|
Vesa
linkki
20. maaliskuuta 2005 kello 15.37
|
|
Vesa
20. maaliskuuta 2005 kello 15.37
linkki
|
Sain siis kunnian aloittaa Joutsenon kokouksesta tunnelmoimisen, näin virallisesti ainakin. Vaikkakin kalikoslaisten syvälliset pohdinnat kääpiöiden autofellaatioista klo. 04.31 varmasti viestivät ehkä kouriintuntuvimmin tunnelmista Joutsenossa :).
Omasta mielestäni kokous onnistui yli odotusten, paikka täytti loistavasti vaatimukset ja porukka oli siihen tyytyväinen. Ihmiset löysivät paikanpäälle helposti, ja osallistujamäärä oli odotetunlainen. Tottakai suurin pettymys oli kun mahtava sankarimatkaaja [b:32fab24b88]Kasila[/b:32fab24b88] ei saapunutkaan paikalle, ehkä magiamme ei vain riittänyt Kasilan kutsumiseen :).
Tunnelma oli loistava, ja foorumilla ja irkissä tutuksitulleita ihmisiä oli todella hienoa tavata ihan livenäkin. Nuotion äärellä, makkaraa paistaessa oli todella hienoa kuunnella kerskaamista ja fiilikset kohosivat sitä mukaa huippuunsa. Loppujen lopuksi minusta ainakin kokous onnistui loistvasti, ja kiitän vielä kertaalleen kaikkia jotka paikalle vaivautuivat.
PS. Jos joku paikallaolijoista tietää jättäneensä vihreän pyyhkeen majalle, voi ottaa minuun sähköpostitse yhteyttä niin pistetään pyyhe tulemaan oikealle omistajalle.
|
|
Kasila
linkki
20. maaliskuuta 2005 kello 19.49
|
|
Kasila
20. maaliskuuta 2005 kello 19.49
linkki
|
Maaginen harjoitustyö JA hallitse vaimoa ei onnistunut- tämä kombinaatio koitui tuhoksi saakeli. Kiitos kaikille rituaaliin osallistuneille mutta Vaimo kultin voima on perkeleellinen... Oikeesti.[/b]
|
|
Dovas
linkki
20. maaliskuuta 2005 kello 20.18
|
|
Dovas
20. maaliskuuta 2005 kello 20.18
linkki
|
Paljon, paljon kiitoksia Vesalle ja Joutsenolle.
Metsästysmaja sopi erityisen hyvin makkaranpaistoterasseineen ja saunoineen Kalikosin vuosikokouspaikaksi. Jylhä havumetsä ja kiperä pakkanen toivat Valindin läsnäolevaksi. Niinpä taltutimme hänet jälleen perinteisellä jäänsärkemisriitillä. Ja olihan se kunnon riitti. :) Tällä kertaa ehdimme jo mukaannkin, emmekä edes olleet viimeiset paikalle saapuneet.
Olin itse ensimmäisessä ryhmässä mukana puuimassa myyttipussin sanoja, joista kehitimme aika perinteisen tarinan kuinka Hombobobomin rumpu oli varastettu ja Karrg haki sen takaisin. Ja myytistä löytyi myös selitys minkä takia orlanthit eivät aamuisin kestä HOmbobobomin rummutusta. Heh.
Mutta kerrassaan mainio oli Spinosarin ja kumppaneiden esittämä onomatopoeettinen esitys Magastan kalakäädystä! Kalat eivät ajattele - ne tietävät.
Eetun ja kumppaneiden tarina Heortin taistelusta haltioita vastaan oli myös upea. ("HEORT!")
Lauantaina paikalle saapui lisää porukkaa ihan mukavasti ja väkimäärä taisi kohota sinne kahteenkymmeneen. Oli hienoa tosiaan tavata monia tämänkin foorumin ihmisiä, kuten Tero Kaija, sekä te monet muut joita ei vielä aikaisemmissa tapaamisissa ole nähnyt.
Itse virallinen kokous käytiin aika perin juurin lävitse ja saatiinhan siinä ainakin yli puolitoista tuntia kulumaan, sekä se hallitus. Sen jälkeen alkoi aika hurmoksellinen olo jo olemaan ilmassa. Ruuanlaitto alkoi. Minä sytytin ulkona tunnelman luomiseksi kunnon roihukynttilät valaisemaan tietä Bolongon bajamajalle, niin kuin Juha R. tuon osuvasti nimesi.
Pelit alkoivat. Nysalor veti 5 pelaajan skenaariota ja kuulin jälkeenpäin pelaajien pitäneen siitä paljon. Make ja minä vedimme free formia kahdelle ryhmälle Wastesin Beast Ridereita.
Kokemus oli hyvin innostava meille ja aiomme kyllä takuulla kehittää sitä ja vetää tuo uudelleen tulevissa tapahtumissa. Hienoisia ongelmiakin tuossa aloituksessa ilmeni ja sorvaamme sitä kyllä ehdottomasti nopeammaksi. Olisi mielenkiintoista kuulla pelanneilta ihmisiltä miltä peli tuntui.
Uudistunut visa oli hauska ja mielenkiintoinen. Jännitys kyllä selvästi paistoi osallistujien naamoilta. :) Loppuilta menikin erittäin mukavasti spontaanissa ajanvietteessä. Kuulin nukkuneenikin yöllä jossain vaiheessa istualteen(!) kuin stasis-riimun imeltymänä (samaan aikaan kun syvälliset ja tuikitärkeät keskustelut kääpiöiden autofellaatiosta olivat kuumimmillaan.) Kolmella eri kutsumanimelläkin kuulemma minua on herätelty puolisen tuntia ja yht´äkkiä nousin ylös kuin ei mitään ja kiiruhdin röökille ja petollisen kumiss-juoman kimppuun. Suurkiitokset kuitenkin vielä aina niin huolehtivalle Topi Salmelle. :)
Oli Juha meinaan aikas petollinen temppu tehdä 10-volttista boolia pari ämpärillistä puheenjohtajuutesi läksiäislahjoituksena Kalikoslaisille.
