Vanha foorumi

  2. Vanha foorumi
Takaisin

Kartolinin Sola

Gloranthan alueet ja mantereet
Arkat 11. maaliskuuta 2002 kello 14.08
Kirjoittaja Viesti
Arkat linkki 23. kesäkuuta 2001 kello 20.25
Arkat 23. kesäkuuta 2001 kello 20.25 linkki Tuli tässä mieleen... Kartolinin Linnan vartioimaa Kartolinin Solaa Raliosin ja Dorastorin välillä eivät voi käyttää puoljumalat, niinkös se oli? Mitenkäs se reagoi Sankareihin? Arkat ei onnistunut voittamaan linnaa, mutta en ole varma johtuiko se Solasta ja hänen omasta statuksestaan, mutta mitä olette mieltä: pystyvätkö Sankarit tai Supersankarit käyttämään Kartolinin Solaa? Vähintään Sankareiden osalta kysymys tulee olemaan relevantti omassa pelissäni varmaan viimeistään ensi vuonna, ja Supersankareiden osalta ... no, kaikki on mahdollista. :b
Nysalor linkki 24. kesäkuuta 2001 kello 20.53
Nysalor 24. kesäkuuta 2001 kello 20.53 linkki [i:edb1a8dafb] Arkat ei onnistunut voittamaan linnaa, mutta en ole varma johtuiko se Solasta ja hänen omasta statuksestaan, mutta mitä olette mieltä: pystyvätkö Sankarit tai Supersankarit käyttämään Kartolinin Solaa?[/i:edb1a8dafb] Arkat luullakseni käytti solaa palatessaan Dorastorista, joten olisiko se menettänyt silloin voimansa ja puolustajansa? Ilmeisesti kuitenkin vuosittaiset kauppakaravaanit kulkevat sen läpi ongelmitta ja viivähtävät matkallaan Kartolinin linnan muurien sisäpuolella. Tästä voisi olettaa, ettei se enää ole esteenä kenellekään. Ja solan kuvaus Genertela Kirjasta on tainnut jälleen muuttua...
GEAS linkki 17. helmikuuta 2002 kello 15.50
GEAS 17. helmikuuta 2002 kello 15.50 linkki Genertela kirjassahan sanotaan että linna pysäyttää hirviöt ja jumalat ja eikös Arkat kuulu hyvin pitkälle jälkimmäiseen ryhmään.
Nysalor linkki 17. helmikuuta 2002 kello 16.23
Nysalor 17. helmikuuta 2002 kello 16.23 linkki GEAS: [i:f54a82ab00]Genertela kirjassahan sanotaan että linna pysäyttää hirviöt ja jumalat ja eikös Arkat kuulu hyvin pitkälle jälkimmäiseen ryhmään.[/i:f54a82ab00] Niin, Arkat kyllä pysähtyi aika totaalisesti Kartolinin linnoitukseen. Dorastor-kirja sanoo seuraavaa: "- - lannistumaton Kartolinin linnoitus, kolme vuosisataa vanha ja nyt neljännen suojelijansa hallinnassa, esti Arkatia armeijoineen astumasta Dorastoriin ja sota näytti pattitilanteelta." Arkat muuten Raliokseen palatessaan kulki Kartolinin solan läpi, eikä linnoitus silloin enää pysäyttänyt häntä. Ilmeisesti linnoituskin romahti samassa yhteydessä, kun Arkat teki selvää Dorastorista. Tällä hetkellä Kartolinin linnassa on lunarilaisten tarkastuspiste, jossa solan läpi kulkevilta kauppiailta kerätään tiemaksut ja tulli. Lunarin kauppakaravaanin jäsenet pääsevät myös majoittumaan Kartolinin linnan paksujen muurien sisäpuolelle ja sinne he maan vuodenajan koittaessa kokoontuvat aloittaakseen paluumatkansa. Näin ollen Kartolinin linna on nykyään ihan turvallinen paikka ja tiukasti lunarilaisten käsissä, vaikka tämä tuntuukin greggaukselta Genertela Kirjan kuvaukseen verrattuna.
Plentonius linkki 17. helmikuuta 2002 kello 17.49
Plentonius 17. helmikuuta 2002 kello 17.49 linkki [i:eb715fd303]Näin ollen Kartolinin linna on nykyään ihan turvallinen paikka ja tiukasti lunarilaisten käsissä, vaikka tämä tuntuukin greggaukselta Genertela Kirjan kuvaukseen verrattuna.[/i:eb715fd303] Hmm... ollaankos nyt vähän liian pisteliäitä? Korjaa jos olen väärässä, mutta muistini sanoisi, että Kartolinin solassa on vieläkin linnake, jossa oli jotain Arkatin aikaisia haamuja tai jotain (oliko vielä Arkatin joku upseeri, jonka vastuulle linna oli annettu?). Eikö tuo kuvaus siitä, että se ei päästä läpi puolijumalia ole vain kuvaus siitä, että se on hemmetin hyvä paikka puolustaa? Eihän Arska olisi edes yrittänyt mennä läpi, jos siinä olisi mitään ehdotonta pakkoa ollut. Ei kannata sekoittaa legendoja ja todellisuutta liikaa.
Nysalor linkki 17. helmikuuta 2002 kello 19.21
Nysalor 17. helmikuuta 2002 kello 19.21 linkki Plento: [i:13a813c714]Korjaa jos olen väärässä, mutta muistini sanoisi, että Kartolinin solassa on vieläkin linnake, jossa oli jotain Arkatin aikaisia haamuja tai jotain (oliko vielä Arkatin joku upseeri, jonka vastuulle linna oli annettu?).[/i:13a813c714] Kartolinin linna on ymmärtääkseni vieläkin pystyssä, koska Dorastor-kirja sanoo seuraavaa: "Kartolinin linnassa karavaanerit voivat levätä turvassa muurien sisäpuolella." Kartolinin linna löytyy myös Dorastorin kartasta ja se on siis yksi etappi kauppakaravaanilla. Näin ollen olisi aika vaikea uskoa, että siellä olisi vielä joitakin mahtavia puolustajia. Arkat itsekin palasi sittemmin Raliokseen Kartolinin solan kautta minkään estämättä. Arkatin tullessa Kartolinin linnaa hallitsi sen neljäs vartija, joka oli kai jotakin tiettyä sukua. Itse linnahan oli kääpiömuurareiden valmistama, joten se ehkä selittää, miksi linna oli Arkatillekin ylivoimainen pala. Arkat itse rakensi myöhemmin Arkatin viimeisen linnoituksen suojaksi Kartolinin linnaa vastaan ja tämäkin rakennus on nykyään lunarien hallinnassa. [i:13a813c714]Eikö tuo kuvaus siitä, että se ei päästä läpi puolijumalia ole vain kuvaus siitä, että se on hemmetin hyvä paikka puolustaa?[/i:13a813c714] Kyllä se on myös taatusti erittäin hyvä paikka puolustaa, mutta olisi aika vaikea uskoa, että Arkatin olisi pysäyttänyt vain erinomaisen hyvä puolustuspaikka. Genertela Kirja sanoo kaiken lisäksi seuraavaa: "Valtavaa linnaketta sen [Kartolinin solan] puolivälissä, Kartolin Linnaa, miehittää haamumainen legioona, joka pysäyttää jokaisen hirviön tai jumalan, joka yrittää mennä solan läpi tai ohi." [i:13a813c714]Eihän Arska olisi edes yrittänyt mennä läpi, jos siinä olisi mitään ehdotonta pakkoa ollut. Ei kannata sekoittaa legendoja ja todellisuutta liikaa.[/i:13a813c714] Kyllä Arkat luullakseni yritti päästä Kartolinin solasta, muttei onnistunut. Sitten hän keksikin Slontoksen ja Lohikäärmesolan kautta kiertotien, joka tosin oli paljon pidempi.
