Vanha foorumi

Takaisin

Olipa kerran (meidän) peli-ilta.

Roolipelikeskustelu
Shireh 5. maaliskuuta 2004 kello 9.59
Kirjoittaja Viesti
Shireh linkki 5. maaliskuuta 2004 kello 9.59
Shireh 5. maaliskuuta 2004 kello 9.59 linkki Tapahtuipa kerran: 1) Eräs pelaaja, Vesa, halusi barbaarilleen kahdenkäden-miekan. Rahaa ei ollut. Hän turvautui lahjontaan. Se meni jotenkin näin: Vesa: "Tarvitsen rahaa ja nopeasti jotta pääsen teurastamaan!" Kymppimies(PJ): "Hommaa töitä." (Vesa alkaa kaivaa lompsaa) Vesa: "Kuinka paljon?" PJ: "?" Vesa alkaa tunkea kolikoita PJ:n eteen, 20 senttiä, 30 senttiä, euro... PJ katsoo ihmeissään. Mutta ottaa fantasiakaupungit-kirjan ja heittää jonkun jostain taulukosta... PJ: "OK, saat 150 lunaria" Vesa katsoo viereistä pelajaa ja sanoo virnuillen: "Olet kuollut." 2) Pari meidän pelajaa oli käännytetty kaaoksen palvojiksi. Pelaajat ovat: Pasi (kenttauri) ja Henri (haltia puuseppä)... PJ oli pistänyt heidät tekemään tehtävää. Se joka on Kauhun ja Pimeyden kultit-kirjassa. Ja minä (hahmoni on illuusio-velho, jolla on henki sormuksessa.) olen pulassa koska päästäni on luvättu 15 000 lunarin palkkio... Solvasin erästä aatelista. Ja nämä kaksi PH:ta saivat tehtäväksi tappaa minut. Minun piti viedä viesti Myrskyhärän-baariin.Vesan hahmo sattui olemaan umpikännissä samassa baarissa. Sinne "eksyi" nämä kaaoksenpalvojat. Juteltiin koska eihän meidän hahmot tienneet että he ovat "pahoja". Sitten piti Vesa (kutsun hahmoja pelaajien nimellä koska en muista tähän hätään heidän hahmojen nimiä.) piti saatta MH:jen temppeliin. Kännissä kun oli. Pasi "tarjoutui auttamaan" meitä. Sitten ulkopuolella Pasi kävi kimppuun hilparinsa kanssa. Väistin mutta vahinkoa en häneen saa. Vesa yrittää kännissä taistella. Keksin hyvän idean. Käsken hengen nakata Pasiin haava-loitsun. Ja minä nakkaan perään toien haava-loitsun... Muutman vuoron päässtä kenttauri pakenee ja tallaa Vesan kuoliaaksi (Vesa oli kaatunut, sai hilparista jalkaan, minimivahingot :lol: ). Jonkin ajan päästä (en jaksa kirjoittaa kaikkea mitä tapahtui) Henri ja minä kuljemme yhtämatkaa. Hän yllättäen lyö sauvallaan takaraivoon. Vahinkoa tulee D8+d4(vahinkomuutos) ja en omista panssaria. Ei hyvältä näytä... :-x Mutta tämä heittää minimit. :lol: Ja taistelen jonkin aikaa. Mutta näen Mudan vasemmalla, parinkymmenen metrin päässä. Hän alkaa ladata keskiraskasta jalkajousta, päätän paeta. Pasi ja Henri ovat pulassa. Minä selvisin hyvällä tuurilla. Vesaa hoidetaan (herätetään henkiin) Chalana Arroyn-temppelissä...
Kymppimies linkki 5. maaliskuuta 2004 kello 11.09
Kymppimies 5. maaliskuuta 2004 kello 11.09 linkki Tässä näette muuten tasan tarkkaan miten kiero juonitteleva ja ilkeä pj usuttaa pelaajahahmot tappelemaan toisiaan vastaan :wink: Varsin hyvä että taistelusta selvittiin "vain" yhden pelaajahahmon menetyksellä ja hänkin saa henkiinherätyksen. (joutunee tosin maksamaan siitä varsin korkean hinnan...) Tuo pelikerta oli varsin hyvä omasta mielestäni ja ilmeisesti muutkin pitivät, vaikka Henri sitten myöhemmässä vaiheessa alkoi pelaamaan lievästi sanottuna kehnosti ja suorastaan pyrki hengenvaaraan. Kyllä minä sen annoin sitten lopulta hengissä paeta mutta lähellä oli...
