Vanha foorumi

Takaisin

Mikä hahmo on?

Roolipelikeskustelu
Garrik 21. lokakuuta 2004 kello 21.54
Kirjoittaja Viesti
Garrik linkki 21. lokakuuta 2004 kello 21.54
Garrik 21. lokakuuta 2004 kello 21.54 linkki Mietitäänpä nyt sitten tätä "Mikä hahmo on?" -kysymystä. Jesetin, Assathin ja humiksen keskustelua pohjustavia ajatuksia voi bongailla [url=http://www.kalikos.org/foorumi/viewtopic.php?t=1534&highlight=]täältä[/url]. Otan [b:f08c192cd9]humiksen[/b:f08c192cd9] heittämän ajatuksen pohjakseni: [quote:f08c192cd9]Pelaajahan ei voi käytännössä tietää kaikkea sitä mitä hahmo oikeasti tietää. Eikö siten voida ajatella hahmon olevan olemassa omana itsenäisenä entiteettinään, jota pelaaja esittää parhaan tietonsa valossa? Erityisen selkeästi tämä tulee esiin jos jollain muulla (esimerkissäsi pelinjohtajalla) on mahdollisuus miettiä lisäkoukkuja hahmon historiaan. Voidaan hyvin ajatella, että nämä elementit ovat aina olleet olemassa hahmolle absoluuttisena entiteettinä, sen sijaan että ne vasta tulisivat osaksi hahmoa kun ne keksitään. Hahmon idea platonisessa hengessä vastaan hahmo pelaajan hahmosta kehittämän materiaalin kertymänä.[/quote:f08c192cd9] Platonisen lähestymistavan ongelma on, ettemme koskaan voi tietää, mikä se idea-hahmo lopulta on, emmekä siten voi määritellä tuota idea-hahmoa. Jos hahmo on jonkin idean "ruumiillistuma", kannatan Wittgensteinia ja totean, ettei siitä oikein voi puhua, kun emme voi määritellä sitä mitenkään. :-o Toisaalta en pidä hahmoa pelkästään pelaajan kehittämän materiaalin kertymänä. Otan esimerkin: Pelaaja X ei ole pelikerralla mukana, jolloin pelaaja Y pelaa hänen hahmoaan. Pelikerran jälkeen muut pelaajat toteavat, että pelaaja Y pelasi em. hahmoa "hyvin". Väitän, että em. hahmon "hyvin" pelaaminen on hyvin monien funktioiden tulos. Siinä yhdistyvät hahmosta paperille kirjoitetut asiat, hahmoa pelanneen pelaajan (tai pelanneiden pelaajien) hahmona tekemät valinnat, pelin tyyli, tempo yms. sanattomat tai sanalliset sopimukset. Yhdessä näitä funktioita voisi kutsua montolalaisesti diegesikseksi. Jokainen pelaaja luo oman diegesiksensä, mutta tyypillisesti "hyvään" peliin kuuluu, että pelaajien diegesikset yhtyvät riittävissä määrin, jotta kaikkien pelaajien luomat lisät omaan diegesikseensä pysyvät ymmärrettävinä myös toisten pelaajien diegesiksissä. Hahmon "hyvä" pelaaminen onkin juuri sellaista pelaamista, ettei se riko kenenkään toisen eläytymistä = diegesiksen kokemista ja luomista. Kirjallisuustieteessä on pitkään pyöritelty mallia, jossa kirjailija, teksti, tekstin henkilöt, lukija ja lukijan ja kirjailijan kulttuurit nähdään monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Olennaista mallissa on, ettei kirjailija voi luoda tekstiä siten, että se väistämättä aiheuttaisi tietyn lukutavan lukijan taholta. Kuitenkin kirjailijat yleensä pystyvät luomaan tekstejä, joiden tulkinnasta monet lukijat ovat samaa mieltä. (Ja jotkut eri mieltä, tietenkin.) Sama pätee myös tekstin henkilöihin, jotka ovat kirjailijan keksimiä, mutta lukijan tulkitsemia. Roolipelissä ero kirjallisuuteen on siinä, että luomisprosessi ja tulkinta tapahtuvat ainakin osittain samassa tilanteessa, jossa ne yleensä väistämättä sekoittuvat niin, ettei tarkassa analyysissä enää välttämättä pystytä toteamaan, keneltä idea on peräisin tai oliko muna ennen kanaa. (Huomatkaa, että perinteisen pelin PJ ja pelaajat ovat tässä mallissa molemmat yhtä lailla luojia ja tulkitsijoita.) Jos olette pysyneet kärryillä, arvaatte ehkä jo, miten selitän hahmon. Hahmo on yhtä lailla tekstiä kuin kaikki muukin pelissä tapahtuva. Vaikka hahmoa pelaisi aina vain yksi pelaaja, on hahmo silti em. pelaajan ja muiden pelaajien välisen kommunikaation tulos. Ja kukin tulkitsee tätä kommunikaatiota itsenäisesti mutta kuitenkin osana kontekstia. (Itsenäinen tulkinta = henk. koht diegesis; konteksti = jaettu diegesis) Hahmo ei siten ole kokonaan kenenkään hallinnassa, mutta ei myöskään minkään yhden idean ilmentymä. Hahmo toimii kokonaisuuden puitteissa, aivan kuten kaikki muukin pelissä. Kokonaisuus on enemmän tai vähemmän yleisesti kommunikoitu, eli pelaajat ovat enemmän tai vähemmän selvillä siitä, mikä on muiden pelaajien käsitys jaetusta diegesiksestä. Silti käsitykset ovat aina olemassa, ja ne koskevat myös kaikkia pelin hahmoja. Ja vielä esimerkki: edellisen esimerkin pelaaja X on poissa, ja hänen hahmoaan tulkitsee pelaaja Y. Jos hahmo on aiemmilla pelikerroilla ollut traaginen ja tunteellinen sankari, ja peli on tähän asti ollut perinteistä lohikäärmefantsua, hahmon muuttaminen kylmän rationaaliseksi tappokoneeksi on samanlainen rikkomus yhteistä diegesistä kohtaan kuin lohikäärmefantsun muuttaminen vaikkapa salapoliisi-scifiksi. Pelaaja Y ei siten ole vapaa tuomaan hahmoon mitä tahansa elementtejä, eikä voi perustella näiden elementtien tuloa jostakin mystisestä hahmon ideasta, jota ei vain ole tähän mennessä tuotu kokonaisuudessa esille. Pelaaja Y on riippuvainen pelin kontekstista, hänen on suhteutettava pelaamansa hahmo siihen kokonaisuuteen, jonka aikaisempi peli on luonut (= pelaajien yhdessä luoma jaettu diegesis). Hahmo on siis aktiivinen, yhdessä muokattava sopimus, samoin kuin koko peli. Sopimuksesta tekee elävän oloisen henkilön vain se, että sitä (huom!) tulkitaan osana yksittäistä ja yhteistä diegesistä. Se, onko hahmo esim. jonkun alter-ego, väline pelimaailman tutkimiseen, väline pisteiden keräämiseen tms. on vain tapa tulkita ja käyttää sopimusta. Itseasiassa sopimus määrittelee myös sallitut tavat tulkita ja käyttää itseään, kuten kaikki hyvät sopimukset. (Monasti pelaajat eivät vain ole kovin hyvin selvillä sopimuksistaan tai unohtavat ne pelikertojen välillä.) IMO. Keskustelu alkakoon. :-D -ILe
Assath linkki 22. lokakuuta 2004 kello 13.03
Assath 22. lokakuuta 2004 kello 13.03 linkki [quote:e84d1329b5="Garrik"]Platonisen lähestymistavan ongelma on, ettemme koskaan voi tietää, mikä se idea-hahmo lopulta on, emmekä siten voi määritellä tuota idea-hahmoa. Jos hahmo on jonkin idean "ruumiillistuma", kannatan Wittgensteinia ja totean, ettei siitä oikein voi puhua, kun emme voi määritellä sitä mitenkään. :-o [/quote:e84d1329b5] Itse taas olen kovastikkin Marxin kannalla ja totean, että asiasta voi hyvinkin puhua vaikka miten pitkään, sillä ei vain ole mitään vaikutusta mihinkään :wink:. [quote:e84d1329b5]Toisaalta en pidä hahmoa pelkästään pelaajan kehittämän materiaalin kertymänä. Otan esimerkin: Pelaaja X ei ole pelikerralla mukana, jolloin pelaaja Y pelaa hänen hahmoaan. Pelikerran jälkeen muut pelaajat toteavat, että pelaaja Y pelasi em. hahmoa "hyvin".[/quote:e84d1329b5] Näissä filosofisissa kysymyksissä on tosiaan se hyvä puoli, että asiaan voi valita melkein minkä tahansa katsantokannan. Itse näkisin, että mitään hahmoa ei edes sinällään ole olemassa. Hahmoa pelaavalla pelaajalla on mielessään kuva hahmostaan, samoin pj:llä ja muilla pelaajilla. Nämä kuvat ovat tyypillisesti jossain määrin yhteneviä, mutta eivät koskaan yksi yhteen samoja. Sama pätee kaikkeen mitä havainnoimme. Muut pelaajat katsovat sijaispelaajan pelaavan hahmoa hyvin, mikäli hänen toimensa sopivat heidän kuvaansa hahmosta. Tietenkään nämä meidän päässämme olevat kuvat eivät ole mitenkään muuttumattomia vaan muovautuvat koko ajan suhteessa muuhun maailmaan. [quote:e84d1329b5]Jos olette pysyneet kärryillä, arvaatte ehkä jo, miten selitän hahmon. Hahmo on yhtä lailla tekstiä kuin kaikki muukin pelissä tapahtuva. Vaikka hahmoa pelaisi aina vain yksi pelaaja, on hahmo silti em. pelaajan ja muiden pelaajien välisen kommunikaation tulos. Ja kukin tulkitsee tätä kommunikaatiota itsenäisesti mutta kuitenkin osana kontekstia. (Itsenäinen tulkinta = henk. koht diegesis; konteksti = jaettu diegesis) Hahmo ei siten ole kokonaan kenenkään hallinnassa, mutta ei myöskään minkään yhden idean ilmentymä. Hahmo toimii kokonaisuuden puitteissa, aivan kuten kaikki muukin pelissä. Kokonaisuus on enemmän tai vähemmän yleisesti kommunikoitu, eli pelaajat ovat enemmän tai vähemmän selvillä siitä, mikä on muiden pelaajien käsitys jaetusta diegesiksestä. Silti käsitykset ovat aina olemassa, ja ne koskevat myös kaikkia pelin hahmoja.[/quote:e84d1329b5] OK, eli huomaan että lähestymme tavallaan samaa kysymystä vähän eri kannoilta. Minä lähdin pohtimaan sitä, mikä hahmo on tietyllä ajanhetkellä. Kun nyt polkaisemme pelin käyntiin niin mikä oikein on Assath kaksiterä? Sinä sen sijaan lähestyt kysymystä selvästi laajemmasta näkökulmasta, jossa hahmo tavallaan mielletään prosessiksi. Jos ymmärsin sinua oikein niin voisi tavallaan sanoa, että hahmo on pelaajien välillä tapahtuvaa kommunikaatiota. Mielenkiintoinen näkökohta, joka tarjoaisi myös jonkinlaisen objektiivisen mahdollisuuden lähestyä hahmoa. Tällaista me luonnontieteilijät kaipaamme. Voisi jopa ajatelle, että esim. puheen kautta tapahtuvan viestinnän ottaisi kokonaan nauhalle ja sitten voisi ylpeänä esitellä: Katsokaa tällä kasetilla on Assath kaksiterä. Käytännössä tämä ei tietenkään onnistuisi, koska sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyy paljon muutakin kuin sanallinen viestintä kuten toit esille. Mitä mieltä olet, jos pelaaja esim. suunnittelee hahmon kotona onko hahmo jo olemassa? Vai syntyykö hän vasta kun pelaaja kommunikoi hahmostaan muiden pelaajien kanssa? [quote:e84d1329b5]Pelaaja Y ei siten ole vapaa tuomaan hahmoon mitä tahansa elementtejä, eikä voi perustella näiden elementtien tuloa jostakin mystisestä hahmon ideasta, jota ei vain ole tähän mennessä tuotu kokonaisuudessa esille. Pelaaja Y on riippuvainen pelin kontekstista, hänen on suhteutettava pelaamansa hahmo siihen kokonaisuuteen, jonka aikaisempi peli on luonut (= pelaajien yhdessä luoma jaettu diegesis).[/quote:e84d1329b5] Itse näkisin, että uuden pelaajan luoma kuva hahmosta on jyrkästi ristiriidassa muiden pelaajien päähänsä luomien kuvien kanssa. Jos pelaajalla Y kuitenkin on oikeus pelata hahmoa niinkuin haluaa (pj ei puutu asiaan) alkaa hänen kuvansa hahmosta hiljalleen muokata myös muiden pelaajien näkemystä. [quote:e84d1329b5]Hahmo on siis aktiivinen, yhdessä muokattava sopimus, samoin kuin koko peli.[/quote:e84d1329b5] Onko tätä sopimusta olemassa jollain objektiivisella tavalla? Itse näkisin, että pelaajien ja pj:n näkemykset hahmosta ja muusta maailmasta ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja sinä olet päättänyt kutsua tätä vuorovaikutusta sopimukseksi. Juteltuani Tananin kanssa oma kuvani Assathista muuttui ilman, mitään varsinaista pelimaailman sisäistä tapahtumaa tai sopimusta.
Garrik linkki 24. lokakuuta 2004 kello 20.30
Garrik 24. lokakuuta 2004 kello 20.30 linkki Assath, kommenteistasi päätellen olemme hyvin samoilla linjoilla. Ainakin koen, että viestisi alkupuolen huomiot terottavat ajatuksiani. :) [quote:106f6133aa]Jos ymmärsin sinua oikein niin voisi tavallaan sanoa, että hahmo on pelaajien välillä tapahtuvaa kommunikaatiota.[/quote:106f6133aa] Kyllä. [quote:106f6133aa][clip] hahmo tavallaan mielletään prosessiksi[/quote:106f6133aa] Jos sopimusten luominen on prosessi, hahmo on prosessi. Luultavasti siis kyllä tähänkin. En tosin yhtään näe, millä tavalla käsitykseni on erilainen tai laajempi kuin oma ajatuksesi. Katson siis edelleen, että olemme samoilla linjoilla. [quote:106f6133aa]Mitä mieltä olet, jos pelaaja esim. suunnittelee hahmon kotona onko hahmo jo olemassa? Vai syntyykö hän vasta kun pelaaja kommunikoi hahmostaan muiden pelaajien kanssa?[/quote:106f6133aa] Pelaaja suunnittelee hahmon luultavasti johonkin peliin, josta hänellä on useita yhteneväisiä käsityksiä muiden pelaajien kanssa. Luodessaan hahmoa hän perustelee hahmon ainakin osittain em. käsitysten pohjalta. Eli muut pelaajat (jotka oletettavasti tietävät uuden hahmon tekemisestä?) ikäänkuin vaikuttavat hahmon luomiseen jo tässä vaiheessa. Esimerkiksi sopimus tietyn pelisysteemin käyttämisestä asettaisi hahmolle rajoja, jotka tulevat hahmoa luovan pelaajan ulkopuolelta, pelaajien yhteisestä käsityksestä siitä, mitä peli on. Hahmo on aina siihenastisen pelin (ja metapelin) summa, joten yksin kotona luotu hahmo on väistämättä ohut verrattuna siihen hahmoon, joka muutaman pelikerran jälkeen on "syntynyt". Tässä mielessä hahmon syntyminen jatkuu niin kauan kuin hahmoa pelataan. Hahmoa kotona yksin luova pelaaja voi kirjoittaa hahmolle vaikka minkälaisia taustoja, mutta jos nämä eivät tule esiin pelissä (tai metapelissä), taustat eivät ole samalla tavalla osa hahmoa kuin pelissä esiin tulleet asiat. Pelin edistyessä muokkautuvat konventiot (= selkitytyvät tai syntyvät sopimukset) saattavat esim. tehdä joistakin hahmolle suunnitelluista piirteistä peliin sopimattomia. Tietenkin hahmo on syntynyt hahmoa yksin kotona luoneen pelaajan päässä jopa täysin "valmiiksi". Mielestäni roolipelaaminen vaatii kuitenkin enemmän kuin yhden henkilön, joten em. hahmo ei ole hahmo roolipelissä ennen kuin sillä on pelattu. Siinä mielessä hahmoa ei vielä ole. :) [quote:106f6133aa]Itse näkisin, että uuden pelaajan luoma kuva hahmosta on jyrkästi ristiriidassa muiden pelaajien päähänsä luomien kuvien kanssa. Jos pelaajalla Y kuitenkin on oikeus pelata hahmoa niinkuin haluaa (pj ei puutu asiaan) alkaa hänen kuvansa hahmosta hiljalleen muokata myös muiden pelaajien näkemystä. [/quote:106f6133aa] Uuden pelaajan (Y) luoma kuva hahmosta on tietenkin ristiriidassa muiden pelaajien luomien kuvien kanssa. Mutta mitä paremmin pelaaja on selvillä muidenkin pelaajien kuvista sekä pelin yleisteemoista ja hahmon suhteesta niihin, sitä "paremmin" hän pystyy hahmoa pelaamaan. Siis mitä paremmin tiedostetaan pelissä vaikuttavat sopimukset, sitä paremmin niiden puitteissa pystytään toimimaan ja sitä tenhokkaammin niitä voidaan hyödyntää. Huomaa, että pelaajan Y ei tarvitse olla perillä hahmoa aikaisemmin pelanneen pelaajan X kuvitelmista siitä, mitä hahmo on. Pelaaja Y voi hylätä pelaajan X tavan käsitellä hahmoa, ja silti pelata hahmoa "hyvin". Tämä johtuu siitä, että hahmo manifestoituu vasta pelissä. Vain pelissä manifestoitunut hahmo on totta pelin suhteen, ja vain "manifestoitunut osa hahmoa" on vaikuttanut muiden pelaajien käsitykseen siitä, mikä hahmo on. Ja tietenkin: kun pelaaja Y pelaa hahmoa (ja pelaa sitä luultavasti vääjäämättä jotenkin eri tavalla kuin pelaaja X ennen), hänen tapansa pelata hahmoa alkaa vaikuttaa muiden pelaajien käsityksiin hahmosta. MUTTA pelaaja Y perustaa tapansa pelata hahmoa sille, miten aikaisemman pelaajan X tapa pelata hahmoa on manifestoinut hahmon pelissä. Uusi tapa katsoa hahmoa perustuu siis vanhaan. Ellei pelin sopimuksiin kuulu, että vanhoja sopimuksia rikotaan esim. yllätyksen tai jännityksen luomisen tai psykologisuuden nimissä. Silloin voisi kai sanoa, että hahmot ovat vähemmän tärkeitä sopimuksia kuin jotkin muut peliin vaikuttavat sopimukset. Tai hahmot ovat jopa näiden muiden sopimusten yksittäisiä momentteja, joita muuttelemalla pyritään määrittelemään muita sopimuksia. :-D [quote:106f6133aa]Onko tätä sopimusta olemassa jollain objektiivisella tavalla? Itse näkisin, että pelaajien ja pj:n näkemykset hahmosta ja muusta maailmasta ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja sinä olet päättänyt kutsua tätä vuorovaikutusta sopimukseksi. Juteltuani Tananin kanssa oma kuvani Assathista muuttui ilman, mitään varsinaista pelimaailman sisäistä tapahtumaa tai sopimusta.[/quote:106f6133aa] Yleensä roolipelissä ei tehdä kovin tiedostettuja sopimuksia. Käytännössä näitä sopimuksia on kuitenkin paljon, aivan kuten normaalissa elämässäkin (ts. pelin ulkopuolella). Niin kauan kun sopimukset ovat tiedostamattomia, peli saattaa kärsiä pelaajien erilaisista ennakko-odotuksista ja käsityksistä. Käsitteellistän "jutteluasi Tananin kanssa" väittämällä, että se auttoi (luultavasti teitä molempia) saamaan esiin niitä sopimuksia, joihin pelaamisenne perustuu. Kun sopimukset alkavat selvitä, voitte päättää, haluatteko säilyttää, hylätä tai muuttaa niitä. Voi olla, että pelin konventioiden ja hahmojen kutsuminen sopimuksiksi ei lopulta avarra aihetta mitenkään ihmeellisesti. Olemme vasta käsitteen määrittelyn asteella, eikä "sopimus" välttämättä ole paras tai ainakaan eksaktein tapa kuvata sitä, mikä hahmo on. Mielestäni se auttaa kuitenkin jäsentämään sitä, mistä puhumme. -ILe
Assath linkki 25. lokakuuta 2004 kello 14.20
Assath 25. lokakuuta 2004 kello 14.20 linkki [i:bb8971664b]hahmo tavallaan mielletään prosessiksi[/i:bb8971664b] [quote:bb8971664b="Garrik"]Jos sopimusten luominen on prosessi, hahmo on prosessi. Luultavasti siis kyllä tähänkin. En tosin yhtään näe, millä tavalla käsitykseni on erilainen tai laajempi kuin oma ajatuksesi. Katson siis edelleen, että olemme samoilla linjoilla.[/quote:bb8971664b] Olemme kyllä samoilla linjoilla (eli itseasiassa niillä linjoilla joita Jeset alunperin avasi), mutta näkökantasi on (tai oli) kuitenkin laajempi. Äkkiseltään minulla tulee ainakin mieleen kolme eri tapaa lähestyä sitä mitä hahmo on: 1. Hahmo on se mitä hänestä lukee paperilla (tyypillisesti hahmolomakkeessa) tai on muuten fyysisesti havaittavissa. 2. Hahmo on se kuva, mikä hahmon pelaajalla on hänestä. 3. Hahmo on jokin asia (olento, entiteetti, ilmiö, sopimus, prosessi,...mikä vaan) joka liittyy peliryhmän väliseen kanssakäymiseen. Näistä edellinen sisältyy aina seuraavaan, hahmolomakkeen ollessa osa pelaajan kuvaa hahmosta ja pelaajan hahmokuvan puolestaan vaikuttaessa peliryhmän väliseen kanssakäymiseen. Minä puhuin alunperin lähtökohdasta 2, joskin ajattelin, että jokaisella pelaajalla on päässään erilainen kuva hahmosta. Nämä kuvat sitten vaikuttavat toisiinsa pelaajien välisen sosiaalisen toiminnan kautta. Tämä on sinällään edelleen mielestäni ihan pätevä lähestymistapa, mutta sinä, Humis ja Jeset selvästi lähditte tarkastelemaan hahmoa tavallaan peliryhmän ulkopuolelta käsin, ottaen lähtökohdaksi sen että hahmo on nimenomaan pelaajien välistä sosiaalista toimintaa. Tämä lähestymistapa on nähdäkseni sekä toimiva, että mielekäs ja sisältää lisäksi pelaajien mielensisäisäiset kuvat hahmosta. Tavallaan liuin omasta näkökulmastani teidän näkökulmaanne viestiä kirjoittaessani. Sinänsä hauska yksityiskohta, että tuo kolmijako hahmon määrittelyssä tavallaan kuvastaa myös mielestäni sitä miten tyypillisen roolipelaajan hahmokuva kehittyy (tai siis ainakin meidän porukassa kävi näin). Kun joskus 13 vuotiaana aletaan pelaamaan niin hahmo on tavallaan ominaisuuksiensa summa, sillä on str 13 r-r 9 jne... mukana toki voi olla myös muutakin, mutta tärkeimmässä roolissa ovat hahmon kyvyt muiden piirteiden jäädessä taka-alalle. Sitten jossain vaiheessa hahmo alkaa kiinnostaa muutenkin ja sille aletaan tyypillisesti kirjoittaa taustaa ja luonnetta, mutta vieläkään ne eivät yleensä vaikuta suoraan peliin vaan tarjoavat lähinnä syitä esim. sille miksi hahmo on niin pirun kova jätkä. Sitten jossain vaiheessa hahmo aletaan nähdä osana pelimaailmaa ja katsotaan, että hänet muovaa nimenomaan suhde ympäristöön. Hahmon tausta ja luonnekkin tulevat tällöin esille nimenomaan siinä millä tavalle ne vaikuttavat tarinan kulkuun, eivät niinkään hienoina taustoina, vaan suoraan tapahtumiin vaikuttavina tekijöinä. Kun puhuin hahmosta prosessina niin yritin tavallaan katsoa asiaa vielä laajemmasta näkökulmasta. Sopimuskinhan on nimittäin vahvasti tiettyyn ajanhetkeen liittyvä käsite. Lisäksi hahmosta tiedetään hyvin vähän mitään sitovaa ja pelaajien hahmokuva, elikkä hahmo-sopimus, muovautuu koko ajan. Tässä mielessä näin itse järkeväksi mieltää hahmon nimenomaan prosessiksi, joka alkaa kun pelaaja ryhtyy miettimään hahmoaan ja päättyy hahmon poistuessa kamppanjasta. Koko olemassaolonsa ajan prosessi etenee ja kehittyy (tai syntyy kuten sinä asian ilmaisit) ja vaikuttaa pelimaailmaan ja tarinaan ympärillään. Tämän prosessin suuntaan ja kehitykseen sitten, sekä pj, että kaikki pelaajat vaikuttavat käyttäen sekä pelimaailman sisäisiä, että sen ulkopuolisia keinoja. [quote:bb8971664b]Pelaaja Y voi hylätä pelaajan X tavan käsitellä hahmoa, ja silti pelata hahmoa "hyvin". Tämä johtuu siitä, että hahmo manifestoituu vasta pelissä. Vain pelissä manifestoitunut hahmo on totta pelin suhteen, ja vain "manifestoitunut osa hahmoa" on vaikuttanut muiden pelaajien käsitykseen siitä, mikä hahmo on.[/quote:bb8971664b] Eli, koska ilmeisesti olemme vähintää 97,5 % samaa mieltä siitä mikä hahmo on, tulisi meidän varmaan seuraavaksi päästä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä mikä ovat nämä käsitteet "pelata hahmoa hyvin", "totta pelin suhteen" ja "manifestoitua pelissä". Käsitteen pelata hahmoa "hyvin", voisi varmaan katsoa tarkoittavan pelata tavalla, jota peliryhmä kokonaisuutena pitää miellyttävänä. Tämän pelitavan siis täytyy tyypillisesti olla sopusoinnussa muiden pelaajien päänsisäisen hahmokuvan kanssa tai tuon hahmokuvan rikkomiseen pitää olla uskottava pelimaailmansisäinen syy. Toisin sanoen pelaajan täytyy pitää yllä pelitilannetta koskevia sosiaalisia ja tarinankerronnallisia sopimuksia ja ennakko-odotuksia. "Totta pelin suhteen" onkin mielestäni jo aika vaikea pala purtavaksi. On helppoa ajatella tämän tarkoittavan vain pelimaailman sisäisiä tapahtumia, mutta toisaalta pelitilanne sisältää mielestäni paljon muutakin kuin pelimaailman sisäiset tapahtumat. Menisinpä melkein niin pitkälle, että väittäisin kaiken menossa olevaan kamppanjaan liittyvän keskusteluun, tapahtukoon se sitten vaikka kahvikupin äärellä, olevan osa roolipeli kokemusta. Nämä itse pelisessioiden ulkopuoliset tapahtumakin nimittäin vaikuttavat pelaajien kuviin hahmoista ja pelimaailmasta. "Manifestoituu pelissä". Meidän pitäisi varmaan rajata pelitilanne jollain tapaa, jotta tästä voisi keskustella. Onko mitään ajatuksia asiasta tämän suhteen? Olisin itse melkein sen kannalla, että kaikki pelimaailmaan liittyvä keskustelu hyväksyttäisiin osaksi peliä. Tässä on tietenkin se ongelma, että tällöin käy lähes mahdottomaksi rajata pelitilannetta selvästi erilleen muusta pelaajien käymästä kanssakäymisestä. [quote:bb8971664b]Yleensä roolipelissä ei tehdä kovin tiedostettuja sopimuksia. Käytännössä näitä sopimuksia on kuitenkin paljon, aivan kuten normaalissa elämässäkin (ts. pelin ulkopuolella). Niin kauan kun sopimukset ovat tiedostamattomia, peli saattaa kärsiä pelaajien erilaisista ennakko-odotuksista ja käsityksistä. Käsitteellistän "jutteluasi Tananin kanssa" väittämällä, että se auttoi (luultavasti teitä molempia) saamaan esiin niitä sopimuksia, joihin pelaamisenne perustuu. Kun sopimukset alkavat selvitä, voitte päättää, haluatteko säilyttää, hylätä tai muuttaa niitä.[/quote:bb8971664b] Kyllähän sen näin voisi tosiaan hyvinkin nähdä. Vertailimme tavallaan omia kuviamme toistemme hahmoista. Kun toinen sitten tosiaan selitti oman näkemyksensä perusteineen antoi se kuuntelijalle uusia ideoita, joilla hahmoa rikastuttaa. [quote:bb8971664b]Olemme vasta käsitteen määrittelyn asteella, eikä "sopimus" välttämättä ole paras tai ainakaan eksaktein tapa kuvata sitä, mikä hahmo on. Mielestäni se auttaa kuitenkin jäsentämään sitä, mistä puhumme.[/quote:bb8971664b] Alunperin taisin vierastaa tuota sopimus sanaa, koska se tuntuu jotenkin mielestäni liian sitovalta ja tiukalta, jotta se tyypillisesti kuvaisi pelaajien välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Toisaalta tässä on epäilemättä kysymys siitä, että miellän sopimuksen käsitteenä turhan kapeasti. No minä en ole humanistisia aineita lukenut kuin nuo pari pakollista kasvatustieteen kurssia, joten minulta puuttuvat täysin työkalut tehokkaaseen käsitteen määrittelyyn. Yritän kuitenkin hengailla mukana parhaani mukaana :P.
humis linkki 25. lokakuuta 2004 kello 14.22
humis 25. lokakuuta 2004 kello 14.22 linkki Mielestäni me kaikki olemme oikeassa. Hahmoa ei ole erikseen olemassa, on vain mielikuvat hahmosta <~> Nämä mielikuvat hahmosta ovat yhtä kuin hahmo <~> Nämä mielikuvat muodostuvat sosiaalisen kanssakäymisen ja sopimisen tuloksena <~> tämä sosiaalinen kanssakäyminen on prosessi <~> tämä prosessi ja sitä myötä hahmon kuva lähestyvät, kiertelevät ja kuvaavat hahmon Ideaa.
Garrik linkki 3. marraskuuta 2004 kello 14.41
Garrik 3. marraskuuta 2004 kello 14.41 linkki Joo. Hyvin kiteytettyä, [b:cc54ad32ac]Assath[/b:cc54ad32ac] ja [b:cc54ad32ac]humis[/b:cc54ad32ac]! Hahmo on prosessi, sitäpä hyvinkin tarkoitin. Ottamatta nyt ainakaan toistaiseksi kantaa Assathin jatkokysymyksiin palaan yhteen keskustelussa esiintyneeseen mielenkiintoiseen ongelmaan: vaatiiko hahmon olemassaolo pelin, jossa on enemmän kuin yksi osallistuja? Lähdin liikkeelle siitä lähtökohdasta, että roolipelata voi vain joukossa, jolloin myös hahmo tulisi olemaan pelissä vasta, kun se toimii osana peliä. Lueskelin sitten [url=http://www.ropecon.fi/brap/ch8.pdf]Pohjolan[/url] ja [url=http://www.ropecon.fi/brap/ch9.pdf]Lapin[/url] juttuja tuosta Beyond Role and Play -opuksesta, ja mieleni muuttui. Hahmo on siis jo olemassa sen yhdenkin pelaajan päässä, joka hahmon on luonut, ennen kuin hahmoa "pelataan" ryhmässä. Hylkään siis Meilahden koulukunnan [url=http://www.saunalahti.fi/~hohakkar/meilahti/further.html]teesin[/url] (kritiikki-kohdan toinen kappale), jonka mukaan yksin pelaaminen on päiväuneksimista, ei roolipelaamista. Yksin voi pelata, yksin voi luoda hahmoja. Yksinkin luotu hahmo on sopimus, vaikka sopimus on yhden ihmisen mielessään luoma. Sopimus velvoittaa tätä yhtä ihmistä, haastaa hänet tarkastelemaan tapahtumia hahmo-kakkuloiden lävitse. Varsinkin Pohjolan artikkelia lukiessa nousi esille se ISO KYSYMYS, että voimmeko rajata normaalin elämän roolipelaamisen käsitteen ulkopuolelle. Sitä miettiessä lähdenkin tästä larppaamaan opiskelijaa ja sitten pelinjärjestäjää. Matkalla aion larpata itsetyytyväistä ropefilosofia, joka vapautuu teoreettisista mietelmistä, tajuaa elämän moninaisuuden tässä ja nyt, lopettaa teoretisoinnin ja nauttii hetkestä. Tämän hahmon suhteen uskon saavuttavani täydellisen immersion, eli en katso hahmoa enää ulkoa päin, vaan olen hahmo. Opiskelijan ja pelinjärjestäjän roolien suhteen tuskin pystyn täydelliseen immersioon. Tänään. Hyvästi. :-D -ILe