|
Vesa
linkki
24. tammikuuta 2005 kello 9.48
|
|
Vesa
24. tammikuuta 2005 kello 9.48
linkki
|
Noniin, olen tässä suunnitellut polkaisevani uuden kampanjan käyntiin, joka sijoittuisi länteen, vastapainona orlanthi-kampanjalleni ja ajattelin paikaksi Seshnelaa. Genertela kirjassa ei välttämättä kauhean syvällistä kuvausta Seshnelasta anneta, mutta oman käsitykseni mukaan se ilmeisesti vastaa meidän maailmamme feodaaliajan englantia? Kaipaisinkin lyhyehköä kuvausta Seshnelasta, lähinnä poliittista tilannetta ja yhteiskuntarakennetta. Ajattelin kehitellä suurehkon satamakaupungin kampanjaani varten ja siihenkin olisi kiva saada jotakin gloranthamaisuutta. Eli minkä kansojen kauppiaita voisi mahdollisesti tavata Seshnelalaisessa satamakaupungissa?
Ajattelin pyöräyttää käyntiin kampanjan jossa pelaajat ovat varkaita, ja toimivat varkaiden killan jäseninä, joka on lääninherran ja antiikkikauppiaan suojeluksessa. Kaipaisinkin nyt hieman tietoa mahdollisesta kultista, joka voisi soveltua varkaille Seshnelassa, ei mitään kaaoskulttia, ehkä jonkinlainen varkaiden pyhimys voisi olla kyseessä? Olisin enemmän kuin kiitollinen jos vain saan edes vähänkin vastauksia kysymyksiini, jotta saisin pyöräytettyä kampanjani käyntiin.
|
|
Nysalor
linkki
24. tammikuuta 2005 kello 17.38
|
|
Nysalor
24. tammikuuta 2005 kello 17.38
linkki
|
Vesa:
[i:0a6ea2c255]Genertela kirjassa ei välttämättä kauhean syvällistä kuvausta Seshnelasta anneta, mutta oman käsitykseni mukaan se ilmeisesti vastaa meidän maailmamme feodaaliajan englantia?[/i:0a6ea2c255]
Analogiana voi varmaan käyttää yleisemminkin keskiajan (Länsi-)Eurooppaa.
[i:0a6ea2c255]Kaipaisinkin lyhyehköä kuvausta Seshnelasta, lähinnä poliittista tilannetta ja yhteiskuntarakennetta.[/i:0a6ea2c255]
Seshnelan kuningaskuntaa, Seshnelan hallitsevaa valtakuntaa, hallitsee kuningas Guilmarn, joka on kahminut puolet arvonimistä ja läänityksistä itselleen heikentääkseen aatelisten valtaa. Siinä hän on ilmeisesti kohtuullisen hyvin onnistunut, koska pitää tukevaa otetta vallasta. Vielä jäljellä olevat aateliset ovat varuillaan ja myötäilevät kuningasta. Kuningasta tukee rokarismin arkkipiispa Theoblanc, joten uskonnollinen puoli on myös hallinnassa.
Seshnelan kuningaskunnan yhteiskuntarakenne on rokarismin ihanteiden mukainen. Ylimpänä ovat kuningas ja aateliset (herttuat, kreivit ja paronit). Kuninkaan ja aatelisten vasalleina on ritareita, jotka ovat sekä maanomistajia että raskasta jalkaväkeä armeijassa. Maata omistavien ritarien alapuolella on kersanteiksi kutsuttuja sotilaita, jotka ovat maata omistavien ritarien nuorempia poikia. Kirkon systeemi kulkee jossakin määrin tämän järjestelmän rinnalla ja siinä on oma arvojärjestyksensä.
Yhteiskunnassa alimpana ovat talonpojat, jotka ovat käytännössä maaorjia ja sidottuja johonkin kartanoon tai luostariin. Talonpoikien parista värvätään myös armeijaan jalkaväkeä. Kaupungeissa asuvilla on erioikeuksia ja siellä asuva rahvas on yleisesti ottaen paremmassa asemassa kuin maaorjat. Kaupungissa ja kylissä porvariston keskuudesta valitaan johtajia, jotka toimivat paikallisen hallitsijan alaisuudessa.