Olorin linkki 5. maaliskuuta 2004 kello 11.25
Olorin 5. maaliskuuta 2004 kello 11.25 linkki [quote:d263d06eba="calyz"]1) Eräs pelaaja, Vesa, halusi barbaarilleen kahdenkäden-miekan. Rahaa ei ollut. Hän turvautui lahjontaan. Se meni jotenkin näin: Vesa: "Tarvitsen rahaa ja nopeasti jotta pääsen teurastamaan!" Kymppimies(PJ): "Hommaa töitä." (Vesa alkaa kaivaa lompsaa) Vesa: "Kuinka paljon?" PJ: "?" Vesa alkaa tunkea kolikoita PJ:n eteen, 20 senttiä, 30 senttiä, euro... PJ katsoo ihmeissään. Mutta ottaa fantasiakaupungit-kirjan ja heittää jonkun jostain taulukosta... PJ: "OK, saat 150 lunaria" Vesa katsoo viereistä pelajaa ja sanoo virnuillen: "Olet kuollut."[/quote:d263d06eba] Heh heh, aikamoista menoa teillä tuo pelaaminen. :D
Vash the Stampede linkki 5. maaliskuuta 2004 kello 19.40
Vash the Stampede 5. maaliskuuta 2004 kello 19.40 linkki Alkoi mietityttämään, että miten meinaatte jatkaa? Onko tälläinen yleistä, että käydään muiden pelaajien kimppuun? Jos hahmot ovat keskenään vihamiehiä, niin miten pelaaminen käytännössä hoituu? Kuitenkin hahmoilla on eriävät tavoitteet ja silleen, toisille ei haluta antaa vihiä omista suunnitelmista...
Kymppimies linkki 6. maaliskuuta 2004 kello 9.54
Kymppimies 6. maaliskuuta 2004 kello 9.54 linkki Taitavalla pelinviennillä :-D Täytyy sanoa että se tuskin tulee olemaan ihan helppoa mutta ei se lainkaan mahdotonta ole... (kaikki on jo mietitty mutta enhän minä ny tähän voi kirjoittaa...)
Shireh linkki 7. maaliskuuta 2004 kello 10.33
Shireh 7. maaliskuuta 2004 kello 10.33 linkki [quote:4065489f2e="Vash the Stampede"]Alkoi mietityttämään, että miten meinaatte jatkaa? Onko tälläinen yleistä, että käydään muiden pelaajien kimppuun? Jos hahmot ovat keskenään vihamiehiä, niin miten pelaaminen käytännössä hoituu? Kuitenkin hahmoilla on eriävät tavoitteet ja silleen, toisille ei haluta antaa vihiä omista suunnitelmista...[/quote:4065489f2e] Saas kuule nähdä mitä tapahtuu... :) Mutta minä pidän siitä kun kaksi PH:ta jahtaa minun päätäni... Tunnen olevani "tärkeä". :lol: Ja ei ole yleistä PH:t tappelevat keskenään. Mutta onhan sekin vaihtelua. Ja tekihän se hyvää Pasinkin nähdä ettei hänen kenttaurinsa, joka heiluu hilparilla ja omistaa panssarin myös hevos sekä ihmisosassa, ole kuolematon. Oli aika koomista kun pieni velhonrääpäle rätkii Haava-loitsuja kenttauria kohti ja kenttauri päättää paeta. :lol: Eikä meidän peleissä ole koskaan ollut kenelläkään mitään tavoitetta. Hiukan kuin Twilight-tyyliin: Kunhan hahmo pysyy hengissä. Pakko myöntää että tälläinen PH vs PH on ollu "lähellä" jo pidemmän aikaa. Vittuilua (sori tämä voimasana) esiintyy jatkuvasti. Kyllä Henri pikkaisen saisi parantaa pelaamista.
black knight linkki 18. maaliskuuta 2004 kello 18.59
black knight 18. maaliskuuta 2004 kello 18.59 linkki repesin ihan kympillä ton vesan touhuissa :D
Shireh linkki 19. maaliskuuta 2004 kello 10.23
Shireh 19. maaliskuuta 2004 kello 10.23 linkki Mutta Vesa alkoi kyllä valittaa aika pahasti pari pelikertaa sitten. Kuolleistaherätys oli kallis, 3000 Lunaria (meidän pelissä ihan helvetinmoinen määrä) tai 3 MHT-pistettä. Vesa päätti menettää MHT-pisteet. En tajua miksi Vesa ei valinnu rahaa, siitä olisi saanu hyvän "Questin". Ja oli ollut kuolleena yli vuorokauden, menetti ominaisuuksiaan... Hirveä valitus... Ja miun hahmo pääsi treffeille Chalan Arroyn hoitajattaren kanssa. :-D Kukkakimppu piti antaa ja tarjota illallinen.(Katsokaas ku piti Vesan hahmo saada pois sairaalasta ja hoitajatar ei oikein halunnut päästää raivohullua barbaaria ulos sieltä pois. Houkuttelin hoitajattaren illasillevaatimuksena se että barbaari pääsee pois sairaalasta). Pari pelajaa alkoi kääntyä pervolle-"moodille". :-? Ai niin, ruusukimppu kannattaa antaa treffeillä oikeassakin elämässä. Toimii... :-D
GreepyReaper linkki 20. maaliskuuta 2004 kello 15.48
GreepyReaper 20. maaliskuuta 2004 kello 15.48 linkki [quote:9d2419f45e="calyz"] Pari pelajaa alkoi kääntyä pervolle-"moodille". :-? [/quote:9d2419f45e] Se on ärsyttävää kun noin käy... Mä en vaan kestä sitä!!! Kyllähän sitä on vähän aikaa kiva kuunnella mutta sitten luon jostakin macho jätkän nappaamaan muijan pelaajien silmien edestä.