Plentonius linkki 17. helmikuuta 2002 kello 22.02
Plentonius 17. helmikuuta 2002 kello 22.02 linkki [i:46f8689ce7]Kyllä se on myös taatusti erittäin hyvä paikka puolustaa, mutta olisi aika vaikea uskoa, että Arkatin olisi pysäyttänyt vain erinomaisen hyvä puolustuspaikka.[/i:46f8689ce7] No totta hemmetissä tarvitaan puolustajia. Ei ne Nyssen porukat ihan paperista ollut, peikot vasta pani niin ranttaliksi, että homma lako luistaan. [i:46f8689ce7] Genertela Kirja sanoo kaiken lisäksi seuraavaa: "Valtavaa linnaketta sen [Kartolinin solan] puolivälissä, Kartolin Linnaa, miehittää haamumainen legioona, joka pysäyttää jokaisen hirviön tai jumalan, joka yrittää mennä solan läpi tai ohi." [/i:46f8689ce7] Legendaa/myyttiä. Ei se tee siitä, mitään absoluuttista totuutta kuten luonnon lait ovat. Eikös tämä legioona sitä paitsi ole Arkatin ajoilta sinne jämähtänyt? [i:46f8689ce7]Kyllä Arkat luullakseni yritti päästä Kartolinin solasta, muttei onnistunut.[/i:46f8689ce7] No tämä lienee kaikkien hyväksymä fakta. [i:46f8689ce7] Sitten hän keksikin Slontoksen ja Lohikäärmesolan kautta kiertotien, joka tosin oli paljon pidempi.[/i:46f8689ce7] Zimsala-bim. Koko nero mieheksi.
Nysalor linkki 17. helmikuuta 2002 kello 22.29
Nysalor 17. helmikuuta 2002 kello 22.29 linkki Plentonius: [i:2e322ad649]No totta hemmetissä tarvitaan puolustajia. Ei ne Nyssen porukat ihan paperista ollut, peikot vasta pani niin ranttaliksi, että homma lako luistaan.[/i:2e322ad649] Arkathan kärsi kyllä tappioita muulloinkin, mutta käväisi sitten vähän sankarimatkalla hakemassa lisää voimia. Mutta Kartolinin linnan kohdalla hän joutui ihan kokonaan kääntymään ja hakemaan ratkaisua aivan toisesta suunnasta. Se on minusta puolustajilta jo aika kova saavutus se. Koska linna oli kääpiöiden rakentama, niin se saattoi osaltaan vaikuttaa Arkatin epäonnistumiseen. Kääpiöt kun ovat aika taitavia tekemään kaikkea hyökkääjille ikävää. :smile: [i:2e322ad649]Legendaa/myyttiä. Ei se tee siitä, mitään absoluuttista totuutta kuten luonnon lait ovat. Eikös tämä legioona sitä paitsi ole Arkatin ajoilta sinne jämähtänyt?[/i:2e322ad649] Tätä kuitenkin esimerkiksi Vesa Lehtinen käytti ohjenuorana hienossa Gerallon-novellisarjassaan ja kuvasi haamuja vahtimaan linnaa. Ymmärtääkseni Genertela Kirjassa kuitenkin pyritään kuvaamaan paikkoja ihan neutraaliin sävyyn, joten miksi pelinjohtajan pitäisi koko ajan ihmetellä, mikä kuvauksissa on faktaa ja mikä legendaa? Lunarilaiset pitävät hallussaan Kartolinin linnaa, mutta enpä oikein muusta legioonasta tiedä.
Arkat linkki 17. helmikuuta 2002 kello 22.51
Arkat 17. helmikuuta 2002 kello 22.51 linkki Käsittääkseni (olen - toivoakseni - kerännyt kaiken tiedon Arkatista mitä olen netistä ja Suomessa julkaistuista kirjoista saanut, etää... ;P ) Arkat törmäsi Kartolinin Solassa sen verran seinään että tuli paloitelluksi ja ristiinnaulituksi Totuusriimun muotoon veistettyyn puuhun... Ja olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä että ellei kuvaus selvästi ole tietyssä kontekstissa (suurin osa HW:n Thunder Rebelsiä ja Storm Tribea, ja jotkin "Mitä me tiedetään"-tyyliset jutut RuneQuestin kirjoissa), niin se on neutraali ja tosi (siis näin RuneQuest- ja HW-kirjoissa). Mielestäni Gloranthan taikuus on juuri siinä että se on täynnä paikkoja kuten Kartolinin Soal - yksikään hirviö tai jumala ei ohita tätä haamujen puolustamaa linnoitusta - ja vaikkapa Tuhannen Maagin Kaupunki (joka sortuu vasta kun tuhat maagia on kulkenut sen porteista). Myytit OVAT totta (vaikkakin Jumalajan myytit ovat kovasti muuttuvia, mutta se on aihe eri alueelle jos se jotakuta kiinnostaa).
Plentonius linkki 18. helmikuuta 2002 kello 14.54
Plentonius 18. helmikuuta 2002 kello 14.54 linkki [i:c49381a3b9]niin se on neutraali ja tosi[/i:c49381a3b9] =) Kuka kertoisi tämän Gregille? =) [i:c49381a3b9]Myytit OVAT totta (vaikkakin Jumalajan myytit ovat kovasti muuttuvia, mutta se on aihe eri alueelle jos se jotakuta kiinnostaa).[/i:c49381a3b9] Mitä tarkoittaa "totta" tässä kontekstissa? (Kiinnostavalla tavalla nämä meidän jutut kiertävät noita HW listan aiheita) Totta absoluuttisessa metafyysisessä mielessä vai? Totta kulttuurisidonnaisesti? Eli jos myytit ovat TOTTA, niin kerro kumpi myytti on oikeassa: a) Yelm kuoli suruun nähtyään Murharzamin kuolevan. b) Orlanth tappoi pahan keisarin Yelmin miekallaan. Kumpi näistä on totta isoilla kirjaimilla?
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 18. helmikuuta 2002 kello 19.41
Topi Hiski Viljami Salmi 18. helmikuuta 2002 kello 19.41 linkki Ja Muuten oletteko Arkat & co. tulossa Kalikoksen vuosikokoukseen Jyväskylään ensi viikonloppuna!?
Arkat linkki 19. helmikuuta 2002 kello 1.15
Arkat 19. helmikuuta 2002 kello 1.15 linkki Täytyy sanoa että totta kulttuurikontekstissa (lunarien Sankaritavoittelua, filosofiaa ja metafyysiikkaa hiukan tutkineena - siis todella vain hiukan - sanoisin että kaikki on totta, myös keskenään ristiriitaiset totuudet), mutta kun viittaan tuollaisiin paikoista kertoviin taruihin, eivät ne ole samalla tavoin tuollaisten kontekstien määrittelemiä. Muutenkin, ennen aikaa kaikki ristiriitaiset myytit ovat tosia... ajan alettua voi olla vain yksi totuus (paitsi joissain tapauksissa kun ollaan sitten riekuttu niin että raja Kuolevaisen maailman ja Sankariulottuvuuden välillä hämärtyy...). Greg voi painua metsään. Minä päätän itse mikä passaa ja mikä ei (en oikeastaan edes ymmärrä vaikkapa Yelmalio - Elmal -ongelmaa; minun mielestäni molemmat istuvat ihan siististi maailmaan), kun kerran kyseessä on minun pelini. ;P En taida tulla kokoukseen - kirjoitukset tulossa ja sillein, ja nyt pitäisi saada ryhtiä pyttyyn ja lukea kunnolla. ;P
Plentonius linkki 19. helmikuuta 2002 kello 11.33
Plentonius 19. helmikuuta 2002 kello 11.33 linkki [i:53ab3f61b1]Täytyy sanoa että totta kulttuurikontekstissa (lunarien Sankaritavoittelua, filosofiaa ja metafyysiikkaa hiukan tutkineena - siis todella vain hiukan - sanoisin että kaikki on totta, myös keskenään ristiriitaiset totuudet)[/i:53ab3f61b1] ... hyvä, sitten reaalisessa maailmassa, onko totta, että legenda Kartolinin solasta kuten Genertela kirja kertoo meille, on totta siinä "reaalisessa" kontekstissa? [i:53ab3f61b1], mutta kun viittaan tuollaisiin paikoista kertoviin taruihin, eivät ne ole samalla tavoin tuollaisten kontekstien määrittelemiä. [/i:53ab3f61b1] Määrittelin juuri kontekstin. Onko legenda reaalisen kontekstin määrittäjä? [i:53ab3f61b1]Muutenkin, ennen aikaa kaikki ristiriitaiset myytit ovat tosia... ajan alettua voi olla vain yksi totuus (paitsi joissain tapauksissa kun ollaan sitten riekuttu niin että raja Kuolevaisen maailman ja Sankariulottuvuuden välillä hämärtyy...). [/i:53ab3f61b1] Miten niin? Miksi ajan alettua olisi oltava yksi ja sama totuus? Ja vielä tärkeämpää, mikä myytti on niin tosi, että se kertoo tämän reaalisen "totuuden"? [i:53ab3f61b1]Greg voi painua metsään. Minä päätän itse mikä passaa ja mikä ei (en oikeastaan edes ymmärrä vaikkapa Yelmalio - Elmal -ongelmaa; minun mielestäni molemmat istuvat ihan siististi maailmaan), kun kerran kyseessä on minun pelini. ;P [/i:53ab3f61b1] Seikka, jonka mies itse on toistuvasti meille kaikille sanonut. Yelmalio-Elmal -ongelma on etupäässä harrastajien, ei Gregin. [i:53ab3f61b1]En taida tulla kokoukseen - kirjoitukset tulossa ja sillein, ja nyt pitäisi saada ryhtiä pyttyyn ja lukea kunnolla. ;P[/i:53ab3f61b1] Asia selvä. Joku toinen kerta sitten.