Rokarismin ihanteiden mukaan ihminen syntyy tiettyyn kastiin, elää siinä ja kuolee siinä. Kastin vaihtaminen ei ole sallittua. Tosin saattaa olla mahdollista siirtyä toiseen kastiin, jos yllättäen paljastuukin, että suku onkin kuulunut korkeampaan kastiin. Tällainen lienee kuitenkin harvinaista ja nyrkkisääntönä yhteiskuntajärjestys on syntymässä annettu.
Quinpolisen liiton maissa (Nolos, Pasos ja Pithdaros) systeemi on paljolti samanlainen kuin Seshnelan kuningaskunnassa, mutta kuningas Guilmarnin ja arkkipiispa Theoblancin valtaa ei hyväksytä. Lisäksi noissa ruhtinaskunnissa kaupalla on suurempi merkitys kuin Seshnelan kuningaskunnassa, mikä tarkoittaa luultavasti sitä, että porvaristoa on enemmän, sillä on parempi asema ja aatelistokin harjoittaa kaupankäyntiä. Quinpolisen liiton maat harjoittavat ahkerasti merenkulkua ja lienevät avoimempia vierailla vaikutteille.
Linnarannikko käsittää joukon pieniä ruhtinaskuntia, joilla ei ole suurtakaan merkitystä. Niiden asukkaat ovat Vanhan Seshnelan tuhosta pelastuneiden jälkeläisiä. He korostavat yleisesti ottaen ritarillisuutta ja edustavat vanhanaikaista hrestolismia. Ehkä ainoa kiinnostava asia Linnarannikolla on se, että siellä kääpiöt myyvät rautaa.
[i:0a6ea2c255]Ajattelin kehitellä suurehkon satamakaupungin kampanjaani varten ja siihenkin olisi kiva saada jotakin gloranthamaisuutta. Eli minkä kansojen kauppiaita voisi mahdollisesti tavata Seshnelalaisessa satamakaupungissa?[/i:0a6ea2c255]
Siinä tapauksessa Quinpolisen liiton maat olisivat ehkä paras vaihtoehto, koska niissä on useita satamakaupunkeja. Seshnelan kuningaskunnassa sen sijaan ei taida olla juurikaan satamia paitsi ehkä Gilbochin paronikunnassa, joka sekään ei taida olla mikään erityinen merenkulun keskus. Quinpolisen liiton satamissa voi varmaan kohdata aika monien kansojen edustajia. Quinpolisella liitolla on suhteita Pyhään maahan (ainakin Nochetissa heillä on jopa siirtokuntia) ja Jrustelan kanssa käydään kauppaa myös. Yhteyksiä lienee myös Loskalmiin ja jopa eksoottisia kauppiaita Teshnoksesta, Kralorelasta, Pamaltelasta ja Itäisiltä saarilta saattaisi satamassa hyvällä tuurilla kohdata.
[i:0a6ea2c255]Kaipaisinkin nyt hieman tietoa mahdollisesta kultista, joka voisi soveltua varkaille Seshnelassa, ei mitään kaaoskulttia, ehkä jonkinlainen varkaiden pyhimys voisi olla kyseessä?[/i:0a6ea2c255]
HeroQuestin Seshnela-kotimaakuvaus mainitsee varkaiden kohdalla vieraat varaskultit ja muun kielletyn taikuuden. Tuohon viimeksi mainittuun saattaisivat kuulua laittomat varaspyhimykset. Muistaisin noista varaspyhimyksissä olleen jossakin jotakin mainintaa, mutten pysty nyt muistamaan, onkos siitä keskusteltu täällä foorumilla aikaisemmin, pohdittu jossakin postituslistoilla, mainittu jossakin kirjassa vai miksi idea tuntuu niin tutulta.
