|
Vesa
linkki
26. heinäkuuta 2005 kello 14.45
|
|
Vesa
26. heinäkuuta 2005 kello 14.45
linkki
|
Päätin tässä nyt aloittaa aivan uuden viestiketjun tälle artikkelille. Eli suunnitelmissa olisi siis laajentaa huomattavasti tuota agimorien metsästystä koskevaa artikkelia muuhunkin kuin pelkästään metsästykseen.
Ropeconissa tuli hetki Dovasin kanssa keskusteltuakin tästä asiasta, ja ainakin minä sain jonkinlaisia visioitakin siitä että tuo metsästysartikkeli tulee laajenemaan :). Nysalor on varmaan edelleen mukana artikkelia kasaamassa, ja newsalor kertoi jostakin persoonasta joka voisi myös kantaa kortensa kekoon. Pistäkäämme siis tähän viestiketjuun ideoita ja muuta koskien agimoreja, siis Praxin ja autiomaan agimoreja varmaan, eli rajatkaamme artikkeli koskemaan pelkästään Praxin ja autiomaan agimoreja.
Seuraavassa vähän ropeconissa esille tulleita ideoita joista mahdollisesti jotakin saataisiin aikaan:
[b:27426db319]Agimorien sodankäynti (erikseen mahdollisesti kaaosta vastaan sotiminen)
Agimorishamaanit (Dovasin mielestä agimorishamaanit ovat kovia :))
Katsaus agimorien perhe-elämään ja asumiseen
Katsaus agimorien liikkuvaan elämäntapaan (voidaan yhdistää ylemmän kanssa)
Agimorien aseistus (voidaan liittää yhteen sodankäyntijutun kanssa)[/b:27426db319]
No niin, tuossa oli muutamia ideoita joita voidaan käyttää hyväksemme, kaikkia ei varmaankaan tarvitse yrittää kirjoittaa, poimikaamme ne parhaimmat ja uusiakin juttuja saa toki ehdottaa. Metsästysartikkelin kirjoitustyyliä mukaillen nuokin jutun voisivat siis olla Thalos Yksisilmän tekemiä tutkimuksia agimoreista.
|
|
Dovas
linkki
2. elokuuta 2005 kello 21.43
|
|
Dovas
2. elokuuta 2005 kello 21.43
linkki
|
Ok. Myönnän heti etten ole juuri sallinut itselleni aikaa lehden teon suhteen ja olen ajat sitten tippunut pihalle Zin #3:n tilanteesta. Tosin se mitä olen kuullut lehdestä on että se jumittaa ja ettei keskinäistä konseptia sille tällä hetkellä olisikaan.
Mutta kuten conissakin sanoin Vesalle, voin ihan mielelläni välillä auttaa agimoriartikkelin ideoinnissa, siltä pohjalta mitä Praxin agimoreista tiedän ja olen lukenut virallisista (BoDR vol. Prax & River of Cradles) ja ei-virallisista lähteistä (Simon Phippin sivut). Kovin paljoahan heistä ei tekstiä löydy, mutta muutamia sitäkin tärkeämpiä.
Vesa:
[i:1ec8ae7d88]eli rajatkaamme artikkeli koskemaan pelkästään Praxin ja autiomaan agimoreja. [/i:1ec8ae7d88]
Se varmasti kannattaa. Kyllähän erilliset artikkelit muiden kulttuurien agimoreista tietty olisi myös nannaa, mutta onhan jo yhden kulttuurin tms. katsauksessa aikamoinen työ.
Agimorien ("men-and-a-half") oman myytin mukaan he tulivat Praxiin taistelemaan jumalansa Baba Ulodran ("Father of Fire") puolesta, joskin Jumalten Sodassa asiat menivät ns. aika lailla pieleen heidän osaltaan. Sarastuksen aikana agimorit huomasivat joutuneensa ahdinkoon.
He kuitenkin kieltäytyivät muuttamasta elämän tyyliään ja suosiolla valitsivat paikkansa yhtenä pienistä (independent) heimoista, vaikka eivät koskaan tulisikaan olemaan aivan tasavertaisia muiden heimojen kanssa.
[quote:1ec8ae7d88]
Agimorien sodankäynti (erikseen mahdollisesti kaaosta vastaan sotiminen) [/quote:1ec8ae7d88]
Jo historiansa, asemansa, sekä Praxin/Wastesin asuinalueena huomioon ottaen, ei heillä ole varaa menettää liian monia sotureita, vaikka olisivat jopa voitolla. Siksi he ovat kehittäneet hyvin voimakkaasti organisoituneen puolustavan sodankäyntimenetelmän.
Taktiikat hyökkäysoperaatioissa rajoittuvat piirityshyökkäyksiin ja väijytyksiin (kykyihin joissa he ovat metsästäjinä treenaantuneet). Praxissa he usein antavat ratsujoukkojen hyökätä agimorien muodostelmaa vastaan ja yksilötasolla taistelevat meleessä, niin kuin tilanne sallii.
[quote:1ec8ae7d88]
Agimorishamaanit (Dovasin mielestä agimorishamaanit ovat kovia[/quote:1ec8ae7d88]
Heh. Simon Phippin suorastaan erinomaiset artikkelit praxilaisten shamanismista avartanevat: [url]http://www.geocities.com/Area51/Rampart/1481/praxsham.html[/url]. Linkki etusivulle taas on [url]http://www.geocities.com/Area51/Rampart/1481/?20052[/url].
Kun ottaa huomioon vielä Oakfedin palvonnan ja hyvin mahdolliset Pyhät Yhteisöt joidenka jäseniksi he usein hakeutuvat [i:1ec8ae7d88]näkyjen[/i:1ec8ae7d88] myötä, voi se tehdä heistä melkoisia persoonia. Oakfedillakin on vahva Kaaoksen vastainen piirteensä.
Mikäli artikkelissa kuvataan agimoreja/men-and-a-halfeja mahdollisesti Praxin ja Wahan teiden ulkopuolisen henkilön näkemyksin, olisi shamaanin kohtaaminen varmaan ollut hänelle melko pöyristyttävä ja epämieluisa, jollei jopa vaarallinen.
[quote:1ec8ae7d88]
Katsaus agimorien perhe-elämään ja asumiseen ...
Katsaus agimorien liikkuvaan elämäntapaan (voidaan yhdistää ylemmän kanssa) [/quote:1ec8ae7d88]
Agimorit kuuluvat [i:1ec8ae7d88]kävelijöihin[/i:1ec8ae7d88] ja siten ainakin heidän ammattinsa ovat periaatteessa metsästäjä/soturi/shamaani. Muuta kirjoitettua tekstiä ei perhe-elämästä mieleeni tule, mutta River of Cradles (jota en nyt jaksa kaivaa vielä esille) saattaakin paljastaa jotain asiasta.
[quote:1ec8ae7d88]
Agimorien aseistus (voidaan liittää yhteen sodankäyntijutun kanssa) [/quote:1ec8ae7d88]
Pitkät keihäät. Kuten conissakin puhuimme, on agimorien puolustava keihäsmuuri melkoinen 'silppuri' johon biisonitkin melko varmasti pysähtyvät.
Agimorien sodankäynti on aika perusteellisesti kyllä jo kirjoitettunakin BoDR:ssa . Sikäli hieman mietityttää onko kannattavaa kirjoittaa siitä enään? Tietysti jos jotain uutta tähdellistä siitä keksii esim. Praxille ulkopuolisen kertomasta näkemyksestä, voisi aiheeseen saada ehkä jonkinlaista erilaista kosketusta.
[quote:1ec8ae7d88]
No niin, tuossa oli muutamia ideoita joita voidaan käyttää hyväksemme, kaikkia ei varmaankaan tarvitse yrittää kirjoittaa, poimikaamme ne parhaimmat ja uusiakin juttuja saa toki ehdottaa. Metsästysartikkelin kirjoitustyyliä mukaillen nuokin jutun voisivat siis olla Thalos Yksisilmän tekemiä tutkimuksia agimoreista.[/quote:1ec8ae7d88]
Katson jokin kerta aiempia postauksia, mitä Zin #3:n agimoriartikkelista on täällä kirjoitettu. Metsästys on kuitenkin niin tärkeä osa heidän heimoaan ja siitä löytyy arvokasta tietoa, joten palaan myöhemmin ahjolle ja voin yritän saada jotain syvällisempää vielä irti.
Terveisin, Tero P.
|
|
Vesa
linkki
5. elokuuta 2005 kello 16.20
|
|
Vesa
5. elokuuta 2005 kello 16.20
linkki
|
Jotain pientähän voisi lisäksi kirjoittaa Thalos Yksisilmästä, tokihan varmaan ihmisiä kiinnostaa tietää tällaisesta henkilöstä muutakin kuin pelkkä nimi :).