Jees. Ihan perhanan kivaa oli!
|
|
Nysalor
linkki
20. maaliskuuta 2005 kello 22.25
|
|
Nysalor
20. maaliskuuta 2005 kello 22.25
linkki
|
Vuosikokous 2005 on tosiaan nyt takana ja jälleen yksi loistava kokemus lisää Kalikoksen tapaamisten kasvavaan joukkoon. Suuret kiitokset siis minunkin puolestani kaikille mukana olleille kalikoslaisille ja erityisesti järjestelyistä ja autokyydeistä huolehtineelle Vesalle. Tässä pitkähkö raporttini vuosikokouksen tapahtumista omasta näkökulmastani. Kertoilkaa toki kaikki muutkin kokouksessa olleet omia mietteitänne!
[b:c3ee3c3371]Perjantai[/b:c3ee3c3371]
Tulin kokouspaikalle perjantaina, kun Vesa haki minut hotellilta. Paikalla olivat aluksi vain paikalliset Vesa ja Lacerta, joiden kanssa rupattelimme Gloranthasta, vuosikokouksesta ja muusta kiinnostavasta. Vesalle olin tuonut Talesin länsinumeron Helsingistä ja olin ottanut mukaan katseltavaksi muutamia kiinnostavia opuksia: Kree Mountainin, Arcane Loren, Codexin kakkosnumeron ja Barbarian Adventuresin.
Neljänneksi paikalle saapui Tero Kaija, jota oli hienoa nähdä kasvokkain; hänen RuneQuest-foorumistaan kun koko foorumi-idea lähti liikkeelle ja kehittyi lopulta täksi nykyiseksi Glorantha-foorumiksi. Niinpä me Teron kanssa puhelimmekin siinä vähän foorumin historiaa, kun kumpikin olimme foorumin aivan ensimmäisiä käyttäjiä. Kaikkein vanhin foorumi on valitettavasti kadonnut ja sen viestit kadonneet Kajaborin kitaan.
Useita tunteja taisin viettää perjantaina metsästysmajalla ja välillä kuului väkiaikatietoja autolla tulijoista, jotka olivat suunnanneet Joutsenoa kohti pääkaupunkiseudulta ja Oulusta. Lopulta ensimmäinen porukka saapui paikalle ja pisti pystyyn Dragon Pass -pelin, jota jonkin aikaa seurasin. Lähdin kuitenkin pois ennen kuin myöhäisimmät tulijat ehtivät kokouspaikalle; siksi jäänsärkemisriitti myyttipussin kera jäi minulta näkemättä.
[b:c3ee3c3371]Lauantai[/b:c3ee3c3371]
Lauantai oli sitten varsinainen toimintapäivä. Tulin kokouspaikalle Vesan kyydillä joskus puolen päivän jälkeen ja silloin porukkaa olikin läsnä runsaasti. Oli hienoa nähdä taas vanhoja tuttavia ja erityisesti niitä, joita en ollut ehtinyt tavata perjantaina. Kree Mountainista näyttivät monet olevan kiinnostuneita ja myös Arcane Lorea luettiin ahkerasti.
Alkuaika meni vuosikokousta odotellessa. Kun puheenjohtaja Juha R saapui paikalle, päästiin sitten pian kokoustamaan kahden aikoihin. Kokouksessa syntyi hyvää keskustelua Kalikoksen tulevaisuuden suunnitelmista ja linjauksista. Rahaa todettiin kertyneen The Zin Lettersin myynnistä sen verran mukavasti, että Kalikoksella on sopivasti varaa rahoittaa kolmannen lehden painaminen, kunhan siihen päästään. Tavoite olisi pyrkiä saamaan The Zin Letters kolmonen valmiiksi Ropeconiin, samoin Kotkanpesän matkaopas. Seuraavaan lehteen toivottiin paksumpia kansia.
Jäsenmaksuista käytiin erilaisia näkökantoja esiin tuovaa keskustelua. Ehdotuksena oli alentaa jäsenmaksu viiteen euroon, mutta lopulta päädyttiin siihen, että jäsenmaksu on vuodelta 2005 täysjäsenille 7 euroa ja nuorisojäsenille 5 euroa. Kaksi uutta jäsentäkin liittyi Kalikoksen vuosikokouksen aikana.
Virallisessa kokouksessa varmasti tärkein asia olivat henkilövalinnat. Juha R halusi luopua puheenjohtajuudesta, joten valta vaihtui ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin newsalor. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin minun lisäkseni - jos oikein kirjasin ylös - Humis, Sampi ja Spinosar. Varajäsenet ovat kai Juha R ja Topi Salmi. Korjatkaa, jos olen merkinnyt väärin. Maantieteellisesti hallituksen koostumus painottui pääkaupunkiseutulaisiin, mutta loppujen lopuksi myös muilta seuduilta saatiin hallituksen jäseniä ja Spinosar ja Sampi toivat uutta tuulahdusta muuten vanhaan tuttuun joukkoon.
