|
saligor
linkki
9. tammikuuta 2004 kello 14.51
|
|
saligor
9. tammikuuta 2004 kello 14.51
linkki
|
Siis ajattelin kysyä että miten tuo "valaistuminen" toimii tarkalleen... mulla on siitä jonkinlainen mielikuva mutta ajattelin että jospa joku viitsisi maallikoa autaa kun en ole asiasta varma :oops:
|
|
Nysalor
linkki
9. tammikuuta 2004 kello 16.41
|
|
Nysalor
9. tammikuuta 2004 kello 16.41
linkki
|
saligor:
[i:da36813c7b]Siis ajattelin kysyä että miten tuo "valaistuminen" toimii tarkalleen... mulla on siitä jonkinlainen mielikuva mutta ajattelin että jospa joku viitsisi maallikoa autaa kun en ole asiasta varma[/i:da36813c7b]
Valaistuminen on erityinen henkinen tila, jonka sanotaan voitavan saavuttaa Nysalorin (tai Gbajin/Rashoranin/Arkatin/jne.) opetusten kautta. Valaistumisen voi saavuttaa pohtimalla Nysalorin arvoituksia, jotka sisältävät yleensä hämmentäviä ja paradoksaalisia pointteja, kun ne aukeavat pohdiskelijalle. Suoralta kädeltä Nysalorin arvoitukset voivat kuulostaa mielettömiltä, kuten "Mitä eroa on hiipimisen välillä?" tai "Mitä eroa on hyveellisen aikomuksen ja hyveellisen teon välillä?".
RuneQuestin säännöillä Nysalorin arvoituksen pohtiminen tapahtuu niin, että pelaaja yrittää heittää alle hahmon osaamisen tietyssä kyvyssä, joka liitetään arvoitukseen. Jokainen ratkaistu arvoitus antaa yhden prosentin Valaistuminen-kykyyn. Jokaisena pyhänä aikana pelaaja heittää sitten d100 ja jos tulos on alle Valaistumisen, hahmo valaistuu ja kokee rajun henkisen muutoksen. Se kääntää usein maailman niin pahasti päälaelleen, että valaistuneen mieli saattaa järkkyä ja hän saattaa tulla hulluksi.
Valaistunut tajuaa lähes varmasti, ettei kaaos ole itsessään paha, vaikka monet niin kuvittelevat, ainoastaan yksi luomisvoima. Tähän liittyy myös tietynlainen arvorelativismi eli hän tiedostaa arvojen suhteellisuuden: ei ole ehdottoman oikeita arvoja, joita seurata. Valaistunut saattaa tällöin jäädä aika pahasti tyhjän päälle, kun ei äkkiä olekaan mitään varmaa, johon hän voisi tukeutua, kun jopa kaaos ja laki ovat persoonattomia voimia vailla kykyä tarjota valmista moraalia.
Valaistuminen ei silti välttämättä tarkoita sitä, että valaistuneen täytyisi luopua kaikista omista uskomuksistaan. Jotkut valaistuneet jatkavat elämäänsä ihan normaalisti vanhassa yhteisössään ja ulkoisesti noudattavat kulttuurinsa arvoja ja tapoja. Sisimmässään he saattavat silti kyseenalaistaa koko ajan arvoja ja tuntea tuskaa epävarmuudestaan.
Valaistumisen kautta voi saada joitakin etuja. Valaistunut pystyy usein havaitsemaan toisen valaistuneen hänen eleistään, korostuksestaan, suhtautumistavoistaan, jne. Tämä havainto ei ole varsinaista tietoista tarkastelua vaan enemmänkin yllättäen tuleva tunnetila. Valaistunut pystyy myös oppimaan Nysalorin arvoituksia ja kertomaan niitä toisille ihmisille, jotka saattavat niiden seurauksena valaistua.
Valaistunut voi saada varsin hyvin suojaa erilaisia asioita vastaan. Valaistunut voi rikkoa kultin periaatteita ilman, että hän saa kimppuunsa kostonhenkeä. Tällä tavalla hän voi liittyä rajoittamattoman moniin kultteihin, jos vain onnistuu hämäämään pappeja. Valaistuneeseen ei myöskään Kultinkirous tepsi, joten hänen ja hänen jumalansa välillä olevaa sidosta ei oikein pysty katkaisemaan sillä tavalla. Valaistunut on myös turvassa kaaosta tai lakia havaitsevilta loitsuilta tai kyvyiltä.
Valaistunut saattaa saada nuo kaikki kyvyt, muttei välttämättä. Mahdollisesti myös eri valaistumisen koulukunnilla on muitakin kykyjä, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Valaistumisesta saatavat kyvyt voivat myös toimia epävarmasti ja joskus pettää tärkeässä tilanteessa, joten mikään automaatio se ei ole.
Valaistumista on käytetty menneinä aikoina paljon väärin ja valaistuneita yleisesti pelätään ja vihataan monissa paikoissa, joten aivan vaaratonta valaistuminen ei ole. Vaarana on myös aina se, että valaistunut saattaa kääntyä valaistumisen pimeälle puolelle ja pyrkiä edistämään omaa etuaan kyvyillään. On myös järjestöjä ja kultteja, jotka pyrkivät kitkemään valaistumisen kokonaan pois tai ainakin heidän mielestään väärällä tavalla valaistuneet.
