|
humis
19. joulukuuta 2006 kello 16.19
linkki
|
"Anna mulle parit mekmaagiset implantit ja leka tehomaitoo, ni mä vedän vittu vaik Suurella Nousijalla immelmannit" - Gloranthalainen sanonta toiselta ajalta.
Sanoin tuolla toisessa Mongoose vs. Moon Designs -ketjussa, että mielestäni nimenomaan Magic of Glorantha-kirjan pitäisi olla mielenkiintoinen ja asianmukainen suunnannäyttäjä sille, mitä Mongooselta jatkossa voi odottaa. Se kun nimittäin on ensimmäinen Glorantha-kirja, joka sisältää selvästi uutta sisältöä.
Nyt olen lukenut kirjan, ja lopputulos on, että se on parempi kuin pahimmat kuvitelmani, mutta toisaalta myös syvästi viallinen. Sillä totuus on, että se on ontto.
Sinällään on ihan kivaa, että meille kerrotaan erilaisista taistelutaitokouluista ja niiden tyypillisistä tekniikoista WYI:ssä. Sinällään on ihan kivaa, että kerrotaan, millaisia loitsuja drakoniseen mystisismiin kuuluu. Sinällään on ihan kivaa, että Zistoriitit käyttävät steampunk-kybäkyberi-implantteja.
Mutta en yhäkään ymmärrä, miksi WYI on sellainen kuin se on? Miksi on okei uhrata jotkut tietyt tyypit käyttämään magiaansa sen sijaan että se menisi Lohikäärmeeseen Joka On Tuleva? Mihin WYI:n eri taistelukoulujen opit perustuvat? Mitä erityisen hienoa on mekmaagisissa implanteissa, verrattuna siihen että käyttäisi puhdasta magiaa? Jos mekmaagiset implantit ovat Mostaleilta varastettu, niin kuin sanotaan, miksi Mostalit eivät itse ole terminaattoriin verrattavia tappokoneita? Onkohan sille joku syy, ettei peikkoja häiritse se että Xentha on toisella ajalla kaaosjumalatar, vai onko se vain kirjoittajan epätietoisuutta Gloranthan peikoista? Miksi drakonisoitujen Orlanthien mytologiasta annettu lyhyt selitys ei tunnu yhtään vakuuttavalta?
Tiivistettynä: kirja kertoo hyvin pintapuolisista ja käytännönläheisistä asioista, jotka ovat periaatteessa ihan mielenkiintoisiakin. Kerrottuja asioita ei kuitenkaan ole sidottu osaksi mitään suurempaa kokonaisuutta. Ja vielä pahempaa, ja suurimpana ristiriitana esimerkiksi käytännönläheisiin HQ-kirjoihin, suurempaa kokonaisuutta ei olla tunnuttu edes ajatellun kirjaa kirjoittaessa. Esimerkiksi mulle ei nyt kirjan lukemisen jälkeen tule yhtään fiksua ajatusta siitä, miten voisin itsekään keksiä tyydyttäviä syvempiä vastauksia edellisessä kappaleessa esittämilleni kysymyksiin.
Toivottavasti joku muu on fiksumpi. Toivottavasti joku sitoo tämän kaiken hienoksi kokonaisuudeksi. Toivottavasti joku osaa joskus selittää mulle, miksi helvetissä WYI toimii niin kuin toimii. Sillä silloin näistä itsessään ihan ok käytännönläheisistä selvityksistäkin olisi oikeaa hyötyä.