No olen tässä tuumaillut että voisimme olettaa Thaloksen olevan jonkinsortin agimorien ihailija, ja sinnikäs, sillä tuollainen tutkimustyö ei ole varmaankaan niitä helpoimpia Gloranthassa. Jotain juttua siitä, kuinka Thalos on voittanut agimorien luottamuksen (mahdollisesti kaikkien agimorien, heimon tai pelkästään perheen). Hän on voinut kohdata vanhan, aavikolle kuolemaan jättäytyneen agimorivanhuksen (mahd. shamaanin), joka sitten kertoi Thalokselle agimorien elämästä kun tämä oli ensin voittanut agimorin luottamuksen. Thalos voisi olla jonkilaisessa veli-asemassa agimorien keskuudessa, hän olisi siis miltei agimori ja jotkin agimorien lait pätisivät häneen niinkuin kehen tahansa muuhun heimon jäseneen jne. Thaloshan voisi olla vaikka jonkinlainen kontakti Argrathin ja agimorien välillä, sillä jos oikein muistan niin agimorit taistelivat Argrathin rinnalla Kuunvaahdon taistelussa(100% varma en ole), mutta Paviksen valloitukseenhan taitaa Argrath osallistua tukenaan praxin heimoja ja siinä mukana agimoreja.
No tällaista näin alkuun olen saanut pääkopassani pyöriteltyä ja toivonmukaan tästä jonkinlaista juttua saadaan kasailtua.
|
|
Vesa
linkki
11. elokuuta 2005 kello 17.15
|
|
Vesa
11. elokuuta 2005 kello 17.15
linkki
|
Ystävät hyvät, olen mennyt taas ylittämään itseni! Olen saanut aikaiseksi suhteellisen pitkänkin jutunpätkän Agimorien yleisestä elämästä, olen kaikki voimavarani käyttänyt tämänä tekstin aikaansaamiseksi ja olen yrittänyt kaikkeni jotta se noudattelisi parhaansa mukaan Gloranthaa. Ainakin pituutta tämä tuo lisää tuohon agimorien metsästystä käsittelevään artikkeliin ja näin ollen ihan torsolta agimoriartikkeli ei näyttäisiä.
Raakilehan se on, vaatii varmasti Gloranthatietäjiemme mielipidettä ja lisäehdotuksia ja korjailuehdotuksia, kaikkine typoineen ja muine kielioppivirheineen :).
Dovas jos tuo Gahijin polku jotenkin mieltäsi kutkuttaa, eikä vaikuta hirveän huonolta yritelmältä, niin sinä varmaan pystyisit Prax-tietäjänä ja taiteellisena henkilönä piirtämään kartan tuosta polusta?
Noniin, kaikkien turhanpäiväisten alkulöpinöiden jälkeen, HERE IT COMES:
[b:1f30734668]Kuinka agimorit elävät[/b:1f30734668]
Agimorit ovat koko ikäni olleet minulle suuri kiinnostuksen kohde. Vasta vähän aikaa sitten olen päässyt tutustumaan heidän elämäänsä Praxin ja Autiomaan ankarissa oloissa lähemmin. Elämäni ehkä ankarin koettelemus oli matkata Autiomaassa agimoriperheen mukana, olin voittanut Vuain (tämä tarkoittaa vapahtajaa agimorien kielellä) perheen luottamuksen osoittamalla heille olevani yhtä lojaali ja puhdasmielinen kuin agimorit itse ovat.
Tärkeimpiä havaintojani olen pyrkinyt kirjoittamaan ylös, sillä suunnittelin matkallani tekeväni muistiinpanoja mutta paahtava aurinko ja Autiomaan voimakkaat tuulet tuhosivat miltei kaiken kirjoittamani tiedon. Mielenkiintoisin seikka jonka pistin merkille tällä matkallani oli se, että agimorit vahvasta fyysisestä ulkomuodostaan huolimatta kantavat vain vähän tavaraa mukanaan, oikeastaan vain kaikki välttämätön. Kantamukset on jaettu perheenjäsenten kesken, riippuen aivan perheen koosta ja perheenjäsenten ikäjakaumasta. Muonavaroja agimoreilla on kannettavaan erittäin vähän, sillä pyydystetty riista syödään yleensä melkein heti ja sitä metsästetään aina tarpeen vaatiessa, joten mukana kulkee yleensä vain pelkkiä kuivattuja hedelmiä joita voidaan syödä kun tarve vaatii. Ylimääräinen ruoka/juoma haudataan yleensä maahan kaivettuihin kätköihin, joista olen kirjoittanut agimorien metsästystä koskevaan tutkimukseeni.
Vaikka agimorit tulevatkin pitkiäkin aikoja toimeen ilman vettä, on vesi heille kuitenkin välttämätöntä niin kuin meillekin, joten vettä he pyrkivät kuljettamaan aina mukanaan, ja varmasti Vuai oli ajatellut nyt minuakin koska vettä heillä näytti olevan mukanaan tavallista enemmän, tai niin Vuai kertoi. Ruoan lisäksi naiset kantavat yleensä lapsia, jos lapsi ei ole vielä tarpeeksi vanha kyetäkseen kävelemään näissä vaikeissa oloissa pitkiä matkoja. Seitsenvuotias agimori on jo tarpeeksi iso ja kypsä selviytymään omin jaloin pitkistä vaelluksista. Vaikka agimorien kulttuuri on tasa-arvoinen ja miesten ja naisten erot fyysisestikin ovat tiettyjä oleellisia miehen ja naisen erottavia asioita lukuun ottamatta melkoisen olemattomia niin pienet lapset on annettu liikkuessa naisten hoiviin. Tokihan myös aivan vastasyntyneet lapset ovat näin äitinsä ruokittavana. Perheillä ei koskaan ole kuin yksi kannettava lapsi aikuista naista kohden. Agimorit tulevat lisääntymiskykyisiksi Eirithan maagisen veden avulla, joka tekee heidät lisääntymiskykyisiksi yhdeksi vuodenajaksi. Tämä Eirithan pyhä rituaali tapahtuu siis yleensä n. 7 vuoden välein, kun aikaisempi lapsi kykenee kulkemaan jo omin jaloin muun perheen mukana.
Agimorit kuljettavat mukanaan myös nahkaisia ja pieniä telttoja, jotka on valmistettu melkein aina biisonin nahasta vaikka Vuai kertoi että alticameluksen nahkaakin voi biisoninnahanpuutteessa käyttää. Jokaisella perheenjäsenellä on pienehkö biisoninnahka kannettavanaan selässään, ja leiriydyttäessä nämä yhdistetään ja saadaan suurempi teltta. Jos perhe on suurempi, ja isovanhempia on vielä mukana, heille on varattuna oma telttansa, ja heimon Baballe on aina oma telttansa tai Koosille. Agimorit pystyttävät leirinsä suojaisaan paikkaan, lähelle mahdollista keihästä, pensaikkoon tain mahdollisten puiden läheisyyteen. Samassa leiripaikassa agimorit viipyvät yhdestä päivästä jopa viikkoon, riippuen ruoan riittävyydestä alueella, jotkut leirit ovat toki olleet pystyssä yli viikonkin koska ruokaa on ollut riittävästi saatavilla. Agimorit käyttävät yleensä samoja vanhoja leiripaikkoja joissa muutkin agimorit ovat leiriään pitäneet, ja niiltä voi löytyä muona ja vesikätköjä joista tarkemmin agimorien metsästystä koskevassa osuudessa.
Tuli on agimoreille tärkein elementti ja se ilmenee heidän taikuudessaan sekä maagisissa leirinuotioissaan. Agimorien leiritulia kutsutaankin Praxilaisten keskuudessa Baba Ulodran tuliksi. Baba Ulodran tulet sytytetään kun aurinko on painunut mailleen, ja ne palavat aina auringon ensimmäisiin säteisiin saakka. Nämä tulet eivät vaadi paljoa puuta palaakseen, ja silti ne ovat näyttäviä ja lämpimiä tulia ja kuka tahansa joka pääsee näiden Baba Ulodran tulien läheisyyteen voi tuntea olonsa rauhaisaksi ja turvalliseksi. Vaikka nämä agimorien leiritulet ovatkin melko kookkaita ja näkyvät matkojenkin päähän, ne eivät houkuttele petoja tai vihollisia paikalle. Baba Ulodran tulet eivät toivota ketään pahoin aikein liikkuvaa lähelleen, ja jos joku uhkaa leiriä ja tulee liian lähelle leiriä tuli sammuu äkisti ja näin agimorit tietävät varautua mahdolliseen hyökkäykseen.
