|
divine
linkki
27. toukokuuta 2005 kello 13.45
|
|
divine
27. toukokuuta 2005 kello 13.45
linkki
|
mitä sinun ja pelaajahahmojen välissä tapahtuu??
|
|
Alec
linkki
27. toukokuuta 2005 kello 14.44
|
|
Alec
27. toukokuuta 2005 kello 14.44
linkki
|
Say wha??? Oon tyhmä enkä ymmärrä kysymystä! Hyvä divine auta ongelma tapausta (eli MINÄ) ja tarkenna kysymystä.
|
|
Marcus Maximus
linkki
27. toukokuuta 2005 kello 20.15
|
|
Marcus Maximus
27. toukokuuta 2005 kello 20.15
linkki
|
[url=http://www.laivforum.dk/kp03_book/classics/turku.pdf]Monet puhuvat immersiosta tai eläytymisestä[/url], mutta ainakin minusta hieman tuoreemmat [url=http://www.laivforum.dk/kp03_book/thats_larp/meilahti_school.pdf]postmoderniin identiteettiteoriaan perustuvat mallit[/url] ovat vakuuttavampia. Tuon immersion pää-äänenkannattaja lienee myös [url=http://www.ropecon.fi/brap/ch8.pdf]kääntänyt kelkkansa sittemmin postmodernimpaan suuntaan[/url].
Kivaa kun kerrankin tulee kysymys johon osaa oikeasti antaa aidosti kattavan vastauksen! :wink:
(Vaikka lopullista totuutta ei voidakaan saavuttaa.)
|
|
Hillipaki
linkki
31. toukokuuta 2005 kello 14.10
|
|
Hillipaki
31. toukokuuta 2005 kello 14.10
linkki
|
En oikein kässää ,
[quote:de4075e0a2]
Monet puhuvat immersiosta tai eläytymisestä, mutta ainakin minusta hieman tuoreemmat postmoderniin identiteettiteoriaan perustuvat mallit ovat vakuuttavampia. Tuon immersion pää-äänenkannattaja lienee myös kääntänyt kelkkansa sittemmin postmodernimpaan suuntaan. [/quote:de4075e0a2]
Onko noilla nyt mitään eroo. Identiteettiä kuitenkaan ei menetä vaikka immersiossa ois. Mää ainakin tasapainoilen kokoajan siinä miten pelata RQta.
Tarkennas vähä. 0]
|
|
Marcus Maximus
linkki
31. toukokuuta 2005 kello 14.50
|
|
Marcus Maximus
31. toukokuuta 2005 kello 14.50
linkki
|
On eroa, ja olet juuri siinä samaa mieltä noiden postmodernistien kanssa, että identiteettiään ei menetä vaikka kuinka eläytyisi. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että kun aikanaan immersionistit puhuivat siitä (Turun koulukunnan manifestissa nyt erityisesti), että pelaaja ottaa jostakin ulkopuolelta jonkun kuvitteellisen fiktiivisen henkilön, ja alkaa eläytyä siihen, niin nyt postmodernistit ajattelevat että kyllä se kaveri ihan itse tuottaa sen uuden, kuvitteellisenkin roolinsa.
Tuohon identiteettikysymykseen vielä sellaista, että postmodernin näkemyksen mukaan tavallaan pelaaja luo pelissä toisen (tai miljoonannen) fiktiivisen identiteetin. Mutta alkuperäinenkin identiteetti on aika kuviteltu. Postmodernistit eivät varsinaisesti usko esimerkiksi luonteen tai käyttäytymisen jatkuvuuteen, koska käyttäytyminen on vahvasti tilannesidonnaista. Postmodernisti varmaan sanoisi, että identiteettimme ja roolimme muuttuvat jatkuvasti, vaikka mielellämme kuvittelemme ne loogiseen jatkumoon (ja ehkä käyttäydymmekin tämän loogisen jatkumon mukaisesti).
