Vanha foorumi

  2. Vanha foorumi
Takaisin

Vuosikokoustunnelmia 2006

Tapahtumat
Nysalor 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47
Kirjoittaja Viesti
Nysalor linkki 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47
Nysalor 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 linkki Ajattelin tässä kirjoittaa hiukan Kalikoksen vuosikokouksesta 2006 omasta näkökulmastani. Kirjoittakaa ihmeessä muutkin lisää. [b:df40205107]Perjantai[/b:df40205107] Ilmestyin kokouspaikalle vähän kuuden jälkeen ja olin ilmeisesti kolmas paikalle saapunut henkilö: Juha R ja Vesa olivat jo ehtineet sinne. Väkeä alkoi vähitellen virrata lisää, kun ilta eteni. Oli ilahduttavaa huomata, että mukana oli taas runsaasti uusia kasvoja, joita en ollut aikaisemmin tavannut; tosin osa oli foorumilta tuttuja. Kokoustilat olivat varsin avarat kahdessa kerroksessa. Niinpä alakerta päätettiin pyhittää nukkumiselle ja yläkerta taas toiminnalle. Aivan vieressä oli kauppa, jonne muutamat piipahtivat hakemaan syötävää ja juotavaa. Ensimmäinen varsinainen ohjelmanumero oli jäänsärkemisriitti eli myyttipussi, joka tosin ei päässyt alkamaan niin aikaisin kuin oli suunniteltu. Aluksi jakauduttiin neljään ryhmään. Humis oli junassa kirjoittanut paperilappuja, joita kukin ryhmä sai ottaa myyttipussista neljä kappaletta. Niissä olevat sanat piti sitten sisällyttää pikaisesti laadittuun tarinaan, joka sitten esitettiin yleisölle. Minun ryhmäni esitti myytin Ensimmäinen valhe. Sen sankarina (tai antisankarina) oli Lodril, jota Juha R esitti ansiokkaasti. Toisen ryhmän näytelmä oli pitkä ja eläytyvästi näytelty kertomus Tarkalor Pilkuntarkan ja hänen apuriensa toimista. Kolmas ryhmä esitti näytelmän neuvokkaasta seikkailija Sienipäästä. Neljäs ryhmä kuvasi, kuinka Sazdorf haastoi meripeikot peikkopallo-otteluun ja miten siinä kävi. Näistä esityksistä olisi toiveita saada tulevaisuudessa ainakin osasta kirjoitettu tarina, mahdollisesti kuukauden tarinoiksi. Suurimman osan lähtiessä saunaan meitä jäi muutama keskustelemaan Gloranthasta ja luomaan hahmoja lauantain peliini. Saunasta palannut Eetu sai yleisön pyynnöstä pitää luennon grotaroneista ja näkymättömistä sapelihammasvuorimammuteista. Joskus ennen keskiyötä lähdin, joten en tiedä, mitä mielenkiintoista sillä aikaa tapahtui. [b:df40205107]Lauantai[/b:df40205107] Saavuin lauantaina paikalle vähän ennen kahtatoista. Virallinen kokous ei päässyt kuitenkaan vielä silloin alkamaan, kun osa väestä oli vielä muualla. Lopulta kokous saatiin silti käyntiin ja se sujui melko ripeästi. Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä ja paikalla olleet vanhan hallituksen jäsenet valittiin jatkamaan. Puheenjohtajaksi nousi Spinosar. Newsalor kertoi valitsemisen johdosta tarinan pahasta kuningas Urgrainista. Seuraavaksi oli vuorossa The Zin Letters -tapaaminen. Tapaamisessa pohdittiin Zinin seuraavan numeron sisältöä. Sisällöksi esitettiin ainakin agimoriartikkeleita, neuvoja HeroQuestin tekniikoiden hyödyntämiseen ja myyttien kirjoittamiseen, sankarimatkoja, Loskalmiin liittyvää materiaalia, vampyrismiä Esoterica Glorantha -paneelikeskustelu keskittyi nimensä mukaan hyvin esoteerisiin asioihin. Aiheena oli jumalien muuttuminen tai muuttumattomuus ja gloranthalaisten käsitys maailmanlopusta tai sen puute. Osallistujina olivat newsalor, Juha R, Spinosar, humis ja minä. Aikataulu oli hiukan muuttunut ja seuraavaksi käytiin Glorantha-visa, joka oli uudistunut viime vuodesta. Tällä kertaa visan painopisteenä oli Lunarin imperiumi ja vetäjänä kovasti newsalorilta näyttänyt Kuunpalo. Kilpailijoita oli seitsemän ja oli suorastaan haastavaa saada tarpeeksi osanottajia. Visan periaate oli lyhyesti sanottuna se, että kilpailijat seisoivat rivissä ja ensimmäinen rivissä seisova joutui vastaamaan valitsemansa tason (1–6) kysymykseen. Jos vastaus oli oikea, kilpailija sai liikkua kysymyksen numeron verran askeleita rivissä taaksepäin. Jos taas vastaus oli väärä, kilpailija sai pahan merkin mutta pääsi joukon hännille. Kolme merkkiä tarkoittivat sitä, että kilpailija tuli hulluksi ja joutui pelistä pois. Visa oli tiukka ja melkoisesti kysymyksiä ehdittiin esittää ennen kuin kilpailijoita alkoi pudota. Vihdoin jäljellä olimme me edellisen Glorantha-visankin finalistit: Juha R ja minä. Voittaja ratkesi vasta viimeisessä kysymyksessä, ja Juha voitti taas niukasti tietäjämestaruuden. Visan jälkeen aloittelin Maximum Game Fun -systeemillä pelattavaa skenaariota Viisauden etsijät. Pelissä hahmot olivat Lhankor Mhyn oppilaita Nochetin valtavassa Tiedon temppelissä ja heidän edessään oli noviisikoe. Peli sujui hyvin ja hauskaa oli, vaikka pelin jännittävimpiin vaiheisiin osallistuikin vain osa hahmoista. Kiitokset kaikille pelaajille eli Villeille, TypoDemonille, Caralle, Markulle, Ugly Psycholle ja Vesalle! Pelin välissä pidettiin ruokatauko. Ennen ruokailua Juha lausui lunarilaisen ruokarukouksen. Yöllä oli ohjelmassa yhteislaulua punakantisista kirjoista, joita oli käytetty jo Ropeconissa. Koska laulajia oli enemmän kuin Ropeconissa, tunnelma oli kerrassaan mahtava ja laulut hienoja. Ainakin osa niistä löytyy aiheesta [url=http://www.kalikos.org/foorumi/viewtopic.php?t=1632]Punaisen Torin voorumi[/url]. Kun laulaminen oli nostanut tunnelman kattoon, oli kerskakisan aika. Kahden aikaisemman vuoden mestaria humista haastamaan oli saapunut Dovas, joka praxilaisella esityksellään keräsi yleisön enemmistön äänet ja syrjäytti entisen mestarin. Seurata saimme myös, kuinka estradille asteli kralorelalainen lainoppinut eli newsalor. Häntä haastamaan tuli Spinosar, käsittääkseni pavislaisena. Lähdin ennen keskiyötä pois, joten sen jälkeen tapahtuneesta voinee joku muu kertoa. [b:df40205107]Lopuksi[/b:df40205107] Täytyy sanoa, että oli taas mahtavaa tavata kalikoslaisia ja tunnelma oli loistava. Turun myötä Kalikos on nyt pitänyt melko hyvin tapaamisia ympäri Suomea. Jälleen tuli tutustuttua ihmisiin, jotka aikaisemmin olivat tuttuja vain foorumilta ja irkistä, kuten Alec, Cara, Kutupi ja viljo. Ropecon lienee ehkä seuraava tilaisuus tavata toisia, mutta syksyllä Kalikos myös täyttää viisi vuotta ja lienee silloin juhlallisen tapaamisen paikka. Otin kokouksen aikana aimo määrän kuvia ja koko joukon lyhyitä videopätkiä. Ne ovat varmastikin tulossa jossakin vaiheessa Kalikoksen sivuille katseltaviksi. Ilmoittelen asiasta sitten. Lopetan nyt tähän, mutta jatkakaapa nyt sitten muut ja kertokaa omia mietteitänne ja tunnelmianne Kalikoksen vuosikokouksesta 2006!
