tyhjyyden kauneutta. Munkkiharjoittelijan on tässä harjoitteessa kunnioitettavia jumalia rakentamalla taivaaseen asti kurkottava uhriviiniastiatorni. Tornia jatketaan huomattavasti tavallista korkeammalle korkeamman pyhän saavuttamiseksi. Kun maallinen kyky lopulta väistämättä pettää ja torni sortuu, on munkkikokelaan kysyttäessä todistettava ymmärtäneensä kaksi asiaa: 1) uhrauksen tie ei pyhyyden lisääntyessäkään vie korkeimpaan ymmärrykseen ja 2) uhraus ei silti ole turhaa, jos ymmärtää tyhjyyden kauneuden (=hartaasti rakennetun tornin kaatumisen ja murentumisen, uhriviinin maahan valumisen kauneuden). Alkuperäisissä kisoissa voittaja on tietysti ollut se tyyppi joka ei kilpaile mutta voittaa silti. om.
Garrik linkki 25. elokuuta 2007 kello 21.54
Garrik 25. elokuuta 2007 kello 21.54 linkki Jos sen voi selittää, sitä ei ole ymmärtänyt. Eetu, matkaa on vielä kuljettavana. :wink: :P No joo... Ideoita Eurmalin ja drakonisuuden yhteyksiin? Miksi juuri Eurmal olisi jatkanut tätä traditiota? Miten Eurmal itse sen ymmärtää (jos ymmärtää)? Jne. :) -G
Bellad linkki 26. elokuuta 2007 kello 4.08
Bellad 26. elokuuta 2007 kello 4.08 linkki [quote:75e07afb36="Garrik"]Jos sen voi selittää, sitä ei ole ymmärtänyt. Eetu, matkaa on vielä kuljettavana. :wink: :P No joo... Ideoita Eurmalin ja drakonisuuden yhteyksiin? Miksi juuri Eurmal olisi jatkanut tätä traditiota? Miten Eurmal itse sen ymmärtää (jos ymmärtää)? Jne. :) -G[/quote:75e07afb36] Harva pääni ei saa kuin ajatelman tapaisen siitä, että Eurmalilaiset ovat alunpitäen yrittäneet matkia illanvietoissaan tms drakonilaisten outoja rituaaleja huvittaakseen niistä hassuimmilla tavallista kansaa, ja siksikin on joitakin alkuperäisrituaalien asioita jätetty pois (ihan käytännönkin syistä) ja jotain tullut tilalle, ja ajan kanssa on kisailun muodot ja lajit vaihtuneet kun eurmalit ovat sekaantuneet keskenään ja liikkuneet paikasta toiseen. Tälläisen drakonilaisuuteen viittaavan asian itse toisin pelissä esille kertomalla, että kyseisen kisan jokin piirre on tiettävästi ollut jossakin viimeaikoinakin nähdyssä tai muutoin talteen kirjatussa drakonilaisessa rituaalissa tms. näin ollen jäisikin sitten itse kunkin itsenä päätettäväksi, onko eurmaleilla ollut yhteyksiä drakonilaisiin, vai onko eurmalit vain alkaneet pitämään näitä pilkkanaan tms. ja se taas, voiko ymmärtää ymmärtämätöntä, jota on ymmärrettävistä syistä muunnettu, onkin jo toinen asia.
Vesa linkki 27. elokuuta 2007 kello 14.16
Vesa 27. elokuuta 2007 kello 14.16 linkki Hmm, täytyy syvällisemmin miettiäkin tuota drakonista yhteyttä kuinka se olisi loogisinta toteuttaa. Olisiko siinä mitään itua että kisoja järjestetään ihan vain siitä syystä että Eurmal koki WYI:n rituaalit jotenkin hauskoiksi? Kalataisteluhan viittaa juurikin lohikäärmeisiin koska kaloilla ja lohikäärmeillä on suomut. Se mitä tuohon WYI:n artefaktiin palkintona tulee, niin se tapahtui meillä juuri eräässä pelissä, mutten ollut sille niinkään mitään pohjaa miettinyt miksi sieltä sellainen tulee. Liekkö sitten pelaajien hyvää tuuria, koska sieltä voisi kuvitella yhtä hyvin voittavansa kourallisen ilmaa tai vanhan sukan tai ihan mitä vaan. Olisiko taas liian perinteistä että kisat ovat tosiaankin vain veijarien suuri pyhä riitti Eurmalille ja kaikki lähistön klaanit pyrkivätkin lähettämään oman veijarinsa noihin kisoihin ja voittaneen veijarin klaanille tulisi sitten vuodeksi eteen päin hyvää tuuria, klaanin magia vahvistuisi tai vastaavaa?