Vuosikokouksen jälkeisessä hallituksen kokouksessa laitettiin luottamustehtäviä kiertoon. Omalle osalleni lankesivat rahastonhoitajan ja jäsenasiainhoitajan työt ja vielä lisäksi vanha homma tiedottajana. Sihteerin työn sain sentään tyrkättyä Juha R:lle. :) Spinosar sai pr-vastaavan viran ja Sampi valittiin varapuheenjohtajaksi.
Kokouksen jälkeen alkoivat sitten pelit. Itse peluutin monta kertaa aikaisemminkin peluuttamaani Meriwyrmin tanssia, joka sujui mainiosti. Mukana oli sekä runsaasti Gloranthasta tietäviä että vähän vähemmän siitä tietäviä, mikä oli oikein hyvä yhdistelmä. Yllättäen tämä peliporukka onnistui selvittämään pelin ongelman nopeammin ja sujuvammin kuin mikään aikaisempi peliporukka. Jokainen peluutuskerta on kyllä erilainen ja niin tämäkin, sillä pelaajat toivat ratkaisuillaan ja pelaamisellaan kiinnostavia uusia ulottuvuuksia peliin. Noppatuuri tarjosi välillä kovasti hupia. Kiitokset siis minun puolestani Meriwyrmin tanssia pelanneille Terolle, Sammelle, Lacertalle, Mikolle ja Vesalle!
Samaan aikaan käynnissä oli Dovaksen ja Markun peluuttama Prax-freeform-peli. Sitä vilkaisin vain ihan ohimennen, mutta hauskaa sielläkin tuntui olevan. Vaikutti siltä, että kaikki pelaamishaluiset ihmiset pääsivät mukaan jompaankumpaan peliin.
Peleissä pidettiin hiukan taukoa, kun oli aika ratkoa kerskakilpailun mestaruus. Ikävä kyllä kerskamestari Humis ei saanut yhtään vastustajia, joten kilpailu latistui siihen. Sen sijaan saatiin nauttia Glorantha-visasta, jonka newsalor oli ahkerasti koonnut lukuisten Glorantha-lähteiden perusteella. Kilpailijoita oli seitsemän - suotuisa luku Gloranthassa. Kahden ensimmäisen osion aikana karsittiin kilpailijoita pois, kunnes jäljellä olimme enää Juha R ja minä. Tiukka finaali ratkesi lopulta Juhan eduksi muistaakseni viiden pisteen erolla. Kaikki kunnia uudelle Glorantha-tietäjämestarille Juhalle!
Kohta Meriwyrmin tanssin päättymisen jälkeen lähdin pois ja Vesa heitti minut hotellille. Kuuleman mukaan yöllä oli syntynyt varsin syvällisiä keskusteluja. :) Peikkopallopelistä oli jossakin vaiheessa puhetta, mutten tiedä, toteutuiko se.
[b:c3ee3c3371]Yleistä[/b:c3ee3c3371]
Koko vuosikokous onnistui minusta loistavasti ja porukkaakin saapui paikalle kohtuullisesti, vaikka suurimmista tapaamisten väkimääristä jäätiin selvästi. Laskeskelin, että paikalla saattoi olla parhaimmillaan 15 henkilöä, mukaan lukien Vesan kaveri, joka ilmeisesti aikoo tehdä Kalikoksen vuosikokouksesta jutun [url=http://www.joutsenolehti.fi/]Joutseno-lehteen[/url]. Vuosikokouspaikkana Joutsenon metsästysmaja oli erittäin hyvin tunnelmaan sopiva täytettyine eläimineen tuvan seinillä. :)
Tämän vuosikokouksen aikana taisi olla enemmän kuvaajia kuin koskaan aikaisemmin, joten kuvamateriaalia lienee nettiin luvassa jossakin vaiheessa varsin kattavasti. Minun lisäkseni ainakin Chividalilla ja Vesalla oli kamerat ja Lacertalla jopa videokamera.
Nyt vuosikokous on sitten tältä vuodelta takana, mutta tänä vuonna on vielä ainakin Ropecon ja Kalikoksen syystapaaminen, joissa voi päästä tapaamaan muita kalikoslaisia. Toivottavasti myös niissä syntyy yhtä hyvä tunnelma kuin Joutsenossa!
|
|
Olorin
linkki
21. maaliskuuta 2005 kello 1.35
|
|
Olorin
21. maaliskuuta 2005 kello 1.35
linkki
|
Jaahas, mukavaa on tainnut olla, sääli kun en päässyt paikalle kun tuo sijaintikin oli noin ihanteellinen, mutta opiskelijalla on opiskelijan velvollisuudet. Vesahan toki sitten ilmoittelee jos/kun tuo juttu Joutseno-lehdestä löytyy. :P Olkoot tuulet suotuisat jotta näkisimme Conissa.
|
|
Vesa
linkki
21. maaliskuuta 2005 kello 8.50
|
|
Vesa
21. maaliskuuta 2005 kello 8.50
linkki
|
Jatkoa aikaisempaan viestiketjuuni. Paikalla pelatuista peleistä täytynee kommentoida tässä vielä, sillä se näyttää jääneen aikaisemmasta viestistä pois. Itse siis pelasin Nysalorin Meriwyrmin tanssi, skenaariossa, jota myöskin pelaan hänen irkkipeliporukassaan, eri hahmolla vain. Minun mielestäni skenaario onnistui erinomaisesti, ja hauskaa piisasi. Varmasti tämä kokouksessa pelattu eroaa irkissä olevasta pelistä, ja toivonkin niin :).
