|
Zero
linkki
19. maaliskuuta 2007 kello 12.51
|
|
Zero
19. maaliskuuta 2007 kello 12.51
linkki
|
Omalta ollut hieman mietinnän alla, jos viittis käyttää kirjallisuutta apuna... Eli ottaisi kohtauksia fantasia kirjallisuudesta ja peluuttaisi niitä pelaajille, kun kerta iskeny silmiin sellasia hyviä kohtauksia mitkä sopisi erittäin sulavasti moneen tilanteeseen. Ottaakseni esim. R.A. Salvatoren kirjat, miksei Ed Greenwoodinkin jne. jne. (Mahdollisuuksia on rajattomasti)
Voisin kuitenkin todeta jo kerran käyttäneeni nimeltä mainitsemattoman kirjailijan kirjasta erästä kohtaa pienoisessa skenussa, mutta siihen se on sitten tyssännyt. Kertokaapaha mitä mieltä itse olette eli onko tämä:
"Moraalisesti" oikein?
Oletteko itse käyttäneet kirjallisuutta esim. soveltaneet jotain kohtausta tjms.?
vai...
Kunnioitatteko omasta päästä hakattua tietoutta? :)
|
|
Bellad
linkki
19. maaliskuuta 2007 kello 12.58
|
|
Bellad
19. maaliskuuta 2007 kello 12.58
linkki
|
kyllähän monet tekee niin, että ne peluuttaa kirjoja tai elokuvia, mutta silloin on monien mielestä ollut hyvä etukäteen kertoa pelaajille, että tarkoitus pelata jokin prescriptattu tarina.
Prescriptaus voi tuntua mielekkäämmältä, jos tietää että se on sitä.
Itse en ole koskaan mitään kokonaisuutta yrittänytkään peluuttaa, mutta kyllähän noita yksittäisiä hahmoja, tapahtumapaikkoja, tapahtumia, nimiä jne jne jne on monesti esiintynyt monissa peleissä.
Itse tosin pyrin siihen, että mikään ei olisi liian selkeästi mistään ripattua, ellei se sitten ole esim tunnelmaa luovaa (esim Keskimassa tolkienlainaukset jne)
|
|
jollybee
linkki
19. maaliskuuta 2007 kello 13.58
|
|
jollybee
19. maaliskuuta 2007 kello 13.58
linkki
|
Jostainhan niitä ideoita pitää varastaa, mitään täysin uutta ja originaalia on tässä maailmanvaiheessa enää vaikea keksiä.
Leffoista, kirjoista ja sarjakuvista tulee kaikista haettua ideoita seikkailuihin,mutta ihan kokonaista juonta en oo vielä varastanut tähän mennessä.Vois olla kyllä mielenkiintoinen idea kokeillakin,ei vaan äkkiä tuu mieleen jotain tiettyä jonka vetäis,mutta täytyy pistää tuumintaan.
|
|
AtukkA
linkki
20. maaliskuuta 2007 kello 12.20
|
|
AtukkA
20. maaliskuuta 2007 kello 12.20
linkki
|
En tiedä teistä, mutta aina kun katselen jotain vähän vakavampa telkkari sarjaa tai elokuvaa tai lukiessani, alan miettimään että mitenköhän tämä juoni ja koko hoito oikeastaan toimisi roolipelissä. Sitten mietin yleensä heti perään että toimisiko peli meidän porukallamme. Yleensä päädyn tulokseen että ei toimisi... Joskus olen kuitenkin päässyt tulokseen että aika siistiä tämä voisi toimiakin, mutten silti ole ikinä ottanut vaikutteita mistään ainakaan tietoisesti.
|
|
juhanstein
linkki
20. maaliskuuta 2007 kello 14.20
|
|
juhanstein
20. maaliskuuta 2007 kello 14.20
linkki
|
Mielestäni kohtauksia voi otta kirjoista sekä leffoista, mutta silti ei mistään todella kuuluisasta kirjasta minkä kaikki on jo aivan varmaan lukenut koska kommenteja niiku ¨täähän on siitä kijasta¨ ei varmaan olisi kovin kiva saada PJ:na. Mutta jos tekee muutosta niin ettei sitä huomaa niin sillon ihan hyväksyttävää
|
|
Bellad
linkki
20. maaliskuuta 2007 kello 14.39
|
|
Bellad
20. maaliskuuta 2007 kello 14.39
linkki
|
Tossa juttelin yhen nettinickin kanssa, joka aina vähän väliä pelaajiensa kanssa pelaa läpi jonkin elokuvan. Siis pelikertaan valmistaudutaan joko katselemalla yhdessä elokuva, tai sitten kaikki katselee sen itsekseen, ja sitten pelaajat tekee hahmon, joka on joko joku maincharacter elokuvasta, tai sitten jokin joka ei liity originaaliin juoneen mitenkään.
Sitten elokuvasta pelataan oma mukaileva versio, eli perus juoni ainakin alkaa kuten elokuvassa, hahmojen motiivit ja taustat on kuten elokuvassa, mutta siten musta hevonen (tai monikossa) tuovat soppaan jotain uutta, eikä juoni todennäköisesti loppuun asti kestä elokuvan mukaisena, mutta kuulemma joskus käy vahingossakin niin että melko lähellä elokuvaa pysytään.
Tuossa tätä asiaa enemmän mietittyäni huomasin, että kyllähän sitä on omassakin porukassa ollut puhetta, että mm. ROME tv-sarjan mukaisia pelejä yritettäisiin pelata, ja on niistä jonkin verran ideoitakin lainailtu, samoin on monesti jotain kirjaa tai elokuvaa katsoessa, ja joskus jopa vanhoja seikakilupelejä pelatessa jokin pieni kohtaus, tai suuremman juonen idea tarttunut mieleen, ja se on jossain määrin nähty peleissäkin.
Harvoin kuitenkin tietoisesti kaappaan ideoita, mutta joskus sitä on ihan tullut kirjattua jotain peliä/elokuvaa/kirjaa edetessä niitä ajatuksia joita sitten peliin yrittää ujuttaa.
Ja kyllä joskus tuli tehtyä niinkin, että piirsin päästäni kartan, ja sepostelin juonta ja taustaa, kun sitten jossain vaiheessa yks pelaajista kyllästy, kun sen mielestä homma oli Akuankan taskukirjasta "Joron Jäljillä", ja kieltämäti, noin 99,9% oli siihen mennessä kaikki mennytkin sen tarinan mukaan. olin teoksen lukenut jokin viikko takaperin, ja alitajuntani minua sitten kiusasi.
|
|
Fharlanghn
linkki
29. maaliskuuta 2007 kello 17.44
|
|
Fharlanghn
29. maaliskuuta 2007 kello 17.44
linkki
|
En muista suoraan juonta ripanneeni kirjoista, vaikka varmasti oon niin (tietämättäni) tehnyt.
Sen sijaan henkilöitä (eri nimillä), paikkoja, jne. oon poiminut peleihin mukaan paljonkin. Kaikista eniten vaikutteita oon imenyt Glen Cookin [b:05e0e3e885]Black Company[/b:05e0e3e885] -kirjoista yhteen D&D-kampanjaan. Samoin Robert E Howard (Conan) ja Clark Ashton Smith (Hyperboria) on vaikuttaneet fantasiapelinvetotyyliin. Lovecraftia on mukana muuallakin kuin Cthulhussa. Tolkienia koitan jostain syystä välttää muualla kuin Keski-Maassa.
Ilmeisesti Black Company -kirjoille on sittemmin tehty myös oma roolipelinsä.
F
|