Garrik linkki 27. elokuuta 2007 kello 15.03
Garrik 27. elokuuta 2007 kello 15.03 linkki Moi Vesa, Kaikki mun heittämät ideat liittyvät pyrkimykseeni istuttaa Eurmalin kisat jotenkin siihen skeneen, jota olen itäiseen Far Placeen ajatellut. Drakoninen yhteys on yhtä paljon läppä kuin yritys heittää kisat skenen kannalta kiehtovaan valokeilaan. ;) Ks. myös viestini täss ketjussa 18.08.2007 klo 22:44. Mitäs näistä pointeista tuumaat? "Ihan vain hauskoina kisoina" noi Eurmalin kisat voisivat olla melkein minkä tahansa ördäävään porukan itseironista pissakakka-huumoria. Jonkun muun mailla toki. [quote:5265bfaba4]Kalataisteluhan viittaa juurikin lohikäärmeisiin koska kaloilla ja lohikäärmeillä on suomut.[/quote:5265bfaba4] Mitenkä tän sais myyttisesti mielenkiintoa herättävällä tavalla mukaan tuohon kuvaukseen? [quote:5265bfaba4]Olisiko taas liian perinteistä että kisat ovat tosiaankin vain veijarien suuri pyhä riitti Eurmalille ja kaikki lähistön klaanit pyrkivätkin lähettämään oman veijarinsa noihin kisoihin ja voittaneen veijarin klaanille tulisi sitten vuodeksi eteen päin hyvää tuuria, klaanin magia vahvistuisi tai vastaavaa?[/quote:5265bfaba4] Mun mielestäni tähän on jo tullut hyvää problematisaatiota aiemmin: onko Eurmal näin ennakoitava, toistuvatko hänen riittinsä samanlaisina? Ja jos klaanit [i:5265bfaba4]lähettävät[/i:5265bfaba4]Eurmalinsa, eivätkö he silloin myös tue tämän onnistumista? Onko kyseessä siis Eurmalien sankarimatka voittamaan myyttisiä bileitä? Onko pellon laidalla eri klaanien väkeä kannustamassa omaa Eurmaliaan? Kyse ei ole siis liiallisesta perinteisyydestä, vaan sen selittämisestä, [i:5265bfaba4]miksi näin[/i:5265bfaba4]. Mistä kisoissa on kyse, muusta kuin ördäämisestä? Mun mielestäni Eurmal ei ole vain ördäävä hassuttelija. Eurmal voi olla pelottava ja vaikkapa traaginen, ja hänen kauttaan voidaan tuoda välähdyksiä koko kulttuurin kannalta mielenkiintoisiin asioihin, varsinkin liminaalitiloihin, eli perinnäisen ja tabuksi/vieraaksi koetun rajapintaan. Absurdius on ok, kunhan se kudotaan osaksi maailmaa, eli rinnastetaan siihen, mikä ei ole absurdia. Irrallinen absurdius lakkaa olemasta absurdia. [quote:5265bfaba4="Bellad"]Tälläisen drakonilaisuuteen viittaavan asian itse toisin pelissä esille kertomalla, että kyseisen kisan jokin piirre on tiettävästi ollut jossakin viimeaikoinakin nähdyssä tai muutoin talteen kirjatussa drakonilaisessa rituaalissa tms. näin ollen jäisikin sitten itse kunkin itsenä päätettäväksi, onko eurmaleilla ollut yhteyksiä drakonilaisiin, vai onko eurmalit vain alkaneet pitämään näitä pilkkanaan tms.[/quote:5265bfaba4] Hyvä ajatus. :) Jutunhan on kuitenkin kirjoittanut ulkopuolinen tarkkailija, joka luultavasti on koettanut dokumentoinnin lisäksi tajuta, mistä on kyse. Rinnastukset voisivat olla hauska tapa syöttää vihjeitä ja ideoita lukijalle, tehdä tekstistä merkityksellisempi. -G
Vesa linkki 27. elokuuta 2007 kello 16.49
Vesa 27. elokuuta 2007 kello 16.49 linkki Eurmal hävisi myyttisinä aikoina jonkun vedon/kamppailun. Kelle? Lohikäärmeille? Eurmal "meni sekaisin" tappiosta, nyt hän pakonomaisesti "toistaa" noita kisoja joka vuosi epäsäännöllisen säännöllisesti vääristäen kaiken kisoissa todella tapahtuneen. Lajeilla on ollut myyttisinä aikoina aivan toinen muoto, mutta Eurmal on ne tarkoituksella vääristänyt. Kisat ovatkin Eurmalin silkkaa pilaa noista myyttisistä kisoista joissa hän koki tappion. Voisiko siis kyseessä siis ollakin jonkinsortin Eurmalin lepyttelypalvontaa? No tällainen ihan hetkellinen "oivallus" tämän suhteen tuli, joten miltä ideat vaikuttaa?