|
Nysalor
linkki
21. helmikuuta 2004 kello 20.24
|
|
Nysalor
21. helmikuuta 2004 kello 20.24
linkki
|
HeroQuestissa sivun 14 kartassa, jossa on erinäisiä viittauksia sankarien sotien tapahtumiin, mainitaan Seshnelaan viittaava ikonisota (The Icon War). Vaihtaessani ajatuksia Daranmaan kirkkojen arkkitehtuurista Dovas mainitsi ohimennen Bysantin ikonoklasmista eli kuvainriistosta, jolloin nousi vallalle käsitys, että pyhien ihmisten kuvaaminen kirkkotaiteessa olisi johtaisi kuvainpalvontaan. Tästä nousi muistikuvia joistakin vanhoista postituslistaviesteistä ja HQ:n ikonisotamaininnasta.
Selailin hiukan vanhoja postituslistoja ja huomasin, että useat henkilöt ovat maininneet, että rokarien parissa on suuntaus, joka vastustaa pyhimysten kuvaamista samantapaisin perustein kuin meidän maailmamme Bysantissa. Tällainen näkemys on kuulemma nousemassa Seshnelassa ja yhdistyy Valkoisten velhojen (White Wizards) järjestöön. Näin ollen mietin vähän, voisiko tuo mystinen ikonisota, josta ei ole mainintoja kirjoissa eikä postituslistoilla, tarkoittaa Seshnelan hyökkäystä Raliokseen ja kuvien hävittämistä valloituksen yhteydessä vai kenties Seshnelan omaa sisäistä selkkausta, jossa epäjumalankuviksi katsotut jutut hävitettäisiin.
Ikonisota ja rokarilaisten kuvainriistomentaliteetti tuntuvat tuovan kiinnostavan huomion rokarilaisuuteen ja saatan soveltaa sitä omassa Daranmaan kuvauksessanikin. Voisin hyvin kuvitella, että kuvienvastaisuus on osa rokarien pyrkimystä päästä lähelle muinaista malkionismia ja erottua pakanallisista vaikutteista, jotka vaikuttivat vahvasti esimerkiksi Seshnelan Käärmekuninkaiden dynastian aikana. Seshnelan kuningaskunnan voima on suuri, jos se pystyy tulemaan yhtä yhtenäiseksi uskonnollisesti kuin Loskalmin kuningaskunta. Gloranthassa lännenmiehet eivät ole mitään turhaa porukkaa. :)
No, nämä olivat tällaisia pähkäilyjä siitä, mitä ikonisota voisi ehkä merkitä. Jos jollakulla on tavalla tai toisella tähän liittyviä aatoksia, niin antaa tulla vaan!
|
|
Juha R
linkki
22. helmikuuta 2004 kello 14.37
|
|
Juha R
22. helmikuuta 2004 kello 14.37
linkki
|
[quote:34761ad134="Nysalor"]Selailin hiukan vanhoja postituslistoja ja huomasin, että useat henkilöt ovat maininneet, että rokarien parissa on suuntaus, joka vastustaa pyhimysten kuvaamista [...] voisiko tuo mystinen ikonisota, josta ei ole mainintoja kirjoissa eikä postituslistoilla, tarkoittaa Seshnelan hyökkäystä Raliokseen ja kuvien hävittämistä valloituksen yhteydessä vai kenties Seshnelan omaa sisäistä selkkausta, jossa epäjumalankuviksi katsotut jutut hävitettäisiin.[/quote:34761ad134]
Löytyyhän tuosta lisää myös HeroQuestista, Rokarin kirkosta kertovan osion yhteydessä ainakin (s. 169). Mm. 'Theoblanc is adopting an increasingly iconoclastic line (ordering saintly images removed from view or even destroyed)' jne. Kohdassa Orders sanotaan kaikkein rakastetuimman Xemelan pyhimyskillankin pelkäävän vainoa.
Kyllä minusta on ihan selvää että ikonisota viittaa tähän Seshnelan yhdistymiskampanjaan kirkon ja kuninkaan taakse - kirkon puhdistaminen autonomisista pyhimyskilloista on tässä keskeisessä osassa. Ja eiköhän reviirin laajentaminen ja ristiretket vääräuskoisille alueille ja mm. Ralioksen rokareiden 'vapauttaminen' kuulu asiaan kunhan kotitontti on kunnossa.
Periaatteessa tämä on sankarisotien muiden polttopisteiden rinnalla aika maallisen ja tavanomaisen kuuloista touhua ja huomattavasti lähempänä historiallista keskiaikaa kuin fantastisemmat Lunar/Orlanth jne konfliktit. Voisi siksi ajatella että Ikonisota lienee kuitenkin vasta alkua jollekin suuremmalle.
Se on silti hyvä paikka pelauttaa jos haluaa pelata Gloranthassa mutta kaipaa jotain maanläheisempää ja historiallisemman valtapolitiikan tuntuista kuin Lohikäärmesolan maailmanlopun meininki. Siis ainakin aluksi...
Pieniä vihjeitä ikonisodan jatkosta on Hero Warsin Glorantha-esittelykirjassa (s. 40 ja 252) josta saan sen vaikutelman että kuningas Guilnmarn ja eklesiarkki Theoblanc saattavat jossain kohtaa vielä kääntyä toisiaan vastaan,
|
|
viljo
linkki
23. helmikuuta 2004 kello 10.23
|
|
viljo
23. helmikuuta 2004 kello 10.23
linkki
|
keitä Seshnelan käärmekuninkaat itseasiassa olivat? Olisin kiitollinen tiedoista. Itse tiedän, että Hrestol veti kyseisiä jannuja pataan matkustellessaan ympäri länttä. Muuta en sitten heistä juuri tiedäkään. Miksi heitä kutsuttiin käärmekuninkaiksi? Keitä olivat? Kauanko hallitsivat? Miksi Hrestol veti heitä käkeen? Jne.
Pahoittelen jos ja kun aihe menee ikonisodista hieman ohi..
|
|
Nysalor
linkki
23. helmikuuta 2004 kello 17.24
|
|
Nysalor
23. helmikuuta 2004 kello 17.24
linkki
|
Juha R:
[i:403c55e4e1]Löytyyhän tuosta lisää myös HeroQuestista, Rokarin kirkosta kertovan osion yhteydessä ainakin (s. 169).[/i:403c55e4e1]
Ah, tuo on jäänyt minulta huomaamatta. Kiitokset tuota hyvästä huomiosta!
[i:403c55e4e1]Pieniä vihjeitä ikonisodan jatkosta on Hero Warsin Glorantha-esittelykirjassa (s. 40 ja 252) josta saan sen vaikutelman että kuningas Guilnmarn ja eklesiarkki Theoblanc saattavat jossain kohtaa vielä kääntyä toisiaan vastaan,[/i:403c55e4e1]
Joo, tuon takia ajattelinkin Seshnelan sisäisen valtakamppailun mahdollisuutta. Jo aikaisemminkin on postituslistoilla väläytelty kuninkaan ja ekklesiarkin välirikkoa. En sitten tiedä, miten tähän kytkeytyy joskus odotettavissa oleva yhteishyökkäys Seshnelaan Safelsterista, Arolanitista ja Noloksesta. Kenties välirikko antaa vihollisille juuri mahdollisuuden tuhota Seshnelan ja jakaa sen keskenään? Palaavat waertagit liittynevät sitten vielä peliin mukaan merillä.
viljo:
keitä Seshnelan käärmekuninkaat itseasiassa olivat? Olisin kiitollinen [i:403c55e4e1]tiedoista. Itse tiedän, että Hrestol veti kyseisiä jannuja pataan matkustellessaan ympäri länttä. Muuta en sitten heistä juuri tiedäkään. Miksi heitä kutsuttiin käärmekuninkaiksi? Keitä olivat? Kauanko hallitsivat? Miksi Hrestol veti heitä käkeen? Jne.[/i:403c55e4e1]
Seuraava pätkä antaa lyhyen kuvauksen Seshnelan Käärmekuninkaista: "Käärmekuninkaat. Historiallisen Seshnelan ensimmäinen hallitsijadynastia, Froalarin ja Seshnan jälkeläisiä. He kukistivat kaikki äitinsä valtakunnan kansat ja perustivat monia tulevien sankarien äidinpuoleisia sukuja. Heillä oli käärmeenhännät jalkojen sijaan. Heidän puoli-ihmismäinen ulkonäkönsä ja yhdistetyt uskonnolliset käytäntönsä saavat konservatiiviset nykymalkionit jättämään heidät huomiotta. He hallitsivat vuodesta 24 vuoteen 142 A.A." (Revealed Mythologies, s. 25.)
Issariesin sivuilla oleva mainio Seshnelan kuninkaiden lista antaa yksityiskohtaisempia tietoja Käärmekuninkaiden dynastian hallitsijoista. Ensimmäinen oli siis Froalar, joka oli Frowalin brithinisiirtokunnan hallitsija eli talar ja joka hallitsi ajasta ennen aamunkoittoa vuoteen 2 asti. Hänen valtakaudellaan alettiin uhrata jumalille, mukaan lukien Seshnalle, jonka Froalar nai ja joka antoi kuninkaalle perillisen. Myös Hrestol oli Froalarin (ja ilmeisesti Xemelan) poika ja uudisti uskontoa Malkion Perustajalta saamansa näyn mukaan, mutta joutui sitten ristiriitaan isänsä kanssa ja hänet karkotettiin. Varmasti se oli osasyynä hrestolien myöhempään nuivaan suhtautumiseen Käärmekuninkaiden dynastiaan.
Ylream (hallitsi 24-27) oli Froalarin poika ja hänen seuraajansa hallitsijana. Ylreamilla oli käärmeenjalat perintönä äidiltään (siitä dynastian nimi) ja hän vahvisti jumalien palvonnan asemaa Seshnelassa. Ylream katosi maan sisään.
Thamor (sijaishallitus 27-39, hallitsi 39-73) oli Ylreamin poika. Aluksi oli vallassa kolmesta uskollisesta henkilöstä koostunut sijaishallitus ennen kuin Thamor itse ryhtyi hallitsemaan, ilmeisesti täysi-ikäisyyden saavutettuaan. Thamorin hallintokaudella Seshnela laajeni ja voitti sodassa mm. pendalien leijonahsunchenet (ilmeisesti sama asia kuin basmolit) ja aldryamit. Pakanalliset palvontamenot vahvistuivat ja vanha yksijumalainen malkionismi leimattiin ontoksi ja sisällyksettömäksi, mutta puolijumala Damol avusti hallitsijaa. Thamor katosi salaperäisesti.
Bertalor (hallitsi 73-89) oli Thamorin poika, joka laajensi vieläkin enemmän Seshnelaa pendalien kustannuksella. Bertalor koetti nostaa malkionismia esiin ja tukahduttaa pakanallista uskoa, mutta sai aikaan vain sisällissodan, jossa vastapuolella oli myös Hrestolin pojanpoika Aignor (joka itse asiassa paritteli Seshnan kanssa ja Seshna antoi hänelle lapsen). Bertalor piti Malkionismin ensimmäisen kirkolliskokouksen saadakseen tukea muilta malkioneilta, mutta hän joutui lopulta luopumaan kruunusta perillistensä kuoltua ja katosi temppeliin.
Sonmalos (sijaishallitus 89-104, hallitsi 104-134) oli Aignorin ja Seshnan poika. Hänkin laajensi aluettaan pendalien kustannuksella ja kirosi Tanierin suun tienoot. Hänen poikansa Boltror matkusteli waertagien laivalla itään. Sonmalos ja Boltror vetäytyivät lopuksi "Seshnan syliin".
Mimtak (hallitsi 134-142) oli Boltrorin poika, ulkomailla syntynyt käärmejalkainen. Mimtak ajoi viimeisetkin pendalit pois Seshnelasta, päätti Kuninkaiden teiden rakentamisen, täytti ennustuksia ja vetäytyi lopulta isiensä pariin. Siihen päättyi Käärmekuninkaiden dynastia, sillä seuraava kuningas ei ollut enää samaa sukua, vaikka hänen puolisonsa olikin Boltrorin tytär.
200-luvulla sitten hrestolilaisuus nousi hallitsevaksi ja Käärmekuninkaiden toimet tuomittiin pakanallisina ja rappeuttavina. Käärmekuninkaiden temppelihaudat sinetöitiin ja ilmeisesti myös osaksi unohdettiin. Silti kansan keskuudessa pakanalliset tavat pitivät pintansa ja vielä 1600-luvullakin inkvisitio ja kuvainraastajat taitavat pyrkiä kitkemään pakanallisia vaikutteita. Toisaalta ovathan pakanalliset vaikutteet saattaneet vahvistua Seshnelassa myös esimerkiksi Nysalorin aikana.
No, on tullut Seshnelan historiaakin pengottua, kun hahmottelen parhaillaan Daranmaan historiaa ja pyrin liittämään sen muun historian tarjoamiin kehyksiin, joskin tietysti daranmaalaisten näkemysten kautta suodattuneena.
[i:403c55e4e1]Pahoittelen jos ja kun aihe menee ikonisodista hieman ohi..[/i:403c55e4e1]
Se ongelma ratkesi aihetta hiukan laajentamalla. :)
|
|
viljo
linkki
23. helmikuuta 2004 kello 18.50
|
|
viljo
23. helmikuuta 2004 kello 18.50
linkki
|
Kaunis kiitos tiedoista.
Nysalor:
[Thamorin hallintokaudella Seshnela laajeni ja voitti sodassa mm. pendalien leijonahsunchenet (ilmeisesti sama asia kuin basmolit) ja aldryamit. Pakanalliset palvontamenot vahvistuivat ja vanha yksijumalainen malkionismi leimattiin ontoksi ja sisällyksettömäksi, mutta puolijumala Damol avusti hallitsijaa.]
Basmoleita olivat juu. Hrestol pieksi niitäkin matkoillaan pitkin länttä. Basmolien voittaminen oli yksi Hrestolin suuria urotekoja. Aloitan kirjoittamaan tässä lähiaikoina Hrestolin sankarinmatkaa, ja vaikka se tuleekin Hrestol Kidutetun näkökulmasta, on kaikista lisätiedoista hyötyä. [/quote]
|
|
Tommo
linkki
30. heinäkuuta 2004 kello 4.22
|
|
Tommo
30. heinäkuuta 2004 kello 4.22
linkki
|
Vieläköhän (siis 1600 luvulla) Seshnelasta löytyisi hrestolismia - Osa porukkaa taisi paeta (nykyiselle) Linnarannikolle kun Rokarit "kaappasivat vallan". Okei Seshnela ei ole vahva alueeni :( en muista yhtään miten Rokari lahko ylipäänsä pääsi ykkös asemaan mutta olikohan Seshnelassa jonkinlaista inkvisitio/pakko käännytys meininkiä tuolloin vai olisiko jopa mahdollista että hrestolismia vielä harrastetaan jossain syrjäseuduilla.
Meinaan peliporukka on juuri Seshnelassa ja Loskalmiin tarvitsisi päästä, seikkailu ideana voisi olla vaikka auttaa joku vainottu hrestoli seurakunta pyhään maahan. - siis Loskalmiin ei siihen toiseen :-D
|
|
Nysalor
linkki
30. heinäkuuta 2004 kello 14.48
|
|
Nysalor
30. heinäkuuta 2004 kello 14.48
linkki
|
Tommo:
[i:a39ef167de]Vieläköhän (siis 1600 luvulla) Seshnelasta löytyisi hrestolismia - Osa porukkaa taisi paeta (nykyiselle) Linnarannikolle kun Rokarit "kaappasivat vallan".[/i:a39ef167de]
Joo, Linnarannikon asukkaat pitävät yhä kiinni uskonnostaan, jota he pitävät hrestolilaisuutena. Heidän hrestolilaisuutensa korostaa ritarillisuutta, joskin eroaa Loskalmin idealisteista siinä, ettei kastin pitäisi heidän mielestään muuttua kuin erityisistä syistä, kun taas idealistit näkevät jokaisella olevan potentiaalinen mahdollisuus muuttaa kastiaan eri taitoja omaksumalla.
Linnarannikon porukka hallitsi Vanhan Seshnelan tuhon jälkeen Tanisoria. Sitten tuli Bailifes Valapatto, Rokar Velhon uutta oppia vallanhaluisiin pyrkimyksiinsä hyödyntävä miekkonen. Bailifes oli linnarannikkolaisten näkökulmasta turhankin voittoisa ja vanhat hallitsijat joukkoineen joutuivat pakenemaan Linnarannikolle, joka oli säästynyt Vanhan Seshnelan tuhosta. Linnarannikko on aika suojainen paikka maantieteellisesti rokarien valtapyrkimyksiä vastaan, koska haltiametsä erottaa sen Seshnelan kuningaskunnasta.
[i:a39ef167de]vai olisiko jopa mahdollista että hrestolismia vielä harrastetaan jossain syrjäseuduilla.[/i:a39ef167de]
Tuntuu aika epätodennäköiseltä Seshnelan kuningaskunnassa, jossa inkvisitio valvoo uskonnon oikeaoppisuutta. Silti sekään ei ole kyllä saanut aina kaikkia kirkon oppia vastaan olevia asioita kitkettyä pois, joten ehkä harhaoppisen porukan olemassaolo olisi jossakin syrjäisessä loukossa mahdollinen.
[i:a39ef167de]Meinaan peliporukka on juuri Seshnelassa ja Loskalmiin tarvitsisi päästä, seikkailu ideana voisi olla vaikka auttaa joku vainottu hrestoli seurakunta pyhään maahan. - siis Loskalmiin ei siihen toiseen[/i:a39ef167de]
Mukaanhan sopisi joku Linnarannikolta kotoisin oleva hrestoli, joka haluaa käännyttää pohjoisen idealistit vanhaan Hrestolin uskoon, jotka idealistit ovat hiukan hairahtaneet. :)
|
|
Tommo
linkki
20. elokuuta 2004 kello 6.43
|
|
Tommo
20. elokuuta 2004 kello 6.43
linkki
|
Nysalor:
"Mukaanhan sopisi joku Linnarannikolta kotoisin oleva hrestoli, joka haluaa käännyttää pohjoisen idealistit vanhaan Hrestolin uskoon, jotka idealistit ovat hiukan hairahtaneet."
Ei huono idea alkuunkaan :D . Ostin nuo Zin Letterssit ja 2-numeron Easval osio oli sen verta hyvää ja kattavaa tavaraa, että aattelin joukkiota sinne päin ohjata.
Mielenkiintoiseksi homman tekee se että "edellisessä elämässä" vuosia sitten pelaajat saivat Loskalmista todella valoisan ja hyvän kuvan. Nyt kun menisivät Linnarannikon käännyttäjien seurassa voisi tuoda esille myös loskalmilaisten pimeämpää puolta - 'Kyllä meillä on sananvapaus, kunhan muistaa puhua oikeista asioista oikealla tavalla' tyyliin.
Ja sitten jostain kellareista mönkisivät esiin punaniska idealisti hrestolit kunnon lynkkaus aseenteella varustettuna tai jotain. Onhan se vaihtelua perus luola vyörytykseen.
Muuten tuosta Zin Letterssissä olleesta Easvalin kartasta - Siinä Easval ulottui Dilisin soille asti, muistelen nähneeni netissä jonkun, muistaakseni, japanilaisen tekemän kartan Loskalmin provinsseista, siinä Easval oli lähinnä tuon pohjois Loskalmin pohjois niemen länsi osassa. Onkohan Loskalmin ruhtinaskuntien rajoista ylipäänsä olemassa virallista versiota ? No kyllä tuo Zin Letters versio minulle välttää kuiteskin :-D
|
|
viljo
linkki
24. elokuuta 2004 kello 13.26
|
|
viljo
24. elokuuta 2004 kello 13.26
linkki
|
Hyvää syksyn alkua itse kullekin. Kesälaitumet on jätetty ja paluu foorumillekin on syytä tehdä.
Tommo kirjoitti:
[Ostin nuo Zin Letterssit ja 2-numeron Easval osio oli sen verta hyvää ja kattavaa tavaraa, että aattelin joukkiota sinne päin ohjata.]
Kiva kuulla positiivista palautetta artikkelista ja toivon sille löytyvän käyttöä omassa kampanjassasi. Tarkoituksena oli juuri tarjota mahdollisuus joko aloittaa kampanaja Loskalmissa mahdollisimman pienellä vaivalla, tai tarjota kattava pohja visiitille osana jonnekin muualle sijoittuvaa kampanjaa.
Tommo jatkaa:
[Mielenkiintoiseksi homman tekee se että "edellisessä elämässä" vuosia sitten pelaajat saivat Loskalmista todella valoisan ja hyvän kuvan. Nyt kun menisivät Linnarannikon käännyttäjien seurassa voisi tuoda esille myös loskalmilaisten pimeämpää puolta - 'Kyllä meillä on sananvapaus, kunhan muistaa puhua oikeista asioista oikealla tavalla' tyyliin.
Ja sitten jostain kellareista mönkisivät esiin punaniska idealisti hrestolit kunnon lynkkaus aseenteella varustettuna tai jotain. Onhan se vaihtelua perus luola vyörytykseen.]
Omassa kampanjassani PJ:nä mehukkaimmat tilanteet ovat syntyneet silloin, kun pelaajat huomaavat hengellään ajaman asian olevan hiukan mätä. Säilyttääkö ritariuden säihkyvä maski ja hoitaa hommat typerästi, vai joustaa ja hoitaa hommat ehkä järkevämmin,sekä vaikkapa pienemmintappioin? Edelliset ovat vain esimerkkejä, eli suomeksi kivaa on silloin kun saa loskalmilaisen kaksinaismoralismin esille hahmoille merkityksellisellä, tai ongelmallisella tavalla.
Tommo kynästä:
[Muuten tuosta Zin Letterssissä olleesta Easvalin kartasta - Siinä Easval ulottui Dilisin soille asti, muistelen nähneeni netissä jonkun, muistaakseni, japanilaisen tekemän kartan Loskalmin provinsseista, siinä Easval oli lähinnä tuon pohjois Loskalmin pohjois niemen länsi osassa. Onkohan Loskalmin ruhtinaskuntien rajoista ylipäänsä olemassa virallista versiota ?]
Kyseessä on täysin oma näkemykseni kuningaskunnan rajoista. Perusteluna sille, miksi Easval ulottuu Dilisin suolle asti, on se, että se on muinoin ollut osa tiivistä Suurloskalmia. Provinssit ovat toistensa vieressä, eikä minun Loskalmissani vanhaa asutusta Easvalin provinssista siirretty mitenkään enemmän länteen. Kuningaskunta päin vastoin koki, että suo on otettava tarkkaan seurantaan ja linnoitti itäisen Easvalin rajan hyvin voimakkaasti kohtaamaan mahdolliset offensiiviset toimet Dilisin suolta. Siksi provinssi ulottu aivan suon rajoille asti. Dilisin suo oli siis alunperin Loskalmin yksi provinssi, joka pokkuroi Sogin brithinihallitsijoille. Brithinit tekivät pienen loitsun ja muuttivat hela paskan hilpeäksi kaaossuoksi. Minun versiossani historiasta syntynyt suo turmeli kaoottisuudellaan myös provinssin asukit pikkuhiljaa mitä erilaisimmiksi kaaosroduiksi. Kuten artikkelissa muistaakseni mainitaan, syntyi alueelle ominainen kaaoslaji, joita Pyhän Zemuron ja Pyhän Talorin ritarit alkoivat kutsua nimettömiksi löydettyään niitä retkillään suolle. Hiukan aiheen vierestä, innostuin.
Ei, virallista versiota Loskalmin provinssien tarkoista rajoita ei taida olla. Ainakaan minä en ole törmännyt. Laita linkki sen japanilaisen kartan tiimoilta, kiitos. Jos tulee kysymyksiä koskien Easvalia tai Loskalmia yleensä, vastaan mielelläni.
|
|
Tommo
linkki
25. elokuuta 2004 kello 11.45
|
|
Tommo
25. elokuuta 2004 kello 11.45
linkki
|
Ei taida tämä Loskalm keskustelu enään mahtua otsikon alle, mutta kuitenkin...
viljo:
"Ei, virallista versiota Loskalmin provinssien tarkoista rajoita ei taida olla. Ainakaan minä en ole törmännyt. Laita linkki sen japanilaisen kartan tiimoilta, kiitos."
Eli siihen etusivulle on [url]http://www.efendi.jp/rq/index.html[/url] sitten vasemmalta Geography / Gloranthan Geography / Fronelan Geography / Loskalmin provinssit. Niin tuskinpa tuo mihinkään viralliseen lähteeseen erityisesti pohjaa. Nevs on sijoitettu pohjois-loskalmin vuoristo alueelle mikä sikäli sopisikin Genertela kirjan "Loskalmin kukkulainen provinssi" (ei kirjaa käsillä mutta jotain tuollaista) kuvaukseen. Toki kukkulatkin ovat suhteellinen käsite, jollekin Alpit ovat vuoristo ja Nepalilaiselle mäkiä.
viljo:
"Edelliset ovat vain esimerkkejä, eli suomeksi kivaa on silloin kun saa loskalmilaisen kaksinaismoralismin esille hahmoille merkityksellisellä, tai ongelmallisella tavalla."
Loskalm taitaa tosiaan olla varsinainen kaksinaismoralismin kehto. Itse assosioin Loskalmin luontevimmin Yhdysvaltojen keskilänteen ns raamattu vyöhykkeeseen tai lähinnä siis Loskalmin maaseudun. Kysyttävää varmaan ilmenee tulevaisuudessa, laitan sitten jo oman otsikon alle.
|
|
newsalor
linkki
25. elokuuta 2004 kello 12.10
|
|
newsalor
25. elokuuta 2004 kello 12.10
linkki
|
Erikoinen sattuma. [url=http://www.indie-rpgs.com/viewtopic.php?t=12392]Englanninkielisellä foorumilla[/url] heräsi samankaltaisia kysymyksiä Seshnelasta ja sen tulevaisuudesta.
Länsi on alkanut tuntumaan minusta yhä mielenkiintoisemmalta paikalta peluuttaa.
|