Jos käyttää RuneQuestin sääntöjä, niin varaspyhimyksen voisi toteuttaa ainakin parilla eri tavalla. Hän voisi olla styygialainen pyhimys, joka tarjoaisi esimerkiksi varasjumalien riimutaikuutta kätevien velholoitsujen ohella ja joka olisi sitten vieras varasjumala. Vaihtoehtoisesti hän voisi olla "aito" "pyhimys", joka opettaisi omia erityisiä velholoitsujaan, kenties joku muinaisina aikoina hyvin pärjännyt ovela varas, joka vielä hautansa takaa tarjoaa kykyjä. Sellainen tosin ei varmasti sopisi normaaliin malkionikonseptiin, mutta ehkä "pyhimys" olisi jopa niin ovela, että olisi vetänyt Luojaa nenästä ja välttänyt Helvetin. :) Tai sitten hänellä olisi osa maailmankatsomuksessa, joka poikkeaisi normaalien malkionien maailmankatsomuksesta, esimerkiksi, että Luoja olisikin vain Suuren Varkaan naamio tms.
|
|
viljo
linkki
26. tammikuuta 2005 kello 12.29
|
|
viljo
26. tammikuuta 2005 kello 12.29
linkki
|
Tässä on kirjoittamani lyhyt kuvaus (vasta) yhdestä antipyhimyksestä, joka esintyy Loskalmin alueella. Sen voinee kääntää sujuvasti myös Seshnelaan niin halutessaan. Kyseessä on nimen omaan rosvokultti, joten jos suunnittelit puhdasta varas-meininkiä, se ei välttämättä sovi. Hero Questin kirjan common religion- osiossa on mainittu ainakin Landbrilin kultti, jota palvotaan kaikkialla maailmassa. Se voisi olla myös hyvä vaihtoehto. Mutta tässä tämä:
Loskalmilaisia antipyhimyksiä
Yleistä antipyhimyksistä
Antipyhimyksillä tarkoitetaan pyhimysten tavoin palvottavia entiteettejä, jotka eivät ole kirkon hyväksymiä ja siis pyhimykseksi julistamia. Antipyhimykset liittyvät valtiovallan näkökulmasta laittomaan toimintaan, jonka harjoittajat ovat alkaneet palvoa kuuluisia jäseniään kuten pyhimyksiä. Antipyhimykset tarjoavat seuraajilleen taikuutta ja kykyjä, joita vastaan antipyhimykselle järjestetään palvontamenoja. Antipyhimyksinä pidetyt olennot eivät ole varsinaista kaaosta, mutta heidän palvojansa ovat kuitenkin useimmiten lainsuojattomia. Antipyhimykselle antautumista pidetään kerettiläisyytenä, mutta huhutaan, että jopa Loskalmin armeija käyttäisi salaa komennossaan olevia palvojia.
ROBOBOSTOS RYÖVÄRI
ROSVOJEN PYHIMYS
Robobostos oli vanhan Loskalmin aikaan elänyt veroherra, joka vajosi rosvouteen. Kun prinssi Snodal syöksi vallasta monia korruptoituneita valtiomiehiä ja lordeja, pakeni Robobostos maaseutujen kätköihin, eikä hänen joukkoaan koskaan löytynyt. Robobostos suojeli muita kaltaisiaan ja suoritti matkoja tuonpuoleiseen tarjotakseen seuraajilleen magiaa. Snodalin seriffit etsivät Robobostoksen railakasta elämää viettävää ryövärijoukkoa turhaan, samalla kun joukko ryösteli rikkaita ja maaseudun asukkaita. Kerran Snodal itse meni ja vangitsi Robobostoksen, mutta rosvo irrottautui ensin kahleistaaan ja pakeni sitten vankilasta takaisin metsiin. Tämän jälkeen hän ilmeisesti siirtyi tuonpuoleiseen.
PÄÄSYVAATIMUKSET: Pääsyvaatimuksia ei juuri ole muita, kuin löytää jonkin Robobostosta palvovan rosvojoukkion luo ja hyväksyä yhteisön normit.
