|
Wlu 000
linkki
17. huhtikuuta 2001 kello 12.59
|
|
Wlu 000
17. huhtikuuta 2001 kello 12.59
linkki
|
Miten omissa peleissänne kauppias hahmoja on pelattu. Tosin se on ihan tyylistä kiinni meneekö kauppias soturien mukana taistelemaan vai myykö hän vain turnipseja kaupungissa. Mutta itse kysymykseni on se että oletteko te tehneet jonkun erillisen taulukon josta voi heittää kuinka paljon tavaraa kauppias myy päivässä? Itselläni oli kerran eräässä pelissä hobitti kauppias joka tienasi keskimäärin päivässä puoli lunaria joten siinä pelissä tuli tunne että pj pakottaa minut johonkin muuhun hommaan. Omassa pelissäni aion antaa mahdollisuuden kauppiaana olemiseen mutta nyt joudun kysymään neuvoa teiltä. Jos peleissänne tosiaan joku kauppias on myynyt ammatikseen tavaraa niin kuinka paljon hän on keskimärin tienannut ja mitä hän on myynyt?
|
|
Nysalor
linkki
17. huhtikuuta 2001 kello 2.21
|
|
Nysalor
17. huhtikuuta 2001 kello 2.21
linkki
|
Muistan erään lyhyehkön kampanjan, jossa oli ankkakauppias ja hänen muutama apurinsa. Kauppiaalla oli jossakin kylässä oma puoti, mutta hän matkusteli myös muualla vaihtamassa ja myymässä arvokkaita esineitä. Kaupankäynnin yhteydessä tapahtui kaikenlaista mielenkiintoista ja kampanja loppui siihen, että ankkakauppias jäi asustelemaan kyläänsä aika vauraana henkilönä.
Mitään taulukoita en käyttänyt, vaan sepittelin kaupat oman maun mukaan. Tosin täytyy nyt jälkikäteen myöntää, että liiketoimet sujuivat kauppiaalla ehkä turhankin hyvin. Silti hauskaa oli, mikä lienee tärkeintä pelissä.
|
|
Guzmo
linkki
17. huhtikuuta 2001 kello 23.42
|
|
Guzmo
17. huhtikuuta 2001 kello 23.42
linkki
|
Meidän nykyinen kampanjamme on rakentunut Issaries kauppiaan ympärille. Yksi pelaaja pelaa tätä kauppiasta
ja muut ovat olleet joko hänen palkkalistoillaan tai muuten vaan mukana hengaamassa. (esim. tutkijoita).
Ideana oli alunperin, että tämä kauppias nimeltään Oliver myisi eksoottisia eläimiä kiertelemällä kaupungista toiseen.
No näin sitten tapahtuikin. Kaupankäynnin teimme niin, että heittelin random nopilla meneekö elukat kaupaksi. Useat kauppatilanteet
myös pelattiin ja hintaan vaikutti bargain heitot ja roolipelaaminen. Tuntui kyllä, että kauppias
tienasi liian vähän titteliinsä nähden. Sitten Oliver sai eteensä ilmoituksen jossa tarjottiin maata ILMAISEKSI kaukaiselta
seudulta. Ilmainen maa houkutti niin paljon, että turhat eläimet myytiin alennuksella pois ja lähdettiin yli kuukauden matkalle
kohti... Dorastoria :smile:
Siellä sitten on tilus pykätty pystyyn ja yritetään niin maan perusteellisesti viljellä maata vaikka kukaan ryhmässä ei ymmärrä asiasta
sen enempää kuim lehmät ymmärtävät bastardimiekkojen heiluttelusta. Koska Oliver on kuitenkin Issariesin pappi, hänelle ei pelkkä lampaiden kasvatus
riitä. Niimpä hän aikoo perustaa majatalon+kaupan kaupunkiin ja nyhtää "turisteilta" hyvät rahat myymällä simaa, suden nahkoja ja harvinaisia aseita.
Taisteluihin kauppias ei ole juurikaan osallistunut. Jos jonkunlainen uhkaava tilanne syntyy, hän ryömii jonnekkin piiloon ja pitää päänsä matalana tai
sitten puolustautuu muutamalla pateettisella hyökkäys loitsullaan. Hänellä on kyllä riskejä vartioita suojanaan.
Jonkun verranhan peliä hankaloittaa se ettei yksi hahmoista oikeastaan halua lähteä mihinkään kovin vaaralliseen mukaan.
"Minäkö tuonne luolaan menisin?"
"Ai broita nähty lähistöllä? No menkääs jo harventamaan. Minä jään juomaan simaa."
---------------------------
- Guzmo
|
|
Nysalor
linkki
18. huhtikuuta 2001 kello 7.25
|
|
Nysalor
18. huhtikuuta 2001 kello 7.25
linkki
|
Sinulla taitaa, Guzmo, toteutua jossakin määrin kampanjassasi se ehdotukseni, että isäntä antaa alaistensa hoitaa kaikki "turhat pikkutehtävät". Entä oletko soveltanut Dorastor-kirjassa esitettyä tilanhoitamisjärjestelmää? Onko se osoittautunut hyväksi vai huonoksi noin käytännössä?
Kauppiaalle voisi muuten kauppamatka Dorastorin halki olla aikamoinen rahasampo. Luulisi porukkasi ahneen kauppiaan sen pian huomaavan, vaikka kaipa Dorastoriin matkaavat seikkailijatkin tuovat tavalliseen puotiinkin paljon rahaa ja arvokamaa.
|
|
Guzmo
linkki
19. huhtikuuta 2001 kello 15.35
|
|
Guzmo
19. huhtikuuta 2001 kello 15.35
linkki
|
[quote:7c7fef9531]
Re: kauppiaat
Sinulla taitaa, Guzmo, toteutua jossakin määrin kampanjassasi se ehdotukseni, että isäntä antaa alaistensa hoitaa kaikki "turhat pikkutehtävät". Entä oletko soveltanut Dorastor-kirjassa esitettyä tilanhoitamisjärjestelmää? Onko se osoittautunut hyväksi vai huonoksi noin käytännössä?
Kauppiaalle voisi muuten kauppamatka Dorastorin halki olla aikamoinen rahasampo. Luulisi porukkasi ahneen kauppiaan sen pian huomaavan, vaikka kaipa Dorastoriin matkaavat seikkailijatkin tuovat tavalliseen puotiinkin paljon rahaa ja arvokamaa.
[/quote:7c7fef9531]
Juu muut pelaajat välillä vähän tulistuu kun yksi pompottaa heitä.
Tietysti tilannetta tasaa se, että seurueessa on mukana kaksi Babeester Goria joita ei moni mies käske tekemään asioita :smile:
Dorastor kirjan tilanhoitojärjestelmää on käytetty ja maatilalla meneekin sen mukaan todella huonosti. Porukka on kyllä tajunnut asian ja naapureiden kanssa yritetään diiliä missä naapurit auttaa maanviljelyssä ja eläinten hoidossa ja oman tilan soturit auttavat lähitilusten vartioinnissa. Tilalle myös "adoptoitiin" pakolaisperhe Tarshista. Muutenkin ei ole mennyt kovin vahvasti kun kolme tilan henkeä on kuollut viimeisen kahden pelikerran aikana. Se tilanhoito järjestelmä on ihan toimiva.
Kauppias kyllä tajusi Dorastorin markkina mahdollisuudet ja myi ennen lähtöä suurimman osan omaisuudestaan ja osti rahoilla metalliaseita ja kuokkia, auroja ynm. Niistä sitten saa hyviä voittoja Dorastorin erämaaseuduilla.
Nyt pelaajat (lähinnä yksi Babeesteri) yrittävät vaikuttaa klaanin politiikkaan. Harmi, ettei uutta kieltä ole opittu vielä kunnolla joten suullinen
ilmaisu jää Inner Ringille luokkaan "nälkä, anna lammas" :smile:
------------
- Guzmo
|
|
Nysalor
linkki
19. huhtikuuta 2001 kello 15.23
|
|
Nysalor
19. huhtikuuta 2001 kello 15.23
linkki
|
[i:396221cc3b] Harmi, ettei uutta kieltä ole opittu vielä kunnolla joten suullinen ilmaisu jää Inner Ringille luokkaan "nälkä, anna lammas"[/i:396221cc3b]
Etkö ole antanut yhtään bonuksia sukulaiskielten osaamisesta? Dorastorin seuduilla kai puhutaan enimmäkseen talastaria, joka lienee Pelorian theyalalainen kieli. Sartar tosin ei ehkä kovin paljon auta, koska se kuuluu Manirian ryhmään, mutta tarsh puolestaan taitaa olla pelorialainen kieli. Tarshista saisi siksi 1/3 osaamisesta vaikkapa talastariin. Luulisi sen mainitsemasi pakolaisperheen tarshilaisuuden auttavan asiaa.
|
|
Wlu 000
linkki
19. huhtikuuta 2001 kello 14.17
|
|
Wlu 000
19. huhtikuuta 2001 kello 14.17
linkki
|
Kielistä puheenollen löysin eräästä Terry Pratchetin kirjasta mielenkiintoisen kielen. Siinä ei ole yhtään substantiiviä ja vain yksi adjektiivi joka sekin on säädytön. Löytyyköhän tälle kielelle sukulaiskieliä Gloranthasta :smile:
|
|
Guzmo
linkki
19. huhtikuuta 2001 kello 19.25
|
|
Guzmo
19. huhtikuuta 2001 kello 19.25
linkki
|
Kyllä ne taitaa aika paljon Dorastorin seudulla puhua uutta peloriaa. Seudunhan barbaarit on pitkälti kääntynyt lunareitten uskoon ja kulttuuriin.
Toki sukulaiskielille saa bonukset ja paljon puhutaan myös kauppakieltä. Ja kyllähän se puhetaito kasvaa puhuessa :smile:
|
|
Nysalor
linkki
20. huhtikuuta 2001 kello 6.27
|
|
Nysalor
20. huhtikuuta 2001 kello 6.27
linkki
|
Enpä usko, että Lunarin uskoon ja kulttuuriin kääntyminen välttämättä hävittää oman kielen. Luullakseni ainakin Tarshissa, joka on lähes täysin lunarilaistunut, puhutaan omaa kieltä vielä runsaasti. Sitä paitsi uusi peloria on ymmärtääkseni enemmän sivistyneistön, ylhäisön ja virkamiesten kieli. Peloriassa tavallinen rahvas puhuu yleensä alueellisia kieliään ja lunarilaistuneet barbaarit taas omiaan. Minä näkisin uuden pelorian pikemminkin eräänlaisena Lunarin imperiumin yhdistävänä kielenä, vähän niin kuin latina keskiajan Euroopassa.
Uskoisin, että Dorastorin liepeillä tavat ovat vieläkin melko orlanthilaisia. Ovathan lunarilaiset luvanneet uskonnonvapauden, mikä tarkoittaa myös Orlanthin palvonnan sallimista. Tuskin silloin uusi peloria nousee kovin vahvaan asemaan.
Kyhäilin muuten jonkinlaisen [url=http://personal.inet.fi/koti/matti.jarvinen/runequest/muuta/kielet.html]Gloranthan kielien listan[/url]. Sen mukaan näyttäisi löytyvän vielä aika paljonkin Pelorian theyalalaisia kieliä, joita uusi peloria ei ole suinkaan kukistanut. Enpä tiedä sitten, pitääkö listani täysin paikkansa, mutta ehkä siitä olisi iloa kielten osaamisten tutkiskelussa.
|
|
Guzmo
linkki
20. huhtikuuta 2001 kello 16.13
|
|
Guzmo
20. huhtikuuta 2001 kello 16.13
linkki
|
Niin muistaakseni Dorastor kirjassa sanottiin, että matkan aikana voi heittää kokemusheittoa uudelle pelorialle. Eli kyllä se taitaa olla aika yleinen kieli lunarialueiden barbaarienkin keskuudessa.
No joka tapauksessa Dorastorissa meidän peleissä puhutaan erillaista kieltä verrattuna Sartariin. Päätin sitten, että se on uutta peloriaa jotta pelaajat pärjäisivät jotenkin myös mahdollisella Glamourin matkallaan :smile:
---------------
- Guzmo
|
|
Nysalor
linkki
20. huhtikuuta 2001 kello 7.25
|
|
Nysalor
20. huhtikuuta 2001 kello 7.25
linkki
|
[i:34b0d4ca2c] Niin muistaakseni Dorastor kirjassa sanottiin, että matkan aikana voi heittää kokemusheittoa uudelle pelorialle.[/i:34b0d4ca2c]
Olet kyllä oikeassa, mutta kokemusheitto käsittääkseni koski pelkkää matkaa Paviksesta Dorastorin seutuville. Huomautan vieläkin, että Renekotin klaanilaiset ovat aika pitkältä orlanthilaisia, joten en usko, että kuka tahansa tavallinen tallaaja osaa hänenkään klaanissa uutta peloriaa. Tosin taatusti merkittävämmät henkilöt sitä ainakin jonkin verran osaavat. No, jokaisella meistä on oma Gloranthansa ja hyvä niin. :smile:
Oli miten oli, totta kai uutta peloriaa on hyvä osata. Glamourissa se on ilmeisestikin aika tärkeä kieli, joskin sielläkin ehkä tavallinen rahvas puhuu myös hopeavarjoa, Hopeavarjon sulttaanikunnan kansankieltä. Vaatii tosiaan rohkeutta, jos paatunut Issariesin kauppias uskaltautuu Glamouriin. Se on muuten aika hieno paikka ja niitä harvoja Gloranthan kaupunkeja, joista on olemassa jonkinlainen puolivirallinen kuvaus.
|
|
Guzmo
linkki
21. huhtikuuta 2001 kello 2.59
|
|
Guzmo
21. huhtikuuta 2001 kello 2.59
linkki
|
Hmm.. Ehkä mun täytyy antaa pelaajien jakaa uusi peloria taitonsa uuteen peloriaan ja johonkin theyalaiseen murteeseen.
