|
-Anonyymi-
linkki
13. helmikuuta 2005 kello 20.21
|
|
-Anonyymi-
13. helmikuuta 2005 kello 20.21
linkki
|
Moips! Olen ihan uppoutunut vampyyreiden maailmaan ja olin kokeillut millaista on olla vampyyri ( siis tietenkään en ole juonut verta) ja olen muuttanut päivä-rytmini ihan kokonaan etä olen lintsannut muutamilta luennoilta että pystyin kokeilemaan yö-elämistä! :oops: mut olen nyt taas oikeassa rytmissä! hienoa vampyyrin elämässä on vain se että näkee öisen taivaan ja eikä näe vihaista anoppia :wink: mut anyway, poikaystävä ei oikein tykännyt kun en ollut luennoilla.... :roll: eikä oo nyt mullakaan kun suhde on vähä kriisissä...any help??? tai no oikeestaan on ihan kiva et ei tarvis pitää hyvä-uskoista pers-kärpästä mukana! jos joku viittis ettii vähän tietoa vampyyreista kun mä en oikein viittis kertoo jostain vampyyrien parittelu-rituaaleista... :oops:
|
|
humis
linkki
14. helmikuuta 2005 kello 9.43
|
|
humis
14. helmikuuta 2005 kello 9.43
linkki
|
Arvoisa -Anonyymi-,
muistan lukeneeni aiheesta useitakin varsin päteviä artikkeleja, jotka ovat tehneet vertailevaa tutkimusta niiden moninaisten vampyyrin arkkityyppiin sopivien mytologisten hahmojen kanssa, mitä maailman mytologioista löytyy. Ihan netissäkin. Valitettavasti en nyt nopealla haulla löytänyt yhdenkään sellaisen osoitetta, mutta ehkä joku muu foorumin käyttäjistä on muutenkin parempi asiantuntija vampirismin saralla.
Kuitenkin, koen sosiologin ja antropologin roolissani velvollisuudekseni pyytää, että valaisisit kuitenkin kuvaasi vampyyrien parittelu-rituaaleista. Sillä kaikkihan tiedämme, miten ritualisoitu parittelu niin äärettömän mielenkiintoisesti tasapainoilee yksityisen ja julkisen välillä. Juuri rituaalinen parittelu on se rajapinta, jossa normaalisti hyvin erillään olevat kulttuuri ja alkukantainen vuotavat toisiinsa ja on siten mahdollista hyvin läheisesti tarkkailla näiden kahden vastakkaisen vallan ja voiman ihmiseloon luomia jännitteitä (olettaen tietysti, että yleiset kulttuurilliset paradigmat on jo selvitetty).
|
|
newsalor
linkki
14. helmikuuta 2005 kello 11.24
|
|
newsalor
14. helmikuuta 2005 kello 11.24
linkki
|
Jos lähdetään tulkitsemaan klassisia hirviöitä, niin tulisi minusta miettiä niitä yhteisiä piirteitä, joita tämä hirviö jakaa sitä koskevien tarinoiden eri versioissa ja myöskin sitä, mikä noissa tarinoissa on tärkeää. Ei tule kuitenkaan pysähtyä siihen. Miksi tällä hirviöllä on juuri nämä ominaisuudet? Miksi tällä hirviöllä on ne, eikä jollain muulla? Miksi nämä ovat tärkeitä? Mitä ne symbolisoivat? Mitä pelkoja tai haluja tämä hirviö edustaa?
Mitä se vampirismi [i:2315a17e00]oikesti[/i:2315a17e00] tarkoittaa? Onko vampirismin idea se, että pynttäydytään mustiin kaapuihin ja puhutaan erikoisella korostuksella? Tuskin. Entäpä onko öisellä taivaalla lentely lepakoksi muuttuneena keskeistä? Hauskaa ehkä, muttei keskeistä. Merkitseekö vampirismi kaipuutamme elää ikuisesti, vaikka muusta ihmiskunnasta eristäytymisen hinnalla? Tuo kuulostaa jo parammalta. Ainakin useimmissa moderneissa tarinoissa vampyyri tuntuu symbolisoivan seksiä.