Nysalor linkki 2. huhtikuuta 2006 kello 22.59
Nysalor 2. huhtikuuta 2006 kello 22.59 linkki Laitoin nyt kaikki ottamani – plus muutama Lediuksen minun kamerallani ottama – kuvat Kalikoksen sivuille. Jätin pois ainoastaan muutamat epäonnistuneet. Niitä voi katsella [url=http://www.kalikos.org/tapahtumat/vuosikokous2006/kuvat/index.php]täältä[/url]. Kyllä kuvistakin näkyy, että meno on ollut hauskaa. Kadehtikaa kaikki pois jääneet! :) Jos joku ei halua näkyä kuvissa, kannattaa ottaa yhteyttä minuun. Mahdollisesti myöhemmin on tulossa vielä videopätkiä mm. jäänsärkemisriitistä ja kerskakilpailusta. Mikäli muut kuvia ottaneet haluavat saada myös kuvansa Kalikoksen sivuille, minä tai humis voinemme avustaa siinä.
Guzmo linkki 3. huhtikuuta 2006 kello 17.47
Guzmo 3. huhtikuuta 2006 kello 17.47 linkki Harmi kun ei päässyt mukaan. Nyyh ja sob :(
Alec linkki 3. huhtikuuta 2006 kello 18.34
Alec 3. huhtikuuta 2006 kello 18.34 linkki Jeps, oli kyllä parhaat pirskeet pitkään aikaan! Tässä alkaa pikku hiljaa jo itsekkin toipumaan viikonlopun rasituksesta. Onneksi tuli otettua muutama valokuva, jotka helpottivat kasaamaan joitain muistikuvia illan tapahtumista. Nämä tapahtumat kun olivat päässeet hieman hämärtymään tietystä lauantaiyön jo melko väsyneestä ja sekavasta olotilasta, mutta onneksi Orlanth näytti minulle tien lähimmälle sohvalle, josta löysin itseni aamulla. Pahoittelen etten aamulla voinut hirveästi auttaa siivouksessa ja jouduin poistumaan melko hätäisesti, mutta katsoin paremmaksi palata kotiluolaani, ryömien pimeimpään nurkkaan rukoilemaan CA:n parantavaa voimaa. No sitten itse tapahtumaan. Itse en hirveästi roolipelihin osallistunut ja ainoaksi kokemukseksi jäikin Dovaksen ja Uzdo-Maken vetämä peli biisoni- ja strutsiratsastajien välien selvittelystä. Peli oli kuitenkin ratkiriemukas ja hauskaa riitti sen verran että peli jäikin mieleen erittäin positiivisena kokemuksena. Kiitokset tästä pelinvetäjille ja kanssapelaajille. Muuna aikana tulikin sitten pelattua Ctulhu mythos korttipeliä, toimittua keittiömestari Juha R:n apukokkina ja aiheutettua yleistä pahennusta. Täytyy myöntää että yhteislaulu oli kyllä todella hauska kokemus, kun normaalisti ei paljoa lauleltua tule, mutta tällä kertaa jokin vain tempaisi mukaan menoon (no, saatto sillä alkoholipitoisella nesteelläkin olla jotain osuutta asiaan :roll: ). Tulipahan nyt myös saatua kasvot aika monen nimimerkin taakse ja toivottavasti lisää tulee sitten vaikka ropeconissa. Voisin kanssa pistää tänne muutaman valokuvan esille tässä jossain vaiheessa...