Baba Ulodran tulet eivät toki ole ainoita agimorien leirien ?vartioita?, jos leiriä on tarkoitus pitää yllä pidempään agimorit pystyttävät leirinsä ympärille Gahijin kehän, joka koostuu lyhyistä, maahan upotetuista kepeistä joihin on kiinnitetty metsästettyjen eläinten luita. Gahijin kehän on tarkoitus pitää viholliset loitolla, etenkin henkien karkotukseen se on oiva. Leirien ympärillä kulkee myös vartiopolkuja, joita jokainen kynnelle kykenevä vuorollaan kiertää. Vartiopoluilla kulkee samanaikaisesti kaksi agimoria, vastakkaisiin suuntiin jotta vartiointi olisi mahdollisimman tehokasta, ja nämä polut saattavat ulottua jopa kilometrien päähän leiristä. Agimorien leirit ovat melko hyvin turvassa ulkopuolelta uhkaavien vaarojen suhteen.
Ulkopuoliset ovat saaneet agimoreista sellaisen käsityksen, että he olisivat julmia ja tunteettomia sotureita, mutta asia on aivan päinvastainen. Agimorit ovat ehkä Praxin ja Autiomaan pelätyimpiä ja uljaimpia sotureita ja taitavimpia metsästäjiä, mutta tämä ei tee heistä mitenkään julmia tai itsekkäitä petoja. Agimorit ovat lempeää kansaa jos heihin osaa suhtautua ystävällisesti, ja tottakai he suhtautuvat muukalaisiin yhtä epäluuloisesti kuin muutkin Praxin vaeltavat kansat. Agimorit ovat sosiaalista ja ystävällistä kansaa, ainakin Vuain perhe osoittautui todella vieraanvaraiseksi ja ystävälliseksi. He pitivät minusta hyvää huolta, ja sain aina syödä vatsani kylläiseksi sillä Vuai kyllä ymmärsi etten itse osaa metsästää, tai tulla toimeen Autiomaassa omin neuvoineni. Illan pimetessä perhe kerääntyy leiritulen äärelle, ja yleensä perheen vanhimmat kertovat tarinoita tai vitsejä.
Tällä pitkällä matkallani Vuain perheen mukana, minulle selvisi paljonkin ?Gahijin polusta?. Gahijin polku on agimoreille pyhä reitti joka kulkee Praxin ja autiomaan halki, ja jota monet agimoriperheet ja heimot kulkevat vuosittain. Polku kuvaa samalla suurten laumaeläinten liikkumista laidunmaan perässä, joita agimorit seuraavat taatakseen itsellensä hyvän riistan riittävyyden. Gahijin polulla on myös myyttinen merkitys, sillä kerrotaan että Gahiji teki Suuren Pimeyden aikana Eirithan kanssa sopimuksen, jossa Eiritha lupasi että Gahijin kansa, agimorit, saisi metsästää Autiomaan laumaeläimiä ravinnokseen. Gahijin tuli raivata Eirithan laumoille kaaoksesta vapaa laiduntamisalue. Gahiji tiesi että laumaeläimille ei ruohoa riittäisi yhdeltä pieneltä maakaistaleelta, joten hän päätti raivata laumoille reitin joka kulki halki Praxin ja Autiomaan. Myrskyhärkä ei tullut Gahijin avuksi, koska Eiritha oli kieltänyt, sillä jos Gahijin kansa halusi metsästää laumaeläimiä oli Gahijin suoriuduttava tuosta urakasta yksin. Kaaoksen hirviöt olivat typeriä, ja Gahiji taitavana metsästäjänä ajoi ne yksikerrallaan ansaan ja tuhosi ne. Raskas ja pitkä oli Gahijin uurastus, mutta lopulta hänen onnistui raivata Eirithan laumoille reitti jolla niiden oli turvallista laiduntaan ilman suurta pelkoa kaaoksesta. Eiritha piti lupauksensa, ja niin Gahiji opetti agimorit metsästämään Praxin ja Autiomaan laumaeläimiä. Nykyäänkin Praxin ja Autiomaan laumaeläimet noudattavat tätä samaa reittiä, jonka Gahiji niille raivasi Suuren Pimeyden aikana, ja agimorit seuraavat niitä ja metsästävät. Kaikki agimorit eivät seuraa Gahijin polkua joka vuosi, mutta suuri osa Praxin ja Autiomaan agimoreista kylläkin. Pitkin tätä reittiä on pystytettä Gahijille pyhiä paikkoja, joihin lähistöllä olevat agimoriperheet tai heimot voivat hakeutua Gahijin pyhinä päivinä. Gahijin polku päättyy paikkaan joka on jossakin Autiomaassa, ja joka on pyhin paikka kaikille agimoreille. Gahijin polun kuljettuaan agimorit päätyvät tänne pyhään paikkaan, Pyhänä Aikana ja näin aina vuoden alkuun pidetään Suuri Rituaali, jossa Gahijia pyydetään siunaamaan seuraavan vuoden riista ja takaamaan ruoan riittävyys.
Edit: Gahiji on siis agimorien käyttämä nimitys Löytölapsesta.
|
|
Vesa
linkki
15. elokuuta 2005 kello 15.07
|
|
Vesa
15. elokuuta 2005 kello 15.07
linkki
|
Okei, hiljaiselta näyttää mutta hämmennetäänpäs soppaa hiukan taas itse. Olisikos fiksua kirjoittaa tuon Gahijin polun myytti ihan kokonaisuudessaan? Se ainakin toisi lisää mittaa artikkelille, mutta se olisi puhtaasti tarinamuodossa.
Mitenkäs siis Zineissä on yleensä tuollaisiin puhtaisiin myytteihin suhtauduttu, kelpaavatko ne siinä missä muutkin asiatyylin tekstit vai? No ainakin se liittyisi artikkeliin somasti :).
|
|
Nysalor
linkki
17. elokuuta 2005 kello 16.48
|
|
Nysalor
17. elokuuta 2005 kello 16.48
linkki
|
Vesan kanssa pohdimme eräitä agimoriartikkelin kohtia ja tein nyt siitä jonkin verran muokatun version. Koetin saada agimoreista pois liiallista lempeyttä. :) Artikkeli ei ole vielä valmis, joten kaikki ideat ja kommentit ovat tervetulleita.
Artikkelin yhteyteen olisi ehkä hyvä kirjoittaa vielä jonkinlainen luonnehdinta itse kirjoittajasta. Pohdimme Vesan kanssa, että ehkä Thalos Yksisilmän suvussa on agimoriverta, joka selittäisi hänen kiinnostustaan agimoreja kohtaan ja kykyä pystyä kulkemaan heidän seurassaan. Vesa aikoo kirjoittaa artikkelin aikaisemman version lopussa olevan Gahijin polun myyttisempään muotoon agimorien näkökulmasta.
[b:d0e20ad8b4][size=18:d0e20ad8b4]Kuinka agimorit elävät[/size:d0e20ad8b4][/b:d0e20ad8b4]
Agimorit viettävät meidän mittapuidemme mukaan karua elämää Autiomaan ankarissa olosuhteissa. Elämäntapansa vuoksi he suhtautuvat halveksivasti kansoihin, jotka selviytyvät elämästä helpommalla. Agimorien hyväksynnän voi saavuttaa vain osoittamalla olevan heidän veroisensa.
Tutkimusretkeni tarkoitus oli tutustua agimorien elämäntapoihin kulkemalla Vuain agimoriperheen mukana. Tärkeimpiä havaintojani olen pyrkinyt kirjoittamaan ylös. Suunnittelin tekeväni matkalla muistiinpanoja, mutta paahtava aurinko ja Autiomaan voimakkaat tuulet tuhosivat miltei kaiken kirjoittamani tiedon. Seuraavat muistiinpanoni on kirjoitettu jälkikäteen.
Mielenkiintoisin havaitsemani seikka oli, että agimorit vahvasta fyysisestä ulkomuodostaan huolimatta kantavat vain vähän tavaraa mukanaan, oikeastaan vain välttämättömän. Kantamukset on jaettu perheenjäsenten kesken, riippuen perheen koosta ja perheenjäsenten ikäjakaumasta. Muonavaroja agimoreilla on kannettavana erittäin vähän, sillä pyydystetty riista syödään yleensä melkein heti ja lisää lihaa metsästetään aina tarpeen vaatiessa. Siksi mukana kulkee yleensä vain pelkkiä kuivattuja hedelmiä, joita voidaan syödä, kun tarve vaatii.
Ylimääräinen ruoka ja juoma haudataan yleensä maahan kaivettuihin kätköihin (kts. agimorien metsästystä koskeva tutkielmani [tähän Tiedon temppelin numerosarja]). Vaikka agimorit tulevatkin pitkiäkin aikoja toimeen ilman vettä, on vesi heille kuitenkin välttämätöntä niin kuin meillekin. He pyrkivät kuljettamaan aina vettä mukanaan.
