|
DM
linkki
17. toukokuuta 2004 kello 15.11
|
|
DM
17. toukokuuta 2004 kello 15.11
linkki
|
Todellakin kaikki sotaveteraanit ansaitsevat meidän kaikkien kunnioituksen. Ilman heitä meillä ei olisi vapaata Suomea.
Teki todella pahaa lukea sitä hiljattain ollutta uutisjuttua sen sotaveteraanin murhasta.
Otetaan hieman historiallista pohjaa Suomen itsenäisyydelle, niillekkin jotka ovat Suomen historiaa lukeneet kertaus on vain hyvästä :)
Ensinnäkin Suomen itsenäistymisajatusta kantoi pitkälti eteeenpäin Venäjän sekava tilanne, Venäjän sortotoimenpiteet ja venäläistämisyritykset. Suomi turvattomana Pietarin etumaastossa. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Venäjän huomio siirtyi pois Suomessa ja ajatukset itsenäistymisestä saivat pontta. Tästä sai alkunsa jääkäriliike, yhteensä n. 2000 miestä lähti salateitse Saksaan saamaan hyvän ja kurinalaisen Preussilaisen sotilaskoulutuksen. Osa jäi matkalla kiinni ja heidät vietiin Pietariin, heitä kutsuttiin ns. kalteri-jääkäreiksi.
Itsenäistymisajatus tuli esille voimakkaimmin ylioppilaspiireissä. Aluksi jääkäreiksi lähteneet olivat pääasiassa ylioppilaita, myöhemmin värväyksiä laajennettiin muihinkin yhteiskuntaluokkiin.
Suomi itse ei tukenut itsenäistymisliikettä, Venäjän pelon ja resurssipulan vuoksi. Sen sijaan Saksa, Venäjän vihollinen tuki Suomea mm. aseilla. Aseita tuotiin hyvissä ajoin mm. saksalaisella sukellusveneellä Vaasan tienoille. Jääkärit liitettiin aluksi Saksan armeijaan ja siirrettiin itärintamalle saamaan rintamakokemusta. (Preusin jääkäripataljoona 27) Myöhemmin heidät siirrettiin reserviin, kotiinpaluuta haikailevien jääkäreiden koulutus vain jatkui jatkumistaan...
Venäjän toinen vallankumous 1917. Leninin hallitusta ei pidetty duumassa laillisena. Suomen itenäistymishanke saa lisää pontta alleen ->IRTAUDUTTAVA VENÄJÄSTÄ! Jääkäreiden rohkeus oli suurena esikuvana Suomessa toimineelle liikkeelle.
Jääkärit palaavat Suomeen 1918 kolmen vuoden reissun jälkeen. Alun perin jääkärit halusivat toimia itsenäisyyssodassa omana osastonaan, mutta entinen Venäjän armeijan kenraali C.G.E Mannerheim ei tähän suostunut, vaan ripotteli jääkärit ympäri Suomea toimimaan upseereina. (Jääkärit olivat tärkeässä asemassa Suomen myöhemmässä historiassa, he toimivat johtajina kansalaissodassa ja vielä myöhemmin 1939-1945 sotien aikana.)
Suomi tarvitsi varsinkin Venäjän tunnustuksen itsenäisyydelleen, Suomea tukenut Saksa perui kantansa ja ilmoitti tunnustavansa Suomen vasta Venäjän jälkeen. Suomi epäröi pyytää tunnustusta heti Venäjältä, mutta sai sen kuitenkin Venäjän bolsevikki-hallitukselta heti pyydettäessä. Saksa tunnusti Suomen heti pian Venäjän jälkeen, samoin mm. Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia. Yhdysvallat tunnusti Suomen itsenäisyyden jostian syystä vasta vuosia myöhemmin..
Toisaalta, asiat voisivat olla tälläkin hetkellä toisin, jos Saksa ei olisi hävinnyt ensimmäistä maailmansotaa, nimittäin Suomen Saksan kanssa tekemät sopimukset olisivat sitoneet Suomen varsin tiukasti Saksan valtakuntaan ja tehneet Suomesta käytännössä Saksan vasalli-valtion.
On otettava huomioon myös kansalaissodan lopputulos, jos bolsevikkien tukemat punaiset voittaneet sodan (punaisten aloittaman kapinan oli määrä muuttua vallankumoukseksi), olisi Suomi joutunut takaisin tiukasti sidoksiin Venäjään. (Bolsevikkien tunnustaessa Suomen itsenäisyys he eivät oikeasti halunneet luopua Suomesta, vaan kuvittelivat vallankumouksen Suomessa tuovan Suomen takaisin Venäjän helmaan.)