Nysalor linkki 3. huhtikuuta 2006 kello 21.24
Nysalor 3. huhtikuuta 2006 kello 21.24 linkki Lisää Kalikoksen vuosikokouksen kuvia on ilmestynyt nettisivuille: 50 Vesan ottamaa kuvaa. Niiden joukossa on väläyksiä myös Glorantha-visasta, jota minä en tullut kuvanneeksi siitä syystä, että otin siihen itse osaa. Katselkaapas siis myös Vesan kuvia [url=http://www.kalikos.org/tapahtumat/vuosikokous2006/kuvat2/index.php]täältä[/url]. Lisääkin saa lähettää Kalikoksen sivuilla julkaistaviksi. :)
newsalor linkki 4. huhtikuuta 2006 kello 14.09
newsalor 4. huhtikuuta 2006 kello 14.09 linkki Hauska kokous. Toipuminen on jo alkanut. Seuraa raportti. [b:50fb8b0317]Perjantai[/b:50fb8b0317] Minua tultiin noutamaan kotoani klo 10 ja karavaani suuntasi kohti Kokkolaa. Kyydissä oli tässä vaiheessa minä, Juho ja Mikko. Minä istuin takapenkillä ja keskustelu etupenkkiläisten kanssa oli hankalaa. Kävikin niin, että jätin vänkärin velvollosuuden eli kuljettattajan kanssa keskustelun sitten pakon edessä Juholle. Kokkolasta noukimme matkaamme Tuomaksen ja taisin vetäistä siellä naamaani hampparin. Pieniä jännityksen hetkosia koimme huoltoasemalla odotellessa, koska emme olleet ihan täysin varmoja siitä, että olimmeko puhuneet Tuomaksen kanssa samasta huoltoasemasta. Olimme puhuneet. Lähempänä Turkua lueskelin sitten Glorantha digestejä tietokoneellani ja siinä samalla sitten avauduimme ja juttelimme viimeisen tunnin verran Gloranthasta. Ihan emme ehtineet perille seitsemäksi, mutta ohjelmaa viivyteltiin ystävällisesti meitä varten. Pakollisten esittelykeirrosten jälkeen pääsimme itse asiaan, eli myytipussiin. Kirjoitimme myytin [u:50fb8b0317]ensimmäisestä valheesta[/u:50fb8b0317], jossa [u:50fb8b0317]Lodri[/u:50fb8b0317]l havaitsi salaisella kolmannella silmällään pimeyen hirmut hyökkäämässä taivaaseen. Yelm ja Dayzatar eivät olleet silmillään nähneet hyökkäystä ja Lodril meni varoittamaan heitä. Kaikki mitä Yelm näkäi oli totta, joten Lodrilin sanojen täytyi olla valhe. Lodril potkaistiin alas taivaasta ja karkotettiin [u:50fb8b0317]hiljaisuuden palatsiin[/u:50fb8b0317]. Potku osui suoraan hänen kolmanteen silmäänsä ja kun Lodril tömähti maahan se kääntyi sisäänpäin ja siitä tuli [u:50fb8b0317]näkemätön silmä[/u:50fb8b0317]. Tämän hilpeän ja pikkutuhman myytin esittäminen oli hauskaa. Myös muiden myytit olivan hilpeitä. Improvisoinnin saralla muut olivat meitä huomattavasti edellä. Jää särkyi esimerkillisesti. Saunominen oli erittäin tervetullutta aktiviteettia pitkän matkan jälkeen. Pelautin perjantaina vielä Kralorelalaisen murhamysteeripelin, joka toimi ihan kohtuu hyvin. Pelaajat loivat nopeasti itselleen kralori-hahmot ja peli sujui aika vilkkaasti. Minulta jäi paljon materiaalia käyttämättä, koska pelaajat olivat niin aktiivisia. Ihan hyvä näin, koska paukkuni oli suunniteltu juurikin tuomaan peliin meininkiä vauhdin hiljetessä. Seikkailuun olin peluuttanut jo aiemmin omassa kampanjassani ja siitä voin sen verran paljastaa, että Dogs in the Vineyardsista oli mallia otettu. Kohtuu kinkyt kuulustelumenetelmät hahmoilla oli. Kuulusteltava sidottiin tuoliin Sadistiset Solmut -kyvyllä sellaiseen hankalaan asentoon, että hänen aivonsa eivät saaneet luovia energioita valehteluun Tiedä Energiavirtaukset -kyvyllä, häneen pisteltiin akuneuloja ja sitten taitava ja karismaattinen kuulustelijamme alkoi tentata häntä. Kuulustelija itse oli mestarivalehtelija, joten totuus saatiin selville. Kinkyä! :lol: HQ:ta oli hauska pelata. [b:50fb8b0317]Lauantai[/b:50fb8b0317] Virallinen kokous meni ihan mukavasti lävitse ja sitten joristiin vähän Gloranthasta. Sitten eniten valmistelua vaatinut asia minun osaltani eli Glorantha visa. Tällä kertaa pääsimme seuraamaan Lunarin Taikakollegion pääsykokeiden uusintatenttiä. Kysymyksethän eivät siis koskeneet pelkästään lunareita, kuten osa ennen kokousta kauhisteli, vaan kyseessä oli kirjaimellisesti lunari-henkinen visa. Siis juuri, kuin sanoinkin. Aiemmissa viesteissä visan kulkua onkin jonkin verran kuvailtu, mutta voisin lisätä vielä, että eri kysymysten "askeleet" oli kuun vaiheiden ja jumalattaren muotojen mukaan aseteltu. Viidennessä askeleessä oli siis rakentemiseen ja metsästämiseen liittyviä kysymyksiä. Kisa oli ihan hauska, vaikka en onnistunutkaan kysymään Eetulta aatteellista kysymystä, vaikka hän olisi halunnutkin. Voidaanhan sitä tietenkin miettiä, että mitä tällainen visa todistaa, mutta täytyy silti sanoa, että samat ihmiset siellä loppumittelöissä on pyörinyt kautta vuosien. Tämänkertainen formaattikin vaikutti aika onnistuneelta, koska nyt yleisö näki tilanteen koko ajan. Harmi vaan, että unohdin korruptiomerkit hommata edeltä käsin. Tarkoitus olisi ollut hommata jotain mandariinien tai tennispallojen tyyppisiä esineitä, jotta ne olisivat sopineet paremmin käteen. Tiukka kisa ja kysymykset käytiin paria aatteellista kysymystä huolimatta läpi. Lähteinäni toimivat muuten HQ:n Gloranthakuvaus sivulta 222 alkaen, HW:n Glorantha-kirja, HW:n mökökirja ja Gloranthan olennot ja salaisuudet. Lähteet olivat siis aika maanläheisiä. Pelasin sitten Topin Punaisen Tammen Sotaankutsu HQ-skenaariossa Kuningas Thorionin (vai mikä sen nimi nyt olikaan) seuraajia. Loppupuolella pelasin myös itse kunkkua, kun Klaus joutui jättämään pelin kesken. Tässä pelissä meille pelaajille tarjoiltiin aika mielenkiintoisella tavalla aaltoilevaa ikuista talvea ja sain pelistä aika paljon ideoita Orlanthin kuoleman peluuttamiseen. Aiemminkin olin kovasti sitä pohtinut, mutta ihan käytännön kuvailusta taidan lainata paljon tästä pelistä. Myös Topin valitsema istumajärjestys toimi tosi hyvin ja näytti vaikuttavan pelin tunnelmaan siistillä tavalla. Noins seitsemän hahmon pelaaminen yhtä aikaa oli aika haasteellista varsinkin, kun välillä olimme Culbrean heimon kanssa neuvottelemassa ja välillä Punaisen Tammen Klaanin kanssa. Pikkusen itseäni meinasi myös hämätä se, että itsekkin peluutan Culbrea-kampanjaa ja nyt kohtasin pelaajana eri versioita alueen klaaneista ja henkilöistä. Myös tapamme peluuttaa HQ:ta erosivat mm. siten, että minä vedän