|
|
Häjy
linkki
31. toukokuuta 2005 kello 16.09
|
|
Häjy
31. toukokuuta 2005 kello 16.09
linkki
|
[quote:4e4ea9d00e="Marcus Maximus"]
Tuohon identiteettikysymykseen vielä sellaista, että postmodernin näkemyksen mukaan tavallaan pelaaja luo pelissä toisen (tai miljoonannen) fiktiivisen identiteetin. Mutta alkuperäinenkin identiteetti on aika kuviteltu. Postmodernistit eivät varsinaisesti usko esimerkiksi luonteen tai käyttäytymisen jatkuvuuteen, koska käyttäytyminen on vahvasti tilannesidonnaista. Postmodernisti varmaan sanoisi, että identiteettimme ja roolimme muuttuvat jatkuvasti, vaikka mielellämme kuvittelemme ne loogiseen jatkumoon (ja ehkä käyttäydymmekin tämän loogisen jatkumon mukaisesti).[/quote:4e4ea9d00e]
Osaatko vihjata, että miten nuo postmodernistit perustelevat ihmisen kyvyn vaihtaa identiteettiä ja roolia niin mutkattomasti, vai onko sen niin pintailmiöksi määritelty, että on perusteltua täysin unohtaa aivot ja niihin aiemman kokemuksen jättämät jäljet?
-Simo
|
|
Marcus Maximus
linkki
31. toukokuuta 2005 kello 18.14
|
|
Marcus Maximus
31. toukokuuta 2005 kello 18.14
linkki
|
Tässä simppeli selitys.
Identiteetti koostuu rooleista.
Roolit vaihtuvat tilanteesta toiseen. (Kirjoittaessasi viestiä Kalikoksen foorumille sinulla on yksi rooli, ja sitten kun lähdet lipittämään kaffetta jonkun neitokaisen kanssa niin toinen rooli. Goffman (muistaakseni), joka tosin on modernisti, laskee kymmeniä ja kymmeniä roolivaihtoja ihmiselle päivän aikana.
Identiteetti on "fiktiivinen" kertomus siitä, miten nämä roolit ovat looginen jatkumo.
Roolipelatessa pelaajat luovat itselleen lisää ja lisää näitä samoja rooleja, kohtauksesta toiseen, mutta rakentavat toisen fiktion siitä, miten nämä roolit sitten ovat looginen kokonaisuus.
[quote:e7b5457c41]Osaatko vihjata, että miten nuo postmodernistit perustelevat ihmisen kyvyn vaihtaa identiteettiä ja roolia niin mutkattomasti, vai onko sen niin pintailmiöksi määritelty, että on perusteltua täysin unohtaa aivot ja niihin aiemman kokemuksen jättämät jäljet?[/quote:e7b5457c41]
En tainnut siltikään vastata tähän kysymykseen. Kyyninen, tai monen mielestä ehkei niin kyyninenkään, kommentoija voisi sanoa ettei postmodernisteja niin kiinnosta tuo todellisuus.
Googlailtuani hetken katson asiakseni pönkittää sanomaani oikein Geocities-linkin takaa [url=http://www.geocities.com/Athens/Agora/9095/postmodernism.html]löytyvällä sitaatilla[/url]. (Ja tämä on vielä kevyttä kamaa kun tässä uskotaan todellisuuden olemassaoloon...)
[quote:e7b5457c41]In my opinion, the common thread between those who are loosely labelled postmodernists - from Nietzsche up to Derrida and also including current postmodernists such as Jean Baudrillard, Jean-Francois Lyotard, Gayatri Spivak and Julia Kristeva - is a radical anti-essentialism or anti-foundationalism. By this I mean that they deny essences, natures, and any other universals which place a grounded and constant meaning on existence. Thus, from a postmodernist perspective, there are no transcendent, transhistorical or transcultural grounds for interpretation.
The radical anti-essentialism of postmodernists leads them to criticize concepts and erase distinctions with which modernists are comfortable. I will outline a few of these here. Where necessary I will refer to the writings of Michel Foucault because I am more familiar with his work than with the works of other postmodernists.
The first concept that falls in the wake of anti-essentialism is the idea of human nature, or what some postmodernists refer to as the transcendental subject. In the discipline of history, for instance, we assume that human beings are in some ways the same now as they were in the past. We also assume that people in different cultures are similar to people in our culture. This assumption allows us to study history and have some faith that our claims about the motives and actions of people in the past are correct.
Postmodernists argue, however, that there is nothing necessarily essential about human beings. To assume this only reduces the otherness, the uniqueness, and the singularity of individuals. For postmodernists, the world should be imagined as radically heterogeneous; the past as radically different from the present; and all cultures as radically different from one another.