Kun tuon yllä sanotun pitää mielessään, niin ehkäpä vampyyrit ja hirviöt yleensä voisi nähdä pelkojemme symbolina. -Anonyymi-, koita tunnustella sisimpääsi ja mieti, että mitä vampyyrit voisivat juuri sinulle merkitä. Jos sinusta tuntuu, että seuraavaksi ehdottamani ajatukset eivät sovi sinun tuntemuksiisi, niin tutki lisää omia pelkojasi ja pyri löytämään, mitä vampyyrit sinulle merkitsevät.
Noin yleisestiottaen keskeisin pelko vampyrien kohdalla tuntuisi olevan [b:2315a17e00]saastumisen pelko[/b:2315a17e00]. Tämä ei suoranaisesti ole sairastumisen pelkoa tai luonnottomien asioiden pelkoa, vaan jotain noiden väliltä. Korruptio, mätäneminen, siveettömät ajatukset. . . mikä tahansa iljettävä asia, joka leviää ympäristöönsä - nämä kaikki ovat saastaa. Ennenkuin tautien tiedettiin johtuvan bakteereista, tauteja pidettiin saastana. Viktooriaanisen ajan ihmisille ja heidän edeltäjilleen hulluus oli tahra, joka periytyi veren kautta. Haavatkin olivat entisajan ihmisille monesti varmaksi kuolemaksi, joten veren näkeminen tiesi monesti kuolemaa. Näin ollen saastuneen veren pelosta ei tarkoittanut pelkästään tautien kammoa, vaan myös ulkomaalaisten, kiellettyjen parittelutapojen ja kuoleman pelkoa. Nämä kaikki pelot henkilöityvät vampyyreissä.
Vampyyrit ovat voimakkaita epäkuolleita, jotka ylläpitävät elinvoimaansa elävien kustannuksella. Ne ovat ehkäpä yksi laajimmin tunnettuista yliluonnollisista olennoista. Legendoja vampyyreistä löytyy useimmilla kielillä, niin moderneja, kuin muinaisia. Suomen kielen sana "vampyyri" tulee meille luultavimmin kiertoteitä slaavilaisesta kantasanasta [i:2315a17e00]obyr[/i:2315a17e00] erityisesti bulgaarialaisen [i:2315a17e00]vapir[/i:2315a17e00]-sanan kautta.
Länsimaiset vampyyrimyytitkin ovat luultavasti Balkanin Niemimaan slaavien perua. Vapir oli yksi monista epäkuolleista kammotuksista, joiden legendat nousivat tuolla Ortodoksisen Kirkon ja Bogomilin harhaoppien taistelutantereella. Nämä legendat syntyivät luultavasti näiden uskontojen erimielisyyksistä -- etenkin oikeita hautausmenoja koskevista. Joidenkin oppineiden mukaan Balkanin vampyyrilegendat syntyivät nimittäin juurikin siitä pelosta, että nuo kiistanalaiset hautausmenot, joita toinen osapuoli sanoi vääräuskoisiksi, olisivat synnin saastuttamia ja siten tehottomia. Tämä huoli yhdistettynä yhdistettynä alueen muinaisuskon luonnonhenkiin, kuten kreikkalais-peräinen [i:2315a17e00]vrykolakas[/i:2315a17e00], joka muistutti erehdyttävästi moderneja ihmissusia, tautien ja ruton pelkoon, sekä muihin pakanaperäisiin uskomuksiin hautojen ja kuolleiden hengistä muotoutuin aikojen saatossa uskoksi vampyyreihin -- kalpeisiin, kahdella jalalla käveleviin ruumiisiin, jotka juovat elävien verta.