Ruoan lisäksi naiset kantavat yleensä lapsia, jos lapsi ei ole vielä tarpeeksi vanha kyetäkseen kävelemään näissä vaikeissa oloissa pitkiä matkoja. Jo seitsenvuotias agimori on tarpeeksi iso ja kypsä selviytymään omin jaloin pitkistä vaelluksista. Perheillä ei koskaan ole kuin yksi kannettava lapsi aikuista naista kohden.
Agimorit tulevat lisääntymiskykyisiksi Eirithan maagisen veden avulla, joka tekee heidät lisääntymiskykyisiksi yhdeksi vuodenajaksi. Näin ollen agimorit pystyvät säätelemään syntyvyyttä taikuudellaan paljon tehokkaammin kuin muut kansat. Eirithan pyhä rituaali tapahtuu yleensä seitsemän vuoden välein, kun aikaisempi lapsi kykenee kulkemaan jo omin jaloin muun perheen mukana.
Agimorit kuljettavat mukanaan myös nahkaisia ja pieniä telttoja. Ne on valmistettu melkein aina biisonin nahasta, vaikka Vuai kertoi, että alticameluksen nahkaakin voi biisoninnahan puutteessa käyttää. Jokaisella perheenjäsenellä on pienehkö biisoninnahka kannettavanaan selässään. Leiriydyttäessä nämä yhdistetään ja saadaan suurempi teltta. Jos perhe on suurempi ja isovanhempia on vielä mukana, heille on varattuna oma telttansa. Heimon [i:d0e20ad8b4]baballe[/i:d0e20ad8b4] tai [i:d0e20ad8b4]koosille[/i:d0e20ad8b4] [Pitäisikö näitä termejä selittää jossakin?] on aina oma telttansa.
Agimorit pystyttävät leirinsä suojaisaan paikkaan, lähelle mahdollista keidasta, pensaikkoon tai mahdollisten puiden läheisyyteen. Samassa leiripaikassa agimorit viipyvät yhdestä päivästä jopa viikkoon, riippuen ruoan riittävyydestä alueella. Joskus leirit ovat olleet pystyssä yli viikonkin, jos ruokaa on ollut riittävästi saatavilla. Agimorit käyttävät yleensä samoja vanhoja leiripaikkoja, joissa muutkin agimorit ovat leiriään pitäneet: niistä voi löytyä muonaa ja vesikätköjä, joista tarkemmin agimorien metsästystä koskevassa osuudessa.
Tuli on agimoreille tärkein elementti, ja se ilmenee heidän taikuudessaan sekä maagisissa leirinuotioissaan. Agimorien leiritulia kutsutaankin praxilaisten keskuudessa Baba Ulodran tuliksi. Baba Ulodran tulet sytytetään kun aurinko on painunut mailleen, ja ne palavat aina auringon ensimmäisiin säteisiin saakka.
Baba Ulodran tulet eivät vaadi paljoa puuta palaakseen, ja silti ne ovat näyttäviä ja lämpimiä tulia. Kuka tahansa, joka pääsee näiden Baba Ulodran tulien läheisyyteen, voi tuntea olonsa rauhaisaksi ja turvalliseksi. Vaikka nämä agimorien leiritulet ovatkin melko kookkaita ja näkyvät matkojenkin päähän, ne eivät houkuttele petoja tai vihollisia paikalle. Baba Ulodran tulet eivät toivota ketään pahoin aikein liikkuvaa lähelleen. Jos joku uhkaa leiriä ja tulee liian lähelle leiriä, tuli sammuu äkisti ja näin agimorit tietävät varautua mahdolliseen hyökkäykseen.
Baba Ulodran tulet eivät toki ole ainoita agimorien leirien ?vartioita?. Jos leiriä on tarkoitus pitää yllä pidempään, agimorit pystyttävät leirinsä ympärille Gahijin kehän. Gahijin kehä koostuu lyhyistä, maahan upotetuista kepeistä, joihin on kiinnitetty metsästettyjen eläinten luita. Sen tarkoitus on pitää viholliset loitolla, ja etenkin henkien karkotukseen se on oiva.
Leirien ympärillä kulkee myös vartiopolkuja, joita jokainen kynnelle kykenevä vuorollaan kiertää. Vartiopoluilla kulkee samanaikaisesti kaksi agimoria, vastakkaisiin suuntiin, jotta vartiointi olisi mahdollisimman tehokasta. Nämä polut saattavat ulottua jopa kilometrien päähän leiristä. Agimorien leirit ovat melko hyvin turvassa ulkopuolelta uhkaavien vaarojen suhteen.
Ulkopuoliset ovat saaneet agimoreista sellaisen käsityksen, että he olisivat julmia raakalaisia. Asia on kuitenkin aivan päinvastainen. Agimorit ovat ehkä Praxin ja Autiomaan pelätyimpiä ja uljaimpia sotureita ja taitavimpia metsästäjiä, mutta tämä ei tee heistä mitenkään julmia tai itsekkäitä petoja.
Agimorit ovat sosiaalista ja ystävällistä kansaa, joka kerääntyy illan pimetessä leiritulen äärelle. Silloin perheen vanhimmat kertovat tarinoita tai vitsejä, ja aika kuluu rattoisasti. Heidän tarinankerrontansa teki minuun suuren vaikutuksen. Primitiivisen pinnan alla olisi paljon opittavaa meillekin. Kirjoja agimorit eivät tarvitse, vaikka jotkut heistä osaavatkin lukea köysiin sidottuja solmuja. Kaikki tarpeellinen tieto on suullista.
Satojen sukupolvien takaa periytyviä myyttejä agimorit hyödyntävät rituaaleissaan. Vuain perhe matkasi suorittamaan Gahijin rituaalia, johon liittyvän myytin kirjaan liitteeksi tutkielmaani. En päässyt itse todistamaan rituaalia, koska olin ulkopuolinen. Yllättävän vapaasti sain silti kuulla yksityiskohtia myytin tapahtumista.
|
|
Dovas
linkki
22. maaliskuuta 2006 kello 19.59
|
|
Dovas
22. maaliskuuta 2006 kello 19.59
linkki
|
Hellurei.
Vaikka "G-suomalaisten" :) tarina on näyttänyt kasvavan tuolla foorumilla aika mittavaksi, tuli mieleen kun Vesa mainitsi siellä agimoriartikkelista.
Ainakin Nysalorin korjaama teksti istuu kielelle hyvin ja matkakertomuksenakin tuo on ihan kiva.
Mutta, jotenkin on eräänlainen fiilis että ehkä jotain puuttuu? Siis hyvää tekstiä, ei siinä mitään, mutta se jokin tietty ahaa-elämys, kun luet (totta kai huikean kiinnostavaa) Glorantha-aiheista kirjaa... Se jokin joka jää siitä uutena asiana mieleen tjms. En tiedä.
Vesa aikaisemmin:
[i:6bf8440a1c]Okei, hiljaiselta näyttää mutta hämmennetäänpäs soppaa hiukan taas itse. Olisikos fiksua kirjoittaa tuon Gahijin polun myytti ihan kokonaisuudessaan? Se ainakin toisi lisää mittaa artikkelille, mutta se olisi puhtaasti tarinamuodossa.[/i:6bf8440a1c]
Niin. Taas kun tässä pitkän ajan jälkeen matkakertomukset luki uudelleen, tuli Gahijin polusta hieman idean tynkää mieleen jota kantsisi ehkä uudemmankin kerran ruotia. Lainailen pätkissä ja kommentoin Vesan kirjoittamaa Gahijin polkuun liittyvää tekstiä:
[i:6bf8440a1c]Tällä pitkällä matkallani Vuain perheen mukana, minulle selvisi paljonkin ?Gahijin polusta?. Gahijin polku on agimoreille pyhä reitti joka kulkee Praxin ja autiomaan halki, ja jota monet agimoriperheet ja heimot kulkevat vuosittain. Polku kuvaa samalla suurten laumaeläinten liikkumista laidunmaan perässä, joita agimorit seuraavat taatakseen itsellensä hyvän riistan riittävyyden.[/i:6bf8440a1c]
Ja Gahijin polku olisi erityisesti metsästäjien/Löytölapsen polku... Minun käsittääkseni vapaita laumoja ei aroilla juuri hirveämmin kuljeksi. Olisiko kyse toisen heimon lauman reidaamisesta vai ylipäänsä riistan metsästyksestä? Jatketaan...
[i:6bf8440a1c]Gahijin polulla on myös myyttinen merkitys, sillä kerrotaan että Gahiji teki Suuren Pimeyden aikana Eirithan kanssa sopimuksen, jossa Eiritha lupasi että Gahijin kansa, agimorit, saisi metsästää Autiomaan laumaeläimiä ravinnokseen.[/i:6bf8440a1c]
Kun puhutaan vanhoista pyhistä poluista (pathways), joita Autiomaassa tosiaan menee ristiin rastiin ja monia on unohdettu ja niitä koskeva tieto on menetetty, on näillä poluilla tosiaan aina nimenomaan myyttinen merkitys. Ne ovat sankarimatkoja.