black knight linkki 23. maaliskuuta 2004 kello 15.43
black knight 23. maaliskuuta 2004 kello 15.43 linkki se on väärin =(
Anonymous linkki 29. maaliskuuta 2004 kello 23.14
Anonymous 29. maaliskuuta 2004 kello 23.14 linkki Kerran Astrassa kävi näin: "Hahmoni otti jonkun kyläläisen motocrosspyörän lainaan, koska oli hirveä kiire mennä listimään vampyyrit. Hän sain ne tapettua mutta haavoittui itse niin että ei voinut käyttää toista kättään. No tyytyväisenä hän lähti monttupyörällä takaisin kylään ja tuolaisella vehkeellä hän pitää tietysti "lähetellä". No vauhtia oli jo pyörässä kun hahmoni päätti vääntää kaasua. Lopputulos oli että hahmoni ruumis löytyi metsästä pää paskana, solmuisen motocrosspyörän, revenneen selkärepun, puistenristien ja aseiden keskeltä.
GreepyReaper linkki 30. maaliskuuta 2004 kello 6.16
GreepyReaper 30. maaliskuuta 2004 kello 6.16 linkki [quote:be9635752f="black knight"]se on väärin =([/quote:be9635752f] Se on kyllä aivan oikein... Jos haluan naisten bongaus ropen teen naisten bongaus ropen. Ei mistään kunnon vanhan aikaisesta hack-and-slach pelistä tartte vääntää pelaajien pervoja fantasioita.
black knight linkki 10. toukokuuta 2004 kello 20.38
black knight 10. toukokuuta 2004 kello 20.38 linkki vähän kun yhden pelaamani ropen himokas nuori VELHO, joka halusi jokaista naista :D
Shireh linkki 30. maaliskuuta 2005 kello 12.53
Shireh 30. maaliskuuta 2005 kello 12.53 linkki Olisi hienoa jos muutkin Kalikoslaiset kertoisivat omia tapahtumiaan tässä. Olisi mielenkiintoista lukea muiden pelaajien (ja pelinjohtajien) kokemuksia. Tarinoiden ei ole tietenkään pakko olla humoristisia. Eikä pelillä ole väliä. Toivottavasti joku tarttuu tähän ideaan. Tämä tapahtui eräässä toisessa peliporukassa(pikkuveli johti peliä, systeemi toimi RQ): Sankarit/pelaajat kohtaavat matkallaan wyverninin. Wyverni oli vihainen jostain kumman syystä. Eräs pelaaja ei haluaisi taistella tätä vastaan vaan yrittää neuvotella wyvernin kanssa. Yllättäen wyverni vastaa tönköllö ihmiskielellä. Neuvottelut eivät etene kovin pitkälle kun eräs pelaajista yllättäen "huutaa": "Tästä mitään tule! Kimppuun vaan!" Pelaaja hyppää kohti wyverniä aseenaan sotavarsta. Kriittinen isku päähän. Siihen loppuivat neuvottelut.
Vesa linkki 30. maaliskuuta 2005 kello 13.08
Vesa 30. maaliskuuta 2005 kello 13.08 linkki No jo on perkele! Minun nimeäni käytetään täällä ilman lupaa! :). No vitsi, vitsi. Ihan hupaisa stoori kieltämättä. Onhan sitä itsellänikin hupaisia pelikertomuksia joo, jos vain muistuisi joskus joku oikein mehevä mieleen.
GreepyReaper linkki 3. huhtikuuta 2005 kello 11.11
GreepyReaper 3. huhtikuuta 2005 kello 11.11 linkki [quote:0827bc0a86="black knight"]vähän kun yhden pelaamani ropen himokas nuori VELHO, joka halusi jokaista naista :D[/quote:0827bc0a86] Sitä hahmoa oli kiva rääkätä. Ruipelo velho yritti iskeä naisia.
