|
Marcus Maximus
linkki
15. kesäkuuta 2003 kello 11.46
|
|
Marcus Maximus
15. kesäkuuta 2003 kello 11.46
linkki
|
Japsimytologioista kiinnostunut kaveri bongasi jostain miekkamytologiaa käsittelevästä kirjastaan tällaisenkin kappaleen:
[quote:af027b935e="Marcuksen frendi"]Mythologically, it was the sword found within the Yamata no Orochi, a dragonlike serpent killed by the god of storms, that was to become one of the Three Imperial Regalia, symbols of power and purity revered by the Japanese for nearly two millenia.[/quote:af027b935e]
Minusta menee jo melkein liian suoraksi lainailuksi Gregeiltä ja muilta.
|
|
newsalor
linkki
15. kesäkuuta 2003 kello 12.09
|
|
newsalor
15. kesäkuuta 2003 kello 12.09
linkki
|
No Yelm sentään teki jakkaran omasta lohikäärmeestään. Oli sitäpaitsi auringonjumala. Orlanth löysi lohikäärmeensä massusta sinisen miehen ja muita aarteita, mutta se klanthi ei ollut hänelle kuitenkaan kovin merkittävä esine. Yelmille sen sijaan Footstool oli merkittävä esine. Vallan ja voiman symboli. Se oli myöskin Yelmille merkki siitä, että tämä oli kukistanut "vieraat voimat". Vesi, maa, pimeys... jne. Vesi ja sen ilmiasuna lohikäärme oli ensimmäisiä voimia, jonka Yelm kukisti. Orlanth pieksi joidenkin tahojen mielestä saman lohikäärmeen ja lähetti sen sitten Pahan Keisarin kiusaksi.
Minusta noissa kummassakin myytissä on riittävästi eroja japanilaisten myytteihin verrattuna. Oikeastaan olisi julmetun hankala välttää yhtäläisyyksiä. Kun miettii myyttien määrää, niin todennäköisyyden puhuvat yhtäläisyyksien puolesta. Kummankin gloranthalaisen myytin merkitys, suhteet ja yksityiskohdat kuitenkin poikkeavat "alkuperäisistä" aika lailla. Olisiko se riittävä syy jättää tekemättä myytti siitä, että Orlanth voittaa lohikäärmeen, että vastaavan kaltainen myytti on jo oikeasti olemassa?
Empä tiijä. Kyllähän noista oikeista myyteistä löytyy aina vastineita Gloranthan puolelta. Sanoisin, että tämä on enemmänkin vahvuus, kuin heikkous. Jos yhtäläisyydet kiinnostavat, niin kannattaa huvin vuoksi tutkailla vedojen tekstejä.
Hmm. Tämä koko viesti oli täysin ennakoitavissa.
|
|
humis
linkki
15. kesäkuuta 2003 kello 13.39
|
|
humis
15. kesäkuuta 2003 kello 13.39
linkki
|
Mua sen sijaan vaan riemastuttaa löytää yhtäläisyyksiä tosielämän mytologioiden ja Gloranthan myyttien välillä. Miksei lainata hyvää matskua, jos sitä kerran on tarjolla? Aito on aina aitoa ja tuntuu aidolta. Kerran selatessani [i:7ce7e98a39]New Larousse Encyclopedia of Mythologya[/i:7ce7e98a39] löysin sieltä suoraan yhden Babeester Gorin myytin, Sen jälkeen on aina harmittanut kun en enää löydä kumpaakaan versiota. (ps. Gloranthaversio oli mehevämpi ;)). Taisi olla jossain Assyrialaisten / Babylonialaisten osastossa, jota kannattaa muutenkin katsella, sieltä löytyy mukavia viittauksia sekä kaaokseen että meripanteoniin.