Mutta tässä kohtaa astuu hieman ongelmia kuvaan.
Waha`han teetätti järjestystä luodessaan kilpailun ratkaistakseen kuka syö ja ketä (jossa tunnetusti mm. morokanthit voittivat/petkuttivat omalla kohdallaan ja pääsivät siis syömään laumaihmisiä).
Eirithan luvan anto laumaeläinten metsästykselle tuntuu arveluttavalta. Näen Eirithan laumaäiti-jumalattarena, joka suoranaisesti ei lupia jakele [b:6bf8440a1c]*[/b:6bf8440a1c], vaan jolla on omistussuhde ja side laumojen hyvinvointiin, ja jonka nomadit näkevät myös rehevyyden ja elämän symbolina, vaikka tosin eivät esim. viljelyä tms. harrastakaan. Tässä mielessä esim. Papsin vaikutusvalta ja "politiikka" heijastuu heimoihin ja vaikuttaa niiden liikkeisiin ja intresseihin.
Eiritha myös lähti kansan keskuudesta "maan alle" autettuaan ensin heimoja ja tuoden järjestystä kaaoksen runtelemaan maailmaan. Löytölapsi ja Helpwoman tulivat vasta myöhemmin. Tosin aikana (joka mainitaan Löytölapsen omassa myytissä) jolloin agimorit pystyivät vielä ns. "kuulemaan" Eirithan.
Se myös että agimoreilla/"men & halfilla" ei ole omaa laumaeläintä, tuntuu Gahijin polun myytin kannalta hieman ristiriitaiselta. Agimorithan reidatessaan voivat yhden tai korkeintaan kaksi lauman päätä toiselta heimolta varastaa kyllä elannokseen per kerta
[i:6bf8440a1c]Gahijin tuli raivata Eirithan laumoille kaaoksesta vapaa laiduntamisalue. Gahiji tiesi että laumaeläimille ei ruohoa riittäisi yhdeltä pieneltä maakaistaleelta, joten hän päätti raivata laumoille reitin joka kulki halki Praxin ja Autiomaan. Myrskyhärkä ei tullut Gahijin avuksi, koska Eiritha oli kieltänyt, sillä jos Gahijin kansa halusi metsästää laumaeläimiä oli Gahijin suoriuduttava tuosta urakasta yksin …[/i:6bf8440a1c]
Sekä:
[i:6bf8440a1c]Kaaoksen hirviöt olivat typeriä, ja Gahiji taitavana metsästäjänä ajoi ne yksikerrallaan ansaan ja tuhosi ne. Raskas ja pitkä oli Gahijin uurastus, mutta lopulta hänen onnistui raivata Eirithan laumoille reitti jolla niiden oli turvallista laiduntaan ilman suurta pelkoa kaaoksesta. Eiritha piti lupauksensa, ja niin Gahiji opetti agimorit metsästämään Praxin ja Autiomaan laumaeläimiä. [/i:6bf8440a1c]
Sikäli sopii tuo kieltäminen sopisi kuvaan kun ajattelee Löytölapsen myyttiä ja että agimorit palvovat kyllä Myrskyhärkää, muttei Eirithaa.
Löytölapsen myytissä hän pienenä mm. auttoi ja opetti Helpwomanin kanssa ihmisiä tekemään työkaluja, heittämään kiviä yms. mutta kukaan ei jakanut heidän kanssaan metsästämiään eläimiä. He lähtivät ihmisten keskuudesta ja Löytölapsi sanoi ettei opeta heille seuraavan työkalun tekoa, ennen kuin ihmiset ovat halukkaita jakamaan muiden kanssaan ruuan vaikka sitä olisi vain vähän.
Helpwoman opetti myös mitä kasveja voi syödä ja mitkä taas ovat myrkyllisiä (kaaos). Hänhän aluksi löysi ja kasvatti myös Löytölapsen.
BoDR Praxin [i:6bf8440a1c]Notes on the cult of Lodril[/i:6bf8440a1c] (s. 62) kertoo kyllä Eirithan olevan Lodrilin liittolaiskultti ja tarjoavan Baboille magiaa (Milk of life), jota itse asiassa muut Eirithan palvojat eivät edes tunne ja taustalla on luultavasti peruja Pamaltelan ajoista ja suhteesta Doraddijumala Nyankaan.
Tässä muuten linkki BoDR Praxin vanhoille sivuille, joista löytää arvokasta tietoa klaanien asemasta jotka eivät palvo Wahaa ja Eirithaa ensisijaisena jumalina.. [url]http://web.archive.org/web/20030506155748/www.geocities.com/TimesSquare/Ring/1722/prax_cults.html[/url]
[i:6bf8440a1c]Nykyäänkin Praxin ja Autiomaan laumaeläimet noudattavat tätä samaa reittiä, jonka Gahiji niille raivasi Suuren Pimeyden aikana, ja agimorit seuraavat niitä ja metsästävät. Kaikki agimorit eivät seuraa Gahijin polkua joka vuosi, mutta suuri osa Praxin ja Autiomaan agimoreista kylläkin. Pitkin tätä reittiä on pystytettä Gahijille pyhiä paikkoja, joihin lähistöllä olevat agimoriperheet tai heimot voivat hakeutua Gahijin pyhinä päivinä. Gahijin polku päättyy paikkaan joka on jossakin Autiomaassa, ja joka on pyhin paikka kaikille agimoreille. Gahijin polun kuljettuaan agimorit päätyvät tänne pyhään paikkaan, Pyhänä Aikana ja näin aina vuoden alkuun pidetään Suuri Rituaali, jossa Gahijia pyydetään siunaamaan seuraavan vuoden riista ja takaamaan ruoan riittävyys.
Edit: Gahiji on siis agimorien käyttämä nimitys Löytölapsesta.[/i:6bf8440a1c]
Pyhiä polkuja on kirjoitettu tuskastuttavan vähän puhtaaksi mihinkään julkaisuihin ja olisi hienoa saada tästä toimiva sellainen. Praxilaisista on muutenkin tehty pääosin Biisoniratsastajien kohdalla eniten kirjoitettua materiaalia, joten agimorien omalle polulle luulisi löytyvän ihan hyvin tilaa. Mielestäni se jo ideana olisi hieno. Ehkä juuri siksi polku voisi olla muille heimoille tuntematon juuri ja harvinainen luokassaan, koska agimorit eivät kuulu "ortodoksiseen" Waha+Eiritha kastiin palvoessaan pääasiallisesti muita jumalia, vaikka kunnioitusta heille antavatkin.
Voisi olla melkoisen jännä kompleksi sekoittaa pakkaa vielä lisää: muut heimot kyllä ehkä tuntisivatkin polun osan, mutta virheellisesti palvoisisivatkin jotain toista Founderia tms. ja olisivat kadottaneet tiedon tjms? :)
[b:6bf8440a1c]*[/b:6bf8440a1c] Poikkeuksiakin periaatteessa kyllä löytyy. Mother Ostrich menetti kateelliselle Eirithalle strutsinsa, joka omi ne itselleen. Mother Ostrich valitti jumalten neuvostolle, jotka eivät korvaansa lotkauttaneet asialle, kunnes Korppi vihjaisi "en ole koskaan nähnyt turkin synnyttävän höyheniä", jolloin jumalten neivosto tajusi tämän ja Eiritha joutui luovuttamaan strutsit takaisin Mother Ostrichille.
|
|
Vesa
linkki
23. maaliskuuta 2006 kello 9.19
|
|
Vesa
23. maaliskuuta 2006 kello 9.19
linkki
|
Hyvä Dovas että olet taas kuvioissa mukana, jospa tämäkin artikkeli sitten saataisiin porukalla hyvään päätökseen :).
Tosiaan tuon Gahijin polun kehittelemisessä olen ollut aika hukassa, osittain juuri kiireiden takia ja sitten senkin takia että lopulta tietämykseni Praxista ja sen muista myyteistä on aika nihkeää.
Kokoukseen voin ottaa tuota tuottamaani materiaalia mukaan, ja siellä varmaan ainakin toivon mukaan saamme joitakin kursittua kasaan.