newsalor linkki 3. huhtikuuta 2005 kello 12.38
newsalor 3. huhtikuuta 2005 kello 12.38 linkki Hahmot palasivat Olorostissa sijaitsevaan leiriinsä sen jälkeen, kun olivat Lhankor Mhy:n tutkimusretkikuntaa varjostaneen vampyyrin hoidelleet suolla. Yhden praxilaisen hahmon orjatar rientää kehumaan Turakin, ryhmän humaktin Chalana Arroytä palvovalle vaimolle, Alheiralle, kuinka hänen miehensä oli erittäin urhoollinen ja tappoi vampyyrien palvojat surutta, naiset ja lapset mukaanlukien. Turakin ja Alheiran avioliitto oli muutenkin kokenut kovia ja Alheira ei yllättäen ottanut näitä uutisia hyvin, vaan juoksi pois ja sanoi, että hänen pitää miettiä asioita. Nooh, ryyppäämiseenhän sitä pitää miesten paha olo purkaa. Nyt ei kuitenkaan ollut alkoholia saatavilla. Onneksi Kareel oli avulias ja oli syöttänyt biisonilleen sieniä ja kaikkea muuta kivaa. Hän tarjosi perinteistä praxilaista biisoninkusta sitten ryhmän muille jäsenille. Kaikki eivät juoneet, mutta arvatakkin saattoi, että tripistä tuli ikävä niille, jotka joivat. ;) (Mitä, ettekö te uskalla juoda?) Yhdessä vaiheessa Kareel tanssi suojaavaa tanssia Eileenin ja Turakin ympärillä, kun näki miten Rautamies uhkasi pyhää naarasbiisonia. Turak taas koki taistelevansa jotain noitaa vastaan. Nooh, onneksi orjanaisemme onnistui lepyttelemään raa'an Turakin naisellisilla avuillaan. Tanssi vaihtuikin hedelmällisyystanssiksi ja Turak näkikin vaimonsa edessään ja suuteli tätä. Avioliitto paukkui rikki aika nopeasti, kun Turakin vaimo palasi ja näki Turakin syleilevän vastentahtoista Eileeniä. Alheiraa ei olla sen koommin vielä nähty. Turak oli jälkeenpäin erittäin vihainen juonittelevalle Eileenille, mutta tämä puolustautui sanoen, että ei hän voinut vahvalle Turakille mitään. Eileen taas oli hyvin tyytyväinen, että oli saanut Alheiran pois ryhmästä, koska Kareel, jota hän salassa rakastaa, oli ihastunut Alheiraan. Tuosta on jo varmaan kohta puoli vuotta aikaa, mutta hauskaa kyllä oli. :lol:
Olorin linkki 3. huhtikuuta 2005 kello 14.33
Olorin 3. huhtikuuta 2005 kello 14.33 linkki Voi Jeesus Newsalor mitä saippuaa! :-D
Assath linkki 4. huhtikuuta 2005 kello 18.09
Assath 4. huhtikuuta 2005 kello 18.09 linkki [quote:2ea1efe9ac="newsalor"]Tuosta on jo varmaan kohta puoli vuotta aikaa, mutta hauskaa kyllä oli. :lol:[/quote:2ea1efe9ac] Ja nyt olen joutunut luopumaan Eileenistä. Enää hän ei ole oma kylkipotkuni (thihihihihihiiii) vaan itsenäinen eph, yksin pahassa ja julmassa maailmassa. Toisaalta kyllä se Eileen ainakin tuon kyseisen seikkailun ässäsi niin hyvin, että sen perusteella olisi voinut päästää hänet kokeilemaan siipiään jo paljon aikaisemmin. Itseasiassa luulenpa, että hän tulee mitä todennäköisimmin pärjäämään paljon paremmin kuin varsinainen hahmoni Kareel. Toivottavasti näemme vielä jossain välissä Alheiraakin, ainakin Kareelilla on nimittäin häntä kovasti ikävä. Lisäksi pelaajana odotan innolla miten Turakille ja Alheiralle, noilla Gloranthan Matille ja Merville, oikein käy.
newsalor linkki 8. huhtikuuta 2005 kello 11.27
newsalor 8. huhtikuuta 2005 kello 11.27 linkki Turakin sankariteot jatkuivat torstaina pelattuna puolelle peliporukalle vedetylle sessiolle ja Valkoisen Naisen tarina valottui entisestään Kareelille. Toinen puoli porukasta osallistui Kaikkivoipain Lohikäärmeiden Palvelijoiden kokoukseen. ;) Turakhan on ennen Humaktin puoleen kääntymistään toiminut palkkasoturina lunarien armeijalle. Hänen äitinsä oli nimittäin muuttanut uuteen klaaniin Turakin isän kuoltua urheasti taistelussa. Uudessa klaanissa ei entistä taanin poikaa kumarreltu, vaan hänet laitettiin maajussin pojan paskahommiin. Sanomattakin selvää, että Turak on nostanut isukkinsa korkealle jalustalle ja syyttää katkerana kaikesta pahaa isäpuoltaan. 