Nysalor linkki 19. helmikuuta 2002 kello 17.03
Nysalor 19. helmikuuta 2002 kello 17.03 linkki Plento: [i:7057719fd8]... hyvä, sitten reaalisessa maailmassa, onko totta, että legenda Kartolinin solasta kuten Genertela kirja kertoo meille, on totta siinä "reaalisessa" kontekstissa?[/i:7057719fd8] Kartolinin solan haamumaista legioonaa ei missään vaiheessa mainita Genertela Kirjassa legendaksi. Miksi siis pitäisi olettaa, että se on vain legendaa, eikä siellä siis välttämättä olisikaan legioonaa? Miksi Kartolinin solan legioona olisi niin selvästi legendaa ja vaikkapa Zorakarkatin linnoitus tai jokin muu Genertela Kirjan tieto ei olisi legenda? Minä olen saanut sellaisen vaikutelman, että Genertela Kirjassa yritetään antaa lyhyitä yleiskuvauksia paikoista pelinjohtajan käyttöön, eikä mitään mystisiä legendoita pähkäiltäväksi.
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 19. helmikuuta 2002 kello 22.14
Topi Hiski Viljami Salmi 19. helmikuuta 2002 kello 22.14 linkki Mahtavaa! Vanha kunnon keskustelu myyttien suhteesta "todellisuuteen" on taas käynnistynyt!! Nysalor: Totta, totta. Genertelan kirjassa on periaatteessa kuvattu yleismaailmallisia ja ns. "persoonattomia" kuvauksia eri maantieteellisistä paikoista. Mutta luuletko tosiaan, että kaikki mitä Genertelan kirjassa on mainittu (kuten LEGENDAT Kratolinin solasta) on pakko olla täysin totta!? Kratolinin solasta ei ole tarkkaa tietoa genertelan kirjassa, Vain legendaa. Mutta tämä menee pilkuviilaukseksi. Arkat&Plento: Tämä kaikki myytit on totta on aina kiehtonut minua ihan valtavasti! Ihmisten maailmankuvat ja mielikuvat muokkaavat havaitsevaamme maailmaa, mutta Gloranthassa tuntuu siltä, että mielikuvilla ja omalla näkökannalla maailmaan on todella vaikutusta ihan konkreetisti taikuuden kannalta. Siis ihan sekoa.. Kaikki on oikeassa vaikka miten se voisi olla mahdollista? Onko monomyyttiä olemassa? Ei?.. Mutta se tekisi maailmasta mahdottoman nykyisessä olomuodossaan. Vai tekisikö? Glorantha on maailma josta voi tietää paljon, ja kun tietää paljon tajuaa, että maailmasta on monta kuvaa. Mutta mikä niistä on "oikea"? (vrt. Pamaltelan vasemman käden heimolainen ja vaikka Loskalmin ritari. Kumpi on enemmän oikeassa vai onko kumpikin?) Tässä tulee sitten se, että miten haluaa tarkastella maailmaa jossa myyttien totuuden voi selvittää(jumaltietäjyys) mutta toisaalta kaikki myytit on totta. (ajan sisällä syntyneetkin: Vrt. isoisä ja karhu) Monet on alkanut tarkastella maailmaa vain jostain kulttuurikontekstista, jotta ei mentäisi sekaisin. Ihan mielenkiintoista minusta. Se siis, että Gloranhtassa oli (siis meidän Gloranthafiilien kannalta.)yksi perimmäinen totuus(eli jumaltietäjyys.) mutta se osoittautui mahdottomaksi.Tosiaan sitten Gloranthassa on myös monia, monia ja monia ristiriitaisia myyttejä eri kansoilla. ----------------------------------------- Jooh olin vaikutuksen alaisena kirjoittanut tuon ,että ei siinä kovin paljon loogisuutta ole. [ Tätä viestiä on muokannut: Topi Hiski Viljami Salmi 2002-02-20 00:16 ]
Arkat linkki 20. helmikuuta 2002 kello 0.28
Arkat 20. helmikuuta 2002 kello 0.28 linkki No niin, Gloranthan metafysiikka - lempiaiheeni! Ensinnäkin olen sitä mieltä, että ajan jälkeen on oltava yksi totuus koska aika määrittää tapahtumansa - vain yksi asia on voinut tapahtua, ja usko ei voi vaikuttaa ajan sisällä (paitsi ajan ulkopuolisiin, eli useimmiten jumalallisiin, asioihin). Myytit ovat ajan ulkopuolella, jumalajassa, tai ajan sisällä hetkissä joissa jumalaika, Sankariulottuuvus, on "tunkeutunut" maailmaan (Sedenya Sinisessä Linnassa, Kauhujen Yö jne.). Ennen aikaa kaikki myytit ovat tosia, ja jossain määrin muuttuvia. Siten ajan myötä ihmisten käsitykset jumalista muuttavat niiden totuutta (palvojat itse sanoisivat vain löytäneensä totuuden). Totuuksia myyteistä on siis monia, ja ne voivat mennä ristiin mielestäni ongelmitta. Siten sekä Orlanthin kulttuurin Valontuojien Retki -myytti ja Aurinkokulttuurin Yelm -myytit (Kuolema, Matka Alamaailman, Henkiinherääminen jne.) ovat tosia. Näiden myyttien uudelleennäytteleminen Sankariretkillä tapahtuu seurattavan myytin totuuden mukaan. Kuten tuossa sanottiinkin, mielestäni lähdekirjojen tarkoitus on lähinnä antaa todenmukaista tietoa Gloranthasta. Jos niissä sanotaan jotain, se on tarkoitettu todellisuudeksi (PJ:n harkinnan mukaan).