OPETETTAVAT KYVYT: Robobostoksen mytologia, Rosvojoukon säännöstö, Taistelu kätketyin asein (esim. tikari,veitsi tms.), [ase] taistelu, Arvioi uhria, Kätkeydy pusikkoon, Tunne paikallista aluetta, Liiku metsissä, Matki metsän eläimiä, Liiku hiljaa metsässä, Nyrkkitappelu, Järjestä väijytys, Kunniaton kamppailija.
SUHTEET: Omaan rosvojoukkoon
TYYPILLISET PERSOONALLISUUDEN PIIRTEET: Kunniaton, Ovela, Ahne, Itsekäs, Iloluontoinen
TAIKUUS:
Rosvouden kirja (Näkymätön väijytys, Katoa varjoihin, Katoa metsän kätköihin, Taistele sähäkästi, Tappava isku, Koordinoi väijytys, Kunniaton kampailija, Ovela kuin kettu, Järjestä saalisjuhlat)
Pakenemisen kirja (Hävitä jäljet, Pakene nopeasti, Pakene vankilasta, Pakene kahleista, Naamioi piilopaikka, Laadi harhautus, Huijaa virkavaltaa)
TALISMAANIT: Robostoksen palvojien talismaanit koostuvat erilaisista ryöstöesineistä, jotka kuvaavat loitsun laatua. Esimerkiksi Pakene kahleista –loitsun talismaanina voisi olla rikotut käsiraudat.
JÄSENET: Loskalmissa Robobostosta palvovat lainsuojattomat; laitapuolenkulkijat, kunniansa menettäneet ritarit, luopiot ja hullut.
KUVASTO: Robobostos kuvataan hänestä tehdyissä harvoissa kuvissa risupartaiseksi sekalaisesti panssaroiduksi ja aseistetuksi metsämieheksi, josta näkyy entisen ritariuden pois häviävä ylväys.
TUONPUOLEINEN: Robobostoksen ja hänen joukkionsa piilopaikka sijaitsee jossakin tuonpuoleisen metsäisillä saloilla, jossa hän väijyy rosvoineen kunniallisia ihmisiä ja tappaa kaikki häntä kiinni yrittävät.
HAITTAPUOLET: Robobostoksen palvojat ovat yhteiskunnan ulkopuolella ja he ovat usein etsittyjä rikollisia. Kiinni jäädessään Robobostoksen palvojat joutuvat välittömästi tuomioistuimen eteen tekemistään rikoksista, sekä inkvisition eteen vastaamaan harjoittamastaan harhaoppisuudesta. Lähes poikkeuksetta jälkimmäisestä rangaistaan kuolemalla.
MUUTA HUOMIOITAVAA: Hyvin tarkasti varjeltu salaisuus on, että jotkut kyvykkäimmät rosvoista voivat ostaa paikkansa yhteiskuntaan takaisin palvelemalla Loskalmin armeijaa salaisissa tehtävissä. Katsomatta rosvojen entiseen taustaan, he voivat saada mahdollisuuden nousta korkeintaan soturikastiin, ei siis enää ritariksi asti. Valvovan Silmän Akatemia valvoo näitä rangaistuslegioonan sissejä, joita lähetetään vihollisten selustaan tekemään vaarallisimmat sissioperaatiot. Rangaistuslegioonan jäseniä valvotaan hypnoosin ja mieleen vaikuttavan taikuuden avulla.
|
|
Vesa
linkki
20. helmikuuta 2005 kello 11.47
|
|
Vesa
20. helmikuuta 2005 kello 11.47
linkki
|
Olen nyt päätökseen tullut siitä, että sijoitan kampanjani Seshnelaan. Kehittelen keskikokoisen satamakaupungin, jossa ei nyt kauhean vilkasta ulkomaankauppaa käydä, mutta muutamia kauppa-aluksia kulkee satamaan silloin tällöin.