Teron ja Maken freeform-peliä en kauhean tarkasti ehtinyt seuraamaan, mutta mielenkiintoiselta se vaikutti. Tero pyysikin minua mukaan, mutta olin ehtinyt jo lupautua Matin peliin. Mielelläni olisin mukaan mennytkin. Hyvä oli ettei peli kaatunut yhden pelaajan puuttumiseen, ja seuraavalla kerralla toivottavasti pääsen mukaan.
Ropeconissa tapaamme varmaankin seuraavan kerran, olenkin jo varannut itselleni paikan yhden kaverini kyydistä, joten melko todennäköistä on että sinne tulen.
PS. Kaverini, joka tuota lehtijuttua tekee, toivoisi vielä enemmän kuvamateriaalia, kuin mitä minun lähettämäni muutama kuva. Joten jos joku haluaa kuviansa antaa tuohon käyttöön, niin voin toimia välikätenä ja toimittaa kaverilleni niitä kuvia.
|
|
newsalor
linkki
21. maaliskuuta 2005 kello 17.17
|
|
newsalor
21. maaliskuuta 2005 kello 17.17
linkki
|
Goddammerung! Minulta jäi koko Arcane Lore näkemättä. Oulun fantsussakaan sitä ei ole näkynyt. Pitää varmaan tässä kunhan kerkiän, kirjoittaa pidempi sepostus tapahtumista ja muusta, mutta näin aluksi ritänee, että mainitsen matkan alussa sattuneen erityisen hyvän enteen, kun meidän piti [b:4f7f1217d6]seitsemän[/b:4f7f1217d6] kilometrin päässä Oulusta poiketa ehjäämään autoa. :)
|
|
humis
linkki
21. maaliskuuta 2005 kello 22.07
|
|
humis
21. maaliskuuta 2005 kello 22.07
linkki
|
Odaylan Suurten Ketunnarraajien ja Jänisjuoksijoiden kokous painii parhaiden kanssa.
Pyhä Maja Valindin Hiljaisuuden keskellä hehkui Villiyttä, Suuri Taivaskarhu todella oli läsnä. Ja Sankarit, Jäänsärkijät, heimolaiset, uskomatonta kyllä, vieläkin yhteisöllisempiä ja rakkaampia kuin koskaan.
Kerroimme pyhiä taruja, samaistuimme jumaliimme, kilpailimme salatussa tiedossa (Tarumath on Suuri), kunnioitimme sankareita lauluilla, kerskasimme ja hohkasimme sankarivalossa. Mittelimme voimiamme pimeäkansan tapaan, osoitimme miehuuttamme astumalla Gadbladin ahjoon ja maistelimme autiomaan pyhästä lähteestä. Kohosimme korkealle.
Jää murtui, Valind pakeni. Urhot syystä ylpeitä.
Palkkioksemme saimme monia aarteita: laulun Suuresta Raivosta, tarinan Suurista Metsästyksistä Suurimmasta, salattuja myyttejä Magastan Kalakäädystä, Heortin Ylösnousemuksesta sekä Hombobobomin rummusta. Ne tulemme jakamaan heimomme kanssa. Sillä heimomme on se, minkä vuoksi joka vuosi uhmaamme Kylmintä Herraa.
Kiitokset miehistä parhaille.
|
|
Sampi
linkki
22. maaliskuuta 2005 kello 15.56
|
|
Sampi
22. maaliskuuta 2005 kello 15.56
linkki
|
Huhhuh. Sankariertki näyttää onnistuneen, ainakin pääkaupungissa aurinko paistaa ja lämpötila nousee. Ehkäpä taitoimme Valindin selän paremmin kuin kuvittelimmekaan.
Aikamoista menoa, sano. tämä oli ensimmäinen Kalikos-tapaaminen, johon osallistuin, enkä voi sanoa pettyneeni. Kiitokset kaikille osallistujille hyvästä tunnelmasta, Vesalle hienosta paikasta, newsalorille jännittävästä Gloranthavisasta, Humikselle ja Spinosarille hyvästä autoseurasta ja hauskasta kerskasta sekä Nysalorille mahtavasta pelistä. Unohtamatta edes Oy Shaman Spirits ltd:tä.
Kuvia tulee kunhan ehdin niitä editoida, taisi kameraan päätyä suurinpiirtein seitsemänkymmentä otosta porukasta, myyteistä, visasta ja muusta. Jotkin kuvat sensuroidaan. (Voin muuten myös antaa kuviani käyttöön lehtimieskaverillesi, newsalor.)
P.S. Nysalorin viestissä lähes koko hallitus oli oikein, paitsi että minä olen varsinainen ja Topi H.V. Salmi on vara.
Nyt vaan foorumia elvyttämään!
|
|
Tero Kaija
linkki
22. maaliskuuta 2005 kello 19.01
|
|
Tero Kaija
22. maaliskuuta 2005 kello 19.01
linkki
|
Jees, olihan tuo varsin mukavaa päästä seuraamaan vuosikokouksen tunnelmia, varsinkin kun kokous oli tällä kertaa varsin lähellä (vain 10 km:n matkan päässä). Ja hienoa oli päästä näitä foorumin Gloranthafiilejä tapaamaan ihan oikeassa elämässä.
Jäänsärkemisriitissä myyttien esityksille sai nauraa, ja Ollin visakin oli oikein hauska. Lisäksi pääsin ensi kertaa pelaamaan Dragon Pass -lautapeliä, joka kyllä omalta osaltani taisi jäädä juuri jännittävimmillä hetkillä kesken.
Matin vetämän skenaarion myötä pääsi myös pitkästä aikaan pelaamaan RQ:ta ihan oikeasti pöydän äärellä, oikeastaan pitkästä aikaan pääsi yleensäkin pelaamaan roolipeliä.
