|
Tanan
linkki
28. toukokuuta 2004 kello 14.44
|
|
Tanan
28. toukokuuta 2004 kello 14.44
linkki
|
Olen jo pidemmän aikaa miettinyt pelaajaryhmän (ei siis pelihahmojen) sisäisten valtasuhteiden vaikutusta peliin. Kalikos-foorumeilla on ollut viime aikoina puhetta immersiosta, ja mielestäni tämä asia liittyy siihen.
Yritän seuraavilla esimerkeillä valottaa aihetta :) :
Esim A: Pelaaja A inhoaa häviämistä. PJ ja muut pelaajat eivät uskalla asettua poikkiteloin A:ta vastaan.
Esim B: Pelaaja B haluaa aina olla ryhmän macho/maagi/munchkin.
Esim C: Pelaaja C haluaa pelata määräilevää johtajaa/säätäjää.
Olen huomannut vuosikausia pelattuani, että vain aniharvoin tätä asiaa kerrotaan asianomaiselle henkilölle. Muut yleensä hiljaisesti hyväksyvät ko. käytöksen, koska vaihtoehtona voi olla välien rikkoutuminen.
Itse huomasin vasta vähän aikaa sitten, että yhdellä vanhan KERP ryhmämme pelaajalla oli todella vakava ongelma Esim C:n kanssa. Hän (hänen hahmonsa?) ajoi voimakkaasti suunnitelmaa joka oli hahmoni mielestä sangen typerä. Sain puhuttua muut puolelleni. Loukkaantunut pelaaja lähti kiroillen ja ovet paukkuen pelipöydän äärestä. En ole puhunut hänen kanssaan sen jälkeen.
Millaisia kokemuksia teillä on ollut asiasta?
Oletteko puhuneet asioista osapuolten kanssa?
Mihin se on johtanut?
Missä on pelinjohtajan vastuu?
|
|
Häjy
linkki
28. toukokuuta 2004 kello 15.57
|
|
Häjy
28. toukokuuta 2004 kello 15.57
linkki
|
Tämä on hyvä esimerkki niistä asioista, jotka vaikuttavat roolipelikokonaisuuteen, vaikka niistä harvoin puhutaan. Kaikenlaista on ollut, riippuu ryhmästä että onko asiasta kyräilty selän takana, puhuttu suoraan vai mitä on tehty. Pelinjohtajalla ei nähdäkseni ole mitään sen kummempaa vastuuta, eikä muiden pelaajien pitäisi laistaa omaa vastuutaan vierittämällä se pelinjohtajan harteille. Toisaalta pelinjohtajalla on oikeus valita pelaajansa, ja niistä valinnoista on myös kannettava vastuu. On aika selvää, että sellaisen ilmapiirin luominen missä asioista voidaan puhua suoraan ja rakentavassa hengessä on se paras ratkaisu. Riippuu sakista kuinka helposti sellaisen saa luotua, mutta aina siihen kannattaa pyrkiä. Pelin eri elementeistä keskusteleminen ja pyrkimys niiden kehittämiseen yleensä parantaa pelin tasoa aika helvetisti.
-Simo
|
|
Ares
linkki
28. toukokuuta 2004 kello 16.03
|
|
Ares
28. toukokuuta 2004 kello 16.03
linkki
|
No eipä mitään joskus vain olen joutunut valittamaan whinettämisestä. :-D
|
|
humis
linkki
28. toukokuuta 2004 kello 20.46
|
|
humis
28. toukokuuta 2004 kello 20.46
linkki
|
Olisikohan siinä syytä, että roolipelaaminen kuvitellaan itsessään jo tarpeeksi tarkasti määritellyksi aktiviteetiksi. Mitä enemmän roolipelejä on kelannut, sitä enemmän on havainnut että ajatus "aletaanko roolipelaamaan" on suunnilleen sama kuin "mennäänkö urheilukentälle pallon kanssa". Kyllä se voi olla, että kaikki sattuvat haluta pelata korista, mutta mitä jos joku luulee pelin olevan lentopalloa? Silti kaikilla on sellainen fiilis, ettei muilta voi enää vaatia mitään enempää, sillä kyllähän he osallistuvat jo siihen toimintaan mikä määriteltiin, roolipelaamiseen, vaikka tekevätkin sen "omalla tavallaan".