Plentonius linkki 20. helmikuuta 2002 kello 10.18
Plentonius 20. helmikuuta 2002 kello 10.18 linkki [i:35c3e50908]Kartolinin solan haamumaista legioonaa ei missään vaiheessa mainita Genertela Kirjassa legendaksi.[/i:35c3e50908] Entä sitten? [i:35c3e50908] Miksi siis pitäisi olettaa, että se on vain legendaa, eikä siellä siis välttämättä olisikaan legioonaa?[/i:35c3e50908] Mielestäni tämä on selviö, kun kysymyksessä on Glorantha. Ja eihän legioona ja solan legendaarisuus ole toisiaan poissulkevia, eihän? [i:35c3e50908] Miksi Kartolinin solan legioona olisi niin selvästi legendaa ja vaikkapa Zorakarkatin linnoitus tai jokin muu Genertela Kirjan tieto ei olisi legenda?[/i:35c3e50908] Legendaa on se, että kukaan ei pääse lävitse mielestäni. [i:35c3e50908] Minä olen saanut sellaisen vaikutelman, että Genertela Kirjassa yritetään antaa lyhyitä yleiskuvauksia paikoista pelinjohtajan käyttöön, eikä mitään mystisiä legendoita pähkäiltäväksi.[/i:35c3e50908] Minä taas luen tuota kirjaa ihan toisella tavalla. Topi: [i:35c3e50908]Mahtavaa! Vanha kunnon keskustelu myyttien suhteesta "todellisuuteen" on taas käynnistynyt!! [/i:35c3e50908] Valitan, Kartolinin legioona yllätti meidät kaikki. [i:35c3e50908]Kratolinin solasta ei ole tarkkaa tietoa genertelan kirjassa, Vain legendaa. Mutta tämä menee pilkuviilaukseksi. [/i:35c3e50908] Olen samaa mieltä. [i:35c3e50908]Tämä kaikki myytit on totta on aina kiehtonut minua ihan valtavasti! Ihmisten maailmankuvat ja mielikuvat muokkaavat havaitsevaamme maailmaa, mutta Gloranthassa tuntuu siltä, että mielikuvilla ja omalla näkökannalla maailmaan on todella vaikutusta ihan konkreetisti taikuuden kannalta. [/i:35c3e50908] Eikö meidän maailmassamme sitten? Kyllähän meilläkin on omat myyttimme. [i:35c3e50908]Siis ihan sekoa.. Kaikki on oikeassa vaikka miten se voisi olla mahdollista? Onko monomyyttiä olemassa? Ei?.. Mutta se tekisi maailmasta mahdottoman nykyisessä olomuodossaan. Vai tekisikö? [/i:35c3e50908] Monomyyttiä ei ole, on vain ihmisiä ja heidän uskomuksiaan, jotka vaikuttavat toisiinsa. Ei meidänkään maailma ole mahdoton vaikka monomyyttiä ei ole. [i:35c3e50908]Glorantha on maailma josta voi tietää paljon, ja kun tietää paljon tajuaa, että maailmasta on monta kuvaa. Mutta mikä niistä on "oikea"? (vrt. Pamaltelan vasemman käden heimolainen ja vaikka Loskalmin ritari. Kumpi on enemmän oikeassa vai onko kumpikin?) [/i:35c3e50908] Ei tietenkään kukaan, jos ajatellaan kulttuurin määräävän oikean tai totuuden. Jos taas ei, niin sitten kukaan ei tiedä, mikä on oikein, vaikka niin uskookin. [i:35c3e50908]Tässä tulee sitten se, että miten haluaa tarkastella maailmaa jossa myyttien totuuden voi selvittää(jumaltietäjyys) mutta toisaalta kaikki myytit on totta. (ajan sisällä syntyneetkin: Vrt. isoisä ja karhu) [/i:35c3e50908] Tai punainen jumalatar tai valontuojat (tämä myytti syntyi ilmeisemmin Harmastin aikoina). [i:35c3e50908]Monet on alkanut tarkastella maailmaa vain jostain kulttuurikontekstista, jotta ei mentäisi sekaisin. [/i:35c3e50908] Eikun se on se ainut mahdollinen tapa, jumpetietäjät rikko tämän tavan ja joutuivat turmioon. [i:35c3e50908]Ihan mielenkiintoista minusta. Se siis, että Gloranhtassa oli (siis meidän Gloranthafiilien kannalta.)yksi perimmäinen totuus(eli jumaltietäjyys.) mutta se osoittautui mahdottomaksi.Tosiaan sitten Gloranthassa on myös monia, monia ja monia ristiriitaisia myyttejä eri kansoilla.[/i:35c3e50908] Aamen. Arkat: [i:35c3e50908] No niin, Gloranthan metafysiikka - lempiaiheeni! [/i:35c3e50908] Meitähän on monta. [i:35c3e50908]Ensinnäkin olen sitä mieltä, että ajan jälkeen on oltava yksi totuus koska aika määrittää tapahtumansa - vain yksi asia on voinut tapahtua, ja usko ei voi vaikuttaa ajan sisällä (paitsi ajan ulkopuolisiin, eli useimmiten jumalallisiin, asioihin).[/i:35c3e50908] Koko käsite aika on hiukka epäselvä. Eihän DaraHappalaisilla tai Kraloreilla ole edes sellaista näkemystä, että aika olisi alkanut auringon noustessa. Enkä muutenkaan ole varma noista sinun premisseistäsi. [i:35c3e50908] Myytit ovat ajan ulkopuolella, jumalajassa, tai ajan sisällä hetkissä joissa jumalaika, Sankariulottuuvus, on "tunkeutunut" maailmaan (Sedenya Sinisessä Linnassa, Kauhujen Yö jne.). [/i:35c3e50908] Ahaa. [i:35c3e50908]Ennen aikaa kaikki myytit ovat tosia, ja jossain määrin muuttuvia. Siten ajan myötä ihmisten käsitykset jumalista muuttavat niiden totuutta (palvojat itse sanoisivat vain löytäneensä totuuden). Totuuksia myyteistä on siis monia, ja ne voivat mennä ristiin mielestäni ongelmitta. Siten sekä Orlanthin kulttuurin Valontuojien Retki -myytti ja Aurinkokulttuurin Yelm -myytit (Kuolema, Matka Alamaailman, Henkiinherääminen jne.) ovat tosia. Näiden myyttien uudelleennäytteleminen Sankariretkillä tapahtuu seurattavan myytin totuuden mukaan. [/i:35c3e50908] Allekirjoitan monet näkemyksistäsi. Taidamme olla samaa mieltä. Vain tätä aika juttua en välttämättä hyväksy miksikään übermäärääväksi ontologiseksi vedenjakajaksi. [i:35c3e50908]Kuten tuossa sanottiinkin, mielestäni lähdekirjojen tarkoitus on lähinnä antaa todenmukaista tietoa Gloranthasta.[/i:35c3e50908] Menisitkö Gregille kertomaan tuon. Mies kirjoittaa ja on aina kirjoittanut kaiken kamansa sillä tavoin, että kaikenlaisia tyylikkäitä heittoja on pilvin pimein. BA sanoo, että Balmyrit naivat siskojaan ja syövät vuohia (mitä he tietenkään eivät tee), mutta ei vaadi suurta ymmärrystä nähdä, että se on vain legendaa. [i:35c3e50908] Jos niissä sanotaan jotain, se on tarkoitettu todellisuudeksi (PJ:n harkinnan mukaan). [/i:35c3e50908] Ei varmasti ole sitovassa mielessä. Harkinta on avainsana. Jokainen voi ihan vapaasti miettiä, että mitä tuollainen heitto merkitsee omassa Gloranthassaan, alunperin se on vain legendaa. Joissain legendoissa voi olla totta toinen puoli, kukapa sen tietää. [ Tätä viestiä on muokannut: Plentonius 2002-02-20 12:31 ]
Waylander linkki 20. helmikuuta 2002 kello 12.19
Waylander 20. helmikuuta 2002 kello 12.19 linkki Nyt on kärpäsestä päässyt kasvamaan myrskyhärkänen. Fakta minun Gloranthastani joka ei muutu toiseksi minkään metafyysisen juonittelun tuloksena: Kartolinin solassa on osittain raunioitunut linnoitus jossa majailee legioona epäkuolleita. :smile:
Nysalor linkki 20. helmikuuta 2002 kello 14.46
Nysalor 20. helmikuuta 2002 kello 14.46 linkki Topi: [i:947dc8a741]Mutta luuletko tosiaan, että kaikki mitä Genertelan kirjassa on mainittu (kuten LEGENDAT Kratolinin solasta) on pakko olla täysin totta!? Kratolinin solasta ei ole tarkkaa tietoa genertelan kirjassa, Vain legendaa.[/i:947dc8a741] Ei, en kuvittele suinkaan kaikkea Glorantha Kirjassa sanottua todeksi, mutta voisin vain kuvitella sen antavat Genertelan alueiden kiinnostavista paikoista sellaista tietoa, jonka pohjalle pelinjohtaja voi rakentaa tapahtumia. Minulle on vieläkin jäänyt epäselväksi, mikä Genertela Kirjassa antaa ymmärtää, että Kartolinin solan haamumaista legioonaa koskeva maininta olisi pelkkää legendaa. Eivät ainakaan minun mielikuvissani Gloranthasta ole sanoneet, että haamumainen legioona olisi mahdottomuus ja siksi pelkkää legendaa. Kertokaa nyt ihmeessä, mistä tämän olette päätelleet! [i:947dc8a741]ajan sisällä syntyneetkin: Vrt. isoisä ja karhu[/i:947dc8a741] Jos kaikki sellaiset tapahtumatkin, joita ei ole koskaan tapahtunutkaan, ovat totta heti, kun ne vain kerrotaan tarinana, niin siinä mennään minusta ihan liiallisuuksiin. Kauniita tarinoita voidaan kyllä kertoa, mutta kaipa Gloranthassakin on valehtelijoita - Veijari ainakin. :smile: [i:947dc8a741]Monet on alkanut tarkastella maailmaa vain jostain kulttuurikontekstista, jotta ei mentäisi sekaisin.[/i:947dc8a741] Se on yksi tapa, mutta minua kiehtoo myös tarkastella Gloranthaa yhtenä kokonaisuutena. Plento: [i:947dc8a741]Entä sitten?[/i:947dc8a741] Haluaisin vain kuulla, millä perusteella olet tuon annetun tiedonsirun päätellyt legendaksi. [i:947dc8a741]Mielestäni tämä on selviö, kun kysymyksessä on Glorantha. Ja eihän legioona ja solan legendaarisuus ole toisiaan poissulkevia, eihän?[/i:947dc8a741] No, voisitko ystävällisesti vielä selittää päättelyketjun, jolla tuon selviön oikein keksit? Kartolinin sola on toki legendaarinen, mutta miksi siellä ei Genertela Kirjan perusteella voisi olla haamumaista legioonaa? [i:947dc8a741]Legendaa on se, että kukaan ei pääse lävitse mielestäni.[/i:947dc8a741] Hmm. Minun käsittääkseni haamumaisesta legioonasta sanotaan, että se "pysäyttää jokaisen hirviön ja jumalan, joka yrittää mennä solan läpi tai ohi". Ei siis tavallisista ihmisistä puhuta kyllä yhtään mitään. Sen sijaan Dorastor-kirjassa Arkatin sanotaan kyllä kulkeneen Raliokseen solan läpi sen jälkeen, kun hän oli tuhonnut Dorastorin. Ja lunarit ilmeisesti kulkevat nykyään solasta ihan kaikessa rauhassa, joskaan he eivät ehkä ole hirviöitä tai jumalia. [i:947dc8a741]Eikö meidän maailmassamme sitten? Kyllähän meilläkin on omat myyttimme.[/i:947dc8a741] Joo, kyllähän meidän maailmassammekin ollut ja on vieläkin kaikenlaisia myyttejä ja uskomuksia. Tosin tieteellisestä näkökulmasta näiden myyttien ja uskomusten toiminta on vähän niin ja näin. Yhdenkin uskomuksen mukaan neitsyen kanssa makaaminen parantaisi kupan. Epäilen kyllä, ettei tämä oikein meidän maailmassamme toimi, vaikka Gloranthassa voisi toimiakin, jos moinen myytti olisi olemassa. [i:947dc8a741]Eikun se on se ainut mahdollinen tapa, jumpetietäjät rikko tämän tavan ja joutuivat turmioon.[/i:947dc8a741] Tai sitten jumaltietäjät eivät yksinkertaisesti päässeet tarpeeksi irti omasta kulttuurikontekstistaan nähdäkseen yhden ja ainoan Gloranthan. :smile: Oli pakko sanoa tämä. :wink: [i:947dc8a741]BA sanoo, että Balmyrit naivat siskojaan ja syövät vuohia (mitä he tietenkään eivät tee), mutta ei vaadi suurta ymmärrystä nähdä, että se on vain legendaa.[/i:947dc8a741] Ties vaikka Balmyrit salaa palvoisivatkin Sidanaa. :wink: En kuitenkaan sanoisi, että heitto Kartolinin solan haamumaisesta legioonasta tai jumalten ja hirviöiden kulun estämisestä olisi läheskään samantasoinen heitto. BA antaa kai ihan neutraaliakin tietoa Balmyreista, esimerkiksi että heillä on sotakoiria ja että he sepittävät runoja, jotka "hyvien" heortinmaalaisten mielestä latteita. [i:947dc8a741]Jokainen voi ihan vapaasti miettiä, että mitä tuollainen heitto merkitsee omassa Gloranthassaan, alunperin se on vain legendaa.[/i:947dc8a741] Joo, voihan sitä ihan vapaasti soveltaa asioita omaan Gloranthaan, mutta ongelmia tulee rutkasti silloin, jos tulevat julkaisut tulkitsevatkin asiat ihan toisin kuin pelinjohtaja itse. Silloin näiden uusien julkaisujen yhteensopivuus pelinjohtajan vetämän maailman kanssa voi olla aika heikko.
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 20. helmikuuta 2002 kello 17.42
Topi Hiski Viljami Salmi 20. helmikuuta 2002 kello 17.42 linkki plento: [i:bd4a7f109c] Eikö meidän maailmassamme sitten? Kyllähän meilläkin on omat myyttimme. [/i:bd4a7f109c] Olin ehkäpä hitusen epäselvä. Tarkoitin nimenomaan sitä, että meillä on myyttimme ja maailmankuvamme. Me jokainen näemme maailman omalla tavallamme. Mutta Gloranthassa tästä "maailmankuvasta" ja selityksistä saa taikuutta. Niinb----> Sinun "itsesuggestio teoria". [i:bd4a7f109c]Ei meidänkään maailma ole mahdoton vaikka monomyyttiä ei ole. [/i:bd4a7f109c] Jooh. Huomasin postissa olleeni epäselvä, koska puhuin tässä nimenomaan Gloranthasta meidän Gloranthafiilien näkökulmasta. Luodussa fantasiamaailmassa kun melkein AINA maailmankaikkeus on todella yksiselitteinen. Tai siis, että Fantasia maailmojen historian kuvauksissa ei ole suuria ristiriitoja. Kun pelaamme roolipeleissä vaikka historiallista omaa maailmaamme, niin tiedämme, että ihmisten maailmankuvat ovat vain ns. "heidän päässään". (eli kun tajuamme oman maailmamme olevan ns. "selittämätön") Voisitteko kuvitella, että kaikki nämä subjektiivisuus ja objektiivisuus aiheet tulisivat edes ilmi jossain historiallista maata kuvaavassa pelissä??? Tätä tarkoitan. Kun luomme tai mietimme fantasia maailmoja, niistä tulee helposti ns. "yksi-totuudellisia." Tämä on meille maailman tarkastelijoina helppoa ja käytännöllistä. Meidän luonteeseen kuuluu löytää totuus. Tämä taas on gloranthassa hienoa!: Siellä on konkreettia todistetta jokaisesta maailmankatsomuksesta ja myyteistä! Omassa maailmassamme myytit määrittelevät asenteitamme maailmaan, mutta Gloranthassa myytit todella vaikuttavat asioihin.(taikuus.) Tämä taas tekee Gloranthasta oudon epäloogisen: Jos myytit ja legendat ja historia vaikuttaa nykyisyyteen aivan konkreetisti, niin se herättää mielenkiintoisia kysymyksiä totuuden luonteesta Gloranthassa. Esim. vaikuttaako menneisyys taikuuden muodossa nykyisyyteen vai vaikuttaako ihmisten kuva menneisyydestä taikuuden muodossa nykyisyyteen? Jos vai "oikea menneisyys"/"oikea maailmankuva" vaikuttaa taikuuteen, niin silloin maailmankuvat ja menneisyyden kuvat ei paljon muutuisi koskaan ja kukaan ei uskaltaisi tehdä paljon mitään uutta kun ainoastaaan "totuudenmukaisisista" saa taikuutta. Eikä mitään asioita (tai jopa ehkä edes omaa maailmankuvaansa)voisi muuttaa. Mutta jos ihmisten kuva menneisyydestä/maailmasta vaikuttaa taikuteen, niin silloinhan koko maailma on vain valhetta ja voisi periaatteessa muuttua kokoajan!? Eli, että tuli ei huomenna polttaisikaan. :smile: Ihmisten vain pitäisi muttaa maailmankuvaansa. Ja jos se noin on, niin jokaisella ihmisellä kai pitäisi olla joku ihme oma taikuutensa, koska näemme asiat aina vain omalta kannaltamme.. (okei, viimeinen lause oli huono.) [ Tätä viestiä on muokannut: Topi Hiski Viljami Salmi 2002-02-20 19:45 ]
Plentonius linkki 21. helmikuuta 2002 kello 23.19
Plentonius 21. helmikuuta 2002 kello 23.19 linkki [i:33fa69421b]Ties vaikka Balmyrit salaa palvoisivatkin Sidanaa. En kuitenkaan sanoisi, että heitto Kartolinin solan haamumaisesta legioonasta tai jumalten ja hirviöiden kulun estämisestä olisi läheskään samantasoinen heitto. BA antaa kai ihan neutraaliakin tietoa Balmyreista, esimerkiksi että heillä on sotakoiria ja että he sepittävät runoja, jotka "hyvien" heortinmaalaisten mielestä latteita. [/i:33fa69421b] Tämä kertoo vain Willandringin kauheudesta, ei sentään yleistet meihin suoraselkäisiin Balmyreihin, eihän? :wink:
Daedra linkki 22. helmikuuta 2002 kello 11.53
Daedra 22. helmikuuta 2002 kello 11.53 linkki [quote:bdc920ff4d] Mutta jos ihmisten kuva menneisyydestä/maailmasta vaikuttaa taikuteen, niin silloinhan koko maailma on vain valhetta ja voisi periaatteessa muuttua kokoajan!? Eli, että tuli ei huomenna polttaisikaan. <IMG SRC="/foorumi/images/smiles/icon_smile.gif"> Ihmisten vain pitäisi muttaa maailmankuvaansa. Ja jos se noin on, niin jokaisella ihmisellä kai pitäisi olla joku ihme oma taikuutensa, koska näemme asiat aina vain omalta kannaltamme.. (okei, viimeinen lause oli huono.) [/quote:bdc920ff4d] [b:bdc920ff4d] Reality is a Lie [/b:bdc920ff4d] [i:bdc920ff4d] The Truth is Magic [/i:bdc920ff4d] [b:bdc920ff4d] Open your Eyes [/b:bdc920ff4d] [i:bdc920ff4d] And Awaken [/i:bdc920ff4d] [img:bdc920ff4d]http://www.white-wolf.com/Images/Excerpts/Prime.jpg[/img:bdc920ff4d] [ Tätä viestiä on muokannut: Daedra 2002-02-22 13:56 ]
Argenteus linkki 22. helmikuuta 2002 kello 18.13
Argenteus 22. helmikuuta 2002 kello 18.13 linkki Phoo. Eipäs sotketa Magea tähän, vaikka yhteistä löytyykin :smile:
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 24. helmikuuta 2002 kello 21.45
Topi Hiski Viljami Salmi 24. helmikuuta 2002 kello 21.45 linkki :b Kuten huomaamme, Kratolinin solasta siirryimme luontevasti "muualle".
Guzmo linkki 5. maaliskuuta 2002 kello 22.22
Guzmo 5. maaliskuuta 2002 kello 22.22 linkki Dorastor kirjasessa ei puhuta mitään epäkuollutlegioonista solassa. Lunarit ovat ottaneet solan "yllätten" haltuunsa hallitaakseen kauppareittejä. Dorastor kirjan tekemisessä on ollut Greg-setäkin mukana, ettei kaikki voi olla Sandyn horinointiakaan :smile:
Nysalor linkki 5. maaliskuuta 2002 kello 23.43
Nysalor 5. maaliskuuta 2002 kello 23.43 linkki Guzmo: [i:a77f0845ea]Dorastor kirjasessa ei puhuta mitään epäkuollutlegioonista solassa. Lunarit ovat ottaneet solan "yllätten" haltuunsa hallitaakseen kauppareittejä.[/i:a77f0845ea] Epäkuolleet taisivat olla Waylanderin idea hänen Gloranthassaan. Talastar-papereissa on sentään jonkinlainen maininta legioonasta, joskin tämä on Farnhanin Luettelossa Dorastorin Muinaisista Aarteista, eikä siten ole erityisen luotettavaa tietoa. Tekstipätkä on siis seuraava: "Aavamaisten legioonien sanotaan vartioivan [Kartolinin] solaa Dorastorin kaaoksen uhkaavaa elpymistä vastaan. Toisten ensimmäisen ajan linnojen sanotaan vartioivan Lohkaremetsien poikki kulkevia kadonneita solia, vaikka niistä ainoankaan sijainnista ei ole tietoa." Niin tai näin, lunareilla ei ole arvatenkaan ongelmia Kartolinin linnan tai solan kanssa, eikä Arkatillakaan hänen siirtyessään Dorastorista Raliokseen. Jos kummituslegioona on olemassa Kartolinin solassa/linnassa, se ei ilmeisestikään reagoi tavallisiin lunarilaisiin kauppiaisiin ja sotilaisiin. Lisäksi se näyttää sallineen aikoinaan Arkatin kulun solan läpi paluumatkalla. On kuitenkin kiinnostavaa huomata, että Ralios on kaiketi säilynyt aika hyvin kaaoshyökkäyksiltä, kun taas Talastarin suuntaan niitä on tehty. Syynä lienee joka tapauksessa Kartolinin sola ja myös lunarien hallitsema Arkatin viimeinen torni estää tehokkaasti kaaosotusten tulon. Vaikka olisi ehkä mahdollista, että solassa piilisi myös legioona, joka estäisi nimenomaan kaaosolentojen kulun. No, jonkinlaista spekulaatiota vain annetun materiaalin valossa. Ne toiset linnat voisivat muuten olla ihan kiinnostava pointti ja ehkä muutakin kuin pelkkää huhua.
Guzmo linkki 6. maaliskuuta 2002 kello 8.18
Guzmo 6. maaliskuuta 2002 kello 8.18 linkki Eihän Arkatin linnoitus ole kuin muutaman kymmenen sotilaan vartioima. Kyllä siitä tuhat broota menisi läpi jos niin tahtoisivat. a) Solaa vartioi joku/jokin, joka estää kaaoksen läpipääsyn b) Ralzakark ajattelee, että Talastaria on mukavempi käydä kurmoottamassa. :smile:
Arkat linkki 6. maaliskuuta 2002 kello 11.59
Arkat 6. maaliskuuta 2002 kello 11.59 linkki No joo, eiköhän Talastar ole se ainoa järkevä vaihtoehto. Meinaan että jos menee Raliosin puolelle niin sieltä löytyy kilometrikaupalla dracoliskojen ja telmorien erämaata ja harvaan Orlanthien asuttamaa ylämaata. Voisi olla hiukan vaikea salakuljettaa kaaottisia rosvoja Felster-järven ympärillä olevia valtioita ryöstämään.
Plentonius linkki 6. maaliskuuta 2002 kello 12.46
Plentonius 6. maaliskuuta 2002 kello 12.46 linkki Hepshei pojat, ei Talastarin kimppuun kannata hyökätä, niillä ei ole kuin muutama likainen paita ja lammas, kantsii mennä suoraan Sylilan lihapatojen äärelle... (pelästynyt Doblianin satraappi)
Nysalor linkki 6. maaliskuuta 2002 kello 17.55
Nysalor 6. maaliskuuta 2002 kello 17.55 linkki Guzmo: [i:348ea054d6]Eihän Arkatin linnoitus ole kuin muutaman kymmenen sotilaan vartioima. Kyllä siitä tuhat broota menisi läpi jos niin tahtoisivat.[/i:348ea054d6] Arkatin viimeinen torni on kuitenkin strategisesti niin oivallisessa paikassa, että pienikin porukka pystyy kai puolustamaan sitä aika tehokkaasti villibroolaumojen tai muiden yksittäisiltä hyökkäyksiltä. [i:348ea054d6]a) Solaa vartioi joku/jokin, joka estää kaaoksen läpipääsyn[/i:348ea054d6] Saattaisi olla hyvinkin mahdollista. [i:348ea054d6]b) Ralzakark ajattelee, että Talastaria on mukavempi käydä kurmoottamassa.[/i:348ea054d6] Ralzakarkin porukat ovat vain pieni osa kaikista Dorastorin asukkaista, joten voisi kuvitella joidenkin otusten eksyvän Ralioksen suuntaankin. Arkat: [i:348ea054d6]No joo, eiköhän Talastar ole se ainoa järkevä vaihtoehto. Meinaan että jos menee Raliosin puolelle niin sieltä löytyy kilometrikaupalla dracoliskojen ja telmorien erämaata ja harvaan Orlanthien asuttamaa ylämaata.[/i:348ea054d6] Erämaatahan se Dorastorkin aika paljolti on. Sitä paitsi broitahan elää jopa Autiomaassa, joten elinympäristö tuskin voisi tuottaa heille ongelmia.
Arkat linkki 6. maaliskuuta 2002 kello 17.57
Arkat 6. maaliskuuta 2002 kello 17.57 linkki Ei mutta kun siellä Raliosin puolella ei siis ole oikein lähellä ryösteltävää, verrattuna Biliniin yms.
Nysalor linkki 6. maaliskuuta 2002 kello 18.14
Nysalor 6. maaliskuuta 2002 kello 18.14 linkki Arkat: [i:87ddc95f92]Ei mutta kun siellä Raliosin puolella ei siis ole oikein lähellä ryösteltävää, verrattuna Biliniin yms.[/i:87ddc95f92] Kariassa ainakin asuu jonkin verran väkeä, jota voisi ainakin ryöstellä. Eikä Kariasta ole pitkä matka Delelaan, jossa asustaa parisataatuhatta orlanthia. Sanotaan kuitenkin, ettei Kariassa ole havaittu kaaoksen toimintaa, mikä viittaisi siihen, etteivät broot ryöstele siellä. Tuskin Sairasmaiden broot halveksisivat Raliosta, joka on Talastaria ja Biliniä lähempänä, jos he pääsisivät helposti Raliosta ryöstelemään. En siis usko, että pelkästään vähäinen ihmisasutus voisi olla syynä sille, etteivät broot harrasta oikein toimintaa Ralioksen suuntaan. Syy saattaa olla pikemminkin siinä, etteivät broot pääse Raliokseen kovin helposti.
Guzmo linkki 7. maaliskuuta 2002 kello 13.00
Guzmo 7. maaliskuuta 2002 kello 13.00 linkki [quote:ca1a5631a6] Arkatin viimeinen torni on kuitenkin strategisesti niin oivallisessa paikassa, että pienikin porukka pystyy kai puolustamaan sitä aika tehokkaasti villibroolaumojen tai muiden yksittäisiltä hyökkäyksiltä.[/quote:ca1a5631a6] Mun mielestä Boldhome viittaukset, missä solaa voi puolustaa yksi mies armeijaa vastaan ovat lähinnä naurettavia. Sopivat siis oikein hyvin Gloranthaan, mutta kyllä 1000 broota on semmonen lössi, että ne viimeset 57 kappaletta pääsee sen solan yli vaikka kiipeämällä edellä kuolleiden ruumiskasan yli :D [quote:ca1a5631a6] Ralzakarkin porukat ovat vain pieni osa kaikista Dorastorin asukkaista, joten voisi kuvitella joidenkin otusten eksyvän Ralioksen suuntaankin. [/quote:ca1a5631a6] Ralzakark hallitsee broiden lisäksi myös muita pienempiä ryhmittymiä. (Tai hallitsee ja hallitsee. On nyt ainakin väleissä) Koko Dorastorista ei löydy montaa yhtä pätevää johtajaa, joka saisi tarvittaessa isommat joukot liikkeelle. Haltiat tai Krajlkit voisivat lähteä rynnimään, mutta pidän sitä vähän epätodennäköisenä. Hullulla sulttaanilla on apureita, mutta hän on luonnollisesti hullu. Ogret. Joissakin lähteissä mainitaan, että Ogreja olisi tuhansia Dorastoria. Ei uppoa kyllä omaan kaaliini. Eihän niillä ole siellä mitään syötävää :smile: Erillaisia kovemman luokan mömmöjä on Dorastor täynnä, mutta vaadikaan hyvin vaikuttava johtaja joka saa sellaiset armeijat aikaan jolla oikeasti pyyhkästään Talastariin ja tuhotaan kaikki matkalla. Dorastorin hyökkäyksethän ovat yleensä ollut voimakkaita, mutta hyvin lyhyitä salamahyökkäyksiä joilla lähinnä taidetaan pitää naapurit hiljaisina.
Nysalor linkki 7. maaliskuuta 2002 kello 17.52
Nysalor 7. maaliskuuta 2002 kello 17.52 linkki Guzmo: [i:e99f15e751]Mun mielestä Boldhome viittaukset, missä solaa voi puolustaa yksi mies armeijaa vastaan ovat lähinnä naurettavia. Sopivat siis oikein hyvin Gloranthaan, mutta kyllä 1000 broota on semmonen lössi, että ne viimeset 57 kappaletta pääsee sen solan yli vaikka kiipeämällä edellä kuolleiden ruumiskasan yli[/i:e99f15e751] Varmaan muutama tusina sotilasta voi silti aika tehokkaasti puolustaa Arkatin viimeistä linnoitusta broiden hyökkäyksiä vastaan, sillä broot eivät yleensä toimi mitenkään yhtenä armeijana ja tuhannen broon kokoamiseen tarvittaisiin jo melkoisia ihmetekoja: tavalliset villibroot kun eivät oikein toimi armeijan tavoin. [i:e99f15e751]Ralzakark hallitsee broiden lisäksi myös muita pienempiä ryhmittymiä. (Tai hallitsee ja hallitsee. On nyt ainakin väleissä) Koko Dorastorista ei löydy montaa yhtä pätevää johtajaa, joka saisi tarvittaessa isommat joukot liikkeelle.[/i:e99f15e751] Ralzakark ei silti varmaan halua heittää omia broitaan tuosta vaan hyökkäykseen, vaan Dorastorin toistuvat kaaostulvat lienevät enemmänkin broiden luonnollista tarvetta päästä lisääntymään ja ryöstelemään uusia alueita ja Ralzakark mahdollisesti voi vaikuttaa näihin vyöryihin jonkin verran. Syystä tai toisesta tällaisia vyöryjä ei taida kuitenkaan tulla Ralioksen suuntaan ja siihen voi pohtia syytä. [i:e99f15e751]Haltiat tai Krajlkit voisivat lähteä rynnimään, mutta pidän sitä vähän epätodennäköisenä.[/i:e99f15e751] Epätodennäköistä tosiaan, sillä Helvettimetsän haltiat tuskin ovat kovin vahvoilla vuoristoisessa maastossa. Vaikka he ovat metsissä mielettömän vaarallisia, aukea paikka ei ole haltioiden alaa. [i:e99f15e751]Hullulla sulttaanilla on apureita, mutta hän on luonnollisesti hullu.[/i:e99f15e751] Niin, eikä hänellä ole kunnollisia ihmisapureita kai kovinkaan paljon; harmaanahathan eivät tunnetusti ole juuri peikkolaisia parempaa sakkia. [i:e99f15e751]Ogret. Joissakin lähteissä mainitaan, että Ogreja olisi tuhansia Dorastoria. Ei uppoa kyllä omaan kaaliini. Eihän niillä ole siellä mitään syötävää[/i:e99f15e751] Mikäs ihmeen lähde tuo on? Dorastor-kirja sanoo kylläkin seuraavaa: "Ogret eivät ole yleisiä Dorastorissa, mahdollisesti siksi koska siellä on vain vähän ihmisiä heidän saaliikseen." Dorastorin ogreista siis tuskin mitään armeijaa muodostuu. :smile: [i:e99f15e751]Erillaisia kovemman luokan mömmöjä on Dorastor täynnä, mutta vaadikaan hyvin vaikuttava johtaja joka saa sellaiset armeijat aikaan jolla oikeasti pyyhkästään Talastariin ja tuhotaan kaikki matkalla.[/i:e99f15e751] Niin, suuret johtajat ovat harvassa. Tosin Dorastorin haltioilla on toki omat voimakkaat johtajansa, muttei heillä taida olla suurestikaan valtaa metsien ulkopuolella. [i:e99f15e751]Dorastorin hyökkäyksethän ovat yleensä ollut voimakkaita, mutta hyvin lyhyitä salamahyökkäyksiä joilla lähinnä taidetaan pitää naapurit hiljaisina.[/i:e99f15e751] Näkisin sen enemmän broiden välttämättömänä laajenemisilmiönä, kun väkeä alkaa olla liikaa ja kun broiden luonnolliset vaistot kannustavat ryöstämään ja raiskaamaan. Organisoidut ja vaaralliset hyökkäykset ovat kaiketi harvemmassa kuin tietyin väliajoin toistuvat kaaostulvat.
Guzmo linkki 8. maaliskuuta 2002 kello 8.01
Guzmo 8. maaliskuuta 2002 kello 8.01 linkki [quote:38b1dcea9e] Ralzakark ei silti varmaan halua heittää omia broitaan tuosta vaan hyökkäykseen, vaan Dorastorin toistuvat kaaostulvat lienevät enemmänkin broiden luonnollista tarvetta päästä lisääntymään ja ryöstelemään uusia alueita ja Ralzakark mahdollisesti voi vaikuttaa näihin vyöryihin jonkin verran. [/quote:38b1dcea9e] Jos en nyt väärin muista niin hyökkäyksillä on yleensä ollut herotason johtaja. [quote:38b1dcea9e] Niin, eikä hänellä ole kunnollisia ihmisapureita kai kovinkaan paljon; harmaanahathan eivät tunnetusti ole juuri peikkolaisia parempaa sakkia. [/quote:38b1dcea9e] Määrä korvaa laadun :smile: [quote:38b1dcea9e] Mikäs ihmeen lähde tuo on? Dorastor-kirja sanoo kylläkin seuraavaa: "Ogret eivät ole yleisiä Dorastorissa, mahdollisesti siksi koska siellä on vain vähän ihmisiä heidän saaliikseen." Dorastorin ogreista siis tuskin mitään armeijaa muodostuu. :smile: [/quote:38b1dcea9e] Epävirallinen lähde, johon en juuri luota. [quote:38b1dcea9e] Niin, suuret johtajat ovat harvassa. Tosin Dorastorin haltioilla on toki omat voimakkaat johtajansa, muttei heillä taida olla suurestikaan valtaa metsien ulkopuolella. [/quote:38b1dcea9e] Niimpä. Haltiat ovat helppoa kauraa metsänsä ulkona. [quote:38b1dcea9e]Organisoidut ja vaaralliset hyökkäykset ovat kaiketi harvemmassa kuin tietyin väliajoin toistuvat kaaostulvat. [/quote:38b1dcea9e] Villibroon ryntäyksiä sattuu varmaan kerran vuodessa, mutta massiivista organisoitua hyökkäystä vain hyvin harvoin (kymmenien, satojen vuosien välein). Tarkasta vaikka mitä kirjassa sanottiin.
