|
Runemaster
linkki
30. toukokuuta 2003 kello 16.33
|
|
Runemaster
30. toukokuuta 2003 kello 16.33
linkki
|
Eli kysymys kuuluu onko Gloranthassa aatelisarvoja? Millaisia? Kuka niitä voi antaa? Kuka niitä voi saada? Miten? Mitä etua siitä on? Haittaa?
Siinä taas pari uutta kysymystä pohdittavaksi. Tuli mieleen siitä, kun on [b:50f1e1fbe2]Kreivi[/b:50f1e1fbe2] Solathos Rautapeitsi, että mitäs muita niitä onkaan.
|
|
Fharlanghn
linkki
30. toukokuuta 2003 kello 16.59
|
|
Fharlanghn
30. toukokuuta 2003 kello 16.59
linkki
|
Tässä on erään vetämäni AD&D-kampanjan aatelisarvoja, joita voi varmaan soveltaa Gloranthaankin.
Ylikuningas/Keisari
Kuningas
Suurherttua
Herttua
Ruhtinas
Palatsikreivi
Kreivi/Jaarli
Markiisi/Rajakreivi
Varakreivi
Paroni
Fharlanghn
|
|
Sampi
linkki
30. toukokuuta 2003 kello 17.17
|
|
Sampi
30. toukokuuta 2003 kello 17.17
linkki
|
Aatelisarvot ovat varmastikin erilaisia riippuen alueesta ja kulttuurista. Yleisesti niillä käsitetään ihmistä, joka on korkeammalla feodaalihierarkiassa. Itse titteli ei tietenkään anna muuta etua kuin sen suoman kunnioituksen, mutta se viittaa usein aatelisen omistuksiin, esim. maihin tai ritareihin. Jos joku paroni uhkaa hyökätä kimppuusi, se on huomattavasti pahempi uhka kuin tavallisen mattimeikäläisen, sillä paronilla on todennäköisesti hevosmiehiä jotka hän voi lähettää kimppuusi, tai vaihtoehtoisesti riittävästi rahaa palkata niitä, jos todella tahtoo piestä sinut.
Myös juridisesti aatelisella voi olla huomattavasti paremmat oltavat kuin pulliasella, sillä hänestä on valtaapitäville paljon enemmän etua. Paroni voi humalassa katkaista hevosesi niskan, mutta häntä on siitä turha syyttää, sillä tuomari ei uskoisi tavallisen herran sanaa paronin sanaa vasten, vaan langettaisi herjaustuomion syytteen antaneelle.
Kolmanneksi aatelisarvosta voi olla hyötyä piireihin pääsemisessä. Kuningas ja muut valtaapitävät kuuntelevat paljon mieluummin heidän maailmassaan eläviä ihmisiä kuin jotain rahvasta.
Aatelisarvon saa yleensä joko perintönä tai palkintona. Jos ollaan feodaaliyhteiskunnassa, kuningas voi tehdä sinusta vasallinsa, jolloin olet verovelvollinen hänelle, mutta saat häneltä maata verotettavaksesi, jolla sitten elät ja maksat kuninkaalle verosi (yleensä sotilaina tai ritareina). Toisaalta paronin pojasta tulee paroni itsekin, isänsä kuoltua.
Periaatteessa kuka tahansa voi siis saada aatelisarvon, mutta yleensä sen saa vain perintönä, tai olemalla riittävän hyvissä väleissä jonkun ison kihon kanssa ja riittävän pätevä.
Haittaa aatelisarvosta tuskin on, muuta kuin muuta kateelliset aateliset: eli se tuo mukanaan liudan vihollisia, jotka himoitsevat maatasi ja rahaasi. Toki myös tavalliset pulliaiset saattavat tuntea kaunaa veronkerääjää kohtaan, ja jos niitä liian rankalla kädellä kohtelee, saattavathan ne kapinoidakin. Valta siis tuo vastuuta.
Täytyy kuitenkin muistaa, että aatelisarvot riippuvat yhteiskunnasta. Orlanthibarbaareilla aatelisis vastaavat lähinnä klaanipäälliköt ja mahdollisesti thaanit. Lunarin imperiumissa kuitenkin aatelisilla ei välttämättä ole juurikaan maata, mutta sitäkin enemmän valtaa, kun tuntevat oikeat henkilöt. Länsi on lähinnä feodaalista järjestelmää, jossa todellisia herra-vasallisuhteita on.