Todellisiin sosiaalisiin ongelmiin tämä ei suoraan liity, mutta luulisin, että jos se mitä kukin tarkemmin haluaa on sanottu julki on myös helpompi aloittaa keskustelu siitä mikä häiritsee. Keskustelua tukeva ilmapiiri on tärkeä.
|
|
Häjy
linkki
28. toukokuuta 2004 kello 21.31
|
|
Häjy
28. toukokuuta 2004 kello 21.31
linkki
|
Jep, Humishan sen sanoi. Roolipelata voi niin monella tapaa, että kaikki niistä eivät ole yhteensopivia tai tarkoituksenmukaisia tietyssä kontekstissa. Hyvä Pelaaja(TM) kykenee tietysti sovittamaan omaa tyyliään peliin sopivaksi ja nauttimaan erilaisista pelityyleistä ja asemoinneista. Jos pelityylit ovat liian erilaisia ja ristiriitaisia, ei siitä seuraa kuin ongelmia. Yhteensovittamista voi tehdä puhumalla ja tietysti kaikkein voimakkaimmin pelaajavalinnoilla. Eikä parhaaseen lopputulokseen useinkaan päästä antamalla asioiden mennä omalla painollaan, vaan kyllä tuohon asiaan kannattaa nähdä vaivaa, on se sen verran ratkaisevaa kokonaisuuden kannalta.
-Simo
|
|
Assath
linkki
29. toukokuuta 2004 kello 7.55
|
|
Assath
29. toukokuuta 2004 kello 7.55
linkki
|
[quote:8b2dddcc40="Tanan"]Olen jo pidemmän aikaa miettinyt pelaajaryhmän (ei siis pelihahmojen) sisäisten valtasuhteiden vaikutusta peliin. [/quote:8b2dddcc40]
Täytyy tunnustaa, että mullakin on pyörinyt mielessä sama asia. Luulenpa, että jos porukka on pelannut pitkään yhdessä voi henkilöiden välisistä suhteista päätellä aika paljon seuraamalla hahmojen välisiä suhteita.
[quote:8b2dddcc40]Esim A: Pelaaja A inhoaa häviämistä. PJ ja muut pelaajat eivät uskalla asettua poikkiteloin A:ta vastaan.[/quote:8b2dddcc40]
Yleensä kannattaa mielestäni kohtuuden rajoissa miettiä mikä tuntuu kustakin pelaajasta kivalta. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että Pelaajan A hahmot yleensä menestyvät paremmin kuin muiden. Tarinaa ei pelaajan tarve saa kuitenkaan käydä häiritsemään.
[quote:8b2dddcc40]Esim B: Pelaaja B haluaa aina olla ryhmän macho/maagi/munchkin.[/quote:8b2dddcc40]
Olkoon vaan. Jos joku muukin ryhmästä haluaa tehdä "kovan sällin" on tällä vapaat kädet. Tietenkin näillä kahdella on silloin yhteentörmäyksen vaara, kun pelaajat haluavat selvittää kumpi on kovempi. Tätä voi kenties parhaimmillaan käyttää tarinallisena aineksena, mutta vaarallista se on.
[quote:8b2dddcc40]Esim C: Pelaaja C haluaa pelata määräilevää johtajaa/säätäjää. [/quote:8b2dddcc40]
Tämäkin vielä menee, mutta alkaa luultavasti käydä ennen pitkää puuduttavaksi muille pelaajille. Asiasta olisi varmaan hyvä puhua pelaajan kanssa.