Kyllä tämä tapahtuma jätti varsin positiivisen mielen näin ensikertaiselle vuosikokouksissa, kaipa sitä nyt sitten uskaltautuu tulemaan paikalle seuraavallakin kerralla...
|
|
Moonson
linkki
22. maaliskuuta 2005 kello 19.02
|
|
Moonson
22. maaliskuuta 2005 kello 19.02
linkki
|
Liityn itsekin siihen kuoroon, joka julistaa tapahtuman mahtavuutta. Tunnelma oli kohdallaan, josta isot kiitokset kaikille paikalla olleille. Ainoa harmi oli että ehdin paikalle vasta lauantaina, mutta täytyypä sitten ensi kerralla koittaa ottaa tapahtuma pitkän kaavan kautta.
Niille joihin en ehtinyt sen paremmin tutustumaan, selviää Kuunpojankin syvin olemus ehkä parhaiten seuraavasta pätkästä: [url]http://www.kuvakulma.com/yhteydet/hamalainen.htm[/url]
Muiden voi olla joskus vaikea ymmärtää meitä hämäläisiä, mutta ehkä kyseisestä tieteellisen tarkasta antropologisesta dokumentaatiosta (vuodelta 1902) voi olla jotain apua. Eli luku [b:2ae93f88f2]Hämäläinen[/b:2ae93f88f2] ja siitä eteenpäin...
|
|
Sampi
linkki
22. maaliskuuta 2005 kello 20.04
|
|
Sampi
22. maaliskuuta 2005 kello 20.04
linkki
|
Terolle täytynee kertoa, että ajoin Androgeuksena Shepelkirtin seuraajat tuskeriliittolaisineen kauas lohikäärmeen solasta. Ethilrist tappoi Punaisen keisarin ja tuli Jar-Eelin tuhoamaksi. Androgeus hoiti Jar-Eelin ja Harrek painui suolle tuhoamaan Delectiä, kun Gundan tappanut Keisarillinen vartiokaarti meni uhrautumaan Zombeiksi. Yleisesti ottaen peli oli hauska, ja loppuvaihe kävi hupaisaksi.
Tavoittelevan kuun temppelin kävi Vihreä Lohikäärme repimässä, ja Lunarin taikakollegiot kuolivat pääasiassa Drakoliskojen vihreisiin liekkeihin.
Pelin suurin diplomaatti oli kuirtenkin Rautakavio, joka hoiti diilejä sekä Sartarin ettäö Lunarin kanssa, kuitenkin pitäen oman kansansa omilla millaan ja maansa kohtuullisen koskemattomina.
Hyvä peli, joskus lisää. Tuothan Spinosar sen seuraavaankin kokoukseen.
Ajattelin, että voisi olla hauska pelata kolminpeliä mallilla yksi pelaa Lunaria, toinen Sartaria ja kolmas hoitaa neutraalien liikkeet diplomaattisten sopimusten mukaan - mutta omalla tyylillään.
|
|
Chividal
linkki
22. maaliskuuta 2005 kello 20.54
|
|
Chividal
22. maaliskuuta 2005 kello 20.54
linkki
|
Pohjolan peikkosankareiden matkaan lähtö myöhästyi hieman, kun keväinen aurinko paistoi liian kirkkaasti salliakseen peikkojen matkata maan päällä. Heti alkumatkasta meidän piti vielä pysähtyä tarkastelemaan harmaasarvikuoriaisemme vioittunutta takajalkaa. Onneksi Xiola Umbarille uhratut hollrin sydämet tepsivät ja matka sai jatkua. Matkamme kävi Luunjyrsijöiden hallien kautta. Sieltä mukaamme ei kuitenkaan lähtenyt kuin yksi hallien sankareista. Osa sankareista oli suorittamassa pyhiä riittejä ja loput niin perilaiskoja pelkureita ettei heitä olisi kannattanut ottaa matkaa hidastamaan. Perille saavuimme juuri sopivasti yön pimeimmillä hetkillä. Paikalle oli saapunut erittäin valikoitunut sankarijoukkio. Osa vanhoja tuttuja, mutta osa sellaisia suuria nimiä, joista olimme kuulleet vain tarinoissa ja lauluissa. Rummut olivat tuoneet myös viestin, että osa sankareista saapuisi hieman myöhemmin.
Ensimmäisenä iltana tosiaan ainoa ohjelmanumero oli perinteinen Jään särkeminen. Myyttipussista löytyi taas kolme mahtavaa tarinaa, jotka syystä tai toisesta ovat vähemmän (tai ei lainkaan) tunnettuja Gloranthan asukkaiden keskuudessa. Eihän sitä tosiaan kehtaa julki huudella, että Heort kaatui vaivaiseen varpuun ajellessaan Mastakoksen kärryillä, oikeiden vaunujen puutteessa. Tai miten peikot aiheuttivat sen, ettei krapulassa kestä rummun ääntä. Magastasta ihmiset muutenkin tietävät niin vähän, että tarina Kalakäädystä oli takuulla ennenkuulumaton. Erinäinen tarinointi ja porina jatkui myöhään yöhön. Itse olin ensimmäisten nukkumaanmenijöiden joukossa.
Kovalla lattialla nukkuminen ei harjoituksen puutteen vuoksi taas tahtonut sujua ja kohtalaisen huonosti nukutun yön jälkeen sarastikin villipäivän aamu, tai siis päivä. Aamupäivän aikana ei mitään ihmeellistä saatu tehtyä ja ensimmäinen ohjelmanumero olikin itse vuosikokous Juhan saavuttua paikalle. Uusi hallitus saatiin koottua ja keskusteltiin kuluvan vuoden toiminnasta. Kokous oli varsin antoisa ja uuteen hallitukseen saatiin kaksi täysin uutta jäsentä.