15 vuotiaana, eli kymmenen vuotta sitten, Turak sai tilanteesta tarpeekseen ja karkasi kotoaan. Hänen äitinsä oli sitäpaitsi kuollut hänen lähdettyään pois ja Turak uskoi, että hänen isäpuolensa olisi hakannut tämän kuoliaaksi. Koska muut menivät hörhöilemään ja oli tullut oikeastaan asia vannottuakkin, (tyypillistä Turakin tapauksessa) niin oli luontevaa lähteä tappamaan vanha isäpuoli. Lainsuojattomiahan sitä jo valmiiksi oltiinkin, joten ei ollut suku, eikä klaanikaan vaarassa! Aivan uskomattomien suunnitelmien ja kiemurtelun jälkeen (humaktithan eivät saa valehdella, eikä Turak saa väijyttää) hahmot saivat sellaisen suunnitelman aikaan, että Turak ratsastaa vanhoille klaaninmailleen samalla, kun Kareel praxilaisineen (Iso-Isä Kojootti mukaanlukien) aiheuttaa hälytyksen ja sekamelskan sivummalla. Turakin apuri Malti huusi hälytystä ja praxilaisten hyökkäystä, kun Turak ratsasti tilalle. Hän huomasi ympäriinsä hätäisesti säntäilevien ukkojen keskeltä isäpuolensa jonka jalkaa joku kymmenvuotias tyttö oli takertunut. Turak ohjaili hevosensa isäpuolta kohti ja hevonen talloi tytön jälkoihinsa. Lapsi huusi isäänsä ennenkuin kaatui maahan pää verisenä. Pelottavalle entiselle asetaanille ei puuveistoksia taiteilevan vanhan miehen tappaminen tuottanut vaikeuksia ja veri roiskui. Hän laskeutui sitten hevosen selästä keräämään arvotavaroita ruumiilta tavallisten miesten ja naisten juostessa psykopaattista humaktia karkuun. Hän huomasi isäpuolensa tyttären kaulasta rakkaan äitinsä riipuksen ja riuhtaisi sen irti. . . Samalla hän huomasi, että tytön kasvot muistuttivat kovasti hänen äitinsä kasvoja. . . :x "Sankarimme" pääsivät karkuun ja Turak sai taas uuden syyn synkistellä. Kareelin kuvioiden selittäminen vaatisi liikaa aikaa, mutta eivätköhän nekin selkene tuossa kuukauden tarinoiden myötä. PS. Humaktit ovat oikeasti pelottavaa sakkia.
Shireh linkki 11. huhtikuuta 2005 kello 9.00
Shireh 11. huhtikuuta 2005 kello 9.00 linkki Hienoa, että ihmiset ovat kirjoitelleet ahkerasti. Ajattelin taasen kertoa omia kokemuksia(kutsun hahmoja pelajien nimellä koska muistan ne paremmin): Kuuden hengen ryhmä pakeni luolasta (Lumimiehen jäljillä-seikkailu joka löytyy Nysalorin sivuilta ja jonka olen liittänyt kamppanjaani) kolmea jäädemonia. Nyt on yö, tietenkin. Seikkailijat juoksevat loivaa,lumista rinnettä alas. Porukan ainut puolituinen ei pystyisi lunta pitkin juoksemaan joten hän majailee erään hahmon repussa. Hän hyppää pois ja ampuu tulinuolella varustetun hobittinuolen yhtä demonia kohti. Maksimivahingot rintaan. Yksi demoni poissa pelistä. Puolituinen kiipeää takaisin. Matka jatkuu, demonit ovat saamassa pelaajat kiinni. Hahmot huomaavat kylän. Juoksevat sinne, suuntana kylän kapakka. Pelaajat huomaavat, että kylä on sama mistä he saivat tehtävän(=tapa lumimies). Kapakassa on paljon porukkaa. Pelaajat saavat hetken levätä kunnes etuovesta rynni toinen jäädemoni. Pari pelajaa (Tuukka, Marko ja muutama juoppo) käyvät meleeseen demonin kanssa. Yksi pelaajista(Jussi) menee takan lähelle. Hänellä oli sammunut soihtu mukana. Hän sytyttää soihdun ja menee baaritiskin luokse. Häntä ei huvita taistella jäädemonia vastaan. Jussi alkaa nakkaamaan alkoholiputelleja demonia kohti. Ei osu millään. Yksi pelaajista (Juha) menee kapakan yläkertaan. Yläkerrassa on majoitustilat ja pari isoa ikkunaa yksi jäädemoista hyppää ikkunasta sisään. Tappaen nopeasti Juhan. Pari pelajaa (Waltsu ja Teemu) Kuulevat hirveän karjaisun yläkerrasta ja menevät tarkistamaan tilanteen. Näkevät jäädemonin tutkimassa huoneita. He päättävät raahata Juhan alas kunhan ensin parantavat Juhan. Käytämme sääntöä Että jos kp:t menevät nollaan niin pelaaja voidaan saada henkiin 10 iskuhetken sisällä. Kp:t pitää saada plussan puolelle. Marko on itsekin kuoleman partaalla ja Tuukka ei tahdo osua demoniin millään. Waltsu, Juha ja Temmu pysyvät taistelusta poissa. Alakerran demoni hermostuu Jussin pullon nakkeluun ja heittää jääpuikon häntä kohti. Vasen käsi käyttökelvoton. Jussi piti vasemmassa kädessä soihtua joka putoaa maahan, baaritiskin taakse. Baaritiski syttyy palamaan. Jussi ottaa soihdun käteen nopeasti, ottamatta palovammoja. Raivoissaan Jussi nakaa soihdun demonia kohti. Soihtu lentää kapakan nurkkaan eli n. metrin vinoon. Jussi oli jo ennestään nakannut korkean alkoholipitoisuuden omaavan pullon sinne. Alkoholi syttyy palamaan. Pelaaajt tajuavat tilaanteen. Jussi,Waltsu,Teemu ja Juha hyppäävät eri ikkunoista ulos. Tuukka pakenee myös. Marko pistää jäädemonin vasemman käden paskaksi. Marko tajuaa tilanteen. Hän hyppää myös ikkunasta viime hetkellä. Palava alkoholi "sytyttää" demonin tuleen. Kun pelaajat ovat ulkona yhtäkkiä voimakas räjähdys tuhoaa talon rakenteet. "Missä toinen jäädemoni?" pelaajat kyselevät. Kukaan ei tiedä. Miksi talo räjähti noin voimakkaasti?