Siinä nyt pieni suurpiirteinen katselmus, ajan puutteen vuoksi en viitsinyt kirjoittaa tuon tarkemmin, aukkoja siis löytyy. Myös itsenäistymiseen liittyviä seikkoja jätin mainitsematta mm. helmi- ja maaliskuun manifestit, valtalaki, lukuisat eduskunnan hajoitukset ja porvariston & vasemmiston Suomessa käydyt kädenväännöt. Noh, toivottavasti tuosta nyt joku saa jotain irti.
|
|
Nysalor
linkki
17. toukokuuta 2004 kello 18.59
|
|
Nysalor
17. toukokuuta 2004 kello 18.59
linkki
|
DM:
[i:6c4119ff29]Otetaan hieman historiallista pohjaa Suomen itsenäisyydelle, niillekkin jotka ovat Suomen historiaa lukeneet kertaus on vain hyvästä :)[/i:6c4119ff29]
En nyt kyllä oikein tiedä, miten tämä tekstisi enää liittyy aiheeseen Adolf Ehrnrooth, joten siirsin sen omaksi aiheekseen. Ihan kiinnostava keskustelunaihe silti.
[i:6c4119ff29]Suomi itse ei tukenut itsenäistymisliikettä, Venäjän pelon ja resurssipulan vuoksi. Sen sijaan Saksa, Venäjän vihollinen tuki Suomea mm. aseilla. Aseita tuotiin hyvissä ajoin mm. saksalaisella sukellusveneellä Vaasan tienoille.[/i:6c4119ff29]
Tässä varmaan tarkoitat "Suomen" tukemisella valkoisten tukemista?
[i:6c4119ff29]Venäjän toinen vallankumous 1917. Leninin hallitusta ei pidetty duumassa laillisena. Suomen itenäistymishanke saa lisää pontta alleen ->IRTAUDUTTAVA VENÄJÄSTÄ! Jääkäreiden rohkeus oli suurena esikuvana Suomessa toimineelle liikkeelle.[/i:6c4119ff29]
Täsmennetään tähän sen verran, että jo heinäkuussa 1917 vasemmistoenemmistöinen eduskunta hyväksyi valtalain, jossa eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi ja joka olisi käytännössä taannut Suomelle itsenäisyyden ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita lukuun ottamatta, jotka olisi jätetty Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Porvarilliset ryhmät vaativat kuitenkin, että väliaikainen hallitus vahvistaisi valtalain, mutta sepäs sitten ei vahvistanutkaan vaan hajotti eduskunnan. Tämä lienee ollut yksi syy kansalaissodan puhkeamiseen.
[i:6c4119ff29]Jääkärit palaavat Suomeen 1918 kolmen vuoden reissun jälkeen.[/i:6c4119ff29]
Itse asiassa kaikki jääkärit eivät palanneet. Ainakin 400 työläistaustaista tai muuten aatteellisesti punaisia lähellä ollutta jääkäriä jäi Saksaan, koska he eivät halunneet taistella punaisia vastaan.
[i:6c4119ff29]Suomi tarvitsi varsinkin Venäjän tunnustuksen itsenäisyydelleen, Suomea tukenut Saksa perui kantansa ja ilmoitti tunnustavansa Suomen vasta Venäjän jälkeen. Suomi epäröi pyytää tunnustusta heti Venäjältä, mutta sai sen kuitenkin Venäjän bolsevikki-hallitukselta heti pyydettäessä.[/i:6c4119ff29]
Tähän olisi ehkä hyvä huomauttaa, että aluksi eduskunnan porvarilliset ryhmät halusivat julistaa Suomen itsenäiseksi yksipuolisesti mutta joutuivat sitten myöhemmin hakemaan tunnustusta bolsevikkihallitukselta. Hylätyksi tullut sosiaalidemokraattien itsenäisyysjulistusehdotus pyrki juuri itsenäisyyteen bolsevikkien tunnustuksen kautta.