[quote:8b2dddcc40]Olen huomannut vuosikausia pelattuani, että vain aniharvoin tätä asiaa kerrotaan asianomaiselle henkilölle. Muut yleensä hiljaisesti hyväksyvät ko. käytöksen, koska vaihtoehtona voi olla välien rikkoutuminen.[/quote:8b2dddcc40]
Jos asia ei ole ongelma niin siitä ei mielestäni tarvi puhua, ellei haluta. Jos taas käytös ottaa päähän niin siitä on mielestäni hyvä puhua ihan suoraan. Kaikki tyypit A-C tuntuvat kyllä henkilöiltä, jotka eivät välttämättä suhtaudu kritiikkiin kovinkaan hyvin.
[quote:8b2dddcc40]Millaisia kokemuksia teillä on ollut asiasta?[/quote:8b2dddcc40]
En nyt ota suoraan kantaa noihin tyyppeihin, mutta huomauttaisin sen sijaan, että ryhmän väliset suhteet ja persoonallisuudet vaikuttavat peliin muutenkin kuin noin räikeästi. Ainakin minusta tuntuu, että omilla hahmoillani on yleensä asemaansa parempi kyky saada muiden pelaajien hahmot kallistumaan suunnitelmiensa kannalle, jopa silloin kun nuo suunnitelmat ovat mielestäni (pelaajana) typeriä (vrt. se hyökkäys karavaaniamme vastaan, keskellä Dorastoria, brooksi naamioituneina). En tosiaankaan ole mikään johtaja tyyppi, mutta käsittääkseni aika hyvä suostuttelemaan. Lisäksi läheskään kaikki hahmoni eivät ole kovinkaan sujuvakielisiä, joten tämä on hieman typerää. Pitäisi varmaan käyttää huonompia argumentteja, mutta ei sitä yleensä malta.
[quote:8b2dddcc40]Missä on pelinjohtajan vastuu?[/quote:8b2dddcc40]
Mikäs se sellainen on :) . Pelinjohtajalla ei mielestäni ole vastuuta mitään muuta kuin omaa visiotaan kohtaan.
|
|
newsalor
linkki
17. kesäkuuta 2004 kello 2.43
|
|
newsalor
17. kesäkuuta 2004 kello 2.43
linkki
|
[quote:7fbefb3ec7="Tanan"]Esim A: Pelaaja A inhoaa häviämistä. PJ ja muut pelaajat eivät uskalla asettua poikkiteloin A:ta vastaan.
Esim B: Pelaaja B haluaa aina olla ryhmän macho/maagi/munchkin.
Esim C: Pelaaja C haluaa pelata määräilevää johtajaa/säätäjää.[/quote:7fbefb3ec7]
Hmm. Varhaisimmat pelaajatyyppi taksonomiat [ulr=http://www.darkshire.net/~jhkim/rpg/theory/models/blacow.html]ja niiden perilliset[/url] käsittelivät paljolti tätä aihetta. Haluaako tuo tyyppi B siis olla paras vai riittääkö hänelle, että hänellä on siistejä voimia?
Ovatko tuollaiset pelaajat huonompia? Pitäisikö niitä kenties kouluttaa? Jos herra A inhoaa häviämistä, niin olisiko mahdollista oppia ulos tuosta jos hänelle tulisi vastaan lähinnä sellaisia tilanteita, joissa ei olisi [u:7fbefb3ec7]mitään[/u:7fbefb3ec7] selkeitä voitto- / häviämisehtoja? Muille omat ohjelmansa? Hmm, en oikein usko. Kysymys on kuitenkin siitä, mistä kukainenkin pitää. Onko se herra X:n vika, jos hänestä Y on hauskaa, mutta muut eivät pidä siitä? Voi kuitenkin olla, että ongelmat johtuvat muista asioista. Peliporukan sisällä voi olla hyvin paljon erillaisia mielikuvia siitä, mitä pelin pitäisi koskea. . .
[quote:7fbefb3ec7="Tanan"]Olen huomannut vuosikausia pelattuani, että vain aniharvoin tätä asiaa kerrotaan asianomaiselle henkilölle.[/quote:7fbefb3ec7]
Ja valitettavasti tuollaista ongelmaa ei voida ratkaista, ellei asiasta keskustella. :(
Jos halutaan todella välttyä ongelmilta, mutta pelata ryhmällä, joka koostuu hyvin erillaiset mieltymykset omaavista pelaajista / pelinjohtajista, niin asiasta pitää keskustella ja rajata peli siten, että se miellyttää kaikkia osapuolia.