paljon suuremmista asioista kisoja ja asetan selvemmin tavoitteet niille. Koin välillä jopa, että olisimme ikäänkuin kisannut uudestaan sellaisista asioista, jotka oltiin jo ratkaistu. Tässä oli selkeä tyyliero. Uskoisin, että minun tyylini ottaa selvemmin kisojen rakenteen mukaan pelin tapahtumien ratkaisuun siten, että kisan seuraukset sanelevat enemmän pelin tapahtumien suuntaa. Teron linja taas otti ehkä kisat enemmän inspiraation lähteenä pelin tapahtumille. Tämä tyyli toimi kuitenkin ihan hyvin varsinkin, kun ottaa huomioon Suuren Pimeyden psykedeelisen tunkeutumisen Sartarin arkeen. Peli oli silti mielenkiintoinen kokemus. Saimme neuvottelut päätökseen ja tulin siihen lopputulokseen, että kuninkaani oli aika kyrpä. Siinä oli hahmossa pitelemistä, kun Punaisen Tammen hulttioiden vieraanvaraisuus paljastui huonoksi vitsiksi. Kun on Ylpeys toisella mestaruudella, niin pienetkin loukkaukset tulee otettua vakavasti. Pelasin ehkä aika tarkoitushakuisesti loppupeleissä. Jos olisin enemmän kuninkaan henkilö roolipelannut ja tiukemmin siihen eläytynyt, niin luultavasti olisi tappanut joitain klaanilaisia ja läksinyt menemään. Pelissä oli kuitenkin selvästi tavoitteena saada se klaani sinne sotaan kutsuttua, niin en alkanut riitaa haastamaan. HQ:n jälkeen sitten käytiin saunassa. Sitten, kun päästiin takaisin, tehtiin juomingit ja alettiin laulamaan. Laulaessa kävi selkeästi ilmi, etten osaa laula, mutta koska aika harva osasi, niin hyvin se sujui. Tunnelma nousi ainakin siinä kattoon ja tuntui, että tunnelma vapautui tosi paljon tämän jälkeen muutenkin. Mistäkähän lie johtunut? Kerskassa tarjosin jotain vähän vähemmän maskuliinista sisältöä. Esitin kralorelalaista lakimies-tietäjää, joka osasi kultin pelätyn salaisuuden [b:50fb8b0317]tetrapyloktomian[/b:50fb8b0317]. Tämä salaisuus on kaikkien kralorelalaiseten lakimiesten pelkäämä tekniikka, jossa tien seuraaja vetäisee esiin yhden hiuksistaan ja magiallaan halkaisee sen neljään osaan, täten samalla hämärtäen kaikki lainopilliset seikat loputtomien teknisten yksityiskohtien suohon, jolloin enää tunneperäiset argumentit jäävät voimaan. Mikäli joku haluaa nähdä tämän kulttikuvauksen ensi Zin Letterssissä, niin sanokaa. Kerskan jälkeen pääsin pelaamaan Munajuhlaan. Se oli ihan hauskaa. Siellä meidän strutsipuolellamme oli vissiin aika erillainen meininki, kuin biisonien keskuudessa. Lähinnä tilanne oli siis se, että meidän PJ:mme joutui aina välillä seuraamaan sitä toista ryhmää, jotta pelitilanteemme olisivat pysyneet synkronoituina. Kun toinen kolmasosa meni sitten shamaanimme kanssa säätämiseen, niin me loput siinä sitten kehittelimme ties mitä tansseja ja muuta huumorin tapaista siinä odotellessamme. Harmikseni en saanut veljentyttärelleni kaupattua ketään aviomieheksi. Yritys hyvä kymmenen. Kohtaamisemme biisonien kanssa oli hilpeä. Vaadimme Kolmen Kohtaamisen rituaalin suorittamista, jonka olimme juuri keksineet. Arvoituksissa kysyimme "Missä järjestyksessä seuraavat ovat: ruho, uho ja tuho?" Vastaus paljasti jotain biisonien luonteesta, kuten myös se, että he eivät tienneet yhtään arvoituksia, joita olisivat meiltä kysyneet. Meidän papittaremme hieno biisoni(nsyönti)tanssi taas sai vastaukseksi strutsitanssin, joka mielikuvituksettomuudessaan oli sellainen, että heidän papittarensa kääntyin biisonillaan 360 astetta. Biisoninratsastajien typeryys oli jälleen kerran ilmeistä. Lopuksi pääsimme puhumaan kaupan kieltä ja sitä he ymmärsivät, koska kauppasimme heill kumissia. Heh. La-Su yö oli aika helvetin hauska. Jatkoimme sitä keskustelemalla Gloranthasta, mytologiasta ja muistelemalla mistä harrastus oli kunkin kohdalla alkanut. Jossain vaiheessa nauroimme sitten ihan kippurassa, kun olin muistellut varhaisessa RQ-kampanjassa pelattua vingalaista ja heitin sitten ajatuksen, josta kehkeytyi erään keskusteluketjun sisältö tällä foorumilla. Sitten kunnioitimme Eurmalia palvontariitein. [b:50fb8b0317]Sunnuntai[/b:50fb8b0317] Ehdin nukkua yöllä pari tuntia ja olin miltei kuollut koko aamun. Lähdimme ennen yhtätoista liikenteeseen ja menimmekin sitten Tampereen kautta Ouluun. Olin ilmeisesti aika huvittavaa matkaseuraa ennen ensimmäistä pysähdystämme, koska olin jatkuvasti unen ja valveen rajamailla. Saatoin välillä vastata johonkin sanaan, jonka kuulin, mutta enimmäkseen kuulemma nukuin. Ei tainnut olla paljon järkeä jorinoissani. En oikein muista mille paikkakunnalle pysähdyimme, mutta kävimme siellä syömässä. Ruuan ja energiajuoman jälkeen olinkin taas terässä ja saatoin toteuttaa vänkarin velvollisuuksia jutustelemalla kuskimme kanssa. Kotona olin varmaan joskus ennen kahdeksaa. [b:50fb8b0317]Fiilikset[/b:50fb8b0317] [list:50fb8b0317][*:50fb8b0317]Loistoreissu! [*:50fb8b0317]Kalikoksen tarjoama ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. [*:50fb8b0317]Turussa pelattiin enemmän ropeja, kuin mitä missään kokouksessa ennen tätä. [*:50fb8b0317]Juomingit menivät justiinsa sopivasti. [*:50fb8b0317]Matka oli tosi pitkä, mutta se kannatti. [*:50fb8b0317]Oli mukava nähdä taas uusia naamoja. Toivottavasti heitä näkee tulevissakin kokouksissa.[/list:u:50fb8b0317]
humis linkki 4. huhtikuuta 2006 kello 18.05
humis 4. huhtikuuta 2006 kello 18.05 linkki Joo, oli sen luokan sankarireissu taas että nyt vasta vähitellen tuntuu normaalilta. Eikä ollut huonosti onnistunut retki, vaikka täällä Valindin ja Kalikoksen ensimmäisessä puskurivyöhykkeessä lievästi vituttaakin nää kylmät talvineidon kyyneleet joita se itkee paetessaan. Paljon ohjelmaa saatiin järkättyä eikä kukaan halukas tuntunut jäävän ulkopuolelle. Jotenkin kuitenkin tuntui, että vaikka jää myyttiluita kalistellessa särkyikin, Wyterimme oli tällä kertaa heikompi kuin aikaisemmin. Erityisesti tämä näkyi mielestäni lauantain isoissa yhteisohjelmissa, joissa osallistujat kyllä olivat tunteella mukana, mutta yleisö tuntui varautuneelta, eikä sellaista räjähtävää kasvavan yhteisyyden kierrettä syntynyt. Paras hetki: päästä pelaamaan toisen pelinjohtajan peliä, jonka materiaali on omasta kampanjasta täysin itsenäisesti työstetty.