[i:6c4119ff29]Toisaalta, asiat voisivat olla tälläkin hetkellä toisin, jos Saksa ei olisi hävinnyt ensimmäistä maailmansotaa, nimittäin Suomen Saksan kanssa tekemät sopimukset olisivat sitoneet Suomen varsin tiukasti Saksan valtakuntaan ja tehneet Suomesta käytännössä Saksan vasalli-valtion.[/i:6c4119ff29]
Sopimus Saksan kanssa olisi merkinnyt ainakin ulkomaankaupan etuoikeuksien antamista Saksalle ja oikeutta perustaa sotilastukikohtia Suomeen. Kansalaissodassa taisteli virallisestikin saksalaisia valkoisten puolella ja valittiinpa Suomelle saksalainen kuningaskin, joka tosin ei edes ehtinyt käydä Suomessa ennen kuin luopui jo kruunustaan.
[i:6c4119ff29]On otettava huomioon myös kansalaissodan lopputulos, jos bolsevikkien tukemat punaiset voittaneet sodan (punaisten aloittaman kapinan oli määrä muuttua vallankumoukseksi), olisi Suomi joutunut takaisin tiukasti sidoksiin Venäjään.[/i:6c4119ff29]
Tuo on täysin mahdollista, muttei kannata unohtaa sitä seikkaa, että ilmeisesti suurin osa punaisista taisteli kansanvaltaisen demokratian puolesta, ei neuvostojärjestelmän tai bolsevikkien puolesta. Kansalaissodan jälkeen vain valkoinen propaganda ei sallinut tällaisia näkemyksiä. Muutenkin historiankirjoitusta hallitsi voittajien tulkinta, joka alkoi murtua kunnolla vasta Täällä Pohjantähden alla -romaanin kakkososan ilmestymisen aikaan.
Hyvä voi olla muistaa myös kansalaissodan seuraukset laittomine teloituksineen ja muine mielivaltaisuuksineen, joissa oli myös jääkäreitä mukana, toki molempien puolien sodanaikaista terroria unohtamatta. Suomen kansalaissotaa on kai verrattu Espanjan sisällissotaan, paitsi että kansalaissota taisi olla suhteellisesti ottaen vielä verisempi. Sinänsä ironista on, että kansalaissodan jälkeinen kehitys paransi työväestön ja torpparien asemaa, kun taas sotimalla sitä ei saavutettu.
No, onneksi varmaan nyt kansalaissodasta alkaa olla sen verran pitkä aika, että sitä voidaan alkaa katsoa historiallisena tapahtumana ilman suuria intohimoja tai ihannointeja.
|
|
black knight
linkki
18. toukokuuta 2004 kello 8.02
|
|
black knight
18. toukokuuta 2004 kello 8.02
linkki
|
eniten minua suomen historiassa kiinnostaa aika, jolloin esim. Viikingit olivat. Kun suomessa oli näitä karhunpalvojia. Heistä haluaisin lisää informaatiota. Mutta historiassa ylensäkin kaikista kiinnostavin aihe on rooman historia ja keisarit
|
|
Northstar
linkki
18. toukokuuta 2004 kello 10.25
|
|
Northstar
18. toukokuuta 2004 kello 10.25
linkki
|
Joops, jos jollakulla on [i:d3787394ff]oikeaa[/i:d3787394ff] tietoa tuosta viikinkiajasta haluaisin myöskin lukea siitä, jos vain kyseinen henkilö jaksaa sitä tänne kirjoitella. Tähän asti mitä olen lueskellut on jäänyt semmoinen käsitys, että ns. viikinkejä ei suomessa pahemmin (paitsi ehkä pohjanmaalta joitakin ns. ruotsinkielisiä) ollut vaan lähinnä viikingit kävivät täälläkin (lue: suomessa) ryöstöretkillä. Jossakin sitten luki, että ainakin yhdellä kerralla "väsäsivät" suomalaiset (kait hämäläiset..(?)) viikigeille sitten jonkinmoisen motin...(?), jossa suurin osa siihen ryöstöretkeen osallistuneista kaatui ja tästä eteenpäin olisi ryöstöretket suomeen olleet harvinaisia...(?)
Mutta juu, haluaisin myöskin lukea tuosta ajasta enemmänkin [i:d3787394ff]tietoa[/i:d3787394ff]. Varmaankin pitäisi tämäkin aihe eriyttää tästä threadista, kun ei "pahemmin" sivua alkuperäistä aihetta. :)
|
|
Aztek the Merciful
linkki
18. toukokuuta 2004 kello 11.08
|
|
Aztek the Merciful
18. toukokuuta 2004 kello 11.08
linkki
|
Vai karhunpalvojia... Suomi on ollut 1400-1500 vuotta sitten kaikkea muuta, kuin hallitsematonta korpimaata.
