|
Krasht
linkki
1. syyskuuta 2006 kello 12.46
|
|
Krasht
1. syyskuuta 2006 kello 12.46
linkki
|
Luin tässä juuri Ime-loitsun kuvauksen ja siitä heräsi mielessäni kysymys: Miten Ime-loitsua käytetään taistelutilanteessa? Voiko sitä ylipäätänsä käyttää, ellei kohde ole immobilisoituna (ei väistele tai torju) käden ulottuvilla. Jos sitä puolestaan voi käyttää taistelussa, vaatiiko se erillistä osumaheittoa esim. nyrkkihyökkäyksenä? Jos nyrkkihyökkäys pätee, tuleeko imentä nyrkkivaurion kera? En ole varma siitä, miten tätä loitsua käytetään tällaisissa tilanteissa ja jotakin selvyyttä pitäisi saada, sillä yleensä yritykset imeä otusten ominaisuuspisteitä johtavat taatusti rähinöintiin. Toki minulle käy myös se, että ensin otetaan uhrit kiinni ja pidetään ne loitsun heittämisen ajan sidottuna.
Jatkokysymyksenä, miten kosketusloitsut yleisellä tasolla pitäisi käsitellä, jos kohteet eivät tahdo tulla kosketelluiksi? Pitääkö loitsun kosketuksessa käyttää ohella myös nyrkkikykyä ja jos pitää, tuleeko siitä myös nyrkkivaurio? Edelleen jos nyrkkiä käytetään loitsun koskettamispuolen hoitamiseen, vaatiiko se ylimääräisen toiminnon tai ylimääräisiä iskuhetkiä yms. vai katsotaanko molemmat toiminnot kuitatuiksi yhtä aikaa? Vai onko ainoa vaihtoehto kosketusloitsulla nimenomaan kohteen sitominen liikkumattomaksi, ettei se pääse väistämään?
|
|
Bellad
linkki
1. syyskuuta 2006 kello 13.53
|
|
Bellad
1. syyskuuta 2006 kello 13.53
linkki
|
eiköhän tuo mene säännöissä jo melko selvästi sanottuna niin, että loitsu, jonka kantamana lukee kosketus, on kosketuksen oltava koko loitsinnan ajan. Tietenkin soveltamalla sääntöä voidaan todeta, että kantaman pitää täyttyä vasta kun loitsinta on valmis, tai että kosketusetäisyys riittää.
Tosin antivelhospellistinä en ole ikinä arvostanut RQ:n velholoitsuja pätkääkään, en millään tasolla, tai missään muodossa, en yhtäkään niistä.
Ja nuo loput mietinänalaiset asiat ja tilanteet, nyt on enemmän ja vähemmän "oman poppoon logiikalla" tason pähkäilyjä, eikä niistä saa kunnon riitaa, eikä mielekästä jossitteluakaan. Minun mielestäni ainakaan.
|
|
Krasht
linkki
1. syyskuuta 2006 kello 13.59
|
|
Krasht
1. syyskuuta 2006 kello 13.59
linkki
|
Bellad kirjoitti:
"eiköhän tuo mene säännöissä jo melko selvästi sanottuna niin, että loitsu, jonka kantamana lukee kosketus, on kosketuksen oltava koko loitsinnan ajan. Tietenkin soveltamalla sääntöä voidaan todeta, että kantaman pitää täyttyä vasta kun loitsinta on valmis, tai että kosketusetäisyys riittää."
Otetaan sitten samat kysymykset painin suhteen. Siinähän ollaan henkilön kanssa kosketuksissa jatkuvasti.
|
|
Ripper
linkki
1. syyskuuta 2006 kello 14.57
|
|
Ripper
1. syyskuuta 2006 kello 14.57
linkki
|
Meillä loitsua heittävä hahmo ei ole saanut taistella (edes 3xÄLY heitolla, joka siis on tehty kun hahmo saa vahinkoa). Eli painiessa ei ole loitsuja heitelty.