Next, postmodernists dissolve the distinction between fact and fiction. For them, there is no necessary relationship between words and things, signifier and signified, subject and object. Thus a discourse which claims to be describing reality, such as history, has no greater relationship to its referent than fiction. Both history and fictional narratives are substitutes for reality rather than good copies and bad copies of it. This is the basis for the following claim by Michel Foucault: "I am well aware that I have never written anything but fictions. I do not mean to go so far as to say that fictions are beyond the truth. It seems to me that it is possible to make fiction work inside of truth."
A fundamental category in history, I think, is the concept of the event. It is supposed to refer to the particularity of historical occurrences. Postmodernists argue, however, that the use of the term event only reduces the singularity of actual events to a generality. And since there is nothing essential about events that link them to each other, the idea of the event is in fact a worthless concept. Foucault refers to the term event as a "phantasm" which hovers over a heterogeneous jumble of occurrences; it is an effect of meaning that is not identifiable with anything in the actual event.
There are many other concepts that dissolve under the anti-essentialist analysis of postmodernists. The point, however, is that postmodernists are suspicious of essences and natures. This, in my opinion, is what makes their enterprise distinctive.[/quote:e7b5457c41]
Jos postmodernistien kanssa väitteleminen kiinnostaa, niin Porterin ja McElwainen [url=http://www.elsewhere.org/cgi-bin/postmodern/1832423675]Textual theory and textual preconstructive theory[/url] on hyvä startti.
Samoin ehkä [url=http://www.elsewhere.org/cgi-bin/postmodern/]täällä on aika jööttiä kamaa[/url] ja miksei [url=http://www.elsewhere.org/cgi-bin/postmodern/]tässäkin[/url].
Antavat vähän kuvaa siitä, millä tasolla keskustelua käydään aina hetkittäin.
|
|
Marcus Maximus
linkki
31. toukokuuta 2005 kello 18.17
|
|
Marcus Maximus
31. toukokuuta 2005 kello 18.17
linkki
|
Joo-o. Lempisitaattejani; [url=http://www.elsewhere.org/cgi-bin/postmodern/647558399]Thomas Porter kirjoittaa[/url] näin: "Thus, nihilism implies that government is part of the paradigm of narrativity, given that sexuality is interchangeable with culture."
:P
Oiskohan tämä muuten kauimmaksi aiheesta eksynyt keskustelu tällä foorumilla? (Etenkin kun perverssisti vielä liikutaan aiheen etätuntumassa?)
|
|
Alec
linkki
31. toukokuuta 2005 kello 18.58
|
|
Alec
31. toukokuuta 2005 kello 18.58
linkki
|
Okei ton kaiken edellä puhutun jälkeen tää saattaa kuulostaa hiukan tyhmältä, mut jos puhutaan ihan maallikko termeillä, ni onko teillä koskaan tuottanu ongelmia samaistua pelihahmoon?
Ite oon sitä mieltä että, vaikka kuinka koittaisi eläytyä hahmoon ja ajatella kuin hahmo ajattelisi, ihmisellä on oma identiteetti joka koittaa välillä puskea läpi! Esimerkkinä mun hyvis hahmo joka ei koskaan kiroillut eikä ollut ilkeä:
PJ: pari barbaari tulee sun luo ja sanoo et "oot ruma"!
Minä: No mä sanon takas et "vetää ***** päähänsä ja suk..." Eiku siis en todellakaan sano noin!
Mulla ainakin on välillä lipsunu hahmon roolin vetäminen. Joskus hahmoni luonne on ollut liian kaukana omastani enkä ole pystynyt samaistumaan hahmoon, seurauksena tylsistyminen ja uusi hahmo.
Entä ns. "pahan" hahmon pelaaminen? Voiko ihminen eläytyä rikolliseen mieleen mikäli itse on koulua käyvä kiltti opiskelija?
Sitten mielenkiintoinen kysymys: Miten roolipeli vaikuttaa ala-astetta käyvän lapsen, joka pelaa rikollista hahmoa, mieleen? Mikäli roolipelissä rikollisuus kannattaa, niin voiko tämä vaikuttaa tosi elämän identiteettiin?