Jos herra A ei halua hävitä, niin ehkä hän tyytyy siihen, että haasteet ovat "reiluja". D&D:ssä ja joissakin muissa peleissä on olemassa kriteerit niille haasteille mitä vastaan [i:7fbefb3ec7]pitäisi[/i:7fbefb3ec7] tulla. Muissa peleissä tämän voi hoitaa sillä, että PJ tarkkailee asiaa. Ehkä pelaaja voidaan myös saada peliin mukaan, mikäli tappiot (ja voitot) eivät ole kovin jyrkkiä. Kuoleminen tai samaa vakavuusastetta olevat tappiot voidaan rajata pelistä pois, mikäli näin halutaan.
Herra B:n ongelma taas ei ole paha hänelle itselleen. Mikäli muut eivät kilvoittele hänen kanssaan, niin hän on helposti paras. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että kun yksi kilpaan käy, niin muut voivat tuntea kiusauksen lähteä jahtiin. Vähän niinkuin koirien ja saaliin suhteen. :)
Herra C voi olla porukan hankalin tapaus. Toki mikäli muut eivät pane pahakseen sitä, että hän johtaa, niin mitään ongelmaa ei synny. Uskoisin kuitenkin, että puhuminen auttaa. Mikäli muut osapuolet eivät hermostu, niin luulisin, että lyhyt off-game hetki, jossa herra D selittää hahmonsa motiivit toisella pelaajalle ja muistuttaa, että vain hänen hahmonsa on asiasta eri mieltä, niin voisi olettaa toisen rauhoittuvan. Toisaalta mikäli joku on hermostunut, niin jo vääränlainen äänensävy ja asennoituminen voi suututtaa lisää. . . Asia voi muuttua tosi vakavaksi, mikäli herra D ei erityisemmin välitä auktoriteeteistä. Sillä silloin molemmat voivat hermostua. En näe asiaan mitään muuta ratkaisua, että PJ, huomattuaan pelaajiensa suutahtamisen, huutaa pelin poikki (Heh, kunnon "referee". :) ja kehoittaa kaikkia rauhoittumaan. Mikäs siinä? Voihan sitä vaikka syödä välillä jätskiä ja palata asiaan sitten kun tunteet ovat viilentyneet.
. . .
Aah. . . Siinäpä oli päivällisen/illallisen/yöllisen matiikanopiskeluputken aikana kerääntyneiden aatosten purkamisen viimeinen satsi. ;)
|
|
Tanan
linkki
17. kesäkuuta 2004 kello 9.17
|
|
Tanan
17. kesäkuuta 2004 kello 9.17
linkki
|
[quote:34a85dc0a7]Ovatko tuollaiset pelaajat huonompia? Pitäisikö niitä kenties kouluttaa? Jos herra A inhoaa häviämistä, niin olisiko mahdollista oppia ulos tuosta jos hänelle tulisi vastaan lähinnä sellaisia tilanteita, joissa ei olisi mitään selkeitä voitto- / häviämisehtoja? Muille omat ohjelmansa? Hmm, en oikein usko. Kysymys on kuitenkin siitä, mistä kukainenkin pitää. Onko se herra X:n vika, jos hänestä Y on hauskaa, mutta muut eivät pidä siitä? Voi kuitenkin olla, että ongelmat johtuvat muista asioista. Peliporukan sisällä voi olla hyvin paljon erillaisia mielikuvia siitä, mitä pelin pitäisi koskea. . . [/quote:34a85dc0a7]
En halua loukata, mutta minulla meni yllä olevan tekstin pointti ohi. Voitko selventää?
