Chividal
21. joulukuuta 2003 kello 15.59
linkki
|
Yksinkertainen kysymys: onko missään Gloranthan kulttuuurissa jouluun rinnastettavaa juhlaa?
|
Sampi
21. joulukuuta 2003 kello 17.01
linkki
|
Eiköhän valontuojien paluu pyhän ajan lopussa ole verrattavissa ainakin heortilaisessa kulttuurissa. Joulu syntymäjuhlana taas sopisi parhaiten varmaankin Dara Happalaiseen myytokseen, joku suuri keisarin syntymäjuhla, joskin tällä kertaa kulta, pyhä savu ja mirhami otettiin vastaan.
|
Spinosar
23. joulukuuta 2003 kello 8.49
linkki
|
Sikäli jos kysymystä ei tarkenneta koskemaan jotain tietyn tyyppistä joulunvioettoperinnettä, vastukseni olisi Pyhä Aika. Pyhää aika vietetään kutakuinkin 'kurkkupastillin' kaikissa kolkissa. Vastaavassa mielessä, kuin meidän planeetallamme valtaosa ihmiskunnasta kaiketi on vähintäänkin tietoinen, että jouluna on joulu.
Pyhä ajan lopussa on useimmissa kulttuureissa onnellinen - ja niin selvisimme pimeydestä - päätös. Eläköön aika ja lykkyä tulevaan!
Jos haluaa esim heortilaisesta kulttuurista suomalaisen joulun kaltaisen ruokajuhlan, jolla uskonnollistakin merkitystä ja jotain joulupukkimaista ruusuja tai risuja meininkiä, niin esi-isäinpäivä keskellä talvea olisi minun valintani. Esi-isät ilmestyvät siunaamaan tai kiroilemaan tuonpuoleisesta ja väki paastoaa kaksi päivää valmistaen juhlat kunnianarvoisille vainajille. Kun edesmenneet viimeinkin suvaitsevat poistua kierrettyyään joukolla jokaisessa kodissa pääsee väki viimein iskemään perseensä penkkiin ja käymään juhlaruokien kimppuun kuin siat limppuun. Lisäksi paasto ei liene nesteetön, joten kuvittelisin, että nälkää torjumassa lipotaan kitaan melkoinen määrä mallasta, jonka pierussa ne aineettomat esivanhemmatkin erottuvat terävämmin. Ja mummokin nuortuu kun vaari-vainaa käy visiitillä.
|
Chividal
23. joulukuuta 2003 kello 8.59
linkki
|
Umh, tarkoitin siis kristillistä joulua, eli jonkilaisen vapahtajan syntymää. Mikä siis ei tullut edellisestä viestistä mitenkään ilmi :-D
Pyhän ajan näen itse paremminkin rinnastettavissa uuden vuoden ideaan ja pakanalliseen jouluun, eli siihen, että pimeä alkaa väistymään. Ja tämä on siis tietysti suoraan valontuojat yms.
|
Spinosar
23. joulukuuta 2003 kello 16.10
linkki
|
Temaattisesti lähellä lienee malkionien 'scriptmas' , jolloin
muisttetaan heidän Raamattunsa kirjoittumisen ihmettä.
'Abiding book' kirjoitti itse itsensä Näkymättömän tahdosta
pyhien todistajien läsnäollessa.
Toinen olisi Punaisen jumalattaren taivaisiinastumisen päivä, sekä
hänen syntymänsä Teelo Estaraksi Torangissa wanella nolla.
Jouluanalogiaksi se olisi ehkä liikaa New Age minun makuuni.
Molemmat yllämainituista tapahtumista tapahtuivat historian
aikana, joten niiden tarkat päivämäärät tiedetään. Myyttiset
suurten jumalten tms. syntymät ovat ajoitukseltaan aika
epämääräisiä. Ja jouluunhan liittyy vahvasti sidos läntisen
ajanlaskun laskutapaan.
Tässä toistan vielä pointtini Theyan sarastuksen juhlinnasta!
En ole kuitenkaan sellaisessa käsityksessä, että Raamat-juhlan
vietossa olisi paljoakaan joulunviettoa muistuttavaa.
Messukaavallisia kirkkojumalanpalveluksia kenties.
"Alussa oli Sana, ja Sana oli Näkymättömän tykönä,
ja Sana oli Jumala."
"Ja Sana tuli kirjaksi ja näkyi meidän keskellämme,
ja me katselimme riimujen kirkkautta, sen kaltaista
kirkkautta kuin ainokaisella teoksella on Tekijältä; ja
kirja oli täynnä armoa ja totuutta."
-Joh. evankeliumia Joulun seutuvilla mukaillen-
Tosin mikään ei ole joulumpaa Gloranthassa kuin Harshaxin synttärit.
Hail Harshax!
|