GoingDown linkki 15. huhtikuuta 2005 kello 20.31
GoingDown 15. huhtikuuta 2005 kello 20.31 linkki Pari tapahtumaa viimeisimmästä pelistä (pelaamme Aarnikotkien saarella) : Nemo, meidän iso mutta kömpelö mies on aina ollut kova imitoimaan. Ja kerran sitten tuli vastaan petopeuroja. Nemo heti kuuntelemaan niiden äännähdyksiä ja opettelemaan... Jossain vaiheessa lauma sitten sattui käymään pelaajien kimppuun (mitäs niitä tahallaan yllyttämään), Nemo päättää imitoida peurojen äännähdyksiä, yrittäen pelotella ne pois. Sillä seurauksella, että yksi peuroista käy kiimaisena Nemon kimppuun yrittäen raiskata tämän. :-D Myöhemmin Sotilassataman majatalossa muut lähtevät nukkumaan aiemmin, Nemo jää kyttäämään paria paikallista kauppiasta, jotka ovat vähän nautiskelemassa. Sillä aikaa muut pelaajat menevät huoneeseen nukkumaan (ottivat yhden ison huoneen, kaikille yhteinen). Lopulta Nemokin päättää lähteä nukkumaan, mutta joku on lukinnut oven. Nemo potkii ovea, kunnes Wilhard herää ja avaa oven - ja Nemo tönäisee samantien raivoissaan Wilhardin lattialle, ja potkaisee tätä (Wilhard on iso ja vankka taistelija, osaa nyrkkitappelun todella hyvin, Nemo taas kömpelö ja surkea tappelija). Wilhard kiipeää ylös, ja Nemo yrittää vielä huitoa Wilhardia, kompuroi ja tökkää itseään silmään... samassa Wilhard alkaa hutkimaan takaisin, mutta kompuroi hänkin, tuloksena revähtänyt lihas. Tällä välin muut ovat heränneet meluun ja pistävät tappelijat aisoihin ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu.
Argrath linkki 3. lokakuuta 2005 kello 9.18
Argrath 3. lokakuuta 2005 kello 9.18 linkki Onpa kyllä uusi kampanja taas lähtenyt liikkeelle hilpeissä merkeissä. Asetelma: Seurue, jossa kaksi hevosnomadia (Samarth ja Ekhron), yksi orlanthimetsästäjä (Everwine – minä) ja yksi yöpeikko (Agauz). Paikkana Kaakkois-Ralios) Seikkailu alkaa kun hahmoni herää nuoren alastoman naisen pudotessa ryminällä mökkini katon läpi (?). Varmistuttuani ettei kyseessä ole jokin Ulerian lähettämä märkä uni ja saatuani neitokaisen hieman tolkkuihinsa, yritän turhaan selvittää että mistä Helvetistä tässä oikein on kyse. Myöhemmin mökille alkaa valua kummaa joukkoa (muu retkue), jotka ovat kaikki nähneet unta kyseisestä naisesta. Päädymme sitten tulokseen että yritämme saattaa neidon kotiinsa, jonka löytämiseksi yritämme saada apua Samarthin shamaanimestarilta. Shamaanin maille saavuttuamme löydämme hänet omituisesta transsista ja päätämme asettua vähän matkan päähän yöpuulle odottamaan miehen huumehoureiden loppumista. Yöllä heräämme taas ryminään – tällä kertaa jonkun ison hirvensarvilla varustetun hevosen mekkalointiin metsässä. Agauz toteaa sen olevan oivallinen iltapala ja linkoaa sitä kivellä (ohi). Todetessani että tappeluhan tästä seuraa ammun minä sitä jousellani (myös ohi) ja Ekhronkin turvautuu jouseensa (niinikään ohi). Samarth vetää sikeitä (pelaaja Timo oli sairaana joten PJ päätti hänen olevan raskasunista tyyppiä). Pelästynyt metsänelävä ryntää sarvet tanassa Agauzin kimppuun, mihin peikko vastaa huitaisemalla lähestyvää otusta massiivisella kartulla päin näköä (no oikeasti osuu etujalkaan). Jalka pettää ja otus kaatuu – suoraan Agauzin päälle. Peikon vasen käsi jää puristuksiin otuksen alle (käden kestopisteet miinus maksimiin – kiva juttu tyypille joka osaa käyttää vain kahden käden aseita :-D ). Itse ennätän sohaista otusta miekallani, ennen kuin vihdoin herännyt Samarth juoksee paikalle huutaen: "älkää tappako sitä se on mun mestari". Whoops. Agazukin ehti lyödä vielä nyrkillä olentoa pari kertaa ja purra kaupanpäälle. Jatkettiin seuraavalla pelikerralla kaikkien ollessa paikalla. Timon ilme oli kyllä näkemisen arvoinen PJ:n kertoessa porukan juuri lahdanneen hänen mestarinsa. Lopulta mestari saadaan kuitenkin