[quote:34a85dc0a7]En näe asiaan mitään muuta ratkaisua, että PJ, huomattuaan pelaajiensa suutahtamisen, huutaa pelin poikki (Heh, kunnon "referee". :) ja kehoittaa kaikkia rauhoittumaan. [/quote:34a85dc0a7]
Ajattelin asiaa ja minusta koko ongelma ei oikeastaan liity roolipeleihin mitenkään. Loppupeleissä kyseessä normaali vitutus minkä toinen henkilö aiheuttaa toimillaan ja miten kukin sitä sietää. Jos omasta mielestään haluaa käyttää pelin ulkopuolista valtaansa (esim Assathin esimerkki) pelissä, niin käyttäkööt.
Monella roolipelaajalla on sellainen harhakäsitys, että PJ suuressa viisaudessaan ja vallassaan pystyisi asian ratkaisemaan, vaikka se on oikeasti ainoastaan sellaisten henkilöiden ongelma, joita se risoo. PJ:llä ei mielestäni ole mitään ylimääräistä velvollisuutta selvitellä ja sovitella (aikuisten?) ihmisten ongelmia. Hoitakoot itse.
Jos PJ on hyvä sopimaan riitoja, niin ehkä silloin hänen kannattaa asiaan paneutua.
PS. Koska roolipelaajat eivät yleensä ole sosiaalisesti lahjakkaita, niin...
|
|
newsalor
linkki
17. kesäkuuta 2004 kello 13.01
|
|
newsalor
17. kesäkuuta 2004 kello 13.01
linkki
|
[quote:e0c29a577d="Tanan"]En halua loukata, mutta minulla meni yllä olevan tekstin pointti ohi. Voitko selventää? [/quote:e0c29a577d]
Pointti oli se, että ihmisiä ei oikeastaan voi muuttaa.
BTW, enkä loukkaantunut taatusti yhtään. :lol:
[quote:e0c29a577d="Tanan"]Monella roolipelaajalla on sellainen harhakäsitys, että PJ suuressa viisaudessaan ja vallassaan pystyisi asian ratkaisemaan, vaikka se on oikeasti ainoastaan sellaisten henkilöiden ongelma, joita se risoo. PJ:llä ei mielestäni ole mitään ylimääräistä velvollisuutta selvitellä ja sovitella (aikuisten?) ihmisten ongelmia. Hoitakoot itse. [/quote:e0c29a577d]
Eipä toki. Siksipä oikeastaan pitäisi sanoa, että joku, kuka tahansa muu, voi huutaa sen pelin poikki. Kyllä minusta ystävät voivat sovitella ystäviensä riitoja, vaikka se joskus iskeekin omaan nilkkaan.
|
|
Tanan
linkki
18. kesäkuuta 2004 kello 9.24
|
|
Tanan
18. kesäkuuta 2004 kello 9.24
linkki
|
Haluaisin kuulla foorumin muilta lukijoilta lisää tapauksista, missä pelaajien väliset kemiat aiheuttavat ja/tai ratkaisevat pelin sisäisiä ongelmia.
Oma kokemus:
Pelasin taannoin Vampire the Masquerade -peliä, jossa minulle kävi hyvin nopeasti selväksi että PJ ja eräs pelaaja eivät pitäneet pelityylistäni. Homma huipentui siihen, että ko. pelaajan hahmo yritti hiipiä väkijoukossa hahmoni taakse. Pelaaja tietysti kämmäsi heiton ja hypin jo innosta, että pääsisin toimimaan. PJ ilmoitti tylysti, että epäonnistuminen ei haitannut. Hahmoni ei saanut edes yrittää havainnointiheittoa, kun Desert Eagle laitettiin kömpelösti hänen ohimolleen... Olin suhteellisen katkera tapauksen jälkeen ja enkä voi koskaan ajatella ko. PJ:stä mitään hyvää. :(
|
|
newsalor
linkki
18. kesäkuuta 2004 kello 14.00
|
|
newsalor
18. kesäkuuta 2004 kello 14.00
linkki
|
Tanan, kuulostaa siltä, että PJ:kään ei tykännyt sinusta. . .