Musta on hyvin luonnollista, että jos joku lukee tosisiistin tosimaailman myytin, sille tulee heti mieleen 'mihin Gloranthassa tämä voisi sopia'. Ja Gloranthassa on kuitenkin sen verran vahva oma kehys että miten paljon muualta varastetaankin, ei homma mene pelkästään kopioinniksi vaan myytit sovitetaan toiseen kulttuuriin. Vähän niinkuin kreikkalaiset ja roomalaiset tekivät :).
|
|
Nysalor
linkki
15. kesäkuuta 2003 kello 16.44
|
|
Nysalor
15. kesäkuuta 2003 kello 16.44
linkki
|
humis:
[i:a245eb1451]Mua sen sijaan vaan riemastuttaa löytää yhtäläisyyksiä tosielämän mytologioiden ja Gloranthan myyttien välillä. Miksei lainata hyvää matskua, jos sitä kerran on tarjolla? Aito on aina aitoa ja tuntuu aidolta.[/i:a245eb1451]
Olen ihan samoilla linjoilla. Oikean maailman myytit tarjoavat Gloranthan myytteihin erinomaista aineistoa aivan samalla tavalla kuin meidän maailmamme historialliset kulttuurit tarjoavat ideoita tavoista, käytännöistä, ajattelumaailmoista ja muista Gloranthan kansoille. Ja aivan samalla tavalla kirjat tai elokuvat voivat tarjota ideoita pelaamiseen Gloranthassa. Minusta tällainen ideoiden ottaminen on vain hyväksi, kunhan se tehdään luontevasti, eikä suorana kopiona.
[i:a245eb1451]Kerran selatessani New Larousse Encyclopedia of Mythologya löysin sieltä suoraan yhden Babeester Gorin myytin[/i:a245eb1451]
Minä taas tulin kerran huomanneeksi, että Gloranthan Neljän ensimmäisen seuralaisen myytti tuntuu olevan myös ainakin joissakin intiaanien uskomuksissa. Niinpä oli erittäin näppärää kehitellä vanhan intiaanitarinan pohjalta sofaleille myytti maan luomisesta. Kalikoksen kuukauden tarinana ollut Anaxialin Kukko -myytissä oli taas aivan selvästi viittauksia Raamattuun ja sen (sekä muidenkin uskontojen kuin kristinuskon) vedenpaisumustarinaan. Minusta kannattaisi ihan rohkeasti vain hyödyntää meidän maailmamme myyttejä ja tarinoita Gloranthassa. Niistä voi saada paljon hauskaa irti.
|
|
epaz
linkki
16. kesäkuuta 2003 kello 12.29
|
|
epaz
16. kesäkuuta 2003 kello 12.29
linkki
|
Muistan lukeneeni IHAN vastikään jonkun oikean maailman myytin, jossa surmatun lohikäärmeen sisältä löydettiin jollain tavalla sade. Mielestäni se oli juuri japanilainen myytti, mutta en löytänyt sitä kirjoistani. Tässä kuitenkin vähän samaa linjaa - haluaako joku kirjoittaa uuden "valontuojien" myytin Gloranthaan?-)
(olen korvannut viivan kirjaimen päällä pitkän vokaalin merkkinä vain kahtena vokaalina)
[quote:2601c90573]
Izanagi ja Izanami (jotka mm. esiintyvät kahtena palvottuna kivenä Mien piirikunnassa) loivat Japanin, sen saaret, vuoret, joet, ruohon sekä suuren joukon muita jumalia. Näistä kolme on tärkeitä jumalia: [i:2601c90573]Amaterasu oomikami[/i:2601c90573] (Auringonjumalatar), hänen veljensä [i:2601c90573]Susano no mikoto[/i:2601c90573], joka oli vastuussa maasta, ja [i:2601c90573]Tsuki yomi no mikoto[/i:2601c90573] (kuun jumalatar), joka hallitsi pimeyden valtakuntaa. Susano no mikoto käyttäytyi huonosti, teki monia vahingollisia tekoja ja suututti niillä sisarensa Amaterasun. Vihoissaan ja häveten veljensä käytöstä Amaterasu vetäytyi piiloon pimeään luolaan, ja näin auringonvalo häivisi ja kaikkialle laskeutui pimeys. Tästä pelästyneenä Taivaan jumala järjesti suuren juhlan houkutellakseen Amaterasun pois luolasta. Juhlan aiheuttama melu ja kaunis tanssi saivat Amaterasun katsomaan ulos, ja hän näki kuvansa peilistä, jonka jumalat olivat ripustaneet puuhun. Kaunis kuva lumosi Amaterasun, ja kun hän ojensi kätensä tarttuakseen siihen, hänet vedettiin luolasta, ja niin valo palasi.
(Ilmari Vesterisen artikkeli "Shintolaisuus", sivu 387 kirjassa Uskonnot Maailmassa, toim. Katja Hyry ja Juha Pentikäinen 1999)
[/quote:2601c90573]
Tarina jatkuu vielä, ja myöhemmin Amaterasu oomikamin lapsenlapsi saa aiemmin Markuksen mainitseman miekan (ja sen lisäksi myös peilin ja jalokivikorun). En jaksa kirjoittaa enempää :)
-Sampo
|
|
Topi Hiski Viljami Salmi
linkki
18. kesäkuuta 2003 kello 16.31
|
|
Topi Hiski Viljami Salmi
18. kesäkuuta 2003 kello 16.31
linkki
|
Heheh! Siis Glorantha on pelkkää plagiointia! Yritetäänpä keksiä yksi Gloranthan kulttuuri joka EI olisi vahvasti perustunut jollekkin OM:n (oikea maailma) kulttuurille. Melkein kaikki myytit mitä on Gloranthaan kirjoitettu ovat peräisin jostain aikaisemmasta OM:n tarusta, fiktiosta tai myytistä. Näitä tarinoita sitten muutellaan ja muokataan gloranthaan, omaan makuun ja jonkun uuden idean esilletuomiseen sopiviksi. Tämähän on fiktion, tarujen ja myyttien perusteellinen totuus. Miettiääkäpä kaikkia omia "uusia" ideoitanne, eivätkö ne lähteneetkin jonkun ja kirjoitetun/sanotun sytykkeestä.
Kaikki fiktiiviset maailmat plaqioivat OM:n taruja ja myyttejä. Me tykkäämme esim. Gloranthasta enemmän kuin D&D:stä, koska pidämme tyylistä millä Gloranthan maailma käyttää OM:n myyttejä.
Tähän käy mahtavasti lauashdus :"Ei ole uusia ideoita, ainoastaan vanhojen kierrätystä."
Olikohan se Enclosure kakkosessa josta luin jonkun maailman kehittelemistä käsittelevän artikkelin missä plaqionninsta mainitaan jotain vastaavaa: "Plagioi paljon ja laajalti, mutta tee se tietoisesti." Esim. veikkaan että Greg on hyvin tietoinen siitä että hän plaqioi ja hän hyväksyy melkein suorankin plaqioinnin, juuri tämä tekeekin Gloranthasta maailmasta ja myyteistä hienoja ja todella monipuolisia. Meillä on monia mytologioita ja myyttisiä maailmoja antamassa ideoita tähän fiktiiviseen maailmaan.
Chividalin kanssa olemme innostuneet juuri Mongoleista ja (yep, you guessed it) Pentin hevos nomandeista. Chividal katsoi luonto-ohjelmaa eräistä koirilla metsästävistä nomandeista ja siitä alkoi meidän ideointimme miten voisimme sovittaa vastaavaa Gloranthaan..
Tsingis Khanin elämänkerta teos oli erittäin mielenkiintoinen. Muistaako kukaan Conan Barbaari leffassa kohtauksen jossa joku sotaherra kysyy Conanilta ja muilta sotureiltaan mikä on parasta elämässä? Upseeri vastaa -"Vapaa aro, tulinen ratsu, haukka ranteessa ja tuuli hiuksissa."
-"Väärin!", huutaa sotaherra. Conan vastaa sitten: -"parasta elämässä on murskata vihollisensa, nähdä heidän maansa valloitettuna edessäsi ja kuulla heidän naistensa valituksen". ----- Tämä sama kohtaus löytyy sana sanalta Tsingis Kanin elämänkerrassa! Kirjassa joka on kirjoitettu vuotena 1928. Mahtava esimerkki hyvästä ja -suorasta- plagioinnista.
Pitää vain olla tietoinen että plaqioi. Voi olla että kyseinen kohtaus voi löytyä joskus Shengistä kertovassa tarinassa... :-D
|
|
kulkuri
linkki
18. syyskuuta 2003 kello 12.02
|
|
kulkuri
18. syyskuuta 2003 kello 12.02
linkki
|
Jos myytit kiinnostavat, niin seuraava on hyvä peruslinkki asiasta kiinnostuneille.
[url]http://www.juplin.net/myytit/jumalat/index.htm[/url]
Ei tarvitse kovin pitkään selata, niin jopa vain löytyy yhtäläisyyksia Gloranthan myyttien välille, muutamissa tapauksissa aina nimistöstä lähiten. Erityisesti Antiikin Rooman ja Kreikan sekä Viikinkien myytit kannattaa lukaista läpi "sillä silmällä".
|