Nysalorin kanssa olemme hiukan pohdiskelleet että voisimme myös kirjoittaa pienen pätkän Thalos Yksisilmän taustoista, ja sitten itselläni on pyörinyt jo melko pitkään idea uudesta agimorshamaaniryhmästä, mehiläisshamaaneista, mutta voinen noitakin ideoita tarkemmin sitten kokouksessa esitellä.
|
|
Dovas
linkki
23. maaliskuuta 2006 kello 10.33
|
|
Dovas
23. maaliskuuta 2006 kello 10.33
linkki
|
[quote:ebbe996daf="Vesa"]Hyvä Dovas että olet taas kuvioissa mukana, jospa tämäkin artikkeli sitten saataisiin porukalla hyvään päätökseen :).
Tosiaan tuon Gahijin polun kehittelemisessä olen ollut aika hukassa, osittain juuri kiireiden takia ja sitten senkin takia että lopulta tietämykseni Praxista ja sen muista myyteistä on aika nihkeää.
Kokoukseen voin ottaa tuota tuottamaani materiaalia mukaan, ja siellä varmaan ainakin toivon mukaan saamme joitakin kursittua kasaan.
Nysalorin kanssa olemme hiukan pohdiskelleet että voisimme myös kirjoittaa pienen pätkän Thalos Yksisilmän taustoista, ja sitten itselläni on pyörinyt jo melko pitkään idea uudesta agimorshamaaniryhmästä, mehiläisshamaaneista, mutta voinen noitakin ideoita tarkemmin sitten kokouksessa esitellä.[/quote:ebbe996daf]
Jees. Muutto- ja etenkin työpaineet veivät viime syksynä jälleen kaikki mehut minusta. Myös hämärä puhelinyhtiöiden sotku aiheutti "vain" 3 kk:n yhteydettömyyden :-o. En suosittele Saunalahtea kyllä kellekään.
Kokouksessa tosiaan voi tärkeitä pääpiirteitä käydä lävitse. Ja myös jos kellä tahansa muulla lehtiprojektilaisella on jotain ideaa niin kirjoittakaa ihmeessä rohkeasti. Edellisen viestini kirjoittamiseen mulla meni ainakin koko päivä. Ideaa ei kovin usein pukkaa mitenkään satelemalla (päinvastoin kuin esimerkiksi Spinosarilla :wink: ), joten ideaa kehiin vain rohkeasti.
|
|
newsalor
linkki
29. maaliskuuta 2006 kello 16.05
|
|
newsalor
29. maaliskuuta 2006 kello 16.05
linkki
|
Täytyy sanoa, että tykkään tästä materiaalista. Olisin valmis lähettämään sen pienen viimeistelyn ja kehittelyn jälkeen käännettäväksi ja oikoluettavaksi.
Ehdotuksia:
[list:893c446ee2][*:893c446ee2]Olisiko HQ-kotimaan liittäminen mukaan mahdoton ajatus?
[*:893c446ee2]Olisiko siistiä liittää mukaan [b:893c446ee2]lista[/b:893c446ee2] joistain agimorien myyteistä? Tyyliin lyhykäisiä: Kuinka agimorit tutustuivat biisoniheimoon jne. Sais pohjaa sille, että lukijat itse voisivat sitten keksiä noihin sisällön.
[*:893c446ee2]Mitkä asiat ovat yleensä myyttisesti tärkeitä agimoreille?
[/list:u:893c446ee2]
|
|
Vesa
linkki
30. maaliskuuta 2006 kello 16.31
|
|
Vesa
30. maaliskuuta 2006 kello 16.31
linkki
|
Katsotaan mitä kokouksessa saamme aikaiseksi, voinen ottaa tuota rustaamaani agimorimateriaalia mukaan ja eiköhän sitä yhteistuumin saada jotain hyvää aikaiseksi.
|
|
Vesa
linkki
2. huhtikuuta 2006 kello 17.32
|
|
Vesa
2. huhtikuuta 2006 kello 17.32
linkki
|
Noniin tässä vielä kevätkokouksen uuvuttamana päätän vielä jättää itse kokouksesta hehkuttamisen, ja keskittyä hieman nyt tähän agimoriartikkelin puitteisiin.
Elikkä, Nysalorin kanssa on aikaisemmin ollut puhetta uuden agimorishamaaniryhmän kehittämisestä. Kokouksessakin asian otin esille ja se sai positiivisen vastaanoton. Tähän voisin nyt listata hiukan omia ajatuksiani tämän shamaanihomman suhteen, ettei ne tästä pääse unohtumaan ja jos jotakin kokonaisempaa päästäisiin siitä työstämään.
- Kyseessä siis mehiläisshamaanit
- Palvovat jotakin mehiläishenkeä (jotain myyttistä taustaa voisi koettaa saada aikaan)
- Kuinka agimorit mahdollisesti hyödyntävät näitä shamaaneja? (shamaanit tarjoavat kenties maagista hunajaa, tai mehiläismagiaa taiseluun?)
- Shamaanien elintavat, asuvatko kenties joillakin keitailla joissa kasvattavat mehiläisiä ja muut agimorit (muutkin heimot?) ruokkivat shamaaneja hunajan/mehiläismagian toivossa?
- Liikkuvat joskus mehiläisparven muodossa?
No siinä nyt jotain tuollaisia jonkinlaisia ideoiden tynkiä, joita mielessä asian tiimoilta on pyörinyt.
|
|
Dovas
linkki
6. huhtikuuta 2006 kello 21.27
|
|
Dovas
6. huhtikuuta 2006 kello 21.27
linkki
|
Mors.
Nuo mehiläisshamaanit kuulostavat mainioilta, kuten vuosikokouksessa puhuttiin.
Mitäs tuumitte? Ehdottaisin että täytyisi nyt ensin tehdä jonkinasteinen päätös mistä kaikista aiheista agimoriartikkeli koostuu? Aikaisemmat ehdotukset ovat tähän mennessä olleet:
[b:0e2099120a]Agimorien sodankäynti (erikseen mahdollisesti kaaosta vastaan sotiminen)
Agimorishamaanit
Katsaus agimorien perhe-elämään ja asumiseen
Katsaus agimorien liikkuvaan elämäntapaan (voidaan yhdistää ylemmän kanssa)
Agimorien aseistus (voidaan liittää yhteen sodankäyntijutun kanssa)[/b:0e2099120a]
Sekä toisessa viestiketjussa (jota en vielä ole uudemman kerran tsekannut) puhuttu [b:0e2099120a]metsästystavat[/b:0e2099120a].
Sekä vielä mahdollisesti [b:0e2099120a]Gahijin polku[/b:0e2099120a]?
Newsalor aiemmin:
[i:0e2099120a]Ehdotuksia:
[b:0e2099120a]* Olisiko HQ-kotimaan liittäminen mukaan mahdoton ajatus?
* Olisiko siistiä liittää mukaan lista joistain agimorien myyteistä? Tyyliin lyhykäisiä: Kuinka agimorit tutustuivat biisoniheimoon jne. Sais pohjaa sille, että lukijat itse voisivat sitten keksiä noihin sisällön.
* Mitkä asiat ovat yleensä myyttisesti tärkeitä agimoreille? [/i:0e2099120a][/b:0e2099120a]
Koska en muuten tuota HQ:ta vieläkään henkkoht omista, niin mitäs kaikkea tohon kotimaa-konseptiin siellä kuuluu? Onko noissa joku kaikille kulttuureille yhteinen konsepti, vähän niin kuin tyyliin 'mitä isäni kertoi minulle'?
Noista kahdesta jälkimmäisestä vaihtoehdosta ei juuri kirjoitettua materiaalia ole. (Löytölapsella on kyllä se oma syntymämyytti, sekä toinen kuinka Löytölapsi yrittää ottaa Hopea Peuran kiinni, mutta mitenkään pelkästään agimoreja koskeviahan nuo ei ole.)
Taitaa soppa kasva nyt liian suureksi? :)
|
|
Vesa
linkki
6. huhtikuuta 2006 kello 22.46
|
|
Vesa
6. huhtikuuta 2006 kello 22.46
linkki
|
No meillähän on nyt materiaalia metsästysjutunosalta, sekä nyt tuota yleistä ns. "elämistä" tässä viestiketjussakin jo kirjoitettu.
Eikös agimorien sodankäynnistä ole aika paljolti juttua jo muissa kirjoissa? Jos vaikka sen jättäisimme kokonaan nyt syrjään, ellei joku sitten keksi ehdottaa siihen jotain? Shamaanien osalta voisimme juurikin lähinnä keskittyä kehittelemään tuota pientä mehiläisshamaani ryhmää, joista Nysalorin kanssa ircissä olemme mielestäni hyviä ideoita jo saaneet kehiteltyä. Nysalor varmaan jossain vaiheessa ne ideat tännekin tuo näytille.
"Gahijin polku" myytistä voisi siis työstää puhtaasti agimorien näkökulmasta nähdyn löytölapsimyytin.
Ehdottaisin siis että keskittyisimme nyt näihin aihepiireihin joista on jo materiaalia kirjoitettukin, niin ei tule liian laajaa aluetta ja saamme luultavasti näisti sen noin 10 sivua materiaalia aikaiseksi.
