|
KingofSartar
28. marraskuuta 2004 kello 20.35
linkki
|
Löytyisikö keneltäkään tarkempaa tietoa/ omakohtaisia kokemuksia Taivaanjärven peikkojen käyttämistä verkoista. Sen verran tiedän, mitä mainitaan Peikkomaissa mutta lähinnä kiinnostaa miten verkkoja saa haltuunsa (kirjassa mainitaan "Toinen Punalinnun kirjoitus, jossa kirjoittaja sanoo ettei taikaköyden hankkimisessa ollut vaikeuksia") ja mitä ovat "vaikeat tehtävät ja vartijat, jotka on sidottu verkon rihmoihin ja solmuihin"?
Verkot/ siimat itsessään liittyvät Taivaajärven Titaaniin (kuten Kauhun ja Pimeyden kulteissa kuvataan) mutta miten saada käyttöönsä verkkojen taikuus ja mitä tehtäviä se vaatii.
Otan mielihyvin vastaan kokemuksia verkkojen käytöstä ja muusta asiaan liittyvästä.
|
|
Topi Hiski Viljami Salmi
21. tammikuuta 2005 kello 11.40
linkki
|
Punalinnun kirjoitukset ovat itseasiassa varmaan ihkaa pelinkerronnallista tuotanota koska punalintu on tietysti Redbird, joka on kait aikoinaan Gregin kampanjassa ollut pelaajahahmo (D&D:n maailmasta aluneprin kotoisin!), eli 'helppo' voi olla monelta kantilta suhteellinen käsite. :)
Kokemuksia verkkojen käytöstä ei ole, mutta mistähän taikaköyttä verkon rakentamiseen voisi hankkia? olisiko joltain valtavalta hämähäkiltä tai vastaavalta. (jonka tiedetään asuvan jossain, semmoinen hämähäkki mikä käyttää verkkoa metsästämään mm. valtavia mehiläisiä.
Verkko tietysti pitäisi saada ei-tahmeassa muodossa, joten kait sitä hämähäkkiä pitäisi varmaan jollain keinoin hallita?(Hämähäkithän pystyvät tuottamaan verkkoa sekä tahmeana, että sileänä)
Sitten olisi verkon kutomisen ja lumoamisen vaihe. Ehkä verkkoon voi itse sitoa haluamiaan henkiä ja vastaavaa. Mutta tosiaan, enpä ole pitään aikaan miettinyt peikkojen suhdetta taivaanjärven titaaniin nyt ns. uudessa valossa, kun hänet on kuvattu orlanthien kulttuurista. Se että myrskykodin(Orlanthin maailman) järvestä voi päätyä taivaanjärven jatkuvaan sateeseen muuttaa asioita jo huomattavasti =) Mutta tuskin tuo orlanthien lähde on ainut mistä taivaanjärven loputtomat sateet hakevat vetensä. Olisi ihan mielenkiintoista kyllä tarkentaa peikkojen näkemystä titaanista. Onko hän heillekkin Enzigi (tai joku), mikä hän on orlantheille.
|
|
KingofSartar
25. tammikuuta 2005 kello 11.07
linkki
|
Enpä tiennytkään Punalinnun olevan Gregin kamppanjoista peräisin.
Kirjoittelin itse melko tarkkaan pelisessiot verkkojen käyttöön liittyen omasta päästä ja omaan peliin sopivasti. En ole vielä ehtinyt pelauttamaan sessiota, kun pelaajat vetoavat omaan elämäänsä. Outoa.
Perusperiaatteena pidin sitä, että verkkoja ja siimoja ei osata enää tehdä (kuten Peikkomaissa mainitaan). Sinänsä tosin olisi huomattavasti hauskempaa, että seikkailijat joutuisivat ne hakemaan joltain maagiselta hämähäkiltä mutta nykyinen versio menee pääpiirteittäin seuraavasti:
1. seikkailija valitsee verkon/siiman. Pituus/suuruus vaihtelee kuten niihin sidotut vartijat
2. Titaanin pappi heittää verkon rannalla sijaitsevaan ikkunattomaan rakennukseen sopivin rituaalisanoin säestettynä
3. Seikkailija seuraa verkkoa sisälle kerien/selvittäen sen samalla toimivaksi. Sisällä on täysin pimeää, joten ihmisseikkailijalla homma ei ole helppoa.