pelastettua magian avulla ja Agauzinkin käsi pelastetaan (joskin paraneminen kestää, joten tällä hetkellä porukkamme kovin mörssäri on yksikätinen peikko jolla on aseena kahden käden karttu). Olento paljastui itse asiassa mestarishamaanin apuhengen inkarnaatioksi, johon shamaanin oma fyysinen ruumis oli sulautunut. Shamaanin oma henkiminä oli joutunut jonkin epämääräisen vangiksi jossain etelässä, ja apuhenki yritti nyt pitää hänen ruumistaan hengissä. Päätimme siis jatkaa matkaamme etelään pelastaaksemme shamaanin henkiminän. Matkan varrella saimme eräässä vaiheessa idean täydentää ruokavarastoamme kalastamalla. Samarth asettui jokeen seisomaan keihäs koholla ja onnistui keihästämään suurehkon ahvenen (MHT heitto määritteli saaliin koon). Ekhron kokeili eksoottisempaa tekniikkaa nousten kivelle ja tähdäten jousella aiottua saalista. Miinusta tuli, mutta onni oli myötä ja Ekhronin nuoli lävisti suuren hauen (MHT*1). Itse päätin näyttää tosimiesten mallia ja asetuin jokeen vain kädet apunani. Uskomattomalla 03-heitolla onnistuin nappaamaan kalan joka (MHT heitolla 99) paljastui sormen kokoiseksi sintiksi. Tällä välin Agauz oli katsonut ihmeissään ihmisten erilaisia kalastusmetodeja. Päätti sitten kokeilla orlanthi-tyyliä ja onnistui juuri ja juuri nappaamaa ihan kelpo kalan mahtavaan kouraansa. PJ kuitenkin vaati NPP-heittoa, jottei saalis karkaa kädestä, ja Agauzin yritys oli kompurointi (00). Mahtava peikko kaatui jokeen suoraan murtuneen vasemman käsivartensa päälle. Vahinkoa tuli vain 2 pistettä, mutta kyllä Eurmal nauroi partaansa tuota katsellessaan. :lol: Illemmalla saavuimme sitten majavahsunchenien yhteisöön josta löysimme asujaimiston raa'asti lahdattuina. Mitään jälkiä hyökkääjistä ei kuitenkaan ollut (paitsi ruumiiden raateluvammat). Poltimme asuinkeot kuolleine asukkaineen ja Agauz nappasi muutaman majavan (oikean – ei majavahsunchenia) matkaevääksi. Popsipa jopa yhden majavan hännän välittömään nälkäänsä. Jätimme palavat keot taaksemme ja leiriydyimme sitten muutamien kilometrien päähän. Ensimmäisen (minun) vartiovuoron aikana kuulin sitten suurehkojen siipien havinan lähestyvän leiripaikkaamme. Herätin muut ja pienen kyttäyksen jälkeen näimme harpyijan hahmon piirtyvän pimeydestä. Nämäkö saastaiset otukset olivat lahdanneet majavaheimon? Ammuin otusta ja pimeydesta huolimatta osuin tehden maksimivahingon jalkaan. Samarthin tulinuoli siipeen tipautti sitten otuksen taivaalta ja viimeistelin sen nuolella rintaan. Lisää siipien havinaa alkoi kuitenkin kuulua ja Agauz havaitsi toisen yksilön liihottelevan yli sadan metrin korkeudessa. MHT heittojen jälkeen todettiin minun olevan huono-onnisin (yllätys) ja harpyija valmistautui tiputtamaan paskalastinsa pahaa-aavistamattoman orlanthiparan niskaan. Samarth kuitenkin onnistui aivan käsittämättömällä tuurilla ampumaan harpyijaa jalkaan, ja otus joutui sen verran pois tasapainosta että lantakasa tipahti kaksi metriä sivu aiotusta maalistaan. Harpyija pakeni, niin kuin mekin siirtäen leirimme mahdollisimman kauas moisista hirviöistä. Aamulla sitten Agauz heräsi vallan huonovointisena. Söitkös sinä muuten siltä harpyijojen tahraamalta majavalta hännän? Shamaanin apuhenki löysikin Agauzista sairaushengen ja lyhyen neuvottelun jälkeen totesimme käsipuolen ja kuolemansairaan peikon olevan jo vähän huono vaihtoehto porukan parhaaksi mörssäriksi, joten pyysimme apuhenkeä karkottamaan sairaushengen. Homma onnistui, mutta ei ilmaiseksi, sillä nyt heikentynyt apuhenki pystyy pitämään shamaanimestarin ruumista hengissä ehkä enää muutaman päivän, joten kiirus tulee. Meni vähän pitkäksi tämä jaarittelu joten sorry, jos joku pitkästyi. Urhea seikkailijaporukkamme kuitenkin jatkanee toilailujaan, joten lisää tarinoita lienee odotettavissa.