Olorin linkki 5. huhtikuuta 2006 kello 0.48
Olorin 5. huhtikuuta 2006 kello 0.48 linkki Peesaan Guzmoa. Oi jospa oisin voinut olla mukana... :( Edittiä: [quote:8defb9bf5d="newsalor"]Mikäli joku haluaa nähdä tämän kulttikuvauksen ensi Zin Letterssissä, niin sanokaa.[/quote:8defb9bf5d] Halutaan! :D
Ugly Psycho linkki 5. huhtikuuta 2006 kello 10.11
Ugly Psycho 5. huhtikuuta 2006 kello 10.11 linkki Tjah, jokohan nyt olisi toipunut sen verran, että kykenee kommentoimaan... päälleikkäistähän tästä muiden höpinöiden kanssa osittain tulee, mutta tulkoot. Autokunta hajosi loppumetreillä ja reissun hinta yksin ajellessa muodostui yllättäen melkoisen suolaiseksi, mutta olipahan joka euron arvoista. Kalikoksen tarjoama eväspuoli mainiosti esti lopullisen vararikon. Allekirjoittanut ainoana Jyväskylän edustajana saapui paikalle perjantaina vasta joskus seitsemän huiteilla (kiitos jokseenkin paskan ajokelin ja loppumatkasta tuleen pienen pyörimisen, kun piti karttaa lukea samalla kun ajoi), mutta onneksi paikallaolijat eivät olleet ehtineet ohjelmaa vielä aloitella. Piakkoin hoidetun esittäytymiskierroksen jälkeen, muiden alkaessa miettiä myyttipussimyyttejä, pizzeria kutsui nälkäkuoleman uhatessa, mutta jälleen onneksi ehdin vielä näkemään kaikki esitykset ja mukaan yhteen ryhmään meripeikoksi. Perjantaina saunominen jäi väliin ja tehtiin hahmoja Nysalorin MGF Lhankor Mhy -seikkailuun, yleisen kälätyksen ohella. Höpinäpuolta sitten jatkuikin koko loppuilta, opimme jotain Grotaroneista ja välistä pelattiin Illuminatia ja syötiin. Nukkumaan olen mönkinyt kait joskus neljän maissa. Lauantaiaamuna vähän lyhyistä yöunista huolimatta päivä lähti virkeästi liikkeelle, mitä jälleen edesauttoi hyvä yhdistyksen puolesta tarjottu aamupala. Puolenpäivän jäljestä pidettiin itse kokous, jossa onnistuin möläyttämään itseni hallitukseen varajäseneksi. Itse kokousta seurasi vielä hallituksen järjestäytymiskokous, jossa sain tietää mihin olin lupautunut. Iltapäivä jatkui Zinikeskustelun, esoterican ja visan merkeissä, joissa suosiolla olin sivustaseuraajana nauttimassa ohjelmasta. Lauantain iltapuoli kului mukavasti Lhankor Mhynä toilaillessa, saunoessa, jälleen sekavia höpistessä ja pelottavimpana ohjelmanumerona yhteislaulua seuraillessa ja siihen myös osallistuessa. Gregin terveydeksi juodulla mescalilla ja illaksi sekoitetulla boolilla lienee ollut osuutta ihmisten lauluintoon. Sapuskaakin taas jossain vaiheessa saatiin ja myöhemmin yöllä ensin seurailin biisoni- ja strutsiratsastajien kohtaamista, ja myöhemmin pääsin shamaaniksi mukaan, joskin valitettavasti olin roolistani aika pahan kerran pihalla. Pelailujen jälkeen homma jatkui jälleen höpinäpuolella, mitä jatkuikin sitten aina aamuun saakka, ja jonka annista todisteena on muun muassa dracokeskustelu... toivon mukaan kukaan muu ei enää muista saati sitten toteuta Mikki Hiiri merihädässä -laulun uudelleensanoitusta. Nukkumaan oli pakko kammeta kellon lähestyessä seitsemää. Parin tunnin unien jälkeen siivoiltiin tilat ja lähdin köröttelemään kohti kotia. Kiitokset kaikille kokousta junailleille, sekä ohjelmasta ja erityisesti ruokapuolesta vastanneille. Ropeconia ja 5-vuotisjuhlakokousta odotellessa. Yhteenveto: +Hauskaa +Uusia naamoja (minulle paljonkin, mutta noin yhdistyksessä ylipäätään) +Järjestelyt, ohjelma ja tilat -Vieläkin jäi HQ:n pelaaminen väliin (lähinnä oma mokani)
humis linkki 5. huhtikuuta 2006 kello 12.34
humis 5. huhtikuuta 2006 kello 12.34 linkki Omaan viestiin vielä bonuksena päälle että oli tosi kiva tutustua kasvoihin foorumin rituaalinaamioiden takana.
Dovas linkki 5. huhtikuuta 2006 kello 12.36
Dovas 5. huhtikuuta 2006 kello 12.36 linkki Terve! Voi sanoa että hurskaan Kalikoksen vuosikokouksen tiimoilta kesti minullakin toipuminen aika lailla. Fiilistä voisi kuvailla aina siten kuin koko tapahtuma olisi suuri eeppinen peli ja sankarimatka. Paljon uusia naamoja, mukavia ihmisiä, joskaan ei jokaiseen ehtinyt edes tutustua. Ja sehän on hienoa että tulee lisää kiinnostuneita tapahtumiin. Toiminta ja eloisuus se ei tästä remmistä ole koskaan tuntunut katoavan, vaan kasvavan aina vain entisestään. Tervetuloa siis mukaan niillekin jotka siellä lukevat mutteivät koskaan ole ehkä rohjenneet tutustua meininkiin. Perjantai oli allekirjoittaneella täynnä touhua ja aikatauluni oli melko tarkkaan laskettu. Sain lopulta kuningattareni auton käyttöön, jolla hain Uzdo-Maken asemalta. Pienen säädön jälkeen päästiin vasta tunti-kaks myöhemmin lähtemään ja haimme uudenuutukaisen, hienon puheenjohtajamme ja tuomarinnuijan paukuttajan Spinosarin, Mastakoksen asemalta. Olkoot tuulet suotuisat Sartarin Korkealle Neuvostolle! Itse tapaamispaikka oli jännä 2-kerroksinen tönö keskellä 70(?)-lukuhenkistä YO-kylää, ja talo oli kokonaan Kalikosin käytössä. Tilat olivat sopivan kokoiset tapahtumalle. Täytyy kyllä sanoa että YO-kylä on aina mielestäni ollut aika erikoislaatuinen ilmiö. Jotenkin voi kuvitella ne kulahtaneet kukkatapetit jotka koreilevat joka talon seinillä. Ja koska glowlinen tuntumassa oltiin, oli tämä tietysti 10 000 maagin kaupunki, eh heh... Kävin vain perjantaina saunassa, koska keväisin atooppinen ihoni on hyvin herkkä reagoimaan ilman ja etenkin kosteuden muutoksille. Itse asiassa vasta tänään keskiviikkona tähänastisen tolkuttoman rasvauksen jälkeen ihoni tuntuu toipuneen perjantain saunonnasta. No onneksi pahimmat vaiheet ovat ohi ja enää mulla ei kulu nykyisin 1200 mk kevään aikana ihooni ja kortisonia ei tarvi syödä. Minä se en tunnu asiaan pääsevän sitten millään... Meininki käynnistyi jäänsärkemisen ja myyttipussin kautta perinteisesti. Se on mielestäni oiva perinne, joka vapauttaa ja luo hilpeää tunnelmaa heti alussa. Ensimmäisen ryhmän kehittämä tarina Yelmistä ja veljistään oli mielestäni paras. Selkeä, todella hauska ja kuvasti kokonaisluonteeltaan hyvin Yelmin ylimielisyyttä ja eroa Lodriliin joka taas (kröhmmm...) tutustui maahan. Perjantai-illan mielenkiintoinen ja muistiin positiivisena yllätyksenä jäänyt Polaris oli Eetun "vetämä" peli. Kaikki johtivat peliä ja tuo sopii oikeastaan herkullisesti pelkkään tietäjistä, kauppiaista tms. koostuvaan kampanjaan pelimoottoriksi. Pelaajia on oltava parillinen luku, jossa jokaista vasten istuu kohtisuoraan joku. Oma hahmo omine kiinnostuksen kohteineen, kykyineen yms. luodaan paperille, jossa vieressäsi istuvilla on mahdollisuus pelata ja vaikuttaa hahmosi positiivisiin puoliin, mm. mahdollisiin kontakteihin jne. Vastapuoli pystyy pelaamaan sinun ns. nemesistä. Olipahan jollakin pahimpana vihokkinaan imperiumin viemärien(?) pesijäkin. Niinpä peli oli keskustelua sanan varsinaisessa muodossa. Minun tähtitutkijani omasi erikoista viehtymystä hevosiin ja sympatisoi tornista Phalash Ratsastajaa joka hyökkäsi vähän väliä imperiaaliseen Yuthuppaan jonka kansalaisia olimme. Polariksessa tuntui mulla olevan helppo langeta päämäärättömään kaaokselliseen toimintaan, koska toisinaan oli vaikea seurata tapahtumia, mitä kukakin tekee kellekin jos (kuudesta pelaajasta) jokaisen hahmolomakkeella on hahmon lisäksi vielä 3-6 NPC:n (kontakti/vihamies jne.), niinpä otin aika lailla simppelin linjan, jossa se Phalash Ratsastaja OLI saatava kaupunkiin ja passitin vielä Juha R:n kontaktin Enkoshor "miesrakastajan" ratsastajan mukaan. Kai logiikkani piili siinä että Enkoshor olisi puuhaillut Ratsastajan joukkoineen Yuthuppaan tai jotain... Ja niin ei tullut käymään. Sain herkullisen vision kampanjasta johon Polaris sopisi luonteeltaan luultavasti täydellisesti. Nimittäin peikkojen peliin, jossa hahmot koostuvat Ensimmäisen heimon Suberen ja Nakalan papeista, jotka eivät koskaan maan päälle astukaan. He kun ovat tunnetusti hitaita tekemään näkyviä päätöksiä ja pohtivat sata vuotta ennen kuin sotaan lähtevät. Muutenkin uninen ja luova mielentila öisin olisi tuonlaiseen formaattiin mainio. Lauantaina itse virallinen Kalikosin kokous, joka meni suht. kivuttomasti lävitse. Siihen perään Zin Lettersin lehtiprojektin kokous. Muutamia pointteja tuli jälkeenpäin mieleen kylläkin vasta, joista olisi voinut lehtitiimin kanssa puhua (liittyen tuleviin artikkeleihin), vaikka myönnetään että olen yrittänyt pitää osallisuuteni tähän mennessä ehkä hieman etäänä kommentoijana koska se on helpointa. No sen siitä saa maksaa. Gloranthatietovisasta jättäydyin pois luultuani konseptin keskittyvän lunarin imperiumiin. Aijai, ensi kerralla sitten. Tosiaan kuten joku jo sanoi, oli jälleen samat naamat loppupeleissä kisailemassa. Tietäjä säilytti [i:337943fd66]hassun hiippalakin[/i:337943fd66]. Glorantha esoterica oli mielenkiintoista kuunneltavaa varsinkin hyvin interaktiivisen (ai että rakastan tuota sanaa!) mielipiteiden vertailun kannalta, mutta keskityin syömiseen kun jo hieman heikotti. Tässä vaiheessa Uzdo-Make kaappasi hahmoni Matin skenaariosta, jonka annoin suosiolla. Taisi aika hilpeän veikkosen Make tehdä. Kaveri pääsi tutustumaan ja kopioimaan Salonar Tamalskinin kirjoituksia ja vain koska halusi yksinkertaisesti Nochetin satamasta päästä pois köysien punonnasta ja purjeiden ompelusta. Sitä se Lhankorin partafetisismi teettää... Kippis vain sinne päin. Itse osallistuin Topin vetämään HQ-peliin jossa oli yhdistetty Eetun Punaisen Tammen klaanin ja Topin sekä Marcus Maximuksen kampanjan materiaalit yhteiseksi missioksi, tai siksi niiden piti päätyä lopulta. Teemaltaan idea oli loistava. Pelasin Eetun peliporukkaan kuuluvan Ilonan hahmoa, joka oli suoraan sanottuna hemmetin siisti Kolatin shamaani Instered, joka palasi kuolleitten kirjoista pelin alkuvaiheissa. Totta kai oma näkemykseni on että minä sen Wyterin henkiin herätin. Hehheh. Topin, pelinjohtajan odotettavissa oleva eläytyminen ja suorasukaisuus oli aika ihailtavaa katseltavaa. Eetun eläytyminen jo epätoivoon vaipuvan klaanipäällikön rooliin yhteisöä tukiessaan oli [i:337943fd66]avot[/i:337943fd66]. Klasun ja Ollin peli oli toimintaa ja minusta tuntui toisaalta että olen ainoa joka ei tiedä/uskalla mitä tehdä. Tai totta kai tiesin, mutta raja tuntui olevan asetettu aika korkealle, prosyyriä hahmolle ollessa paljon ja ehkä tuumin että on vain yksi oikea tapa pelata tätä hienoa hahmoa. En myöskään tiedä kovin paljoa HQ:n säännöistä. Kamppasin siis itseni. Loppujen lopuksi melankoliselta tunteeltaan voimakas idea skenaariossa oli vaikuttava positiivisella tavalla. Lopuksi lähetin koko hemmetin Punaisen Tammen esi-isät imeväisistä mummoihin sotaan johon suostuimme lähtemään. Taistelutantereella oli tunkua. :) Punaisen Torin Voorumi, eli yhteislaulutuokio joka hurskaudessaan oli iloista katseltavaa ja osallistuttavaa. Kruunasimme meskali(?)viinan nimeen pienet shotit Gregin elämäntyön kunniaksi, joka oli piristävä uutuus tälle vannoutuneelle highland single malt ystävälle. Kerskakisa salli alkaa. Enpä nyt tiedä oliko tuo hahmovalintani niin hyvä. Tein ensimmäistä kertaa kerskassa ratkaisun ottaa hahmon vanhasta, jo 8 vuoden takaisesta kampanjastamme, jota tahkoimme taannoin aikamoiseen tahtiin. Päinvastoin kuin Nysalor tuolla sanoi; kyseessä ei itse asiassa ollut praxilainen hahmo enää kulttuurin varsinaisessa merkityksessä. Totta kai ne juuret olivat siellä, mutta hahmo oli äärimmäinen stereotypia kontrastina normaalille elintavalle mitä praxilaisen päässä voisi minun näkemyksestäni tapahtua, kun sukeltaa Dark Eateria palvoessaan syvempiin vesiin. Mitenkään moraaliselta kannalta kaveri ei todellakaan puhdas ollut, mutta rohkeana päätin yrittää kerskassa sellaista. Ollin esitys kraloritietäjästä oli aivan mainio! Lähes kympin arvoinen, johon sikäli sopi hyvin ettei se juuri muita kuunnellut, vaan selittää vain ja selittää. Topin valinta pavislaisena kontrastina herätti myös huvitusta. Ollin kannattaisi tosiaan kirjoittaa hiustenhalonta (trilopyk... tripolykt... äh...trilopyktomia??) Zin Lettersiin. Free form skenaario biisoni- ja strutsiratsastajista oli vuorossa ja pelihän oli siis Uzdo-Maken ja minun vetämä tarinankerronta nopattomalla systeemillä, jossa Make johti strutsien puolen ja minä biisoniratsastajat. Pelaajia oli kaiken kaikkiaan yhdeksän. Skenaarion ideahan oli siinä että pelaajat voivat johtaa myös peliä. Skenaariosta voisi olla vaikka mihin ja tapahtumat kääntyä miten vain koska oikeata vastausta ei ole miten asiat päättyvät/ratkeavat. Kummallakin ryhmällä on intressejä paljon ja looginen tarve päästä Taatelikeitaalle, joka sijaitsee aivan Patsastasankojen ja Tunnelikukkuloiden eteläpuolella. Taatelikeidas on meidän luomamme, kuten myös kartta joka pelin pohjana oli ja toimii hyvin nomadien liikkumisen välietappina. Skenaariossa biisoniratsastajat olivat palanneet etelästä reidaamasta Teshnosta ja parit impalaklaanit. Strutsit pitivät majaa Taatelikeitaalla. Kummallakin on jotain mitä toisella ei ole. Olen hyvin kiinnostunut kuulemaan pelissä pelanneiden ihmisten näkemyksiä hahmoista, riittävistä(?) tiedoista ja pelistä ylipäänsä. Esim. olisiko parempi että kumpikin klaani tavoittelevat vasta pääsyä keitaalle tms.? Olemme Markun kanssa pohtineet myös että mikäli ihmiset näkevät julkaisuun riittävää potentiaalia skenaariossa, olemme valmiit kirjoittamaan sen puhtaaksi Zin Lettersiin tulevaisuudessa. Biisonipuolten peli lähti käyntiin melko rivakasti ja ongelmitta leirissä. Hauskaa ja sähellystä oli. He olivat suuntaamassa keitaalle ja tunne tuli että kummalliset strutsiratsastajat kenkkuilevat heidän kustannuksellaan. Loppujen lopuksi kohtaaminen tuli ja strutsit hämmensivät biisonien poppoon aika totaalisesti, jotka olisivat kieltämättä voineet jyrätä halutessaan heidän yli, mutta MGF-luonteen vuoksi tilanne kääntyikin keskusteluun ja tutustumiseen. Kaltim Sonninturpa rauhoitteli hieman veljeään joka oli menossa vaikka yksin keitaalle, Klaanin pääshamaani Umarni hykerteli huvituksesta ja hämmenyksestä, koska ei saanut yhteyttä keitaan henkeen, joka oli strutsien shamaanin suojeluksessa. Vami Harmaa Sonni, känninen Myrskyhärän palvoja pamautti strutsien yksijalkaisen mestarimetsästäjän ratsun unten maille, joka puolestaan heitteli arvuutuksia ilmaan ja sai sen vielä läpi ja Herma vanhana nauravana soturina tunsi öh...kummallisia tunteita. Vurandi, biisoniratsastajien Eirithan papitar haukkoi henkeä ja oli haleta kiukusta, kun miehet seisoivat paikallaan hämmenyksestä. Oli jo myöhä ja aloin minulle ominaiseen savolaiseen tapaan olemaan syvällisemmällä jutustelutuulella. Minulle kokouksen parasta antia olivat jälleen monet avoimet keskustelut joita kävin ihmisten kanssa. Pidetään lippua korkealla ja ruokitaan sitä wyteriämme.