Varkaiden kilta toimii siis paikallisen lääninherran alaisuudessa, salassa tietysti. Kirkko olisi killan suurin "vihollinen", tai kirkon korruptoituneisuus, eli kilta ja lääninherra taistelevat kirkon korruptiota vastaan ja ovat tavallisten kansalaisten puolella. Kirkko ei uskalla julkisesti hyökätä lääninherraa vastaan, koska pelkää kansan nousevan kapinaan. Lääninherra ei myöskään ole kuningas Guilmarn Lihavan suosiossa, ja onkin jatkuvasti murhayritysten kohteena ja tämäkin on osa syy miksi hän suojelee varkaiden kiltaa, sillä varkaiden killasta hän saa jonkinlaisen suojan salamurhaajia vastaan.
Nyt kaipaisinkin hieman infoa rokarismista, tai oikeastaan rokaristisen kirkon rakenteesta. Ilmeisesti kirkko on läpi Seshnelan korruptoitunut, ja on kuninkaan ja Theoblancin "leikkikaluna". Rokarismin pyhä väri on ilmeisesti violetti, joka ilmenee mm. velhojen kaavussa, mutta minkälainen sitten on rokarin ritarien varustus ja vaatetus, ja vaakuna. Mitä nimitystä sitten käytetään kirkon riimulordeista, mitkä sitten uskon kiihkossaan metsästäisivät varkaita. Minkälainen voisi tällaisen keskikokoisen satamakaupungin kirkon koko olla? Eli minkäarvoisia kirkonmiehiä voisi sieltä löytyä?
|
|
KingofSartar
linkki
21. helmikuuta 2005 kello 10.00
|
|
KingofSartar
21. helmikuuta 2005 kello 10.00
linkki
|
Perustietoa rokarismista löytyy Tales of the Reaching Moonin numerosta 13.
Jos ajatellaan tuota kampanjaideaa niin on hyvä muistaa, että Seshnelassa on vuoden 1625 tienoilla ristiriita kirkon valtion välillä, lähinnä maiden omistuksesta. Jos kampanja sijoittuu tätä ennen, ristiriitahan voi olla vasta syntymässä.
Seshnelahan on jaettu piispakuntiin, joten ensin kannattanee päättää kaupungin sijainti ja sitten katsoa mihin piispakuntaan se kuuluu.
Kaupungin kirkon kokoosta en osaa tarkkaan sanoa, maalaiset muodostavat noin 85 % koko väestöstä, joten siitä voi suurinpiirtein laskea ritareiden, velhojen ja lordien osuudet.
Genertela-kirjassa on yksi kuva seshnelalaisesta ritarista, suhteellisen perinteistä ritariajan länsieurooppaa. Rokareiden perussymbolihan on ympyrän sisällä oleva kolmio, lisäksi olen nähnyt ainakin ritareiden tunnuksena kolmion ja ristin yhdistelmää. Saattaa tosin liittyä ristiretkiin kuten TotRm:ssa kuvataan.
Lisäksi kampanjaasi saattaisi sopia Kultaisen Peitsen Inkvisiittorit tai Kultaisen Peitsen Ritarikunta (The Inquisitorial Order of the Golden Lance, miten tuon sitten kääntääkään), jotka nimenomaan metsästävät kerettiläisiä sekä Valkoiset Velhot (White Wyzards), jotka yrittävät palauttaa kirkkoa juurilleen pois poliittisista kuvioista.
|
|
Vesa
linkki
21. helmikuuta 2005 kello 20.20
|
|
Vesa
21. helmikuuta 2005 kello 20.20
linkki
|
Jos Theoblanc tukee kuningasta, niin eihän silloin kirkko voi vastustaa valtiota? Ajattelin että kampanjassani lääninherra vastustaa sekä kirkkoa että kuningasta. Eli on periaatteessa ajettu ahtaalle. Kuinkas sitten esim. tavallinen talonpoika suhtautuu kirkon nykytilaan ja toimintaan, ja kuninkaan toimiin?
|
|
KingofSartar
linkki
22. helmikuuta 2005 kello 9.08
|
|
KingofSartar
22. helmikuuta 2005 kello 9.08
linkki
|
Lääninherrahan voi vastustaa kuninkaan yrityksiä lisätä valtaansa ja polkea hänen perustuslaillisia oikeuksiaan verottaa alamaisiaan ja valita kauneimmat neitsyet itselleen.
