|
newsalor
27. helmikuuta 2007 kello 17.38
linkki
|
Kävin [url=http://www.iicon.org/]Iicon 2007[/url] -tapahtumassa ja tässä on minun tarinani.
Lähdimme perjantaina Oulusta kolmen jälkeen liikenteeseen neljän hengen timanttisella tiimillä. Me kaikki olimme ohjelmanjärjestäjiä ja Kemppi oli conijumala. On muuten edelleen.
Iiconin organisaatio oli tarjoutunut maksamaan matkamme, mutta meillä oli jo rahoittaja takanamme - Oulun Yliopisto. Reilua Iiconin väeltä jokatapauksessa.
Metka sujui ainakin minun kohdallani nopeasti, sillä vaikka takapenkkiläiset eivät jakaneetkaan innostustani israelilaiseen konemusiikkiin, niin keskustelumme Pekon kanssa kyllä jaksoi viihdyttää matkan ajan. Kehittelimme siinä mm. yhden surrealistisen larpin ja juttelimme Knudepunktista.
Kemppi veti kamaa koko matkan. Hänellä oli kuume päälle. Illan aikana meni strepsilssiä, jotain vitamiinimönjää ja muita lääkkeitä. Sillä cocktaililla olisi saanut yskivän moottorinkin taas hurisemaan rauhallisesti. Hän oli kuitenkin luvannut puhua paikanpäällä. Tätä on omistautuneisuus.
Saavuimme siis perille perjantaina ja puolet seurueestamme jäi Iisalmeen. Minä ja Pekko jatkoimme Sonkajärvelle, Tuovisten datsalle. Siellä meitä odotti tutkimusmatka paikalliseen ruokakulttuuriin (lue: Lidlin ruokiin), pelikeskustelut, sauna ja roolipelit. Conimme alkoi hyvissä ajoin. Ruoka oli maittoi, saunankivet sihisivät ja seura oli hyvää. Intouduimme yön pikkutunneilla sitten testaamaan ensi Roolipelaajassa ilmestyvää Zombie-peliä, joka toimi kellonajan huomioon ottaen ihan hyvin, vaikka Pekko ja Eero äityivätkin pelikerran päätteeksi väittelemään draaman luonteesta.
Aamulla piti herätä ajoissa laittamaan auto roikkaan. Törstaiyön openoffice-esityksen luomismaratooni, perjantain työpäivä, pitkä ajomatka ja pari tuntia unta olivat tehneet tehtävänsä. Olin kuollut ja noussut ylös.
Ajoimme takaisin Iisalmeen mukanamme Games Workshopin virallinen pikku-ukko-edustaja.
Olimme edellisiltana olleet ihmeissämme miksi Pekon luento oli siirretty alkamaan aamulla klo 9. Miksi sille oli varattu kolmen tunnin maratooni yhden tunnin sijaan? Joku huusi Iisalmen kirkontornissa: "Onko tässä mitään järkeä?"
Iiconin ovet aukenivat klo 9. Luennolla ei ollut juuri ketään. Äidinkielenluokkassa kaikui. Pekko veti kumminkin rautaisen setin kerronnallisista peleistä.
[b:217fbc9ced][i:217fbc9ced]"Orlanth[/i:217fbc9ced], auta minua. Olen väsynyt ja vihainen."[/b:217fbc9ced]
Iisalmen Lyseo oli hauska paikka. Sen lattioihin oli kirjailtu okkulttisia symboleja mukaanlukien kakkoskerroksen valtavat hakaristit, joita kalmanvihertävä maalaus jostain entisestä johtajaopettajattaresta valvoi. Siistit kierreportaat veivät anime-/ohjelmasalin vierestä pikku-ukko&lautapelisaliin.
Eilisen päivän zombie-roolipelisessio tuli mieleeni käytävillä seisoskelevista ja vaeltelevista cosplayaajista. Myöhemmin Kemppi valaisi minua ja ymmärsin, että itseasiassa he kaikki touhusivat koko ajan jotain, joka on itseasiassa ihan siistiä. Kempillä oli kymmeniä faneja paikanpäällä. Syystäkin.
Miska Fredmanin luento oli mielenkiintoinen. Koin oikeasti oppineeni jotain roolipelintekoprosessista. Projektinhallinta tosiaan on avain.
Näin joitain kalikoslaisia tuttujani Turusta ja heidän kavereitaan. Aloitimme jonkin lautapelin pelaamisen, mutta pelin sääntöjen opettelu osoittautui liian aikaavieväksi. Palautin siis sen sijaan Piruja Miehiksi. Pelaajilla ei ollut paljoa kokemusta länkkäreistä, mutta peli toimi.
Yöksi menimme jälleen Sonkajärvelle. Tiesimme, että datsa olisi 7220 metriä Sonkajärven keskustasta. Löysimme jälleen perille, muttemme huomanneet Sonkajärven keskustaa missään. Ainut todiste siitä olivat liikennemerkit.
Huolehdin perustarpeista. Ruuan ja saunan jälkeen uni oli autuutta.
Toisen päivän järjestelyt toimivat paljon paremmin. Vaikka improvisointityöpajani olikin läntätty kuoleman ohjelmapaikalle eli aamuyhdeksäksi, niin siellä oli kävijöitä. Puhuin ensin puoli tuntia ja sitten vedimme porukalla improteatteriharjoituksia lopun kaksi tuntia. Olin mielissäni.
Iicon oli muuten Suomen progressiivisin roolipeliconi. 1/3 siellä pelatuista pelitunneista oli [url=http://www.glorantha.com]Gloranthaa[/url] ja loput indie-roolipelejä. Siistiä.
Toisena päivänä pääsin sitäpaitsi pelaamaan enemmän. Mahtavaa. Iicon alkoi tuntumaan ihan siistiltä tapahtumalta. Ehkä yöunillakin oli jotain tekemistä asian kanssa.
Matka kotiin oli leppoisa.
Minulla jäi Iiconista lähinnä hyviä muistoja. Järjestäjät olivat tehneet tosi hyvää työtä ja [u:217fbc9ced]homma sujui tosi hyvin ensimmäiseksi coniksi[/u:217fbc9ced]. Conin ohjelmalla oli kansallista tasoa. Sillä olisi voinut pyörittää Ropeconia päivän, mutta roolipelaajia oli paikalla ehkä vain joitain kymmeniä. Järjestäjät olisivat olleet kaikista innokkaimpia ohjelmanumeroissa pyörijöitä, mutta heiltä kului aika narikassa ja muualla.
Toki siellä pieniä kauneusvirheitä oli, mutta virheistähän oppii. Järjestäjillä oli kunnianhimoa ja osaamista, eivätkä he siksi katajaan kapsahtaneet. Aion mennä myös seuraavaan Iiconiin.
|