Shireh linkki 29. marraskuuta 2005 kello 12.16
Shireh 29. marraskuuta 2005 kello 12.16 linkki [i:ddbabb1a4e]Seikkailu alkaa kun hahmoni herää nuoren alastoman naisen pudotessa ryminällä mökkini katon läpi (?). [/i:ddbabb1a4e] Meillä tuntuu putoavan karvaisia, alastomia peikkoja kattojen läpi. Tämä on vanha seikkailu, mutta menkööt. Sain tästä muuten 8,5 ainekirjoituksessa. Suosikkihahmoni Idril (juopunut naishaltia) sai eräässä kaupungin pahasessa tehtävän metsästää kääpiöryhmä joka oli leiriytynyt kaupungin lähistölle sijaitsevaan metsään. Idril sai mukaansa nuoren velhon joka osasi muutaman yleispätevän loitsun. Matkaan lähdettiin ja metsä löydettiin. Oli jo ilta ja kääpiötkin läytyivät nopsaan. Keskellä metsää oli aukea jonne kääpiöt (kolmisen kipaletta). Idril kiipesi puuhun tähyilemään tarkemmin tilannetta. Ihmisvelhokin tuli perässä mutta ei kovinkaan hyvin. Tarkistettuaan tilanteen velho alkoi loitsimaan (velhotaikuusversio) salamaa kohti yhtä kääpiötä. Kääpiöt onnellisesti nauttivat iltapalastaan. Velho kun oli huono tasapainoilemaan samalla kun loitsi puussa (isoja puita, isoja tukevia oksia) niin putosi juuri kun loitsun piti lähteä. Loitsu meni pahasti sivuun kohteestaan ja velhon keuhkot tyhjenivät pudotuksesta. Kääpiöt kuulivat tämän ja kaappasivat kirveensä mukaan hoitaakseen tunkeilijan päiviltä. Idril jäi puuhun odottamaan, kääpiöt eivät tienneet Idrilistä mitään. Juuri kun kääpiöt olivat liian lähellä niin haltianainen hyppäsi alas pisti taikakatanansa pahaa-aavistamattoman kääpiön selästä läpi. Yksi poissa. Kaksi muuta olivat hyvin hämmentyneitä mutta kävivät silti päälle. Toinen onnistunut lyönti katkaisi kääpiön kahtia, mutta joutui torjumaan kolmannen kääpiön lyönnin. Hetken kuluttua Idril meni velhon luokse ja auttoi hänet ylös maasta.
Argrath linkki 1. joulukuuta 2005 kello 9.17
Argrath 1. joulukuuta 2005 kello 9.17 linkki No viimeisen (ensimmäisen) tilannekatsauksen jälkeen ei paljoa ehtinytkään tapahtua. Seuraava pelikerta nimittäin päättyi siihen kun helvetillinen armeika Yön Ratsastajia lahtasi minut ja Agauzin. Samarth pakeni Aerythin kanssa apuhenki/hevosella ratsastaen, jättäen meidät hidastamaan vihulaislaumaa. P*rkeleen petturiraukka. Echron taasen yritti harhauttaa lauman muualle valonuolilla (siis tavallisilla nuolilla joihin ammuttu valoloitsu), mutta MHT heitot meni taas vituilleen ja Puolipeikot tulivat siis kuitenkin perään. Pienenä lohtuna on se, että Samarth ehti aiemmin saman pelikerran aikana saada kirouksen niskaansa ryostettyään haarniskan ja koruja styygialaisesta haudasta, ja jouduttuaan sen jälkeen jonkin sortin riivaajan hyökkäyksen kohteeksi. Riivaaja tapettiin, muttei ennen kuin se ehti kirota Samarthin. :P Tuon jälkeen ei olla ehditty pelata koko porukan voimin, sillä aikataulut eivät ole osuneet yhteen. Yritetään taas lauantaina. Uusi hahmoni on masokistinen Safelsterilainen Arkat Chaosbanen palvoja (styygian kerettiläinen). Fanaatikko ja muutenkin melkolailla epämiellyttävä kaveri. Tällaisista hahmoista roolipelejä saatananpalvontaan yhdistävät kukkahattutädit innostuisivat. :evil: