|
JiiVee
5. maaliskuuta 2004 kello 15.50
linkki
|
Tarkoituksena olisi alkaa pelaamaan länteen sijoittuvaa peliä sen ainaisen barbaaritouhun sijaan, joten kysynkin mitkä ovat eri Malkionien lahkot, miten ne eroavat toisistaan niin näkemykseltään kuin toiminnaltaan sekä missä ne esiintyvät.
|
|
Nysalor
5. maaliskuuta 2004 kello 21.24
linkki
|
JiiVee:
[i:7fa4449403]Tarkoituksena olisi alkaa pelaamaan länteen sijoittuvaa peliä sen ainaisen barbaaritouhun sijaan, joten kysynkin mitkä ovat eri Malkionien lahkot, miten ne eroavat toisistaan niin näkemykseltään kuin toiminnaltaan sekä missä ne esiintyvät.[/i:7fa4449403]
Herkullinen kysymys. Malkioneille on yleisesti ottaen yhteistä se, että he kaikki uskovat yhteen Jumalaan, Luojaan, Näkymättömään Jumalaan. Koska tämä olento on varsin tavoittamaton, hänen tahtoaan ovat ilmaisseet profeetat ja pyhimykset. Järki ja logiikka ovat myös olennaista malkioniuskossa erotuksena barbaarisista väärien jumalien palvojista, jotka ovat tunteenomaisempia uskossaan. Luoja ei myöskään vaadi samanlaisia uhrauksia kuin väärät jumalat, ainoastaan hurskautta ja synnin eli pahojen tekojen välttämistä. Karkeasti sanottuna malkionit uskovat, että hyvät ihmiset pääsevät Lohduksi kutsuttuun taivaaseen ja pahat taas jonnekin ikävään paikkaan, kuten Helvettiin.
Useimmat malkionit jakavat ihmiset neljään kastiin: dronareihin eli maanviljelijöihin, horaleihin eli ritareihin, zzabureihin eli velhoihin ja talareihin eli ylimyksiin. Nimitykset ja jako juontuvat muinaisilta ajoilta profeetta Malkionin poikien mukaan. Malkion ja muinaiset ihmiset elivät täydellisessä Logiikan maassa, Danmalastanissa, ennen kuin kävi huonosti.
Mahdollisesti eniten jäseniä on malkionismin rokarilaisessa lahkossa, johon kuuluvat lähes kaikki Seshnelan ihmisasukkaat ja koko joukko porukkaa Ralioksen puoleltakin. Lisäksi kirkko on levittänyt vaikutusvaltaansa Manirian suuntaan ja sillä on edustusta esimerkiksi Linnarannikolla ja Nochetissa. Rokarilaiset ovat sitä mieltä, että ihminen syntyy tiettyyn kastiin, elää kastissa ja kuolee siinä myös. Näin ollen ihmisen syntyperä määrää hänen paikkansa yhteiskunnassa. Lahkon perustaja Pyhä Rokar oli velho, joten velhokasti on rokarilaisuudessa erityisessä roolissa, mutta Seshnelassa maallinen ja hengellinen valta on erotettu toisistaan.
Hrestolilaisuus on toinen suuri malkionismin lahko, etenkin sen uudistetussa muodossa, joka on hallitseva uskonto Loskalmissa. Hrestolilaisuus poikkeaa jyrkästi rokarilaisuudesta siinä, että jokainen ihminen syntyy maanviljelijäksi. Vasta osoittamalla hallitsevansa maanviljelijän taidot voi päästä seuraavaan kastiin eli ritariksi, ritarin taidot hallitsemalla velhoksi ja velhon taidot hallitsemalla ylimykseksi. Hrestolilaisuus on siis varsin meritokratinen yhteiskuntamalli, mutta toisaalta maanviljelijän asemaan jäävätkin voivat saavuttaa valtaa ja asemaa oman valtahierarkiansa kautta.
Styygialaisuus on Ralioksessa vahvasti vaikuttava uskonto. Sen pohjana on Arkatin luoma Synkän imperiumin uskonto, jossa tavallisia jumalia palvotaan Luojan alapuolella tai jopa rinnalla, jossakin päin mahdollisesti myös pyhimysten asussa. Styygialaisuus on paljon hajanaisempi lahko kuin hrestolilaisuus tai rokarilaisuus ja erilaisten styygialaisten kirkkojen kesken on vaihtelevia näkemyksiä. Yleisesti ottaen kai kuitenkin jonkinlaista liikkumista kastien välillä sallitaan ja Arkatia pidetään arvossa, vaikka tuo suuri sankari voidaankin nähdä varsin erilaisena hahmona.
Monijumalaisuus on aika lähellä styygialaisuutta, mutta monijumalaisessa uskossa ei Arkatilla ole aivan yhtä keskeistä roolia kuin styygialaisuudessa. Sen sijaan Ralioksessa toimiva Monijumalainen kirkko perustuu orlanthijumalien ja Näkymättömän Jumalan palvonnan yhdistämiselle. Heortinmaassa Aeolilainen kirkko on vähän samantapainen uskonto, mutta niiden välillä on eroja.
Malkionismin carmanilainen lahko on myös melko merkittävä. Se on fronelalaista alkuperää, mutta kehittynyt erilaiseen suuntaan kuin hrestolilaisuus. Carmanialaisessa malkionismissa olennaista on hyvän ja pahan Jumalan olemassaolo ja Punaisen Jumalattaren ja pienempien jumalien hyväksyminen. Heillä on kastisysteemi, mutta kasteille omat nimityksensä.
Perfektiläisyys on nouseva lahko Loskalmissa. Se korostaa mietiskelyä, askeesia ja puhdistumisen saavuttamista sitä kautta. Tämä lahko ei ole oikein innostunut valtiollisista rakenteista ja niiden aikaansaamasta epätasa-arvosta, mikä on saanut virallisen hrestolilaisuuden suhtautumaan siihen varsin nuivasti.
Boristilaisuus on yksi Ralioksen pieni mutta merkittävä malkionismin lahko. Sen näkemyksissä olennainen ero useimpiin muihin malkionismin lahkoihin on se, että boristit hyväksyvät imemisen, kun sen kohteena ovat kaoottiset olennot. Useimmat muut malkionit kammoksuvat tällaista ja uskovat boristien saavan imemällä hankkimastaan kaaoksesta aikaan vain jotakin hirvittävää. Boristilaisuus on keskittynyt pääasiassa Borinin kreivikunnan ympärille.
Galvostilaisuus menee vielä boristilaisuuttakin pidemmälle ja hyväksyy imemisen kaikilta ei-malkioneilta. Tämän uskonnon taustalla on ennen voimakas Nomian kuningaskunta ja se on vahvimmillaan Holutin kreivikunnassa. Galvostilaisuuden kulta-ajat ovat kuitenkin jo kaukana takana. Elleivät sitten sankarien sodat muut tilannetta...
Seshnelan Linnarannikolla on hengissä pieni lahko, joka on säilynyt rokarilaisuuden puristuksessa. Sen sanotaan edustavan hrestolilaisuutta, mutta vanhemmassa muodossa kuin Loskalmin Hrestolikirkko. Linnarannikon hrestolilaisuus korostaa Hrestolia ja hänen tuomaansa ritarillisuutta. Periaatteessa kastiliikkuvuutta ei ole, mutta seuraamalla Hrestolin polkua jotkut harvat voivat edetä.
Valkaron velhokirkko on malkionismin lahko, joka on rajoittunut Itäisille saarille, erityisesti Ambovomben saarelle. Olennainen eri muihin lahkoihin verrattuna on se, että valkarolaiset kammoavat merta ja pitävät sen asukkaita pahana Extogalliana. Kastiliikkuminen on varsin rajallista ja papit hallitsevat tätä lahkoa.
Edellä lueteltujen lisäksi Gloranthassa on vielä koko joukko malkionismin lahkoja, joita tunnen huonommin, kuten Pamaltelan sedalpit, Carmanian Näkymättömän Orlanthin seuraajat, Arrolian Lunarilainen kirkko, Syanorin kirkko ja Syanorin Lunarilainen kirkko. Brithinit, vadelit, waertagit ja luathat eivät ole ihan normaaleja malkioneita, mutta heillä on yhteiset juuret malkionismin kanssa. Lunarilaiset ovat sitten vielä varsin erikoinen tapaus, sillä vaikka he ovat kai pääosaltaan teistejä eli jumalienpalvojia, he ovat avosylin julistautumassa myös malkioneiksi ja vaikka miksi.
Lisää tietoa malkionismin lahkoista voi katsella Nick Brooken [url=http://www.btinternet.com/~nick_brooke/sects/index.htm]malkionilahkosivulta[/url], vaikka kyseessä onkin jokseenkin epävirallinen tieto. Olen itse joskus taannoin käännellyt nuo lyhyet kuvaukset suomeksi ja jos suomennokset kiinnostavat, niitä voi kysyä minulta sähköpostitse tai yksityisviestillä, sillä en ole toistaiseksi jaksanut pyydellä lupia käännöksien laittamiseen nettiin.
|
|
KingofSartar
11. maaliskuuta 2004 kello 11.22
linkki
|
Tuohon VARSIN kattavaan selitykseen oikeastaan voisin lisätä joitain lähdeteoksia, eli Tales of the Reaching Moon numero 12 (?) on Go West -spesiaali, jossa taisi olla ainakin Hrestol ja Rokar kattavasti. Sitten Tradetalk numero 2 on Safelster-spesiaali. Noista löytyy perustietoa näistä isommista lahkoista. Lisäksi mielestäni Malkionismissa on hauska analogia kristinuskon/islamin eri ilmentymisiin, joita edustavat Vanha Testamentti - Uusi Testamentti - Koraani). Tosin se saatta olla vain minä.
|
|
Nysalor
11. maaliskuuta 2004 kello 14.30
linkki
|
KingofSartar:
[i:d3631bac0f]Tuohon VARSIN kattavaan selitykseen oikeastaan voisin lisätä joitain lähdeteoksia, eli Tales of the Reaching Moon numero 12 (?) on Go West -spesiaali, jossa taisi olla ainakin Hrestol ja Rokar kattavasti.[/i:d3631bac0f]
Sen verran korjaan, että kyseessä on Talesin numero 13, joka on tosiaan oikein kiinnostava lännen suhteen. Tuossa lehdessä olevan Uuden hrestolilaisen idealistisen kirkon kuvauksen löytää myös netistä [url=http://www.btinternet.com/~nick_brooke/malkioni/idealist.htm]täältä[/url]. Talesin numerosta 20 taas löytyy tietoa Fronelan malkionismista, kuten myös harvinaisemmasta Codexin numerosta kaksi. Revealed Mythologies -kirja puolestaan tarjoaa malkionismin myyttejä ja käsittelee siten uskontoakin.
[i:d3631bac0f]Sitten Tradetalk numero 2 on Safelster-spesiaali. Noista löytyy perustietoa näistä isommista lahkoista.[/i:d3631bac0f]
Jep. Myös Tradetalkin numerossa 3 on Safelstista asiaa ja erityisesti Naskorionin Uuden styygialaisen kirkon kuvaus. Sekin on yksi Ralioksen lukuisia pieniä kirkkoja, jonka merkitys tosin saattaa nousta vielä suuremmaksi sankarien sotien aikaan. Tradetalkin porukan materiaalia on myös The World's Greatest Tournament -kirjanen, joka kuvaa lyhyesti Ralioksen malkionikirkot, mukaan lukien sellaisia pikkukirkkoja, joita ei muualla juurikaan edes mainita. Ikävä kyllä tuota kirjaa ei enää saa oikein mistään, mutta toki minulta voi kysellä, jos kirjan tiedot kiinnostavat. The Zin Lettersiin työstämäni Daranmaa-aineisto tulee luultavasti sisältämään myös minun näkemykseni Daranmaan Pyhän Ehilmin kirkosta.
Ehkä pitäisi koota kokonainen lista siitä, mitä kannattaa hankkia, jos peluuttaa Gloranthan lännessä. :)
[i:d3631bac0f]Lisäksi mielestäni Malkionismissa on hauska analogia kristinuskon/islamin eri ilmentymisiin, joita edustavat Vanha Testamentti - Uusi Testamentti - Koraani). Tosin se saatta olla vain minä.[/i:d3631bac0f]
Näinhän siinä on selvästi. Profeetat ja pyhimykset ovat ainakin yksi selvä piirre, kuten myös uskontunnustus, jossa siinäkin on havaittavaa intertekstiaalisuutta kristinuskon uskontunnustukseen. Toisaalta malkionismi on myös osittain erilaista kuin nykyajan kristinuskoa tai islam, sillä taustalla on aika hurja järkiusko ja loogisuus; malkionien Luojahan on suorastaan järjen ja logiikan henkilöitymä. No joo, ehkä se sopisi esimerkiksi Descartesiin ja Tuomas Akvinolaiseen vanhan kristinuskon piiristäkin. :)
Joka tapauksessa itselleni malkionismi on varsin kiinnostava siksi, että monoteististen uskontojen vivahteet ovat minulle henkilökohtaisellakin tasolla tutumpia kuin polyteismi, mystiikkaa korostavat uskonnot tai luonnonuskonnot. Kristinuskon erilaisia näkemyksiä hyödyntämällä voi saada malkionismiinkin kaikkea kivaa, kunhan sopivasti sekoittaa eikä ota asioita liian suoraan. Daranmaan kuvaukseni taustalla kummittelee kyllä jonkin verran protestanttisuutta, johon kai sekoittuu kaikenlaista muutakin. Kristinusko on siis hyvä apuväline, jonka kautta Gloranthan malkionismin ymmärtäminenkin on ehkä helpompaa.
|