Tämä kaikki koskee lähinnä Nysalorin (millä nimellä hänet sitten tunnetaankaan) valaistumista, mutta itäisessä Gloranthassa on myös porukkaa, jotka ilmeisesti harrastavat toisenlaista valaistumista, joka kytkeytyy mystisyysoppiin. He pystyvät kaiketi tekemään henkisellä keskittymisellään kaikkea vielä ihmeellisempää kuin Nysalorin valaistuneet.
No, tässä ehkä jotakin perusasiaa valaistumisen periaatteista. Yksityiskohtaisempia selostuksia löytyy Kauhun ja pimeyden kulteista ja Dorastor-kirjasta. Valaistumisen problemaattisuutta on sitten käsiteltyä täällä foorumilla useampaankin kertaan erilaisista näkökulmista.
|
|
Guzmo
linkki
10. tammikuuta 2004 kello 10.06
|
|
Guzmo
10. tammikuuta 2004 kello 10.06
linkki
|
[quote:2cd7b4f71c="Nysalor"]
RuneQuestin säännöillä Nysalorin arvoituksen pohtiminen tapahtuu niin, että pelaaja yrittää heittää alle hahmon osaamisen tietyssä kyvyssä, joka liitetään arvoitukseen. Jokainen ratkaistu arvoitus antaa yhden prosentin Valaistuminen-kykyyn. Jokaisena pyhänä aikana pelaaja heittää sitten d100 ja jos tulos on alle Valaistumisen, hahmo valaistuu ja kokee rajun henkisen muutoksen. [/quote:2cd7b4f71c]
Kannattaa ehkä harkita haluaako vetää noin tarkasti sääntöjen mukaan. Arvuuttelija Kotkanpesässä huutelemassa torilla niin todennäköisyyksien mukaan kaupungissa on pian useita valaistuneita :)
En ehkä lähtisi yhden onnistuneen arvuutuksen jälkeen jo heittelemään d100:lla valaistuuko hahmo suoraan.
|
|
Häjy
linkki
10. tammikuuta 2004 kello 12.38
|
|
Häjy
10. tammikuuta 2004 kello 12.38
linkki
|
[quote:40ab32cb39="Guzmo"]
Kannattaa ehkä harkita haluaako vetää noin tarkasti sääntöjen mukaan. Arvuuttelija Kotkanpesässä huutelemassa torilla niin todennäköisyyksien mukaan kaupungissa on pian useita valaistuneita :)
En ehkä lähtisi yhden onnistuneen arvuutuksen jälkeen jo heittelemään d100:lla valaistuuko hahmo suoraan.[/quote:40ab32cb39]
Mistä herääkin kysymys, että voiko henkilö valaistua vahingossa ja yrittämättä? Vaatiiko valaistuminen aina enemmän tai vähemmän pitkäaikaista mietiskelyä vai voiko se tosiaan jonkun veijarivelikullan kaskusta iskeä tajuntaan? Kummassakin tulkinnassa on minusta järkeä.
Kotkanpesässä arvoitusten huuteleminen voitaneen tulkita suoraksi itsemurhaksi. Kuulijakunnassa lienee yleensä joku joka tietää sen verran että arvaa mistä on kyse, ja kun oikeastaan epäilyskin riittää siihen että nyrkki heiluu niin...
-Simo
|
|
Nysalor
linkki
10. tammikuuta 2004 kello 15.00
|
|
Nysalor
10. tammikuuta 2004 kello 15.00
linkki
|
Guzmo:
[i:da8ab0c562]Kannattaa ehkä harkita haluaako vetää noin tarkasti sääntöjen mukaan. Arvuuttelija Kotkanpesässä huutelemassa torilla niin todennäköisyyksien mukaan kaupungissa on pian useita valaistuneita[/i:da8ab0c562]
Tietysti tässä kaikessa on se varaus, että arvoitusta pohtiva henkilö on sopivassa mielentilassa, sillä muutoin valaistuminen ei ole mahdollista. Tietysti sopiva mielentila jää pelinjohtajan harkintaan. Arvoituksen pohtiminen vaatii myös aikaa yhden vuodenajan ja RuneQuestin säännöillä vielä heittämistä alle ÄLY:n, joten missään tapauksessa mistään automaatiosta ei ole kyse. Jos valaistumisen sääntömekaniikasta RuneQuestissa halutaan tarkemmin keskustella, niin se sopii vaikka Yleisen RuneQuest-keskustelun puolelle.