Ugly Psycho linkki 5. huhtikuuta 2006 kello 13.57
Ugly Psycho 5. huhtikuuta 2006 kello 13.57 linkki Jaa niin kerskakisathan minä unohdin kokonaan! Ehdottomasti mielenkiintoista seurattavaa olivat näin ensimmäistä kertaa nähtynä. Kyllä Dovas voittonsa ansaitsi, joskin vastakkain Newsalorin kraloritietäjän kanssa jos olisi varsinaisesti joutunut, niin sitten ei tiedä mitä olisi hommasta seurannut. Tetrapyloktomiaa vaan Ziniin, ehdottomasti. Mitä tulee visaan, niin minähän en tietysti ole ollut aiempia näkemässä, mutta ennakkosuosikit oli minusta alkupuolella jopa heikoilla! Ja voittohan oli hyvin vähällä mennä itse asiassa Korolille, jääden lähinnä väärinkäsityksestä kiinni. Tosin sitä en kyllä tiedä oliko Korol ensimmäistä kertaa mukana.
Nysalor linkki 15. huhtikuuta 2006 kello 19.14
Nysalor 15. huhtikuuta 2006 kello 19.14 linkki Nyt vuosikokouksessa ottamani videonpätkät ovat katseltavissa [url=http://www.kalikos.org/tapahtumat/vuosikokous2006/videot/index.php]täällä[/url]. Erityisesti myyttipussiesitysten kohdalla videopätkät antavat varmasti elävämmän kuvan kuin liikkumattomat kuvat tai selostukset täällä. Pätkät ovat valitettavasti melko lyhyitä – korkeintaan 30 sekuntia –, ja katkelmallisia, joten videopätkistä ei pysty näkemään yhtäkään kokonaista esitystä. Laatukaan ei ole erityisen hyvä, koska kuva tärisee, mutta toivottavasti noista on iloa.
Alec linkki 15. huhtikuuta 2006 kello 21.19
Alec 15. huhtikuuta 2006 kello 21.19 linkki :lol: Nää on taas näitä pätkiä, missä omaa esitystä kattoo muovipussi päähän vedettynä ja kulman takaa peilin kautta kurkisteltuna! Oli kyllä sen verran hyvät kekkerit, et seuraavaa tapaamiskertaa odottelee jo innolla, millos se Ropecon olikaan?
Nysalor linkki 16. huhtikuuta 2006 kello 2.01
Nysalor 16. huhtikuuta 2006 kello 2.01 linkki Alec: [i:4ee4f214b7]Nää on taas näitä pätkiä, missä omaa esitystä kattoo muovipussi päähän vedettynä ja kulman takaa peilin kautta kurkisteltuna![/i:4ee4f214b7] Eihän nyt toki! Sinunkin suorituksesi myyttipussiesityksessä oli erittäin mallikas. Mainittakoon, että toivoisin myyttiesityksistä saatavan vielä tarinoita, joita voisi julkaista kuukauden tarinoina ja vaikka videoesitystenkin havainnollistamina. :) [i:4ee4f214b7]Oli kyllä sen verran hyvät kekkerit, et seuraavaa tapaamiskertaa odottelee jo innolla, millos se Ropecon olikaan?[/i:4ee4f214b7] Ropecon on tänä vuonna 11.–13.8. ja Kalikos tulee olemaan taas mukana, joskaan ei ehkä aivan yhtä kovalla panostuksella kuin viime vuonna, kun itse Greg oli vieraana. Mutta sitten taas joulukuussa Kalikos täyttää komeat viisi vuotta, joten eiköhän vuoden loppupuolella ole sitten tavallista juhlavampi tapaaminen.
Harak linkki 16. kesäkuuta 2006 kello 14.35
Harak 16. kesäkuuta 2006 kello 14.35 linkki Arvostan ihmisiä, joilla on aikaa ja tarmoa järjestää tämän tyyppisiä joukkotapahtumia, vaikka eivät saa siitä muuta kuin lämmintä kättä. Itse vain en tykkää osallistua näihin tilaisuuksiin, joissa hirveä lauma ihmisiä leikkii toistensa ystäviä. Tunnelma on vain jotenkin keinotekoinen. Tai siis näin ainakin Ropeconissa. Olin siellä viimeksi vain kuullakseni Mr. Gloranthaa.
ZamboNet linkki 16. kesäkuuta 2006 kello 15.37
ZamboNet 16. kesäkuuta 2006 kello 15.37 linkki Siinäpä suora ja kaunistelematon mielipide :D
Alec linkki 17. kesäkuuta 2006 kello 8.08
Alec 17. kesäkuuta 2006 kello 8.08 linkki [quote:51fab6d294="Harak"]Itse vain en tykkää osallistua näihin tilaisuuksiin, joissa hirveä lauma ihmisiä leikkii toistensa ystäviä. Tunnelma on vain jotenkin keinotekoinen. Tai siis näin ainakin Ropeconissa[/quote:51fab6d294] Se on kuule ihan ihmisestä ittestään kiinni! Toinen istuu kulmassa, haukottelee ja on paikalla vaan koska katsoo sen olevan velvollisuus. Toinen taas hakee uusia kokemuksi, uusia ystäviä ja muuten vaan tulee pitämään hauskaa. Itse menin tapaamiseen avoimin mielin ja minusta siellä oli todella hyvä meininki. Jos taas ei ole ihmisläheinen henkilö niin tuollainen tapaaminen saattaa tuntua todella rasittavalta. Niin kuin sanoin se on vain ihmisestä itsestä kiinni!
newsalor linkki 18. kesäkuuta 2006 kello 12.55
newsalor 18. kesäkuuta 2006 kello 12.55 linkki Ihmeellisten sattumuksien kautta asun tällä hetkellä parin kymmenen metrin päässä tuosta vuosikokouspaikasta tämän kesän. Gloranthafiilis on kyllä kaukana, koska töitä pitää painaa ihan pölijää tahtia.
Alec linkki 19. kesäkuuta 2006 kello 6.04
Alec 19. kesäkuuta 2006 kello 6.04 linkki [quote:a862135680="newsalor"]...[/quote:a862135680] Jos työkiireet hetkeks hellittä, ni voin tarjota ilmaisen Turku kierroksen joku viikonloppu!