Kirjan ehdottomasti paras osa ovat toisen ajan WYI- ja Jumaltietäjävaikuttajien esittelyt. Ne kun ovat niin yksilökeskeisiä, ettei niiden tarvitsekaan olla missään suhteessa järkevään kokonaisuuteen. Kirjassa on myös yksi luku sankarimatkailusta, mutta valitettavasti siinä ei kerrota oikeastaan mitään uutta, ja jumaltietäjien myytinryöstöstä saamat esineet ja bonuksetkin jäävät käytännössä täysin PJ:n päätäntävallan alle.
|
|
Kasila
19. joulukuuta 2006 kello 16.41
linkki
|
asdasd
|
|
Vesa
19. joulukuuta 2006 kello 17.17
linkki
|
Arvon veli Kasila, mielestäni olet kaikessa kiihkossasi unohtanut sen tärkeän pointin, että esimerkiksi juuri tällä foorumilla ja yleensä Kalikoksen jäsenistössä ja muutenkin Glorantha-piireissä yleensä, on ihmisiä joilla ei ole aikaa tai mahdollisuutta pidemmän pelikampanjan pyörittämiseen.
Se on hyvä että sinä olet onnistunut moisessa, monet varmasti ovat kateellisiakin siitä, mutta se että Gloranthan lähdemateriaalin pitäisi olla torsoa ja onttoa, on minusta liian huono idea. Itse kuulun siihen ryhmään jolla ei säännöllisiä pelejä juuri ole, ei pelaajana eikä pelinjohtajanakaan. Senpä takia Glorantha on minulle enimmäkseen harrastus, ei niinkään roolipelaamisen kautta vain noin ihan muutenkin.
Minä näen aika turhauttavaksi sen, että jos minulle tarttuu käsiini Gloranthaa käsittelevä opus joka on pelkkä kuori, vailla syvällisempää tulkintaa, tai perusteluja tietylle asioille joita siinä esitetään. Minua ei tippaakaan kiinnosta niitä teoksia lukiessani ruveta pohtimaan ja miettimään että miksi asia on näin, saati heittämään mitään omia johtopäätöksiäni siitä. Tuskin kukaan romaaniakaan lukiessa pitää siitä, jos siinä esitetään joitakin asioita ilman sen vankempaa pohjaa tai perustelua.
Tässä tapauksessa vaikka kuinka olisi YGWV:tä tai YGMV:tä, niin haluan Gloranthaa koskevilta teoksilta edes jonkinlaista pohjaa ja selitystä sille että miksi asiat ovat niin kuin ovat jossakin selitetty.
|
|
humis
19. joulukuuta 2006 kello 21.05
linkki
|
[quote:e5fdb76c45="Kasila"]Miksi suuresti paheksuva Monguuse vaatii sinua ostamaan kirjan vasten tahtoasi ? Ja jos et ole ostanut sitä niin mitä menetit ?
[/quote:e5fdb76c45]
Itse asiassa olen ihan suht tyytyväinen ostokseeni. Minulla oli rahaa ja kirjakin on parempi kuin ei mitään, ja erityisesti kirja oli parempi kuin mitä pelkäsin.
[quote:e5fdb76c45="Kasila"]
Cool. Kuten sanoin annoin ymmärtää toisessa ketjussa, on pelinjohtajia jotka haluavat tehdä itse. Esim, hauskimpia asioita ovat maailman epäloogisuudet jotka ovat varmasti loogisia, kun laitat pelaajat selvittämään nämä epäloogisuudet.
...
No tottakai on niitä PJ:tä jotka pelaavat Episodeittain ja palauttavat säännöllisin ajoin oman maailmansa kaanoniin, mutta mitä muuta taustamateriaali on kuin kasvualustaa SINUN kamppanjallesi ?[/quote:e5fdb76c45]
Hauskaa tässä on se, että tuo on suunnilleen sama argumentti, jolla jotkut ovat puolustaneet HQ:n "pinnallisia" kuvauksia (tarkemmin selittelemättömät jumalteot yms), eikä mulla ole ollut niitä vastaan sanomista. Ero on siinä, että HQ-kirjojen aukot inspiroivat mua, ja nämä aukot eivät.
|
|
Kasila
19. joulukuuta 2006 kello 21.53
linkki
|
Glorantha foorumille ugh. Olette ihania.
|