Jossain oli muuten hienoa luokittelua lunariaatelisille, taisi olla jossain Marcus maximuksen viestissä. Saattoi kyllä olla vain hänen vetämässään pelissä.
|
|
Garrik
linkki
30. toukokuuta 2003 kello 18.01
|
|
Garrik
30. toukokuuta 2003 kello 18.01
linkki
|
Sampi:
[i:a18eed1103]Haittaa aatelisarvosta tuskin on...[/i:a18eed1103]
Vaan voipa ollakin. Aateliselta odotetaan AINA arvonsa ja kunniansa mukaista käytöstä, mikä yleensä tarkoittaa näyttävyyttä. Näyttävyys syö rahaa, ja sofistikoituneissa yhteiskunnissa homma voi mennä äärimmäisyyksiin. Esim. Euroopassa alkoi viimeistään 1200-luvulta lähtien aatelisten selkeä eriarvoistuminen, joka johti toisaalta ökyrikkaan ylhäisaatelin ja toisaalta kädestä suuhun elävän alhaisaatelin syntyyn. Mitä tahansa hyötyjä aatelisuudesta olikaan, sen haittana voisi siis pitää statuksen tuomaa velvollisuutta elää statuksen mukaisesti. Stressiä siis, ja tietenkin seikkailuideoita valtavasti.
Gloranthassa ei muistaakseni ole kaikkia Fharlanghnin kattavan listan aatelisarvoja, ei ainakaan kaikilla alueilla. (Eipä ollut sydänkeskiajan Euroopassakaan.) Ja Lännen monoteisteilla taisi olla jotain omia nimityksiäänkin. Glorantha-tietäväisemmät auttavat varmaan tässä.
|
|
Nysalor
linkki
30. toukokuuta 2003 kello 19.05
|
|
Nysalor
30. toukokuuta 2003 kello 19.05
linkki
|
Runemaster:
[i:9e2492c4dc]Eli kysymys kuuluu onko Gloranthassa aatelisarvoja? Millaisia? Kuka niitä voi antaa? Kuka niitä voi saada? Miten? Mitä etua siitä on? Haittaa?[/i:9e2492c4dc]
Gloranthassa on aatelisarvoja. Muihin kysymyksiin on aika mahdotonta vastata tyhjentävästi, mutta voisin ottaa tässä esimerkiksi Daranmaan, joka on feodaalivaltio.
Daranmaassa korkein mahdollinen aatelisarvo on kreivi. Kreivejä on koko maassa vain yksi ja hän hallitsee koko maata toimien muodollisesti myös Pyhän Ehilmin styygialaisen kirkon korkeimpana johtajana. Kreivin arvonimi käytännössä periytyy suvussa kreivin vanhimmalle miespuoliselle jälkeläiselle, joskin historiasta tunnetaan myös harvoja tapauksia, jolloin kreivi on noussut muiden aatelisten keskuudesta.
Kreivistä seuraavina tulevat paronit, jotka ovat saaneet kreiviltä erityisen läänityksen itselleen. Sitä kutsutaan paronikunnaksi ja niitä Daranmaassa on tällä hetkellä kuusi. Paronin arvo kulkee samalla tavalla suvussa kuin kreivin arvokin, joskin paronit ovat kreivejä useammin nousseet alemmasta aatelistosta. Esimerkiksi 1560-luvulla talonpoikaispäällikkö Slodek Brenan marssi Brenan suolta puolustamaan kreiviä vihollisia vastaan ja osoitti niin suurta urheutta, että hänelle annettiin paronin arvo ja maata läänitykseksi. Tavallisempaa kuitenkin on nimen periytyminen, jonka muodollisesti vahvistaa kreivi.
Paronien alapuolella ovat lääninherrat, joille paroni on antanut läänityksen hallittavakseen. Läänitys usein periytyy suvussa, mutta niiden vaihtuminen on paljon tavanomaisempaa kuin paronikuntia hallitsevien sukujen. Lääninherra ei ole varsinaisesti arvonimi, sillä puhuttelussa heitä kutsutaan samalla sir-nimikkeellä kuin maattomia ritareitakin. Viimeksi mainitut ovat sitten aatelistossa alinta ja lukuisinta joukkoa, jotka ovat maattomien ritarien poikia ja lääninherrojen ja paronien nuorempia poikia.
Aateliston alapuolella on sitten rahvas, joka sekin jakautuu ainakin pariin ryhmään: vapaisiin talonpoikiin ja maaorjiin. Lisäksi kaupungeissa asustaa porvaristoa, joka vastaa ehkä eniten vapaita talonpoikia mutta jolla on erityisiä oikeuksia (ja siksi muuta rahvasta parempi omanarvontunto). Maaorjilla ei ole juurikaan oikeuksia tai heidän oikeutensa ovat riippuvaisia heidän herransa mielivallasta, eivätkä he saa muuttaa mihinkään tai mennä edes naimisiin ilman herransa lupaa. Veroja aatelittomat joutuvat maksamaan kovasti, maaorjat suhteellisesti eniten. Daranmaassa rahvas poikkeaa aatelistosta uskonnollisesti jyrkästi siinä, että rahvaan jäsenet ovat rokarilaisia.
Daranmaan aatelisten feodaalisysteemi perustuu pyramidimaiseen arvohierarkiaan: sen yläpuolella on kreivi, jolle paronit tarjoavat miehiä, maksavat veroja ja ovat uskollisia. Vastaavasti taas paroneille noita tarjoavat lääninherrat, joita puolestaan maattomat ritarit palvelevat ja jotka keräävät veroja maaorjilta ja vapailta talonpojilta. Alemmat vastaavat siis aina teoistaan ylemmälleen ja mitä korkea-arvoisempi on, sitä suurempi vastuu.
Daranmaan oikeusperiaatteet eivät tunne mitään tasa-arvon käsitettä. Ihmisen teot suhteutetaan hänen asemaansa ja sen tarjoamiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Jos esimerkiksi ritari tappaa maaorjan, sitä ei välttämättä katsota tuomittavaksi murhaksi, mutta jos maaorja tappaa ritarin, se on ankaran tuomion paikka, koska teollaan maaorja rikkoo ylempäänsä vastaan. Aatelisilla on myös usein mahdollisuus todistaa syyttömyytensä kaksintaistelun kautta, mutta rahvaalle ei tietenkään moista suoda.
Daranmaassa aateliston valtahierarkia kytkeytyy läheisesti Pyhän Ehilmin kirkkoon, johon kaikki aateliset kuuluvat. Vaikka kreivi ja paronit ovat periaatteessa myös uskonnollisia johtajia, aatelisarvohierarkian rinnalla on kuitenkin myös papisto, joka täyttää käytännössä uskonnolliset tarpeet. Kirkkoa johtaa arkkipiispa, jonka alaisuudessa toimivat piispat. Piispojen alapuolella ovat tavalliset papit, joiden keskuudessa on myös vähemmän selkeä nokkimisjärjestys. Tavallaan uskonnollisen pyramidin alapuolella ovat rokarilaiset papit, joiden toimintaa Pyhän Ehilmin kirkko valvoo tiukasti.
Tuossa nyt siis jokseenkin lyhyesti :) daranmaalaisista käytännöistä, kun en viitsi nyt selvittää kaikkia juridisia kiemuroita, joista olen kirjoittanut materiaalia. Lännessä on toki muitakin samantapaisia systeemejä, joista voisin vielä kaksi tärkeää mainita.
Loskalmissa, jossa arvojärjestys määräytyy tekojen ja kykyjen perusteella vielä enemmän kuin Daranmaassa, ylimystöluokasta alimpina ovat pormestarit, sitten tulevat paronit ja kreivit. Kreivien yläpuolella on kahdeksan prinssiä ja koko systeemin huipulla on kuningas. Systeemi ei ole kuitenkaan näin selkeä, vaan siihen kuuluu myös muiden kastien korkea-arvoisia edustajia. Viiden valtakunnanpäärin, jotka ovat useista kasteista, muodostama Korkea neuvosto auttaa kuningasta hallitsemaan. Loskalmin yhteiskunnallinen järjestys lienee sen verran monimutkainen, että ehkä siihen kunnolla selkoa tuo sitten joskus ehkä ilmestyvä Loskalmia koskeva lähdekirja.
Seshnelan kuningaskunnassa läänityssysteemi kytkeytyy tiukasti kuninkaan alaisuuteen, joka on sattumoisin kahminut itselleen puolet kaikista Seshnelan arvonimistä. Seshnelassa on herttuoita, kreivejä ja paroneja, joiden arvonimi ehkä heijastelee läänityksen kokoa ja vaurautta. Noille aatelisille puolestaan seuraava luokka eli ritarit omistavat uskollisuutensa. Ritareita tukevat aseenkantajat eli kersantit, jotka eivät omista maata. Kaikkien alapuolella ovat tietysti talonpojat, joiden keskuudesta värvätään jalkaväki. Tiukasti rokarilaisessa Seshnelassa aateliseksi nouseminen tekojen perusteella ei ole mahdollista, vaan aateluus saavutetaan vain syntyperän kautta.
|
|
Runemaster
linkki
31. toukokuuta 2003 kello 8.29
|
|
Runemaster
31. toukokuuta 2003 kello 8.29
linkki
|
Entäs sitten minkälainen arvojärjestys vallitsee täällä Sartar-Pavis välisellä seudulla? Vai hallitseeko lunarit?
Oiskos vielä mahdollista saada esim. tekemällä suuren palveluksen ylhäiselle aateliselle jokin arvonimi?
Mistäköhän lienee tullut yhtäkkinen kiinnostukseni näihin juttuihin? :-?
|
|
Juha R
linkki
31. toukokuuta 2003 kello 10.42
|
|
Juha R
31. toukokuuta 2003 kello 10.42
linkki
|
[quote:127c83e049="Runemaster"]Entäs sitten minkälainen arvojärjestys vallitsee täällä Sartar-Pavis välisellä seudulla?[/quote:127c83e049]
No jos mietit vielä tätä Solanthosia niin hän hallitsee Auringon kreivikuntaa joka oli ennen lunareita itsenäinen alue jolla ei ole ylempää hallitsijaa. Ei liity Sartariin tai sen kuninkaisiin oikeastaan mitenkään. AK on lunareiten tultua periaatteessa näiden vallan alla mutta käytännössä aika autonominen minivaltio.
Se miksi se on 'kreivikunta' kun muita kreivejä ei ole mailla halmeilla, eikä myöskää kuningasta joka kreivin yläpuolella olisi, on hyvä kysymys.
Luulen että jos sitä luotaisiin nyt niin se voisi saada jonkun vähän gloranthamaisemman tittelin.
Sartarissa on sitten ihan oma systeeminsä. Sehän koostuu parista sadasta klaanista, joita hallitsee päällikkö + neuvosto. 'Aatelisia' ei ole jos puhutaan periytyvistä arvoista, mutta viran puolesta päälliköt ja ylimmät papit ja papittaret kuuluvat luokkaan 'nobles' joten ehkä heistä voi puhua ylimystönä.
Päälliköitä hallitsevat heimojen kuninkaat (n. 25 koko Sartarissa) ja perinteisesti heidän yläpuolellaan ei aiemmin ollut kukaan. Sartar sitten yhdisti heimot ja oli 'Lohikäärmesolan kuningas' MUTTA suurin osa hänen jälkeläisistään oli sartarin [i:127c83e049]prinssejä[/i:127c83e049], joilla ei ollut loppujen lopuksi kovin suurta valtaa heimoihin ja niiden kuninkaisiin.
Sartarissakin on 'Auringon kreivikunta' ja se on samalla tapaa autonominen kuin Praxinkin ja maksaa korkeintaaan veroja Sartarilaisille.
Ja 'nykyään' tosiaan lunarilaiset hallitsevat ylimpinä molempia paikkoja ja ovat käytännössä mm. pyyhkineet Sartarin kuningassuvun olemattomiin (Temertainia ei lasketa...) joten heimokuninkaat ovat ylin sartarilainen johtajaluokka.
Lunarilaisten aatelisiin ei tässä nyt jaksa edes puuttua. Sartarissa joka tapauksessa käytännössä vallitsee sotatilalaki ja korkein lunarilainen hallitsija on lunariarmeijan kenraali.
|
|
Fharlanghn
linkki
1. kesäkuuta 2003 kello 14.48
|
|
Fharlanghn
1. kesäkuuta 2003 kello 14.48
linkki
|
[quote:cef4a9657c="Juha R"]
Se miksi se on 'kreivikunta' kun muita kreivejä ei ole mailla halmeilla, eikä myöskää kuningasta joka kreivin yläpuolella olisi, on hyvä kysymys.
Luulen että jos sitä luotaisiin nyt niin se voisi saada jonkun vähän gloranthamaisemman tittelin.
[/quote:cef4a9657c]
Jos muistan oikein niin Auringon kreivikunta on 1. ajan darahappalaisten siirtokuntalaisten perustama, joten ympäristön tavasta poikkeva aatelisarvo on ymmärrettävää. Lisäksi esimerkiksi nykyajan Euroopassa on valtioita, joiden päämies on jotain aatelisarvoa, vaikka portaikossa ylempiä ei enää ole vallassa. Esimerkiksi Monaco on ruhtinaskunta.
Fharlanghn
ps. En tiedä mikä on suomennetun RQ:n käytäntö, mutta olen yleensä nähnyt arvon "prince" suomennetun ruhtinaaksi eikä prinssiksi.
|
|
Nysalor
linkki
2. kesäkuuta 2003 kello 13.57
|
|
Nysalor
2. kesäkuuta 2003 kello 13.57
linkki
|
Juha R:
[i:e618cc32ae]Se miksi se on 'kreivikunta' kun muita kreivejä ei ole mailla halmeilla, eikä myöskää kuningasta joka kreivin yläpuolella olisi, on hyvä kysymys. Luulen että jos sitä luotaisiin nyt niin se voisi saada jonkun vähän gloranthamaisemman tittelin.[/i:e618cc32ae]
Ei minusta kreivin arvonimi ole sen ei-gloranthamaisempi kuin kuninkaan tai keisarinkaan. Kun Lohikäärmesolassakin yelmaliolaisia hallitsee kreivi, tuntuisi aivan mahdolliselta, että kreivin arvonimellä on jotakin uskonnollista symbolisuutta, kenties keisari Yelmin valtakunnan pienen osan hallitsijana tai jotakin sellaista.
Fharlanghn:
[i:e618cc32ae]ps. En tiedä mikä on suomennetun RQ:n käytäntö, mutta olen yleensä nähnyt arvon "prince" suomennetun ruhtinaaksi eikä prinssiksi.[/i:e618cc32ae]
RuneQuestissa ainakin Loskalmissa Prince Snodal on käännetty prinssi Snodaliksi ja sen perusteella varmaan käänsin princen automaattisesti prinssiksi pohtimatta asiaa tarkemmin. En tiedä sitten varmasti, mitä tuolla arvonimellä on alun perin tarkoitettu ja voisiko se kenties juontua sellaisilta ajoilta, jolloin ei ollut vielä uushrestolilaista systeemiä, jolloin ehkä arvonimet periytyivät ja jolloin kuninkaan sukulaiset olivat ehkä automaattisesti ruhtinaita.
|
|
Juha R
linkki
2. kesäkuuta 2003 kello 19.43
|
|
Juha R
2. kesäkuuta 2003 kello 19.43
linkki
|
[quote:6fc7144ae6="Fharlanghn"]Jos muistan oikein niin Auringon kreivikunta on 1. ajan darahappalaisten siirtokuntalaisten perustama[/quote:6fc7144ae6]
Pikkuasiat pois tieltä ensin: ei ensimmäisellä vaan toisella ajalla eikä kyseessä ole kyllä olleet dara happalaiset ainakaan missään kovin puhtaassa mielessä.
Itse asiaan sitten:
[quote:6fc7144ae6]ympäristön tavasta poikkeva aatelisarvo on ymmärrettävää.[/quote:6fc7144ae6]
Olet ihan oikeassa, muotoilin vähän huonosti.
Tarkoitin oikeastaan vain sitä, että kun 'kreivi' ja 'kreivikunta' ainakin omassa päässäni assosioituvat eurooppalaiseen keskiaikaiseen ja sitä myöhäisempään aatelistoon, niin yelmaliolaisten Aurinkokupujen yhteydessä ne ovat epäsopivia sanoja ja istuvat paljon paremmin Gloranthan Länteen.
[quote:6fc7144ae6]ps. En tiedä mikä on suomennetun RQ:n käytäntö, mutta olen yleensä nähnyt arvon "prince" suomennetun ruhtinaaksi eikä prinssiksi[/quote:6fc7144ae6]
Joo, ihan hyvä huomio. Prince lienee kuitenkin syytä kääntää prinssiksi jos kyseessä on kuninkaan perillinen, josta ainakin periaatteessa voisi tulla kuningas. Jos kyseessä on pikkuvaltion hallitsija, niin sitten ryhtinas, valtias tms. Mutta esim. Sartarissa prinssi sopii siinä mielessä, että suurin osa hallitsijoista oli Sartarin prinssejä, mutta osasta tuli Lohikäärmesolan kuninkaita.
[quote:6fc7144ae6]Ei minusta kreivin arvonimi ole sen ei-gloranthamaisempi kuin kuninkaan tai keisarinkaan.[/quote:6fc7144ae6]
Joo, ei sen ei-gloranthamaisempi, mutta 'kreivi' tuo silti mieleen eurooppalaisen aateliston. Paikallisväristähän tässä on kysymys, mutta tykkään siitä, että eri alueille on valittu erilaisia arvonimiä vähän sen mukaan minkälaista fiilistä halutaan. ILH on täynnä hyviä esimerkkejä tästä. Itse jättäisin kreivit länteen tai malkionivaikutteiksi - joita Aurinkokupuun tuskin halutaan.
|
|
Fharlanghn
linkki
2. kesäkuuta 2003 kello 20.29
|
|
Fharlanghn
2. kesäkuuta 2003 kello 20.29
linkki
|
[quote:cc5f9c6fa9="Juha R"][quote:cc5f9c6fa9="Fharlanghn"]Jos muistan oikein niin Auringon kreivikunta on 1. ajan darahappalaisten siirtokuntalaisten perustama[/quote:cc5f9c6fa9]
Pikkuasiat pois tieltä ensin: ei ensimmäisellä vaan toisella ajalla eikä kyseessä ole kyllä olleet dara happalaiset ainakaan missään kovin puhtaassa mielessä.
[/quote:cc5f9c6fa9]
Piti ihan tarkistaa mistä tuon oikein vetäisin ([url]http://www.btinternet.com/~Nick_Brooke/articles/elmal.htm[/url])
"they [Sun Dome Temples] look like a legacy from First Age Dara Happan military colonisation, say around the time of Nysalor's Bright Empire in many cases"
...eli ei mikään "virallinen" lähde.
Tosin Greg sanoo ([url]http://www.glorantha.com/greg/q-and-a/yelmalio.html[/url]):
"Sun Dome Temples existed in the First and Second Ages and their congregations revered deities whose existance is generally unknown today."
Detaljit on olennaisia :-D
Fharlanghn
|
|
Juha R
linkki
3. kesäkuuta 2003 kello 15.23
|
|
Juha R
3. kesäkuuta 2003 kello 15.23
linkki
|
Täsmennys: minä puhuin aiemmin vain Praxin Aurinkokupolista ja sen historiasta.
[quote:f4394a5f3a] Greg sanoo:
"Sun Dome Temples existed in the First and Second Ages and their congregations revered deities whose existance is generally unknown today."[/quote:f4394a5f3a]
Jup. Mutta Greg sanoo MYÖS samassa artikkelissa että käytännössä kaikki Ensimmäisen Ajan temppelit tuhottiin. Toisella ajalla 'uusi' jumala Yelmalio 'keksittiin' (uudellenlöydettiin).
Huomaa myös että nämä yelmaliolaiset aurinkokupolit olivat osa EWF:n armeijaa, ja että Yelmalion kultti alkoi 'eteläisessä Peloriassa'. Jos katsoo
Lunarin imperiumin [url=http://www.glorantha.com/new/maps_lunar.html]karttaa[/url] niin Aurinkokupoleita on pohjoisimmassa tasolla Sylila-Vanch, eli kaukana darahappalaisilta ydinalueilta. Itse asiassa siis on luultavaa että yelmaliolaiset ovat olleet mukana [i:f4394a5f3a]valtaamassa[/i:f4394a5f3a] Dara Happaa sen sijaan että olisivat kotoisin sieltä.
Nuo Ensimmäisen ajan Aurinkokupolit ja Daysenerus ovat toki olleet huomattavasti läheisemmässä suhteessa Dara Happaan ja näiden liittolaisia. Mutta kuten sanottua, aloin puhumaan Praxin Aurinkokupolista, ja sen historia alkaa 2. ajalla.
Tästä olisi turhaa nipottaa mutta aihe ON kiehtova. :-D
|
|
Marcus Maximus
linkki
4. kesäkuuta 2003 kello 8.30
|
|
Marcus Maximus
4. kesäkuuta 2003 kello 8.30
linkki
|
[quote:d443024451="Acipenser Sturio"]Jossain oli muuten hienoa luokittelua lunariaatelisille, taisi olla jossain Marcus Maximuksen viestissä. Saattoi kyllä olla vain hänen vetämässään pelissä.[/quote:d443024451]
Sampi viitannee sädehtiviin ja loistokkaisiin sun muihin. Systeemi on suomennettu keisarikulttia esittelevästä TotRMista, ja se löytyy jostain voorumin uumenista.
Juhalle päivän väittelypalkinto. :-)
|
|
Fharlanghn
linkki
4. kesäkuuta 2003 kello 13.02
|
|
Fharlanghn
4. kesäkuuta 2003 kello 13.02
linkki
|
I stand corrected :)
|
|
Narvi
linkki
25. heinäkuuta 2004 kello 20.04
|
|
Narvi
25. heinäkuuta 2004 kello 20.04
linkki
|
Feodaalisen yhteiskunnan voisi karkeasti jakaa neljään eri yhteiskuntaluokkaan: Aatelisiin, killallisiin, killattomiin ja maaorjiin. Tämän rinnalla kulkee papisto, joilla on omat hierarkkia koukeronsa.
Yksi suuri ero aatelisten ja "tavallisen" väen kesken, on ylhäisempien oikeus kantaa aseita ja sotavarustusta. Aatelisto elää sen pelon alla että tavallinen väestö saattaisi alkaa kapinaan, joten tämän ehkäisemiseksi he ovat kieltäneet aseiden ja panssareiden hallussapidon näiltä. Totta kai monilta maaorjilta tai muulta killallisilta ja killattomilta saattaa löytyä tikari tai joissain tapauksissa esim. lyhyt miekka, joka varmasti on täysin sallittua, mutta panssarin tai usean aseen hallussa pito ilman mitään hyväksyttävää syytä siihen on tavalliselta väeltä kielletty. Joten jos esimerkiksi pelaajaporukkanne kuljeskelevat rengas- sekä levyhaarniskat päällä ja suurkirveet kainalossa, tulkitaan tämä luvattomaksi aatelisten oikeuksien käyttöönotoksi, josta helposti seuraa kuoleman rangaistus (aatelisten oikeuksien loukkaaminen käsitetään erittäin vakavana rikoksena feodaalisessa yhteiskunnassa.)
Tietenkin löytyy myös henkilöitä joilla on hyvä syy kantaa sotavarustusta, esimerkiksi palkkasotilaat (killattomat). Palkkasotilasjoukoilla toimeentuleminen huonoina sota-aikoina (rauhan aikoina, jolloin ei sodita), on ongelmallista, jolloin tällainen joukko saattaa kääntyä rosvoamisen puoleen. Tämän vuoksi rauhanaikoina palkkasotilaidenkin suurien sotavarustusten kanniskelu voidaan tulkita ongelmien tuottamiseksi.
Kartanonherrat (lordit) pitävät joitakin kertoja vuodessa aseharjoituksia kylän miesväestölle hallituissa tiloissa. Tämä sen vuoksi jos kylää uhkaisi jokin yhteinen vaara, niin eivät miehet seisoskelisi aivan suu auki lyhyiden miekkojensa ja jousiensa kanssa. Kyseisiä aseita ei kuitenkaan anneta maaorjien haltuun muuna aikana.
Se mikä sitten luokitellaan aseeksi on toinen juttu. Esimerkiksi leka maaorjan kädessä voi olla aika ilkeää jälkeä tuova ase, mutta sitä tuskin valmistetaan taisteluja silmällä pitäen. Kartanonherra ei kuitenkaan tuomitse kyseistä lekaa kuljettavan työläisen kapinoimisesta, kuten tapahtuisi jos hänellä olisi yllään jotain varsinaisesti aseisiin viittaavaa.
|