Nysalor linkki 8. maaliskuuta 2002 kello 15.02
Nysalor 8. maaliskuuta 2002 kello 15.02 linkki Guzmo: [i:b0fa2357dd]Jos en nyt väärin muista niin hyökkäyksillä on yleensä ollut herotason johtaja.[/i:b0fa2357dd] Sankaritason johtajia on ollut käsittääkseni vain muutamassa todella kovan luokan hyökkäyksessä, ei tavallisissa kaaostulvissa. Suuria hyökkäyksiä on ollut luullakseni vuosina 1104 (johtajana Ragnaglar tai Ralzakark), 1297 (johtajana Undranda), 1434 (johtajana Haronzangal) ja 1608 (johtajana Wowandor). Tahti siis on sitä luokkaa, että hyökkäys sadassa vuodessa tai parissa. [i:b0fa2357dd]Määrä korvaa laadun[/i:b0fa2357dd] Jossakin määrin, mutta harmaanahoilla ei olekaan samalla tavoin paljon kaitsijoita kuin peikkoarmeijoiden peikkolaisjoukoilla yöpeikkoja. [i:b0fa2357dd]Villibroon ryntäyksiä sattuu varmaan kerran vuodessa, mutta massiivista organisoitua hyökkäystä vain hyvin harvoin (kymmenien, satojen vuosien välein). Tarkasta vaikka mitä kirjassa sanottiin.[/i:b0fa2357dd] Jep, villibroiden hyökkäyksiä sattuu Dorastorin raja-alueilla kaiketi usein, joskin se saattaa myös riippua myös siitä, onko broille kertynyt paljon paineita lähteä Dorastorista etsimään raiskattavaa ja ryöstettävää. Yllä luettelen nuo historiassa mainitut erityisen kovat kaaoshyökkäykset, jotka siis ovat olleet melko harvinaisia. Ralioksen suuntaan niistä tosin ei ole suuntautunut yksikään, ei edes ennen lunarien saapumista Dorastoriin.
Krasht linkki 10. maaliskuuta 2002 kello 17.23
Krasht 10. maaliskuuta 2002 kello 17.23 linkki Tuli tässä mieleen, että keskustelussa on kokonaan unohdettu muuttui kokonaan Arkatin kahden eri Kartolin-episodin välillä. Hänhän kirosi koko Dorastorin, siis myös Kartolin-linnan elottomaksi, olemattomaksi ja elinkelvottomaksi alueeksi. Tässä prosessissa kaikki Dorastorin olennot hävisivät tyystin Gloranthan pinnalta, myös Arkatin Kartolinissa voittaneet voimat/olennot/mitkälie. Helppohan se silloin on mennä läpi. Dorastor palasi elämään vasta toisella ajalla jumaltietäjien toilailujen ansiosta. Lisäksi voi olla niin, että alunperin Arkatin tien katkaissut voima Kartolinissa olisi ollut Gbajin olemukseen sidottu, jolloin esteet olisivat tuhoutuneet Nysalorin kuollessa. Ihan vain pari unohdettua näkökohtaa.
Arkat linkki 10. maaliskuuta 2002 kello 17.32
Arkat 10. maaliskuuta 2002 kello 17.32 linkki Varsin varteenotettavaa, etenkin tuo Dorastorin "herääminen" Jumaltietäjien toimien jälkeen... kuulostaa varsin mahdolliselta.
Nysalor linkki 10. maaliskuuta 2002 kello 17.53
Nysalor 10. maaliskuuta 2002 kello 17.53 linkki Krasht: [i:4d2354e498]Tuli tässä mieleen, että keskustelussa on kokonaan unohdettu muuttui kokonaan Arkatin kahden eri Kartolin-episodin välillä. Hänhän kirosi koko Dorastorin, siis myös Kartolin-linnan elottomaksi, olemattomaksi ja elinkelvottomaksi alueeksi.[/i:4d2354e498] Hyvä huomio minustakin. Linna kaiketi silti säilyi, vaikka ehkä kirous sitten tepsikin sen vartijoihin. Ehkä Arkat oli yksinkertaisesti niin voimakas Nysalorin kukistettuaan, ettei Kartolinin linnan porukkakaan voinut mitään hänen kiroukselleen. [i:4d2354e498]Lisäksi voi olla niin, että alunperin Arkatin tien katkaissut voima Kartolinissa olisi ollut Gbajin olemukseen sidottu, jolloin esteet olisivat tuhoutuneet Nysalorin kuollessa.[/i:4d2354e498] Kartolinin linnaa puolusti kai Arkatin aikoihin sen neljäs vartija joukkoineen. Tosin itse linnahan oli luullakseni kääpiöiden tekoa, joten siinä mielessä olisi ehkä aika vaikea yhdistää sitä suoraan Gbajiin. Linna seisoo paikallaan vielä nykyäänkin, vaikka se onkin lunarien hallinnassa. Silti mietityttää se, ettei Dorastorin kaaos ole oikein vyörynyt Raliokseen päin. Ehkä jokin kaaoksen tulon Kartolinin solasta estävä on herännyt muun Dorastorin mukana? [i:4d2354e498]Ihan vain pari unohdettua näkökohtaa.[/i:4d2354e498] Ihan hyviä näkökohtia, oi Ahmiva Äiti, jolta tosin puuttuu yksi r-kirjain. :wink:
Waylander linkki 11. maaliskuuta 2002 kello 10.40
Waylander 11. maaliskuuta 2002 kello 10.40 linkki Kyllä minä muitelen että jossain virallisessa kirjasessa mainittiin jotain solaa vartioivasta epäkuolleiden legioonasta tai vastaavasta. Ettei olisi ollut Genertela 2..? En muista, enkä lupaa muistaa tarkistaa asiaa. Itse en ole asiaa keksinyt, mutta otin sen totuudeksi jostain lukemastani ja se oli pointtini - eli tietyt asiat ovat tosia näkökulmasta ja kulttuurista katsomatta.
Nysalor linkki 11. maaliskuuta 2002 kello 14.08
Nysalor 11. maaliskuuta 2002 kello 14.08 linkki Waylander: [i:2e7de78569]Kyllä minä muitelen että jossain virallisessa kirjasessa mainittiin jotain solaa vartioivasta epäkuolleiden legioonasta tai vastaavasta.[/i:2e7de78569] Legioonasta on kyllä mainittu virallisessa lähteessä eli Genertela Kirjassa, jota olen jo aikaisemminkin lainannut. Kyse on kuitenkin haamumaisesta legioonasta, ei epäkuolleista. Talastar-papereissa käytetään sanaa "ghostly", joka kaiketi kääntyy haamumaiseksi tai aavemaiseksi. Ei siis niinkään epäkuolleeksi, vaan enemmän henkiin viittaavaksi. Talastar-paperien tieto tosin on selkeästi gloranthalaisen ihmisen kirjoittamaa ja siten aika tulkinnanvaraista, mutta sama sana saattaa ehkä olla myös Genertela Kirjan englanninkielisessä versiossa, vaikken tästä olekaan aivan varma. [i:2e7de78569]Itse en ole asiaa keksinyt, mutta otin sen totuudeksi jostain lukemastani ja se oli pointtini - eli tietyt asiat ovat tosia näkökulmasta ja kulttuurista katsomatta.[/i:2e7de78569] Joo, minustakin Genertela Kirjan tieto on suureksi osaksi sellaista, että sitä pitäisi voida käyttää neutraalina kuvauksena alueista, toisin kuin Talastar-paperien Farnhanin Luetteloa Dorastorin Muinaisista Aarteista, joka on selkeästi kirjoittajan oma näkemys Dorastorin alueista huhuineen kaikkineen. Virallisen tiedonkin mukaan siis solassa saattaisi hyvin olla haamumainen legioona, vaikkei Dorastor-kirja ota siihen suurestikaan kantaa. Mutta ainahan on Glorantha voi myös olla erilainen kuin virallinen ja siksi legioona voi ihan hyvin olla omassa Gloranthassa epäkuollut haamumaisen sijaan.