Mielenkiintoista sinänsä, että legendan kehityksen seuraava askel liittyi Katollisen Kirkon tunkeutumiseen Balkanin alueelle. Ristiretkien tuodessa uskoa ortodoksiseen Serbiaan ja Transylvaniaan, levisi samalla sana koko Itä-Eurooppaan hurmeessa rypevistä elävistä kuolleista. Vuosina 1650 viiva 1750 sensaationomaiset esitteet levittivät tätä sanaa vampyyrien tuomasta tuhosta Saksaan ja Britanniaan. Siellä nämä tarinat yhtyivät goottisten kummitustarinoiden periteeseen ja loivat tämän synkän ja kärsivät anti-sankarin perinteen.
Nykyaikaiset vampyyritarinat ovat paljolti velkaa 1800-luvun englantilaiselle kirjallisuudelle. Hienostunut mannermaalainen aatelismies edusti kaikkea sitä, mitä viktoriaanisen ajan englantilaiset halveksivat: synkkiä salaisuuksia, seksuaalista voimaa ja vanhan ajan valtaa uuden individualismin yli. Bram Stokerin Dracula, joka julkaistiin vuonna 1897, on tuon ajan kirjojen huipentuma, sillä Stoker yhdisti aiempien tarinoiden aristokraattiset elementit sekoitukseen Transylvanialaisia kansantarinoita, goottikauhun esimerkillisiä elementtejä ja dramatiikkaa. Hänen mustakaapuinen yön varjostajansa, joka nukkui päivisin arkussa ja jota ajoi öisin poikkeavat seksuaaliset tarpeet, oli 1900-luvun vampyyrien etiäinen. Myöhemmin Anne Rice etäännytti vampyyrejä yhä enemmän maanviljelijöiden surkeudesta ja keskiaikaisista perinteistä, kuten valkosipulista ja risteistä, vuonna 1976 aloittamallaa kirjasarjalla "Vampyyrikroniikat".
[quote:2315a17e00="-Anonyymi-"]Olen ihan uppoutunut vampyyreiden maailmaan ja olin kokeillut millaista on olla vampyyri ( siis tietenkään en ole juonut verta) ja olen muuttanut päivä-rytmini ihan kokonaan etä olen lintsannut muutamilta luennoilta että pystyin kokeilemaan yö-elämistä![/quote:2315a17e00]
Ok. Uskon, että näen mitä haet tässä. Voit siirtää ja kanavoida tunteitasi uppoutumalla vampyyrien maailmaan ja pyrkimällä muuttamaan arkipäiväistä minääsi vampyyrien kaltaiseksi. Tämä taidataan tuntea transferenssinä. Meikkaatko muuten ihoasi kalpeammaksi? Uskon, että tunnet olosi viileämmäksi omaksuessasi vampyyrin ominaisuuksia. Tämä johtunee siitä, että omaksumalla pelkojesi symbolin osaksi omaa minääsi, kykenet itse sivuamaan nuo pelot syrjään. Siispä tutkimusmatkasi vampirismiin vapauttaa sinut tuntemasta pelkoa kuolemaa, saastumista ja seksiä kohtaan.
[quote:2315a17e00="-Anonyymi-"]hienoa vampyyrin elämässä on vain se että näkee öisen taivaan ja eikä näe vihaista anoppia :wink: mut anyway, poikaystävä ei oikein tykännyt kun en ollut luennoilla.... :roll: eikä oo nyt mullakaan kun suhde on vähä kriisissä...any help??? tai no oikeestaan on ihan kiva et ei tarvis pitää hyvä-uskoista pers-kärpästä mukana! jos joku viittis ettii vähän tietoa vampyyreista kun mä en oikein viittis kertoo jostain vampyyrien parittelu-rituaaleista...[/quote:2315a17e00]
Minusta tuntuu, että juuri tätä seksuaalisuutta sinun pitäisi tutkia lisää. Kertomuksestasi tuntee, että poikaystäväsi, hänen anoppinsa ja oma seksuaalisuutesi ovat sinulle keskeisiä asioita. Se, miten käsittelet noita asioita on oma asiasti, mutta minusta tuntuu, että hakisit juuri vampirismista tapaa tehdä se. Näiden fantasioiden kautta kykenet varmasti tuntemaan itsesi etäiseksi noista asioista ja siten sulla ois se tarvittava "cooli", jotta voit lakata huolehtimasta niistä. Olen pahoillani, että poikaystäväsi vieraantuu sinusta sen takia, että olet alkanut kiinnostua näistä vampyyri-jutuista. Surkeaa, että se asia, jolla käsittelit näitä asioita ajaa nyt poikaystävääsi pois luotasi.
Suosittelisin, että puhuisitte näistä asioista poikaystäväsi kanssa. Oletteko te muuten jo harrastaneet seksiä tai esileikkejä? Varmaan kannattaa kokeilla niitä tavallisempia juttuja lähtien turvallisista esileikeistä ja hyväilyistä, ennenkuin kokeilette noita vampyyri-juttuja. Eihän tässä varmaan mikään kiire ole. Ehkä voisit näyttää poikaystävällesi tätäkin ketjua. Voitte sitten yhdessä mietiskellä mitä asian kannattaisi tehdä. Poikaystäväsi voi olla haluton puhumaan näistä asioista ja käyttäytyä muutenkin lapsellisesti. Älä suutu siitä, että poikaystäväsi on liian kypsymätön käsitelläkseen tälläisia vakavia asioita.
Toivottavasti saatte ongelmanne ratkottua.
|
|
Fourfinger
linkki
15. helmikuuta 2005 kello 14.29
|
|
Fourfinger
15. helmikuuta 2005 kello 14.29
linkki
|
On eläny joitakin henkilöitä, keitä on väitetty vampyyreiksi, kuten surullisen kuuluisa Vlad Tepes, "lempinimeltä seivästäjä", Elizabeth Bathory ja Fritz Haarman, jne. mutta se on johtunut siitä kun he olivat niin julmia ja raakoja ihmisiä.
Toisaalta, kansan suussa kertomukset ovat saaneet uusia muotoja, joten ei voi olla varma mikä oli totta ja mikä ei..
Käykääs tuolla kurkkaamas..
/www.juplin.net/myytit/vampyyrit/
|
|
Vesa
linkki
15. helmikuuta 2005 kello 14.51
|
|
Vesa
15. helmikuuta 2005 kello 14.51
linkki
|
No niinhän se Ozzy Osbournekin on vampyyri :). Minun mielestäni tämä foorumi ei kuitenkaan ole kovin hyvä paikka avautua omist ongelmistaan, varsinkaan kun tulee anonyymina tasan yhden viestiketjun kirjoittamaan, joka sekin on melkein täyttä p**kaa. Eikös niistä jeesusjutuista, ja avaruusolennoist saatu jo tarpeeksi?
|
|
Olorin
linkki
15. helmikuuta 2005 kello 16.21
|
|
Olorin
15. helmikuuta 2005 kello 16.21
linkki
|
Olen samaa mieltä Vesan kanssa, kyllä tämä minustakin tuntuu trollilta.
|
|
newsalor
linkki
15. helmikuuta 2005 kello 16.50
|
|
newsalor
15. helmikuuta 2005 kello 16.50
linkki
|
siis pojat hei me käydään tässä vakavaa keskustelua1
|
|
Dovas
linkki
15. helmikuuta 2005 kello 17.21
|
|
Dovas
15. helmikuuta 2005 kello 17.21
linkki
|
Aaa...tämä onkin siis vakava keskustelu. :wink:
On ironista että perusfoorumeista poikkeavat keskustelufoorumit, kuten esim. Kalikosin Gloranthafoorumi, ja joiden funktio ja keskeinen idea on jotain muuta kuin mitä jotkut mtv3 chatit tms.; joutuvat paljon todennäköisemmin sietämään trolleja.
|
|
black knight
linkki
16. helmikuuta 2005 kello 8.22
|
|
black knight
16. helmikuuta 2005 kello 8.22
linkki
|
Mikäs vamppyyri se sellanen on ken ei verta juo?! 8)
|
|
humis
linkki
17. helmikuuta 2005 kello 13.36
|
|
humis
17. helmikuuta 2005 kello 13.36
linkki
|
[quote:fc18af7ab7="Dovas"]Aaa...tämä onkin siis vakava keskustelu. :wink:
On ironista että perusfoorumeista poikkeavat keskustelufoorumit, kuten esim. Kalikosin Gloranthafoorumi, ja joiden funktio ja keskeinen idea on jotain muuta kuin mitä jotkut mtv3 chatit tms.; joutuvat paljon todennäköisemmin sietämään trolleja.[/quote:fc18af7ab7]
Jaa mun mielestä täällä kyllä on paljon vähemmän trolleja kuin keskimäärin yleisillä keskustelualueilla. Johtuu varmaan siitä että tarkkaa aihealuetta on helpompi moderoida ja keskustelut kiitettävän harvoin karkaavat täysin käsistä liekinheitintappeluiksi.
Mutta älkääpäs nyt kääntäkö keskustelua täysin raiteiltaan! Juuri kun pääsin hymyilemästä sille, miten asiallisesti täällä tällaisiin ei-niin-muodollisesti-täydellisiin avauksiin suhtaudutaan.
Esimerkiksi tästä verenjuonnista, alkuperäinen kirjoittajahan selkeästi ilmaisi, että on kokeillut samastaa itsensä vampyyrin myyttiseen ja arkkityypilliseen rooliin. Varsinkin jos ottaa huomioon newsalorin erittäin pätevältä tuntuvan analyysin johtopäätökset transferenssista ja pelkojen siirtämisestä, jää veren juominen pelkkänä fyysisenä toimintona vaille merkitystä. Veren juominen jää järkeväksi toiminnoksi ainoastaan jos siihen rituaalisena toimintana kuvautuvat vampirismin merkityssisällöt ovat merkittäviä myös samaistujalle, tässä tapauksessa -Anonyymi-lle.
Tämä tosin avaa joitakin hyvin mielenkiintoisia suuntauksia jatkoanalyysille. Mitkä vampirismiin liittyvistä merkityksistä sitten kuvautuvat rituaaliavaruuden kautta veren juomiseen? Miksi nämä eivät ole -Anonyymi-lle olennaisia? Seuraavassa joitakin pohdintoja:
Veren juominen voi nähdäkseni kuvastaa olennaisesti pariakin teemaa. Itsenäisenä (symbolisena) toimenpiteenä se voidaan nähdä hyväksikäyttönä ja välineajatteluna. Verenjuonnin kohde on vain passiivinen varasto, jota käytetään miten halutaan. Tällä on joitakin yhtymäkohtia -Anonyymi-n viestistä välittyviin teemoihin, mutta en näe niitä silti määräävinä (ja tosiaan, veren juonnin puuttuminenkin puhuu sitä vastaan)
Veren juonti asettaa myös selkeästi vastakkain yhteiskunnan ja yksilön, ihmisyyden ja vaiston. En kuitenkaan usko, että näitä dikotomioita voi mitenkään tosielämässä helposti analysoida vampirismin kautta - ainakaan yksin, sen sijaan useat vampyyriroolipelithän ainakin teoriassa yhdistyvät tähän teemaan.
Yhdistettynä seksuaalisuuteen ja intimiteettiin veren juomisen teemat ovat vahvimmillaan. Veren juominen on seksuaalinen akti, veren antaminen täydellistä antautumista seksuaaliselle vetovoimalle. Teemoja ovat äärimmäinen läheisyys, elämän nesteiden vaihtaminen, alkukantainen vetovoima ja kontrollin menettäminen.