Dovas, odotamme nyt lähinnä sinun siunaustasi näille metsästystä ja elämistä käsitteleville jutun pätkille :). Eli jos on mielestäsi niihin täytyy jotain lisätä, tai jotakin korjata.
Lisäksi tuosta Thalos Yksisilmästä kirjoittaa pienen jutun pätkäsen myös, lähinnä jotain taustoja että miksi hän on kiinnostunut agimoreista yms.
Tässä hiukan väsyneenä taas ideoita tähän tekstimuotoon puran, mutta toivottavasti edes jonkunlaista tolkkua tästä saa :).
|
|
Dovas
linkki
7. huhtikuuta 2006 kello 6.17
|
|
Dovas
7. huhtikuuta 2006 kello 6.17
linkki
|
Vesa:
[i:f0e5050d59]Ehdottaisin siis että keskittyisimme nyt näihin aihepiireihin joista on jo materiaalia kirjoitettukin, niin ei tule liian laajaa aluetta ja saamme luultavasti näisti sen noin 10 sivua materiaalia aikaiseksi.[/i:f0e5050d59]
Jees. tätä minäkin aattelin.
[i:f0e5050d59]Dovas, odotamme nyt lähinnä sinun siunaustasi näille metsästystä ja elämistä käsitteleville jutun pätkille. Eli jos on mielestäsi niihin täytyy jotain lisätä, tai jotakin korjata. [/i:f0e5050d59]
No yritän ensi viikolla vaikka keskittyä tuohon kunhan saan tämän viikon kiireitä alta poies.
En minä tosiaan tiedä juuri enempää kuin mitä agimoreista materiaalia on kirjoitettu :).
|
|
Vesa
linkki
7. huhtikuuta 2006 kello 9.17
|
|
Vesa
7. huhtikuuta 2006 kello 9.17
linkki
|
[quote:0841c12daf="Dovas"]
No yritän ensi viikolla vaikka keskittyä tuohon kunhan saan tämän viikon kiireitä alta poies.
En minä tosiaan tiedä juuri enempää kuin mitä agimoreista materiaalia on kirjoitettu :).[/quote:0841c12daf]
Joo, no meinasinkin sitä että tekstit eivät ole ihan puutaheinää ja jotenkin praxin taikka gloranthan "vastaisia". :)
|
|
Nysalor
linkki
8. huhtikuuta 2006 kello 16.20
|
|
Nysalor
8. huhtikuuta 2006 kello 16.20
linkki
|
Tässä muutamia ajatuksia agimorimehiläisshamaaneista:
[list:571ed4a795]
[*:571ed4a795] Agimorit osaisivat ottaa yhteyttä mehiläishenkeen, joka tarjoaa heille maagisia voimia, joiden avulla he voivat hyödyntää mehiläisiä. Mehiläisparvi voi olla esimerkiksi viholliselle aika kiusallinen. Koska mehiläisiä johtaa kuningatar, ehkä vain naisshamaanit voisivat ottaa yhteyttä henkeen tai se olisi miesshamaaneille hankalampaa.
[*:571ed4a795] Kenties tämän kaiken taustalla voisi olla myyttinen yhteys: mehiläishengen avulla agimorit olisivat saattaneet selvitä yli suuren pimeyden, jolloin riistaa oli jopa agimoreille niukasti ja kylmyys kangisti lämpimään tottuneita agimoreja. Mehiläiset olivat luonnollisesti keränneet hyvinä aikoina hunajaa, jota sitten suuren pimeyden aikana voitiin käyttää, kun ei ollut muuta ravintoa. Mehiläiset ehkä jakoivat hunajansa ja pesänsä lämmön agimorien kanssa jonkin yhteistyösopimuksen pohjalta tai kenties agimorit voittivat mehiläisten kunnioituksen sillä, että heidän paksua nahkaansa eivät mehiläiset kyenneet läpäisemään. Joka tapauksessa myyttinen kuvio ohjaa mehiläisiä nykyäänkin, kun ennen talvea kerätään hunajaa ja pimeyden vuodenaikaan (vrt. suuri pimeys) tullaan toimeen hunajalla.
[*:571ed4a795] Agimorit saavat mehiläisiltä myös maagista hunajaa, jota tarvitaan rituaaleissa. Mahdollisesti se ja mehiläiset olisivat osana riitissä, jossa palautetaan henki ruumiiseen (jos agimorit sellaista yleensä tekevät). Meidän maailmamme myyteissä mehiläinen on yhdistetty sieluun. Niinpä agimorimehiläisshamaani voisi ehkä siirtää sielunsa mehiläisparveen, joka voisi lentää aina kuolleiden maahan asti.
[*:571ed4a795] Agimoreilla voisi olla jokin suhde Caladramaan mehiläiskansaan, joka käyttää jättiläismehiläisiä ratsuinaan. Mehiläiskansa on ollut aamunkoiton ajasta asti sodassa Lohikäärmesolan ampiaiskansan kanssa. Toinen mehiläisiin liittyvä porukka on Dagori Inkarthin Mehiläisheimo, mutta peikkojen kanssa agimoreilla tuskin voi olla mitään ystävällismielistä tekemistä.
[*:571ed4a795] Minulle on vielä aika avointa, missä roolissa mehiläiset yleensä ovat Praxissa. Löytyykö mehiläisiä vain keitaiden ympäristöstä vai muualtakin?
[/list:u:571ed4a795]
|
|
Vesa
linkki
27. lokakuuta 2006 kello 11.49
|
|
Vesa
27. lokakuuta 2006 kello 11.49
linkki
|
No niin, taas pitkän hiljaiselon jälkeen sain hieman jonkinlaista tekstintynkää aikaiseksi tähän aiheeseen kuuluen:
[b:983841ebec]Mehiläisshamaanit[/b:983841ebec]
[i:983841ebec]Eläessäni agimorien keskuudessa pääsin tutustumaan ja perehtymään entistä paremmin myös heidän shamaanikulttuuriinsa. Olin kuullut puhuttavan erikoisista mehiläisshamaaneista joita agimorit pitävät suuressa arvossa. Päästyäni lähempään tuttavuuteen Vuain ja tämän perheen kanssa, uskaltauduin kysymään näistä merkillisistä mehiläisshamaaneista. Mehiläisshamaanit eivät vaikuta siis olevan mikään tabu, tai salaisuus agimorien keskuudessa, sillä Vuai kertoi heistä minulle auliisti.
Vuain kertomuksen mukaan mehiläisshamaanit elävät eristyksissä muista agimoreista, yleensä keitaiden lähettyvillä joidenka läheisyydessä pyhät mehiläiset pesivät. Mehiläisshamaanit ovat yleensä naisia, koska mehiläisetkin toimivat kuningattaren alaisuudessa, mutta agimorien tasa-arvoisen kulttuurin myötä myös miesshamaaneja voi olla, joskin miesten on vaikeampaa päästä shamaaniksi.
Kysyessäni agimorien ja mehiläisten yhteydestä, Vuai kertoi minulle myytin Suuren Pimeyden ajalta. Myytissä Gahiji teki sovinnon Suuren Kuningattaren (onko tämä hyvä nimi mehiläishengelle?) kanssa. Nälkäiset ja kylmissään olevat agimorit etsivät epätoivoisesti ruokaa. Gahiji tiesi, että mehiläiset olivat varastoineet maukasta ja ravitsevaa hunajaa pesiinsä. Tämän tiesivät muutkin heimot, mutta heidän yrityksensä anastaa mehiläisten hunajaa päättyi aina siihen kun mehiläiset pistelivät heitä kivuliaasti (mahdollisesti jopa hengiltä?). Agimorit ovat tunnettuja paksusta nahastaan, ja pian mehiläiset huomasivat etteivät heidän pistimensä läpäisseet agimorien paksua nahkaa. Mehiläiset kauhistuivat, sillä oli selvää että agimorit kykenisivät tuhoamaan heidän pesänsä ja ryöstämään heidän hunajansa, koska heidän pistimensä eivät agimoreja pysäyttäneet. Gahiji oli kuitenkin ymmärtäväinen, eikä mikään rosvo, joten hän ja mehiläisten Suuri Kuningatar tekivät sopimuksen jossa agimorien sallittiin kerätä hunajaa mehiläisten pesistä vain omiin tarpeisiinsa, ja vastapalvelukseksi agimorien tuli lähettää joukostaan naisia ja myös joitakin miehiä huolehtimaan ja suojelemaan mehiläisten pesiä.