|
|
Zero
linkki
31. toukokuuta 2005 kello 19.31
|
|
Zero
31. toukokuuta 2005 kello 19.31
linkki
|
[quote:640fb25ee8="Alec"]
Sitten mielenkiintoinen kysymys: Miten roolipeli vaikuttaa ala-astetta käyvän lapsen, joka pelaa rikollista hahmoa, mieleen? Mikäli roolipelissä rikollisuus kannattaa, niin voiko tämä vaikuttaa tosi elämän identiteettiin?[/quote:640fb25ee8]
Siinähän se, jos joku ala-asteelainen on vaan niin idiootti että alkaa riehumaan puukko kourassa tuolla tai pihistelemään tavaroita jne. ei mahda mitään. En ole kyllä kuullut pahemmin ala-asteelaisten pelailevan RQ:ta. Ja muistakaamme että se on melkein vain peli. :wink:
|
|
Häjy
linkki
31. toukokuuta 2005 kello 23.06
|
|
Häjy
31. toukokuuta 2005 kello 23.06
linkki
|
[quote:6c677bf180="Marcus Maximus"]
[quote:6c677bf180]Osaatko vihjata, että miten nuo postmodernistit perustelevat ihmisen kyvyn vaihtaa identiteettiä ja roolia niin mutkattomasti, vai onko sen niin pintailmiöksi määritelty, että on perusteltua täysin unohtaa aivot ja niihin aiemman kokemuksen jättämät jäljet?[/quote:6c677bf180]
En tainnut siltikään vastata tähän kysymykseen. Kyyninen, tai monen mielestä ehkei niin kyyninenkään, kommentoija voisi sanoa ettei postmodernisteja niin kiinnosta tuo todellisuus.
[/quote:6c677bf180]
Tällainen kuva mullekin on jäänyt äärimmäisen vajaan tietämykseni pohjalta. Ja tästä syystä, vaikka postmodernit rooli- ja identiteettiteoriat ja niihin pohjautuvat roolipeliteoriat voivat olla mielenkiintoisia ja mielekkäitäkin tapoja tarkastella asiaa, en usko niiden kuvaavan sitä mistä todella on kyse, eivätkä siten ole yksinään riittäviä selittämään ilmiötä. Tuota kun ei oikein voi ottaa kuvauksena ihmisestä biologisena olentona. Tai toki voi, ja olen semmoista kantaa nähnyt kannatettavankin, mutta se on jo aika polleaa :-D
-Simo
|
|
Marcus Maximus
linkki
3. kesäkuuta 2005 kello 8.11
|
|
Marcus Maximus
3. kesäkuuta 2005 kello 8.11
linkki
|
Tietysti, kuten Häjylle jo totesin, valtaosa noista ylläolevista linkeistä johti postmoderniin puppugeneraattoriin joka generoi satunnais-esseitä lennosta. Tehty lähinnä postmodernistien höpinöiden käsittämättömyyden ja merkityksettömyyden kritiikiksi. (Vaikka on postmodernismissa hyvääkin kamaa välissä.)
Se on tosiaan, kun postmodernit eivät väitäkään selittävänsä eivätkä myöskään kuvaavansa. Tai osa väittää ja osa ei, riippuen radikalismin asteesta.
|
|
Darethos
linkki
26. elokuuta 2005 kello 10.14
|
|
Darethos
26. elokuuta 2005 kello 10.14
linkki
|
Etten vaan taida olla ainut, mutta mun RQ hahmosta on tullut erittäin erittäin erittäin tärkeä hahmo mulle(ajattelen hahmoa minuna itsenä,eli siitä on tullut vähän niinkuin toinen persoona), ja joskus oon huomannu että käyttäydyn melkein kuin hahmonikin irl.
|
|
Spinosar
linkki
26. elokuuta 2005 kello 11.49
|
|
Spinosar
26. elokuuta 2005 kello 11.49
linkki
|
[quote:da5f5656ad][b:da5f5656ad]Darethos:[/b:da5f5656ad] Etten vaan taida olla ainut, mutta mun RQ hahmosta on tullut erittäin erittäin erittäin tärkeä hahmo mulle(ajattelen hahmoa minuna itsenä,eli siitä on tullut vähän niinkuin toinen persoona), ja joskus oon huomannu että käyttäydyn melkein kuin hahmonikin irl.[/quote:da5f5656ad]
Mekanismi on aikalailla sama, kuin jos sinulla olisi joku työ, titteli ja asema - joissa viihtyisit hyvin.
Sinusta virkaroolissasi tulisi myös sinulle 'vähän niinkuin toinen persoona.', merkitykseltään tärkeäkin.
Ja ehkä olisit joskus vähän virkaintoinen vapaa-ajallakin.
.
|