Sen sijaan aseeseen sidotut loitsu- ja taikahenget ovat voineet heitellä kosketusloitsuja, niin että ne eivät ole olleet kosketuksessa koko loitsun heiton ajan vihulaiseen. Siis taika- tai loitsuhenki on lumouksessa määrätty pitämään valmiina jotain loitsua, jonka se heittää kun ase osuu lumouksessa määriteltyyn viholliseen. Ja tästähän on esimerkkinä taas se Halcyon (tällä kertaa sen sauva). Mutta kuten olen aiemmin todennut ko herra rikkoo perus runen sääntöjä (joiden aikana se on tehty) aika rankasti ja moneen kertaan. Nykyään, kuten aiemmin ollaan todettu, on monet näistä sääntö tulkinnoista on sitten otettu yleiseen käyttöön.
Tämän seurauksena meillä on voinut hahmotkin (ja tietenkin kaikki muutkin) saaneet pitää loitsuja valmiina. Eli loitsun valmistuttua hahmo ei ole heittänyt sitä heti, vaan jatkanut loitsuun keskittymistä (kuten olisi valmistelemassa loitsua) ja heittänyt sen sitten kun vihulainen kurkistaa puskasta (tms.) - tähän on kulunut NPP ih.
Eli meidän tulkinnoilla hahmo voisi pitää ime loitsua valmiina. Jos typerä vihollinen lyö häntä nyrkillä (tai muulla luonnollisella lähiaseella) ja hahmo onnistuu ÄLYx3 heitossa, voisi hän yrittää heittää loitsu ko hyökkääjään.
Loitsua pidätteleä hemmo näyttää ja kuulostaa loitsua valmistelevalta hemmolta, mutta loitsu on saavuttanut maksimikokonsa. Tästähän on puhuttu jollain muulla palstalla.
|
|
Krasht
linkki
1. syyskuuta 2006 kello 20.29
|
|
Krasht
1. syyskuuta 2006 kello 20.29
linkki
|
Ripper kirjoitti:
"Tämän seurauksena meillä on voinut hahmotkin (ja tietenkin kaikki muutkin) saaneet pitää loitsuja valmiina. Eli loitsun valmistuttua hahmo ei ole heittänyt sitä heti, vaan jatkanut loitsuun keskittymistä (kuten olisi valmistelemassa loitsua) ja heittänyt sen sitten kun vihulainen kurkistaa puskasta (tms.) - tähän on kulunut NPP ih.
Eli meidän tulkinnoilla hahmo voisi pitää ime loitsua valmiina. Jos typerä vihollinen lyö häntä nyrkillä (tai muulla luonnilisella lähiaseella) ja hahmo onnistuu ÄLYx3 heitossa, voisi hän yrittää heittää loitsu ko hyökkääjään."
Eli toisin sanoen kosketusloitsuja voi heittää vain tajuttomiin tai sidottuihin vihollisiin ja taistelussa vain, jos ottaa siitä hyvästä turpiinsa. Kieltämättä mielenkiintoista.
|
|
Alec
linkki
2. syyskuuta 2006 kello 8.09
|
|
Alec
2. syyskuuta 2006 kello 8.09
linkki
|
Meillä tuo homma toimisi siten, että velho alkaa heittää loitsua ja juuri kun se tulee valmiiksi, velho tarraa vastustajasta kiinni(nyrkki osaaminen) ja imu lähtee toimimaan. Tämä tapahtuu tietenkin lähitaistelussa, joten käytännössä velho on liikkumattomana tavaten loitsuaa, kun kaveri vieressä hutkii ja mätkii. Ei paras mahdollinen loitsu taistelutilanteessa, mutta jos on kovat puolustusloitsut, niin toteutettavissa.
Helpoin keino imeä on kuitenkin heittää ensin halvaus tai vähämielisyys ja sitten imuttaa avutonta vastustajaa.
|
|
Ripper
linkki
2. syyskuuta 2006 kello 10.37
|
|
Ripper
2. syyskuuta 2006 kello 10.37
linkki
|
Uskoisin, jos noita kosketus loitsuja (esim ime) haluaa välttämättä käytää taistelussa, niin paras tapa on tosiaan sitoa ne esineeseen.
Kun vedin aarnikotkien saarta, örkit (velhot) käyttivät ime loitsua heikkoihin örkkeihin. Eli kaksi isoa örkkiä otti pienen otteeseen ja örkki velho täydensi omia taikapisteitään siitä. Pienten örkin tuhoutumista oli todella antoisaa kuvailla. Kaaosta aistiva tyyppi (siellä oli sellainenkin) aisti tällöin todella vahvasti. Tämä olikin mielestäni ime loitsun taistelukäyttöä parhaimmillaan.
|