4. Sisällä verkko katoaa maassa olevaan koloon, jonne menemällä seikkailija joutuu jumaltasolle Taivaanjärveen "uimaan".
5. "Uidessaan" seikkailija samalla selvittää ja kerii verkkoa kasaan. Solmukohdissa (eräänlaisia uhrilahja-, rituaalikohtia) seikkailija kohtaa kulttihengen, joka esiintyy peikkolaisen, peikon tai suurpeikon muodossa haastaen seikkailijan "vallan, väen tai voiman" koitokseen. Yhteensä mahdollisia koitoksia on siis yhdeksän, ne vaihtelevat raa'asta voimasta tietoon ja nokkeluuteen. Seikkailija voi milloin tahansa keskeyttää rituaalin, jolloin hän päätyy takaisin rakennuksen sisälle, verkko kädessään ja oviaukko edessään.
6. Mitä paremmin seikkailija suoriutuu tehtävistään sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on löytää haluamansa esine/ maaginen esine järvestä.
7. Seikkailijan täytyy antaa yksi järvestä löytämänsä esine Titaanin kultille, joka rituaalisesti palauttaa sen järveen
Ylläolevaa luettaessa on syytä pitää mielessä, että se on
1. tehty täysin omaan spesifiseen pelitilanteeseen sopivaksi (seikkailijat etsivät tiettyä esinettä ja toivovat löytävänsä sen Taivaanjärvestä) ja täysin omasta päästä.
2. pelautan RQ-säännöillä, joten sankarimatkaaminen on eri luokkaa kuin HQ:ssa. Lähinnä on tarkoituksena luoda mystiikkaa ja järjestää tilanteita, jossa pelaaja joutuu käyttämään eri kykyjä (Uinti, NPP, koitoksessa tarvittavat kyvyt, järvellä Veneenkäsittely).
En ole seikkailua vielä pelauttanut, joten en tiedä onnistuuko tilanne. Voin laittaa tarkempia tietoja kun tuo kaunis päivä koittaa.
Kommentteja saa esittää. Kunhan muistatte, että tämä on Gregiä lainaten "minun Gloranthani". :)
|
|
JiiVee
23. helmikuuta 2005 kello 23.13
linkki
|
Viitsiskö joku kertoa mikä tämä Taivaanjärvi/Titaani juttu oikein on kun on päässyt jäämään aukko sivistykseen.
|
|
Spinosar
24. helmikuuta 2005 kello 10.19
linkki
|
"Taivaanjoki on syy siihen miksi taivas on sininen! Se nousi merestä.
Taivaanjoki vyöryi yli koko taivaankaaren, soti ja valloitti rusotaivaan.
Titaani on siis yhtä valtaisa kuin kaikki taivaan sinisyys. Siksi se on
titaani - suurempi kuin jättiläiset.
Pohjoisilla peikkomailla Taivaanjoen veri virtaa raivokkaana vuoksena
alas taivaista. Jumaltensodassa titaani tuli alas taivaasta taistelemaan
karmean kaaosjumalan kanssa. Koko maailma paisui vesiä täyteen!
Taistelussa kaaosjumala haavoitti titaania karmealla tavalla. Titaani
joutui pakenemaan. Titaanin toverit olivat kuolleet ja karmea jumala
ui titaanin vanavedessä, kun titaani kohosi koskena taivaaseen.
Taivaanjoen titaani voitti viimeisen voittonsa. Surmaavan haavansa
hän antoi aueta. Karmea kaaosjumala hukkui ryöppyävän verivirran
pyörteisiin. Taivaanjärvestä tuli hänen hautansa.
Entäs Taivaanjoen titaani sitten, ja kuinka hänelle kävi? Kuoliko?
Taistelun jälkeen, titaania ei enää ollut. Mutta tiedättehän, että
vesi ottaa astiansa muodon. Taivaanjoki muuttui Joeksi. Se virtaa
läpi Lohikäärmesolan ja lopulta vapaana kotiinsa mereen."
Joenjumalan nimi on Engizi. Pidä se mielessä kun kastelet varpaasi!
|