Tämä taas liittyy hyvinkin läheisesti -Anonyymi-n tekstiin. Tekstissä on viittaus paritteluriitteihin, jotka kuitenkin heti kielletään. Olisikohan kyseessä ollut yritys tutkia vampirismin kautta noita newsalorin mainitsemia seksuaalisia pelkoja, joka kuitenkin uskalluksen pelosta epäonnistui. Alkukantainen läheisyys muodostui liian voimakkaaksi ja pelottavaksi, eikä veren juonnin symboliikkaa uskallettu lähestyä. Lopulta koko aihe piti kieltää ja defenssikeinona syntyi tekstistä päätellen pirstaleinen kokonaiskuva vampirismista itseasiallisena päämääränä.
Vampirismin suojissa ajauduttiin sitten vahingossa toiseen, vahingolliseen liitännäisteemaan, toiseuteen, erilaisuuteen ja yksinäisyyteen. Tekstistä paistaa läpi tietty etäisyyden hakeminen. Luennoilta lintsaaminen, yöelämä (Kaupungin yön keltainen ja sininen hiljaisuus on muuten minustakin hirvittävän kaunista), vieraantuminen poikaystävästä ja anopista. Etääntyminen.
Tämän analyysin perusteella olisi ensiarvoisen tärkeää, että -Anonyymi- pysähtyisi ja tosiaan miettisi, mikä on hänen oma suhteensa vampirismiin liittyviin teemoihin. Jos kyseessä tosiaan on intimiteetin pelko, voisi yksi luonnollinen ratkaisu olla palata takaisin vampirismiin seksuaalisena teemana, mutta tällä kertaa ehdottomasti [b:fc18af7ab7]yhdessä poikaystävän kanssa[/b:fc18af7ab7], niin että molemmat ovat tietoisia siitä, mitä ollaan tekemässä. Jos molemmat yhtä aikaa tukevat toisiaan ja etenevät rauhallisesti rauhallisessa ympäristössä, voi vampyyrien parittelu-rituaaleihin samaistumisesta varmasti olla huomattavaa apua intimiteettiin ja seksuaalisuuteen liittyvien pelkojen voittamisessa.
|
|
Dovas
linkki
17. helmikuuta 2005 kello 14.44
|
|
Dovas
17. helmikuuta 2005 kello 14.44
linkki
|
Humis:
[i:e51936c1e1]Jos molemmat yhtä aikaa tukevat toisiaan ja etenevät rauhallisesti rauhallisessa ympäristössä, voi vampyyrien parittelu-rituaaleihin samaistumisesta varmasti olla huomattavaa apua intimiteettiin ja seksuaalisuuteen liittyvien pelkojen voittamisessa.[/i:e51936c1e1]
"Tee se Joutsenossa". :) Har, har....
|
|
saligor
linkki
17. helmikuuta 2005 kello 20.04
|
|
saligor
17. helmikuuta 2005 kello 20.04
linkki
|
[quote:d346efdc69="Dovas"]
"Tee se Joutsenossa". :) Har, har....[/quote:d346efdc69]
Siis onks toi levinny jo PK seudulle asti? Voe helvata... missä sitä enää kohta kehtaa liikkua
|
|
lucifer
linkki
25. toukokuuta 2005 kello 9.33
|
|
lucifer
25. toukokuuta 2005 kello 9.33
linkki
|
:-o vampyyrit xD
ehanaa! olen jo 18 ja silti pidän kaikista ihme vamppyri kertomuksista (esim. vampyyri lestat)
pentuna kun makasin sängyssä yksin rukoilin että joku vamppyyri tulisi ja purisi minua jotta voisin itse olla vamppyyri....epätoivoista mutta totta
ja puhumattakaan toiveista että sänkyni alla asuisi muutama mörkö ja pari pikkupirua. mutta ei (olen katkera vielläkin xD )
mutta ehkä joku päivä...minusta tulee vampyyri ja pikkupirut asuvat sänkyni alla..
mutta sitä odotellessa hengailen tavallisten ihmisten kanssa.
--
|