Mehiläisshamaanit tarjoavat agimoreille pyhää hunajaa, jota agimorit käyttävät henkiinherätysrituaaleissaan joita mehiläisshamaanit johtavat. Näissä rituaaleissa shamaanit ottavat suuren mehiläisparven muodon ja matkaavat aina kuolleiden maahan asti noutamaan kuolleen henkeä takaisin ruumiiseensa. Maagisella hunajalla on tarkoitus tässä rituaalissa voidella vainajan ruumis. (Olisiko tähän mahdollista liittää myös jokin myyttinen tausta, vaikka että Gahiji kuoli, mutta hänet noudettiin takaisin mehiläisten avulla?).
Agimoritaistelijat voivat pyytää hekin mehiläishengen suojelusta taisteluun. Sotureille Suuri Kuningatar tarjoaa mahdollisuuden kutsua suuren mehiläisparven hyökkäämään vihollisten kimppuun. Mitä enemmän rituaaliin uhrataan aikaa ja voimia, sitä suurempi mehiläisparvi voidaan kutsua vihollista vastaan.
Vielä minun ei ole onnistunut päästä yhdenkään mehiläisshamaanin kanssa kasvokkain, mutta Vuai sanoi että minullakin olisi siihen mahdollisuus, mutta se edellyttää että kaikkien ulkopuolisten on tuotava Suurelle Kuningattarelle veden lahja, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että minun on joko vuodatettava kyyneleitä, tai omaa vertani. Vesi katsotaan Praxissa ja Autiomaassa kallisarvoiseksi, ja se on mehiläisille merkki kasvusta, ja kasvu tuo kukkia ja kukat mehiläisten tarvitsemaa mettä.[/i:983841ebec]
Teksti on lyhyt, mutta Nysalorilla on varmaan ideoita siihen lisätä ja tekstiä toki taas muokkailla ja korjailla, mutta näyttääpähän että ei ihan olla vielä luovutettukaan tämän jutun kanssa. :)
|
|
Vesa
linkki
27. lokakuuta 2006 kello 23.09
|
|
Vesa
27. lokakuuta 2006 kello 23.09
linkki
|
Nysalorin kanssa käydyn irkkikeskustelun pohjalta väänsin sitten tämän jutunpätkän valmiiksi asti. Nysalor oli tyytyväinen tekstiin, joten mitään suuria muutoksia siihen ei sitten toistaiseksi ilmene, muutamia lisäyksiä lukuunottamatta joita siihen tein.
[b:9f7fdb45ba]Mehiläisshamaanit[/b:9f7fdb45ba]
[i:9f7fdb45ba]Eläessäni agimorien keskuudessa pääsin tutustumaan ja perehtymään entistä paremmin myös heidän shamaanikulttuuriinsa. Olin kuullut puhuttavan erikoisista mehiläisshamaaneista joita agimorit pitävät suuressa arvossa. Päästyäni lähempään tuttavuuteen Vuain ja tämän perheen kanssa, uskaltauduin kysymään näistä merkillisistä mehiläisshamaaneista. Mehiläisshamaanit eivät vaikuta siis olevan mikään tabu, tai salaisuus agimorien keskuudessa, sillä Vuai kertoi heistä minulle auliisti.
Vuain kertomuksen mukaan mehiläisshamaanit elävät eristyksissä muista agimoreista, yleensä keitaiden lähettyvillä joidenka läheisyydessä pyhät mehiläiset pesivät. Mehiläisshamaanit ovat yleensä naisia, koska mehiläisetkin toimivat kuningattaren alaisuudessa, mutta agimorien tasa-arvoisen kulttuurin myötä myös miesshamaaneja voi olla, joskin miesten on vaikeampaa päästä shamaaniksi.
Kysyessäni agimorien ja mehiläisten yhteydestä, Vuai kertoi minulle myytin Suuren Pimeyden ajalta. Myytissä Gahiji teki sovinnon Suuren Kuningattaren kanssa. Nälkäiset ja kylmissään olevat agimorit etsivät epätoivoisesti ruokaa. Gahiji tiesi, että mehiläiset olivat varastoineet maukasta ja ravitsevaa hunajaa pesiinsä. Tämän tiesivät muutkin heimot, mutta heidän yrityksensä anastaa mehiläisten hunajaa päättyi aina siihen kun mehiläiset pistelivät heitä kivuliaasti ja jopa hengiltä. Agimorit ovat tunnettuja paksusta nahastaan, ja pian mehiläiset huomasivat etteivät heidän pistimensä läpäisseet agimorien paksua nahkaa. Mehiläiset kauhistuivat, sillä oli selvää että agimorit kykenisivät tuhoamaan heidän pesänsä ja ryöstämään heidän hunajansa, koska heidän pistimensä eivät agimoreja pysäyttäneet. Gahiji oli kuitenkin ymmärtäväinen, eikä mikään rosvo, joten hän ja mehiläisten Suuri Kuningatar tekivät sopimuksen jossa agimorien sallittiin kerätä hunajaa mehiläisten pesistä vain omiin tarpeisiinsa, ja vastapalvelukseksi agimorien tuli lähettää joukostaan naisia ja myös joitakin miehiä huolehtimaan ja suojelemaan mehiläisten pesiä.
Mehiläisshamaanit tarjoavat agimoreille pyhää hunajaa, jota agimorit käyttävät henkiinherätysrituaaleissaan joita mehiläisshamaanit johtavat. Näissä rituaaleissa shamaanit ottavat suuren mehiläisparven muodon ja matkaavat aina kuolleiden maahan asti noutamaan kuolleen henkeä takaisin ruumiiseensa. Maagisella hunajalla on tarkoitus tässä rituaalissa voidella vainajan ruumis. Tällä rituaalilla on myös myyttinen merkitys. Suuren Pimeyden aikaan kaaos pääsi yllättämään Gahijin ja surmasi tämän. Agimorit kuitenkin pyysivät Suurta Kuningatarta noutamaan Gahijin takaisin kuolleista, koska he tiesivät että mehiläiset kykenivät lentämään aina kuolleiden maahan asti.
Agimoritaistelijat voivat pyytää hekin mehiläishengen suojelusta taisteluun. Sotureille Suuri Kuningatar tarjoaa mahdollisuuden kutsua suuren mehiläisparven hyökkäämään vihollisten kimppuun. Mitä enemmän rituaaliin uhrataan aikaa ja voimia, sitä suurempi mehiläisparvi voidaan kutsua vihollista vastaan.
Mehiläisshamaanit ja Caladramaan mehiläiskansa ovat läheisissä tekemisissä toistensa kanssa. Tähän vaikuttavat historialliset seikat, jotka ulottuvat kauas Toiselle Ajalle asti. Lohikäärmesolan ampiaiskansa oli tuhoamaisillaan mehiläiskansa Toisella Ajalla, mutta agimorien saapuessa mehiläiskansan apuun, se välttyi varmalta tuholta. Tästä johtuen agimorit ovatkin aina tervetulleita Caladramaan mehiläiskansan keskuuteen.
Vielä minun ei ole onnistunut päästä yhdenkään mehiläisshamaanin kanssa kasvokkain, mutta Vuai sanoi että minullakin olisi siihen mahdollisuus, mutta se edellyttää että kaikkien ulkopuolisten on tuotava Suurelle Kuningattarelle veden lahja, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että minun on joko vuodatettava kyyneleitä, tai omaa vertani. Vesi katsotaan Praxissa ja Autiomaassa kallisarvoiseksi, ja se on mehiläisille merkki kasvusta, ja kasvu tuo kukkia ja kukat mehiläisten tarvitsemaa mettä.
Agimorit vievät itsekin lahjoja mehiläisshamaaneille milloin vierailevat näiden luona, yleensä ruokaa tai koruja ja koriste-esineitä. Ulkonäöllisesti mehiläisshamaanit ovat tavallisia agimoreja hintelämpiä, sillä he pysyvät läpi elämänsä paikoillaan eivätkä he paljolti käytä ruumiillisia voimiaan. Mehiläisshamaanien ympärillä pörrää aina mehiläisiä, mutta ne eivät koskaan edes yritä pistää shamaania.[/i:9f7fdb45ba]
Tämä jutunpätkä on sitten käännöstä vaille valmiina, ellei sitten Nysalor korjaile sitä tarvittaessa hiukan kieliopillisesti tai hänellä tai kenelläkään muulla ole juttuun mitään lisättävää.
Tämä agimoriartikkeli alkaisi kai sitten pikkuhiljaa olla kokonaisuudessaan valmis, enää täytyisi tuoh Gahijin-polku saattaa parempaan muotoon ja mahdollisesti lyhyt kuvaus Thalos Yksisilmästä ja sitten se Homeland-kuvaus kuka semmoisen nyt taitaakaan.
Päätoimittajan pitäis yrittää nyt sit ruoskia noita muitakin kirjoittajia julkaisemaan noita kirjoituksiaan että taas päästään askel lähemmäs valmista lehteä! :)
|