|
Spinosar
25. maaliskuuta 2005 kello 17.57
linkki
|
Jos täytätte mun sarveni niin tahdon kertoa
surullisen tarinan hurjasta raivosta!
Se on laulu merirosvosta, Harrek nimeltään,
joka sankareita surmas missä joutui kiertämään.
Hän valkee oli taljaltaan ja vahva varreltaan.
Ja karhuntaljan saanut oli oppitaatoltaan.
Mutt´ sodat joissa soti hän, ne oli tikkoja.
Ja siksi alkoi berserkkimme kuuta vihata.
Viel kotomeren rannikot, Harrekin muistavat.
Ja naiset Pamaltelankin ne päätään puistavat.
Ja Kethaelan kaupungit tuns Harrek ryövärin.
Ja suuri oli pelko vielä Paviksessakin.
Ei tytär suuri lunarin unhoita milloinkaan.
Kun Harrekkimme kanssa, hän joutui kahakkaan.
He löivät minkä voivat, ol' taisto taivaisin.
Söi Harrek hänen sydämens', mutt' tyttö pakeni.
Ei tiennyt Herra Glamourin, kuink' oli laitansa,
kun Harrek hänen kurkkuunsa löi karhuntaljansa.
Sit raivo pääsi irti, se surmas keisarin.
Ja samalla se repi alas Sedenyan siin.
Sai Harrek viimein palkkansa, hän on nyt kaukana.
Jossain Pamaltelassa lie Ompalamina.
Hän kaiken tieltään surmasi: sai kruuunun kulmilleen.
Ja niillä mailla Harrekkimme hirmuhallitsee!
Sanoitus: Sampi & Spinosar Säv: Trad (Rosvo Roope)
|
|
Sampi
25. maaliskuuta 2005 kello 18.12
linkki
|
Ah, kevättapaamisen satoa, klo noin 3:30.
Kiitos, Spinosar, kun muistit.
|
|
Olorin
29. maaliskuuta 2005 kello 18.49
linkki
|
*aplodeeraa* :D
|