Kokouksen jälkeen Olli kaivoi laukustaan taas uudistuneen Glorantha-visan. Itse olin huolimattomasti valmistautunut ja aiemmista visoista poiketen tipahdin kakkosen pallilta jaetulle kolmannelle sijalle. Kysymykset olivat aiempia visoja tasaisempia vaikeusasteeltaan ja mielestäni varsin onnistuneita. Systeemi vaikutti jotenkin etäisesti tutulta, mutta en muista mistä ;) Visan jälkeen Matti aloitti RQ-pelinsä. Maken ja Teron Prax-freeformin aloittaminen viivästyi ja aloin itse valmistaa Vesan kanssa sapuskaa. Vanhalle kerskamestarille ei löytynyt haastajia ja siksi alkukilpailu jäi varsin lyhyeksi. Sitten syötiin ja sen jälkeen aloitimme oman pelimme.
Pidin erittäin paljon freeformin säännöistä (ja säännöttömyydestä) ja varsinkin siitä, miten hahmoihin piti ja pystyi eläytymään aivan erilailla kuin mitä omassa kampanjassamme on tapana. Pelaajien välinen vuorovaikutus oli toimivaa. Tietysti olisimme voineet päästä hieman pidemmällekin haastamaan strutsiratsastajien kanssa. Parasta mahtavuutta oli myös se, että opin todella paljon itse Praxin nomadeista, heidän elämäntyylistään ja tavoistaan, vaikka pelimme kovin lyhyeksi jäikin. Pelin aikana valmistettiin myös maittava kumissi Juhan tuomasta taateliviinasta ja tammanmaidosta.
Jossain vaiheessa päädyimme ulos nuotiopaikalle paistamaan makkaraa. Siellä kolme makkaraa syötyäni alkoi kerskakisan toinen kierros, jolle ei edelleenkään ollut uskaltautunut kukaan haastamaan vanhaa mestaria. Siitä tulikin siis tarinankerrontatilaisuus, mutta MAHTAVA tarina olikin! Alusta loppuun metsästys ei olisi enää tarunhohtoisemmalta voinut kuulostaa. Luulin tosissaan, ettei Suurta Taivashirveä suurempaa saalista olisi enää voinut saadakaan. Sääli vain, että loppuratkaisun aikaan kuulijoita oli vain kourallinen.
Tuossa vaiheessa muutama Karrgin poika astui kehään ja vastustajan puuttuessa pitivät pienimuotoiset peikkopalloharjoitukset. Aluksi heitettiin pituutta varsin liukkaalla peikkolaisella (jaloista ei saanut pitää kiini jotteivat ne olisi irronneet). Halikivin sankarit onnistuivat heittämään peikkolaista oivallisella vieritystaktiikalla pisimmälle, kun taas Luunjyrsijöiden heittotekniikka perustui vastustajien ylittämiseen ja korkeuden vuoksi pituus jäi vaatimattomammaksi. Halzagurgin tyyli oli näiden kahden välimuotoa. Heittokilpailun aikana vimmastunut Zorak Zorani kävi ärjymässä lähistöllä. Kisailijat päättivät olla häiritsemättä sitä sen enempää. Seuraavaksi juostiin kilpaa. Voittaja jäi _hieman_ epäselväksi, kun kaikki kilpailijat lähtivät eri aikaan liikkeelle. Lopuksi vielä oteltiin perinteisen painin merkeissä. Siinäkään selvää voittajaa ei saatu, mutta harjoitukset jouduttiin päättämään, kun huomattiin, että peikkolainen oli jossakin välissä menettänyt henkensä.
Lumen keskeltä olikin mukava siirtyä löylyhuoneen puolelle. Löylyä lyötiinkin niin pitkään ettei kivet enää pihahtaneetkaan. Keskustelu siirtyikin saunasta tuvan puolelle. Erilaisia Gloranthaan liittyviä ja liittymättömiä aiheita pohdiskeltiin joukkovoimin. Kumissi virtasi ja taisipa mukana olla joitakin shamaanin henkiäkin. Sampi ja Topi esittelivät illan ja alkuyön aikana muutamankin uuden laulun, joista parhaiten jäi mieleen laulu merirosvosta nimeltään Harrek. Suurta hilpeyttä herätti ääneen luettuna anonyymin foorumille lähettämä vampirismiä koskema trolli ja erityisesti seksuaaliterapeuttien Mäkelän ja Kantolan vastaukset visaiseen ongelmaan. Käytiin myös vakavaluontoinen keskustelu foorumin hiljaiselosta, minkä pohjalta tehtiin yhteispäätös, että asia oli syytä korjata 4.30 aamuyöllä. Tarumath, Lokomaydon ja Mostalien autofellaatio jäivät minun viimeisiksi muistikuviksi tuolta yöltä.
Aamu valkeni siinä yhdentoista aikaan. Meno oli sen verran väsynyttä, ettei sen kummempaa ohjelmaa ollut järkeä alkaa edes yrittää. Hieman harmitti vaan, ettei sitä Eetun HQ-peliä ehditty sitten pelaamaan lainkaan. Viimeksi se osoittautui todella onnistuneeksi. Siivoukset veivät tietysti jonkin aikaa ja kahden aikoihin maja näytti siltä kuin mitään ihmeellistä ja tarunhohtoista ei olisi tapahtunutkaan koko viikonlopun aikana. Vielä oli kuitenkin illasta jäänyt kumissia jäljelle ja se päätettiin pullottaa ja arpoa kokouksen Eurmal, jolle pullo ja siihen tiivistyneet taikavoimat lahjoitettaisiin. Ja arpaonni osui.... minulle. Tämän jälkeen kuoriaisemme starttasi kohti Pohjolan luolia. Eurmalin kirous osoittautui todeksi, kun matkalla huomattiin, että kamerani (jonka olin takuuvarmasti pakannut reppuuni) oli jäänyt kokouspaikalle.