Samoin jos ao. lääninherra on vähänkään tietoinen uskonasioista, voi hän vastustaa kirkon maallistumista merkkinä harhautumisesta Rauhasta ja Ilosta. Tai sitten hän vain vastustaa kirkon yrityksiä vähentää valtaansa verottaa alamaisiaan ja valita kauneimmat neitsyet itselleen ;)
Uskoisin, että tavallinen maanviljelijä ei kauheasti ole tietoinen tapahtumista vaan uskoo virallista politiikkaa. Tietysti jossain vaiheessa tulee murtumiskohta mutta se vaatinee ylemmän luokan mukanaoloa. Esimerkiksi tämän lääninherran. On otettava huomioon, että maalaiskasti ei saa käyttää kultaa, varsijousta, ei saa osata lukea eikä kirjoittaa eivätkä ratsastaa hevosella niin heidän asemansa on perinteisen feodaalinen.
|
|
Vesa
linkki
10. maaliskuuta 2005 kello 7.53
|
|
Vesa
10. maaliskuuta 2005 kello 7.53
linkki
|
Noniin, kertokaapas sitten jokin Seshnelan rannikon piispakunta jonne voisin kampanjani sijoittaa. Hieman taustatietoa piispakunnasta jne. Valmista kaupunkia en tarvitse, sillä ajattelin tehdä sellaisen itse, koska näen sen ehkä helpommaksi, kuin etsiä tietoa jostakin valmiista Seshnelan kaupungista. Tätä varten kuitenkin tarvitsisin hieman infoa siitä, minkälainen on perinteikäs Seshnelalainen kaupunki? Varmaankin se noudattelee perinteisiä keskiaikaisen kaupungin kriteerejä, mutta nyt lähinnä tarvitsen sellaisia Seshnelalaisia ominaispiirteitä tälle kaupungille.
Kaupungin lähialueilla varmaankin on peltoa, ja maalaistaloja, ajattelin myös sijoittaa alueelle muutamia "merkittäviä" kohteita, kuten vanhan hautausmaan, ehkä luostarin, velhon tornin ja varkaiden killan päämajan ajattelin sovitella kaupungin ulkopuolelle, Lovejoyn kauppaan. Aivan Lovejoyn, pakkohan se oli saada Lovejoy sijoitettua jonnekin gloranthaan ja omaan kampanjaan, ja kun lännessä ajattelin kampanjani pitää niin sinne sitten, piilottelemaan lääninherran ohella varkaiden kiltaa :).
|
|
KingofSartar
linkki
10. maaliskuuta 2005 kello 9.25
|
|
KingofSartar
10. maaliskuuta 2005 kello 9.25
linkki
|
Itselläni ei paljon muuta tietoa ole kuin mitä Genertela-kirjassa ja TotRM sanotaan. Pelautin tosin aikoinaan kampanjan Linnarannikolla mutta en käyttänyt "virallista" materiaalia paljoakaan ja siellä harjoitetaan muutenkin hrestolismia, joten se ei kuulu Theoblancin tai Guillarmin vallan alle.
Piispakunnat noudattavat luonnollisesti paroniteettien jakoa, joten sen pohjalta sopivia piispakuntia olisivat lähinnä Estaurenic (pieni kaistale rannikkoa), Gilboch (saariparoniteetti, haltioiden ihmisille jättämä 1500-luvulla AA) tai Noyelle. Lisäksi Estaurenicin ja Noyellen välissä on Vogain alue, joka ei ole paroniteetti eikä siitä mainita mitään ainakaan Genertela-kirjassa. Gilboch ja Noyelle ovat Kanthorin saarien läheisyydessä, näitten saarien vesillä purjehtii luathojen Purppuralaiva, joka tuhoaa ihmisten alukset. Estaurenicin läheisyydessä puolestaan on Pasosin saaret. Pasos ja Nolos ovat liitossa keskenään eivätkä kuulu Guillarmin vallan alle.