Oma kokemus:
Kun olin jokusen vuotta nuorempi ja asuin Kempeleessä, porukassamme oli eräs henkilö, joka piti muiden pelaajien / hahmojen dominoinnista. Hän oli valmis valehtelemaan, huijaamaan ja jopa tappamaan muita hahmoja saavuttaakseen ylivoimaisen edun näihin nähden. Parikin kampanjaa meni tämän takia karille.
|
|
Tanan
linkki
18. kesäkuuta 2004 kello 17.37
|
|
Tanan
18. kesäkuuta 2004 kello 17.37
linkki
|
Oma kokemus:
Kuljimme porukan kanssa Roolimestarissa tietä pitkin kun 10 Urukkia (taas) väijytää meidät. Minä (pelaaja) olin juuri tehnyt homovitsin haltioista ja hahmoani rankaistiin oikeudenmukaisesti, kun KAIKKI örkit ampuivat häntä. Minulla oli tuolloin tapana machoilla ja heitin:
"Ei tunnu missään."
PJ:n naama meni punaiseksi :evil: : "Ei vai?" Ja 10 uutta nuolta lentää pusikoista.
PJ:"Tuntuuko vieläkään, näitä nimitttäin riittää tarpeen mukaan."
|
|
Assath
linkki
18. kesäkuuta 2004 kello 21.12
|
|
Assath
18. kesäkuuta 2004 kello 21.12
linkki
|
Kuullostaa Tanan kovasti siltä, että pelinjohtaja tunsi arvovaltansa joutuneen kyseenalaiseksi. Joku psykologi voisi varmaan puhua pitkäänkin erilaisista rooleista peliporukassa (PJ:n perinteinen rooli on pomo), joita sinä järkytät. Heitän nyt kehiin omaa prykoanalalyysiäni, ilman mitään pohjaa tai todellista ymmärtämystä aiheesta. Siis kysymys, miksi Tanan ärsyttää useita pelaajia ja vielä useampia pelinjohtajia? Kun asiaa arvioin niin luulisin, että syy miksi aina silloin tällöin ajaudut konflikteihin pelinjohtajien ja pelaajien kanssa on se, että lähes poikkeuksetta haastat ryhmän vallitsevan valtarakenteen ja roolit.
Siis yleensähän tilanne menee näin, tuntematon ryhmä kasaantuu ja jokainen hakee paikkaansa. Hiljalleen ryhmässä löytyy eräänlainen harmonia. Porukalle löytyy johtaja, ideoija jne... Nyt roolipeleissä tämä jako on sinänsä vaikeampi, että hahmojen suhteisiin vaikuttavat, sekä heidän pelaajiensa luonteet, että hahmojen luonteet.
Ja nimenomaan roolipeleissä sinulla on tapana järkyttää vallitsevia rakenteita rankasti haastamalla ryhmän johtaja, soturi... kuka vaan. Hahmosi astuu usein tosi rankasti muiden hahmojen varpaille ja lähtee yleensä surutta kyseenalaistaman näiden aseman ryhmässä ja kyvyn toimia tehtävässään.
Kun roolit on valittu ja joku asettaa ne kyseenalaisiksi seuraa kamppailu. Esimerkki: Ilmoitat hahmosi kautta, että ryhmän johtaja on epäpätevä tollo ja luultavasti demonien kätyri. Jos pelaaja on tehnyt hahmon jota hän ihalee hän tuntee helposti olonsa uhatuksi. Asetat kyseenalaiseksi hänen kykynsä pelaajana (väärä tulkinta). Asetat kyseenalaiseksi hänen ideaali ihmisensä (jos hän on tehnyt hahmostaan sellaisen), lisäksi vielä käytökselläsi ilmoitat haluavasi johtajaksi hänen paikalleen.