Lukekaa antaumuksella. Kokosin matskua .doc-filuksi(ei jaksanut väsätä html:ksi): http://www.cc.jyu.fi/~oskatato/suomalaiset.doc
|
|
viljo
linkki
18. toukokuuta 2004 kello 14.25
|
|
viljo
18. toukokuuta 2004 kello 14.25
linkki
|
Varsin mielenkiintoinen juttu Aztek the Merciful. Olen itse pohtinut monasti samansuuntaisia ajatuksia. Suomen sijainti on sellainen, että mm.merenkulkuun on ollut valtavat mahdollisuudet. Myös kansoittaminen on erittäin helppoa: hyviä väyliä kulkee baltiaan, venäjälle ja skandinaviaan. Ilman krittistä pohdintaa juttua ei luonnollisti pidä lukea...
Koska valloittajia on myöhemmällä ajalla ollut useita(Venäjä ja Ruotsi), ei kaikkiin historiallisiin kirjoituksiin voi mielestäni suhtautua kamalan sinisilmäisesti. Valloittajana ainakin itse muokkaisin tiettyjä asioita vahvistaakseni omaa valtaani, kuten väittämällä tuoneeni kristinuskon maahan, tai Suomen olleen ennen saapumistani barbaarinen kyrvikkö, jonka armeliaasti sivistin. Näin asiat toimii, nosta itsesi jalustalle ja hallitse kansaa. Kieroin kettu on pakan päällä...
|
|
DM
linkki
18. toukokuuta 2004 kello 16.42
|
|
DM
18. toukokuuta 2004 kello 16.42
linkki
|
Nysalor:
Kiitän, alunperin piti postata vain Adolfiin ja Mannerheimiin liittyen, mutta pääsin pieneen vauhtiin enkä sitten jaksanut palata aluperäiseen ideaani..
Kiitos tarkennuksista & lisäyksistä, tosiaan kärsin lievää ajanpuutetta, joten minun osaltani tämä aihe nyt vähän jää. Huomenna lähtö pariksi päiväksi vaeltamaan, ruotsin sanakoe ja koeviikkokin pukkaa päälle..
Suomen historia ei sinällään ole omasta mielestäni niitä mielenkiintoisimpia aiheita, varsinkaan varhaishistoria, ruotsin & venäjän vallan ajat eivät saa mielenkiintoani suuremmin heräämään, mutta annas kun päästään maailmansotien aikaan niin johan pomppaa.
viljo:
[quote:7e064c558e]Koska valloittajia on myöhemmällä ajalla ollut useita(Venäjä ja Ruotsi), ei kaikkiin historiallisiin kirjoituksiin voi mielestäni suhtautua kamalan sinisilmäisesti.[/quote:7e064c558e]
Olet varsin oikeassa tuon sinisilmäisyyden suhteen. Sotahistoriassa voittaja -osapuoli luonnollisesti kirjoittaa sen historian..
Aztek the Merciful:
Tuo kokoamasi aineisto vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta ja yksityiskohtaiselta, luen sen ja kommentoin joskus jälkeenpäin kun ehdin.
Täydennän alkuperäisen postaukseni vaikka v.loppuna, aina sortokausista ja vuoden 1906 Valtiopäivä- / Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen, käy hyvin kertauksesta lukion historia 4. kurssin kurssikokeeseen :)
|
|
Northstar
linkki
19. toukokuuta 2004 kello 4.47
|
|
Northstar
19. toukokuuta 2004 kello 4.47
linkki
|
Hyvää materiaalia [i:5ac1172374]Aztek[/i:5ac1172374]. :)
|
|
Aztek the Merciful
linkki
19. toukokuuta 2004 kello 10.16
|
|
Aztek the Merciful
19. toukokuuta 2004 kello 10.16
linkki
|
Mielenkiintoista spekulointia tosiaan. Oma omuuteni on siinä tietenkin ollut lähinnä vain copy/paste.