Kaikkiaan sankarimatkailu oli vienyt sankareidemme voimat vähiin ja tulomatkan hilpeys oli muisto vain. Pientä lohtua sai "He-Man ja tähtisumu" kuunnelmakasetista. Luunjyrsijöiden halleista löytyi etninen pitseria, jossa saimme täydennettyä muonavaroja. Loppumatkasta tarvittiin vielä kahteen otteeseen Xiola Umbarin riittejä, jotta pääsimme perille peräpohjolaan.
Taas aivan mahtava viikonloppu! Koskaan en ole pettynyt näihin Kalikos-tapaamisiin. Kiitokset kaikille osallistujille. Oli mahtava tavata vanhojen tuttujen lisäksi monta sellaista, joita ei ollut kasvotusten ennen tavannut. Nähdään viimeistään seuraavalla kerralla.
|
|
Vesa
linkki
23. maaliskuuta 2005 kello 6.41
|
|
Vesa
23. maaliskuuta 2005 kello 6.41
linkki
|
Hyvällä tuurilla juttu kokouksesta on jo tämän viikon joutseno-lehdessä, joka ilmestyy huomenna, torstaina. Voinen ottaa skannauksen tuosta jutusta, ja lähettää sen sitten elektorinesti halukkaille, jollei sitten pyydä lehdeltä lupaa, että saako sen julkaista Kalikoksen sivuilla.
Kuvia siis ei enää tarvitse lehtijuttua varten lähetellä, mutta tokihan niitä olisi muuten kiva katsella, joten sivuille vaan laaja kuvakollaasi tuosta mahtavasta sankaririitistä. Lacertaa voisin pyytää leikkelemään videosta parhaimmat pätkät, jotta jotain videomatskuakin näytille saadaan.
PS. Chividal, eikös se ollut Kyger Litor ja kuusi tissiä, eikä Zorak Zoran joka ilmestyi urheille peikkopalloilijoille? :)
|
|
Marcus Maximus
linkki
23. maaliskuuta 2005 kello 18.51
|
|
Marcus Maximus
23. maaliskuuta 2005 kello 18.51
linkki
|
Piditte pirulaiset hauskaa ihan siitä ilosta että paremmintietäjäin kuningas allekirjoittanut hehkui poissaolollaan.
Kaipa kaikki ovat kuulleet ilosanoman Gregin ensimmäisestä tulemisesta, muuten? Luulen kuulleeni, että ensimmäinen profeetta on sanonut "kyllä" conin kutsurituaalille.
Hyvä tietää että pulju on verevässä vedossa, sekä että foorumi aiotaan uudelleensynnyttää. Hyvä!
|
|
Vesa
linkki
23. maaliskuuta 2005 kello 18.59
|
|
Vesa
23. maaliskuuta 2005 kello 18.59
linkki
|
[quote:e0d0822765="Marcus Maximus"]Kaipa kaikki ovat kuulleet ilosanoman Gregin ensimmäisestä tulemisesta, muuten? Luulen kuulleeni, että ensimmäinen profeetta on sanonut "kyllä" conin kutsurituaalille. [/quote:e0d0822765]
Oletko nyt aivan varma asiasta? Ettei tämä vaan olisi jotakin Eurmalin julmaa pilaa, jota se langettaa kun ei päässyt Joutsenoon? :D
Todella hieno uutinen, Ropeconiin on siis entistä suuremmalla syyllä tultava.
|
|
Vesa
linkki
24. maaliskuuta 2005 kello 7.02
|
|
Vesa
24. maaliskuuta 2005 kello 7.02
linkki
|
Tämän viikkoiseen Joutseno lehteen tuo juttu oli kuin olikin päässyt. Pariin otteeseen sen lukaisin, ja minusta se vaikutti asialliselta ja hyvältä jutulta. Newsalorin haastattelu oli koostettu artikkeliin. Pääosin jutussa käsiteltiin Kalikoksen historiaa, ja Gloranthan syntyä ja tulemista suosioon. Newsalor antoi haastattelun, ja kuvaksi lehteen oli päätynyt ottamani kuva siitä, missä Sampi, Spinosar ja Tero Kaija pelaavat Dragon Passia.
Voin tuosta jutusta ottaa skannauksen, ja lähettää sen sitten halukkaille, ellei sitten joku ota Joutseno lehteen yhteyttä vaikka sähköpostitse ja kysy että saako jutun julkaista Kalikoksen sivuilla.
|
|
Vesa
linkki
26. maaliskuuta 2005 kello 12.25
|
|
Vesa
26. maaliskuuta 2005 kello 12.25
linkki
|
Joutseno- lehden juttua Kalikoksen kevätkokouksesta voi käydä lukemassa täältä http://personal.inet.fi/koti/lacerta2/rope.jpg .
|
|
Moonson
linkki
5. huhtikuuta 2005 kello 10.39
|
|
Moonson
5. huhtikuuta 2005 kello 10.39
linkki
|
[quote:e50af04a8e="Sampi"]Hyvä peli[/quote:e50af04a8e]
Puhe oli siis Dragon Pass -lautapelistä... ja kun en heti keksinyt parempaa paikkaa foorumilta, niin jatkanpa tänne.