Muusta virallisesta materiaalista en paljoa tiedä, voi tietysti yrittää löytää netin ihmemaasta muiden kirjoittamia juttuja tai sitten vain tehdä itse. Jos teet kaupungin itse (suosittelen, asiat muistaa ja tajuaa paremmin) niin samalla voi rakentaa paroniteetin byro- ja teokratiankin.
|
|
Vesa
linkki
13. maaliskuuta 2005 kello 13.24
|
|
Vesa
13. maaliskuuta 2005 kello 13.24
linkki
|
Vogai vaikuttaisi mielenkiinoisimmalta, ehkä siitä syystä että koska sieltä ei tiettävästi ole mitään virallista materiaalia, niin sinne on ehkä tämä kampanjani helpoin sijoittaa ja voi käyttää omia ideoitakin helpommin ja vapaammin. Vai onkos kellään enemmälti tietoa Vogain piispakunnasta?
Sitten kaipaisin vielä vähän yleisempää tietoa Seshnelasta, lähinnä suurimmista kaupungeista ja tärkeistä alueista ja paikoista, joita pelaajahahmojen tulisi tietää kotimaastaan.
|
|
Vesa
linkki
28. maaliskuuta 2005 kello 10.12
|
|
Vesa
28. maaliskuuta 2005 kello 10.12
linkki
|
No niin, olen nyt vähän punninnut vaihtoehtoja, ja päätynyt sijoittamaan kampanjani Vogain piispakuntaan. Suunnittelin vähän, että olisin Vogaista tehnyt melko kehittyneen alueen, verrattuna muuhun Seshnelaan. Ajattelin että Vogai lähentelisi jotakuinkin Quinpolisen liiton tasoa, ja itseasiassa siellä olisi joitakin pyrkymyksiäkin irtautua Seshnelasta, ja liittyä Quinpolisen liittoon. Miltä tällainen kuulostaisi, vai sotisiko se täysin jo jotain valmiiksi kirjoitettua Seshnelamateriaalia vastaan?
Rokarismilla ei ole niin lujaa otetta Vogaista, kuin muusta Seshnelasta, mutta kirkko ja kuningas koittavat saada tukevampaa otetta Vogaista, jottei se liukuisi Quinpolisen liittoon. Osa Vogaista on kuninkaan tiukassa otteessa, mutta satamakaupunki jota olen suunnitellut toimisi miltei itsenäisesti, ja kävisi jopa melko merkittävää kauppaa Quinpolisen liiton kanssa. Kaupungin lähialueilla tuotettaisiin viljaa, olutta ja maittavaa viiniä(eikös alkoholi, tai ainakin humaltuminen ole rokarismien oppien vastaista?) joka tekee kauppaansa. Tällaiselta pohjalta ajattelin lähteä nyt kampanjaani viemään eteenpäin, toivoisin siis vielä mielipiteitä ja ideoita kuinka saisin tätä kehitettyä selkeämmäksi ja valmiimmaksi.
|
|
Juha R
linkki
28. maaliskuuta 2005 kello 11.23
|
|
Juha R
28. maaliskuuta 2005 kello 11.23
linkki
|
Kielipoliisin on kyllä pakko huomauttaa että että Quinpolic on yhtä kuin "viisi kaupunkia" tai oikeastaan "viiden kaupungin".
Sovitaanko siis että Quinpolic League = Viiden kaupungin liitto. Näin säästymme turhilta kielisolmuilta.
Krhm, sori. Jatkakaa.
|
|
Vesa
linkki
28. joulukuuta 2005 kello 12.47
|
|
Vesa
28. joulukuuta 2005 kello 12.47
linkki
|
Nihkeästi kampanjani kehittely sujuu, mutta kyllä sitä jotakin olen aikaankin saanut. Nyt olisin iloinen saadessani Seshnelan rahayksikön tietooni, sekä pääpyhimysten pyhät päivät voisivat myös olla hyvä tieto.
Tuskin on epätavallista että jokaisella kylällä ja kaupungilla on oma pieni suojeluspyhimyksensä? Jos siis edetään nyt Euroopan keskiajan mukaan.
|