Kainuun ja Suomen kuningas Torro on tuossa mielenkiintoinen tyyppi, erityisesti minun korviini, koska sukumme on majaillut Keski-Suomessa ainakin 400 vuotta, miksei sitten tuhat vuotta vielä lisää siihen päälle. Voisi alkaa vaatimaan maita ja mantuja takaisin(Iso-Britannia, Tanska, Norja, ym.). :wink:
Mutta oikeasti yksityiskohdista ei tietenkään voi sanoa mitään. Vaikea sanoa mitä saagat todellisuudessa olivat. Se tiedettiin, että historiaa kirjoitettiin tarinoilla. Yksittäiset jutut(myös hyvin monet saagojen ulkopuoliset yksityiskohdat) ympäri maailmaa muodostavat kuitenkin selkeästi kuvan, että jotain ratkaisevaa todellakin puuttuu Suomen muinaishistoriasta. Jos jo 1600-luvulla Suomi merkittiin joissain kartoissa muinaiseksi kuningaskunnaksi, niin nykyään on vaikea hahmottaa kuinka muinaista se aika onkaan ollut.
|
|
Kasila
linkki
21. toukokuuta 2004 kello 18.08
|
|
Kasila
21. toukokuuta 2004 kello 18.08
linkki
|
Oskuuuu!!!!!!! Perkeleen torron neekeri suku. Mahtimiehet ovat harvassa. Torroja on miljoona niin pakko niistä on jonkun onnistua. Kasilan suku on pieni ja todellisuudessa: suhteessa suku/mahtimiehet omistan teidät kaikki !
Pitää tehä oma sukututkimus ... varmaan paljastuu jotain rojaaleja ja ja ja.... ainakin 4 kuningasta. Vittumaisinta tässä on osku nyt se, että sulla on faktoja noi asiat niin ei voi kiistää... damit..!
Hehee,,, no ei siinä menee pää sekasin duunissa.
|
|
Anonymous
linkki
22. toukokuuta 2004 kello 13.16
|
|
Anonymous
22. toukokuuta 2004 kello 13.16
linkki
|
Torrosta tulikin mieleen Turisas sodanjumala, olen yrittänyt etsiä siitä tietoa mutta yllättäen ei ole pahemmin löytynyt. Itse olen löytänyt siitä lähinnä tietoa vain sen nimi variaatioista, mutta onkos kukaan löytänyt siitä mitään muuta tietoa?
|
|
DM
linkki
24. toukokuuta 2004 kello 14.12
|
|
DM
24. toukokuuta 2004 kello 14.12
linkki
|
Pistän nyt aluksi tarkemmin tuosta jääkäriliikkeestä.
[b:7325fafedd]Jääkäriliike[/b:7325fafedd]
Sortovuosien aikana varttunut nuoriso halusi irrottaa Suomen Venäjästä itsenäiseksi valtioksi. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua nuoret ylioppilaat aloittivat aseellisen kapinan valmistelut. Lopullisen sysäyksen kapinalle antoi suuren venäläistämisohjelman julkitulo sekä eduskunnan puhemiehen Pehr Evind Svinhufvudin karkoitus Siperiaan 1914.
Joukko (helsinkiläisiä) ylioppilaita otti yhteyden Ruotsiin saadakseen sotilaallista koulutusta, Ruotsin kieltäytyessä he kääntyivät Saksan puoleen, joka suostuikin antamaan koulutusta. Aluksi Saksa ilmoitti kouluttavansa 200 sabotööriä, mutta myöhemmin määrä nostettiin kahteentuhanteen, samalla koulutus muuttui normaaliksi sotilaskoulutukseksi.
Jääkärien värväys oli todella uhkarohkeaa toimintaa, sillä lähtijät valmistautuivat avoimeen kapinaan Venäjän hallitusta vasten sekä aseelliseen yhteistyöhön sen vihollisen kanssa. Nuorilla miehillä ei ollut minkäänlaista varmuutta kapinan onnistumisesta, mutta silti matkaan lähdettiin innosta suorastaan puhkuen. Aluksi Saksaan oli lähdössä vain ylioppilaita, mutta värväyksiä laajennettiin myös muihin yhteiskuntaluokkiin. Useimmat olivat kotoisin Pohjanmaalta, Uudeltamaalta ja Karjalasta. (työläisiä, talollisten poikia...) Kaikki olivat valmiina ottamaan vastaan ankaran ja kurinalaisen preusilaisen sotilaskoulutuksen vapauttaakseen kotimaansa Venäjästä.
Venäläiset pääsivät varsin nopeasti perille värväyksistä ja värvättyjen aikomuksista. Venäläiset onnistuivatkin vangitsemaan n. 200 miestä, joista osa suljettiin vankiloihin odottamaan tuomiota. Tuomioita ei kuitenkaan ehditty langettaa ennen maaliskuun 1917 vallankumousta, jolloin kaikki kalterijääkärit vapautettiin. Useimmat värvätyistä onnistuivat kulkemaan salaisia etappiteitä pitkin Ruotsin kautta Saksaan, Hampurin lähellä sijaitsevaan Lockstedin koulutuskeskukseen.