[i:da8ab0c562]En ehkä lähtisi yhden onnistuneen arvuutuksen jälkeen jo heittelemään d100:lla valaistuuko hahmo suoraan.[/i:da8ab0c562]
Minusta taas valaistumisen paradoksaalisuuteen voi hyvinkin kuulua, että vain yhden arvoituksen ymmärtänyt saattaa valaistua siinä missä vuosia opiskellut ei onnistu. Valaistumista ei välttämättä aina saavuta, vaikka sitä kovasti haluaisi, mutta valaistumisen oivallus saattaa toisaalta tulla aika odottamatta. Toisille valaistumisen vaatima mielentila voi vaatia vuosien opiskelua tai olla kerrassaan tavoittamattomissa; toiset saattavat olla valmiita valaistumaan jo ilman mitään opetustakin.
|
|
Moonson
linkki
10. tammikuuta 2004 kello 15.35
|
|
Moonson
10. tammikuuta 2004 kello 15.35
linkki
|
[quote:84e5ca78d4="Häjy"]Mistä herääkin kysymys, että voiko henkilö valaistua vahingossa ja yrittämättä? Vaatiiko valaistuminen aina enemmän tai vähemmän pitkäaikaista mietiskelyä vai voiko se tosiaan jonkun veijarivelikullan kaskusta iskeä tajuntaan? Kummassakin tulkinnassa on minusta järkeä. [/quote:84e5ca78d4]
Minun käsitykseni mukaan homma on enemmänkin (paradoksaalisesti) niin päin, että jos tutkit Nysalorin Arvoituksia vain siinä tarkoituksessa, että "yrität" valaistua, niin et valaistu. Jos yrität ymmärtää Nysalorin Arvoituksia, niin voit saavuttaa valaistumisen niiden kautta. Ja se voi siis tapahtua ihan vahingossa.
|
|
Spinosar
linkki
10. tammikuuta 2004 kello 16.24
|
|
Spinosar
10. tammikuuta 2004 kello 16.24
linkki
|
Sana valaistuminen saa aina Glorantha-kontekstissa sen nysalorisen (tm) leiman.
[quote:52ae832bc3](tai Gbajin/Rashoranin/Arkatin/jne.) [/quote:52ae832bc3]
Jos valaistumista tarkastelee vähän vähemmän sormella osoittaen, niin kyllä kurkkupastillilla riittää muunkinlaisia "kesämaahan löytäneitä" kuin eksistentiaalista ahdistusta potevat agorafobiset arvuuttelijat. Valaistunut on kun päässä pimenee perusteellisesti on valaistunut.
|
|
Häjy
linkki
11. tammikuuta 2004 kello 10.43
|
|
Häjy
11. tammikuuta 2004 kello 10.43
linkki
|
[quote:830830028c="Moonson"][quote:830830028c="Häjy"]Mistä herääkin kysymys, että voiko henkilö valaistua vahingossa ja yrittämättä? Vaatiiko valaistuminen aina enemmän tai vähemmän pitkäaikaista mietiskelyä vai voiko se tosiaan jonkun veijarivelikullan kaskusta iskeä tajuntaan? Kummassakin tulkinnassa on minusta järkeä. [/quote:830830028c]
Minun käsitykseni mukaan homma on enemmänkin (paradoksaalisesti) niin päin, että jos tutkit Nysalorin Arvoituksia vain siinä tarkoituksessa, että "yrität" valaistua, niin et valaistu. Jos yrität ymmärtää Nysalorin Arvoituksia, niin voit saavuttaa valaistumisen niiden kautta. Ja se voi siis tapahtua ihan vahingossa.[/quote:830830028c]
Olen samaa mieltä, yritys nimenomaisesti valaistua tekee siitä vaikeampaa. Mutta oikeastaan kysymykselläni tarkoitin sitä, että jääköhän kovinkaan moni todella pohtimaan kuulemaansa arvoitusta vain sellaisen kuullessaan tietämättä mikä se on, tai voiko sellaisen kuullessaan ratkaista niin samantien että valaistuu heti. Periaatteessa sanoisin, että ainoastaan spontaanit ja aidot vastaukset voivat kelvata, pitkä vastauksen muodostaminen ja pohdiskelu eivät tuota tulosta. Eli pidemmän päälle arvoitusten kanssa painiminen laajentaa tajuntaa niin paljon että räjähdyksenomainen valaistuminen on mahdollista. Siis hyvin samaan tapaan kuin meidän maailmamme zen valaistumisessa homma kutakuinkin menee.
-Simo
|
|
Sampi
linkki
11. tammikuuta 2004 kello 16.03
|
|
Sampi
11. tammikuuta 2004 kello 16.03
linkki
|
Kiinalaisessa Zen-buddhalaisuudessahan on tässäkin maailmassa kaksi koulukuntaa: pohjoinen, asteittaisen valaistumisen kuolukunta, ja eteläinen, välittömän valaistumisen koulukunta. Molemmat kyllä harrastavat arvoituksia ja välittömiä vastauksia niihin, mutta eteläinen painottaa, ettei muulla tavalla voi valaistua, kun taas pohjoinen koulukunta uskoo pohdiskelun ja lukemisen auttavan kohti valaistumista.
En näe syytä siihen, että pohdiskelu vrsinaisesti vaikeuttaisi valaistumista, mutta ei se välttämättä sitä nopeutakaan. Voi toki olla, että vain välittömät vastaukset kelpaavat. Toisaalta taas pitkän mietiskelyn jälkeen voi nähdä uusia puolia asiasta.
|