Noinhan tuota ei pitäisi nähdä, eivätkä sinut hyvin tuntevat ihmiset asiaa siinä valossa näekkään, mutta väitän tuossa olevan pääasiallisen syyn ongelmiisi. Asiaa pahentaa vielä se, että kun typerä (yleensä tarkoituksellisesti) vallankaappaus yrityksesi epäonnistuu, sinun oletetaan perinteisten käyttäytymismallien mukaan asettuvan takaisin omalle paikallesi nöyrempänä ihmisenä. Sinulla ei kuitenkaan ole yleensä mitään ongelmaa haastaa johtajaa uudelleen heti seuraavassa kohtauksessa, ihan yhtä typerin perusteluin. Tämä ajaa johtajan roolin asettuneen pelaajan helposti sekaisin... mitä pitäis tehdä kun tuolle yhdelle on monta kertaa näytetty, että se on väärässä, mutta se ei vaan opi.
Tilanne on sama kun asetat pelinjohtajan arvovallan kyseenalaiseksi (minkä muuten teet aika usein). Sinulla ei ole mitään ongelmaa osoitella juonen/sääntöjen heikkouksia ja kliseitä. Jos pelinjohtajalla ei sitten ole riittävästi itsevarmuutta niin hänelle syntyy lähes luonnostaan tarve palauttaa sinut oikealle "paikallesi". Tämä on erittäin ikävää kun kerran olet omaperäinen ja loistava roolipelaaja ja rikastutat kamppanjaa kuin kamppanjaa suuresti ikiomalla pelityylilläsi.
Tulipa paljon analyysiä yhdestä miehestä...huh huh
|
|
Tanan
linkki
20. kesäkuuta 2004 kello 7.16
|
|
Tanan
20. kesäkuuta 2004 kello 7.16
linkki
|
[quote:9bfe1663da]Noinhan tuota ei pitäisi nähdä, eivätkä sinut hyvin tuntevat ihmiset asiaa siinä valossa näekkään, mutta väitän tuossa olevan pääasiallisen syyn ongelmiisi. Asiaa pahentaa vielä se, että kun typerä (yleensä tarkoituksellisesti) vallankaappaus yrityksesi epäonnistuu, sinun oletetaan perinteisten käyttäytymismallien mukaan asettuvan takaisin omalle paikallesi nöyrempänä ihmisenä. Sinulla ei kuitenkaan ole yleensä mitään ongelmaa haastaa johtajaa uudelleen heti seuraavassa kohtauksessa, ihan yhtä typerin perusteluin. Tämä ajaa johtajan roolin asettuneen pelaajan helposti sekaisin... mitä pitäis tehdä kun tuolle yhdelle on monta kertaa näytetty, että se on väärässä, mutta se ei vaan opi. [/quote:9bfe1663da]
Minun täytyy myöntää, että vaadin esimiehiltäni paljon, ehkä jopa liian paljon. Homma oli hyvin mielenkiintoista armeijassa...
Hmm. EHkä ongelma juontaa juurensa siitä että olen tottunut ajattelemaan omilla aivoillani, tai sitten minulla on auktoriteettiongelma. Ehkä minun pitäisi pelata vaihteeksi jotain lammasta, joka ihailee johtajaansa yli kaiken.
[quote:9bfe1663da]Tilanne on sama kun asetat pelinjohtajan arvovallan kyseenalaiseksi (minkä muuten teet aika usein). Sinulla ei ole mitään ongelmaa osoitella juonen/sääntöjen heikkouksia ja kliseitä. Jos pelinjohtajalla ei sitten ole riittävästi itsevarmuutta niin hänelle syntyy lähes luonnostaan tarve palauttaa sinut oikealle "paikallesi".[/quote:9bfe1663da]
Tämä on huono asia, minun ei pitäisi tehdä sitä. PJ on nähnyt suuren vaivan seikkailun tekemisessä, ja mikä minä olen arvosteleamaan hänen työtänsä. Hävettää.
[quote:9bfe1663da]Tämä on erittäin ikävää kun kerran olet omaperäinen ja loistava roolipelaaja ja rikastutat kamppanjaa kuin kamppanjaa suuresti ikiomalla pelityylilläsi. [/quote:9bfe1663da]
:( Kiitos. Tuota ei todellakaan kuule liian usein.
|