Preusilainen kuri oli monelle suomalaiselle liian kova, eivätkä kaikki sitä kestäneet. Jo värväysvaiheessa mukana oli sotilaselämään sopeutumattomia miehiä, joiden pesti jäi lyhyeksi. Jääkäripataljoonan miesvahvuutta verotti myös kehnot majoitusolot, huono ruoka ja suunnaton epätiedottomuus tulevaisuuden suhteen. Nämä seikat aiheuttivat järjestyshäiriöitä jääkäreiden keskuudessa, minkä seurauksena satoja jääkäreitä joutui. ns. rangaistuskomppaniaan Altona-Bahrenfeldin työosastolle ja sieltä siviilitöihin tai Saksan länsirintamalle.
Jääkäreiden keskuudessa oli myös jonkin verran sisäisiä ristiriitoja ja pataljoona olikin ideologisesti hyvin hajanainen toisin kuin yleensä luultiin. Varsinkin ruotsin- ja suomenkieliset olivat ristiriidoissa keskenään. Pataljoonan siirto rintamalle synnytti vakavia poliittisia erimielisyyksiä, koska suuri osa jääkäreistä vastusti taistelemista Saksan tarkoitusperien ja sotapäämäärien hyväksi.
Koulutuksen päätteeksi joukko-osasto sai nimen Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 ja samalla se siirrettiin Baltiaan Saksan itärintamalle saamaan arvokasta rintamakokemusta. Ennen lähtöään jääkärit joutuivat sitoutumaan siihen, etteivät he tai heidän omaisensa vaadi korvauksia Saksalta, mikäli he kaatuvat taistelussa. Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen jääkärit siirrettiin Libauhun odottamaan siirtoa kotimaahansa, Suomeen. Siirtoa he joutuivat kuitenkin odottamaan lähes vuoden, jonka aikana poliittinen kahtiajako pataljoonan sisällä voimistui voimistumistaan.
Suomi ehti itsenäistyä ennen jääkäreiden paluuta Suomeen. Pääjoukon osalta näin tapahtui helmikuussa 1918, jolloin Suomessa käytiin sisällissotaa eli kansalaissotaa. Valtaosa jääkäreistä taisteli valkoisten puolella. Ennen kotiutusta jääkärit joutuivat vannomaan sotilasvalan ja antamaan kirjallisen sitoumuksen vuoden mittaisesta palveluksesta Suomen hallituksen joukoissa. Jääkärit olisivat halunneet taistella omana, erillisenä iskujoukkonaan, mutta Mannerheim määräsikin heidät johtamaan ja kouluttamaan sotilaita.
Kansalaissodan jälkeen jääkärit löysivät paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta helposti. Monet jäivät sotavoimiin, osa meni rajavartiostoon tai poliisivoimiin, osa palasi entisiin siviilitöihinsä. Muutamalle harvalle avautui jopa tie yhteiskunnan johtaville paikoille. Jääkäreiden merkitys Suomen historiassa korostui uudelleen talvi- ja jatkosodassa, näiden sotien johtaminen oli pääasiassa jääkärien hoidossa.
Noin 450 jääkäriä jäi, tai jätettiin Saksaan kansalaissodan ajaksi. Jotkut jopa eivät tienneet pataljoonan kotiuttamisesta, toisia se ei vain kiinnostanut. Painavin syy paluukuljetusten keskeyttämiseen oli poliittinen epäluottamus. Svinhufvudin senaatti ei halunnut ottaa sitä riskiä, että kotiutettavat jääkärit liittyisivätkin punakaartiin. Muutamia varoittavia esimerkkejä saatiin päävoimista, kun jotkut siihen kuuluneet jääkärit kieltäytyivät taistelemasta.
Suomen hallitus kotiutti jääkärien jälkijoukon vasta vuoden 1918 lopulla, mutta heidän tarkka valvominen jatkui vielä kotimaassakin, sillä Suomessa tiedettiin osan näistä vasemmistolaisesti ajattelivista jääkäreistä pitäneen yhteyttä Venäjän bolsevikkeihin sekä Suomesta Venäjälle paenneisiin punaisiin.
Edit. Kirjoitusvirheitä pois.
|