Seurattuani kevätkokouksessa peliä sivusta päätiin yrittää metsästää sitä itselleni. En ollut uskoa onneani, kun sain huudettua sen eBaystä kohtuulliseen hintaan ja vielä "uutena", eli siis muoveihin käärittynä. Editio on se Avalon Hillin viimeisin (en ole ihan varma mitä edikkaa kevätkokouksessa pelattiin).
Eilen sitten pelattiin kaverin kanssa ensimmäinen matsi, ja hirveän säädön ja sääntökahlauksen ohessa meille paljastui todella mielenkiintoinen peli. Säännöt on aika kuivasti kirjoitettu ja jotkin sivulauseet jättävät ikävän paljon tulkinnanvaraa, joten pitänee lukea säännöt ajatuksella vielä ainakin kertaalleen läpi että kaikki menee varmasti oikein. Sillä välin kysyisin pikaisempaa apua pelin "konkareilta" asioihin, jotka jäivät vaivaamaan mieltä.
1) Sanokaapas, että on olemassa joku sääntö, että assassin ei voi yrittää puukottaa punaista lepakkoa. Näin nolosti kävi eilisessä pelissä, enkä löytänyt mitään sääntöä joka sen olisi estänyt. Sellainen on pakko olla! :)
2) Joukkojen tappaminen meleessä. Säännöissä sanotaan, että joukot pitää poistaa siinä järjestyksessä kun ne on stackissä, päällimmäinen ensin. Vain tietyt joukot, kuten herdit, voidaan ohittaa tällä tavalla ja tappaa sen alla olevia joukkoja.
Jos meillä on stackissä vaikka joukot CF järjestyksessä 5-1-3, ja perille saadaan kolme pistettä vahinkoa, stackin päällimmäistä ei voi tappaa (5 kestoa). Säännöissä kuitenkin sanotaan, että (vain) jos CF loss on pienempi kuin minkään puolustavan unitin CF, ei hyökkäyksellä ole vaikutusta. Joten, tulkitsimme asian niin että tuo 5:n keston tyyppi ohitetaan ja tapetaan stackissa seuraava (kesto 1), eikä kesto 3:n tyyppiä voi (etenkään tämän jälkeen) tappaa. Tämä tuntui vähän oudolta ja väärältä tavalta pelata, joten kysyisinkin nyt että kuinka homma oikeasti menee?
Säännöissähän sanotaan, että hyökkääjä päättää että mitä unitteja se tappaa, mutta tulkitsimme tämän tarkoittamaan vain sitä, että hyökkääjä päättää että mihin stackiin/stackeihin CF loss jaetaan.
Tässä oli varmaan tärkeimmät nyt alkuun. Jos joku tietää mihin threadiin tämä viesti oikeasti kuuluisi, niin siirtäköön sen pois :)
|
|
humis
linkki
5. huhtikuuta 2005 kello 15.11
|
|
humis
5. huhtikuuta 2005 kello 15.11
linkki
|
Haa, voinkin laittaa unohdettujen hautojen mullantonkija-lhankormhyhattuni päälle.
Niin mäkin olen sen lukenut, että yksikköjä tapetaan tiukasti ylhäältä -alas järjestyksessä. (näinhän ei kyllä kevätkokouksessa pelattu, vaan pelattiin niin, että hyökkääjä valitsee kolmesta päällimmäisestä). Edellinen tapa tarkoittaa käytännössä sitä, että kannattaa aina pitää päällä kova yksikkö suojaamassa, niin loput ovat turvassa. Ja että superherot ovat vieläkin voimakkaampia.
Harvojen tietämä postituslista gloranthaboard tukee tätä näkemystä:
[quote:954a9acc05]
[quote:954a9acc05]
So assume the example stack takes a 3 point casualty result. This is less than the strength of the 4 CF unit, so it is safe. But does the 3 CF unit die, or does the 4 CF unit above it in the stack "shield" it?[/quote:954a9acc05]
I believe the 4 CF unit at the top of the stack shields it, and so there are no casualties. You just didn't get a good enough result to harm any of the units.[/quote:954a9acc05]
([url]http://rpglist.org/pipermail/glorantha-board/2004/000147.html[/url])
Glorantha-lautapeleihin liittyen unohdettu jalokivi: [url=http://www.glorantha.com/tribes/fanzines.html]Raider's Digest[/url], vuonna 2000 yhden numeron julkaissut webfanzine.
|
|
Moonson
linkki
5. huhtikuuta 2005 kello 15.35
|
|
Moonson
5. huhtikuuta 2005 kello 15.35
linkki
|
[quote:0d635dea2d="humis"]Niin mäkin olen sen lukenut, että yksikköjä tapetaan tiukasti ylhäältä -alas järjestyksessä. (näinhän ei kyllä kevätkokouksessa pelattu, vaan pelattiin niin, että hyökkääjä valitsee kolmesta päällimmäisestä). Edellinen tapa tarkoittaa käytännössä sitä, että kannattaa aina pitää päällä kova yksikkö suojaamassa, niin loput ovat turvassa. Ja että superherot ovat vieläkin voimakkaampia. [/quote:0d635dea2d]
Tattis, tämä selvä. Säännöt on kyllä noilta osin aika huonosti kirjoitettu, mikä on aika ikävää, kun otetaan huomioon että kuinka oleellisesta asiasta on kyse. Ja tosiaan muistelin että kevätkokouksessa tapettiin porukkaa aina vähän mistä sattuu, joten sekin hämäsi entisestään :)
|