Tuskin pelaajat Glamouriin pääsevät. Tässä suuntaa-antava ote viime pelin keskustelusta.
GM: "Inner Ring kertoo sinulle, että Kudder on impperiumin silmät ja korvat fortissa."
Babsi: "Mä meen antaa sille kirvestä"
GM: "Inner Ringi ei tykkäis"
Babsi: "Mä meen antaan sille kirvestä"
GM: "Voisi koko klaani olla pulassa..."
Babsi: "No mä annan myöhemmin kirvestä"
:smile:
|
|
Nysalor
linkki
20. huhtikuuta 2001 kello 22.37
|
|
Nysalor
20. huhtikuuta 2001 kello 22.37
linkki
|
Ehkä tosiaan on parasta pitää porukkasi kaukana Glamourista... :smile:
|
|
Tupew
linkki
10. kesäkuuta 2002 kello 8.02
|
|
Tupew
10. kesäkuuta 2002 kello 8.02
linkki
|
Minun kauppias on myynyt ruukkuja ,aseita, kankaita ja huumaus aineita ja tienesti oli siinä 55 lunaria kauppapäivä/reissu. minun kauppiaani osasi taistella mutta jäi mieluummin taka alalle heittelemään loitsuja. Tosin olen pelannut muitakin kauppiaita kuin tätä. Kauppias on yksi niitä ammatteja joita pelaan mieluiten.
|
|
Tupew
linkki
10. kesäkuuta 2002 kello 8.09
|
|
Tupew
10. kesäkuuta 2002 kello 8.09
linkki
|
Tarkemmin ajatellen pitäisi olla taulukko josta pj heittäisi esim tyypin joka tulisi tekemään kauppoja jostain tietystä tavarasta (jonka taulukko määräisi)kauppoja. En pidä siitä että pelinjohtaja päättää milloin ja kuinka paljon tulee rahaa.
|
|
Northstar
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 9.40
|
|
Northstar
11. kesäkuuta 2002 kello 9.40
linkki
|
[quote:511d7cec38="Nysalor"]
Mitään taulukoita en käyttänyt, vaan sepittelin kaupat oman maun mukaan. Tosin täytyy nyt jälkikäteen myöntää, että liiketoimet sujuivat kauppiaalla ehkä turhankin hyvin. Silti hauskaa oli, mikä lienee tärkeintä pelissä. [/quote:511d7cec38]
Täsmälleen, näin se minunkin mielestä pitäisi olla. Hauskaa siis lähinnä. Nuorempana kun vielä minäkin 'pääsin' seikkailemaan niin oli hiukan liiankin kanssa (välillä) hahmolla rahanteko mielessä -> seikkailuista kerättiin miekkoja (huonojakin), joita sitten rahjattiin (jopa useampi päivä) kaupunkiin myytäväksi. Jotain kylää "terrorisoi" vaikka karhu niin ehei, ei sitä jääty selvittelemään vaan jos oli hyvää tavaraa mukana niin hipsittiin silmät ja korvat tarkkana, ettei vain _törmäisi_ siihen karhuun, lähintä kaupunkia kohti. Tosin nykyään on välillä mukava muistella joitakin kyseisenlaisia kertoja. :-D
On niitä muitakin hyviä muistoja muista hahmoista, kun ovat ostaneet jonkin jokilaivan, jolla sitten hoitelevat bisneksiä kaupunkien välillä. Vaikkei uskoisi heti niin monta seikkailua niistäkin aikaan saa. Tosin ne eivät yleensä ole hack&slashia, vaan lähinnä politikointeja ja salakuunteluita yms. Miellyttäviä seikkailuita silti, vaikkei kuolemanpelkoa olekaan hahmoilla.
Mutta niin, välillä jotkut kauppias seikkailut (yms.) ovat mukavia ja välillä taasen seikkailut joissa annetaan vihollisille turpaan niin, että morguunit soi. :)
|
|
Sampi
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 10.27
|
|
Sampi
11. kesäkuuta 2002 kello 10.27
linkki
|
Tuolaiset helpohkot kaupnkäyntisäännöt voisivat olla erittäin hyödylliset. En nyt ainakaan pikahaulla löytänyt mitään sopivaa internjetistä, mutta saattaahan sielläkin olla jotain jo valmiiksi. Ellei ole, olisiko joku kiinnostunut kehittelemään sellaisia?
|
|
Northstar
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 11.11
|
|
Northstar
11. kesäkuuta 2002 kello 11.11
linkki
|
Taas toisaalta kaupankäynnit ovat oikeastaan mitä parhainta RPG:tä, joten mitään yleissääntöjä -> heitä noppaa ja katsotaan saitko rahaa vai menetitkö rahaa ovat hiukan liian "yleisiä" sääntöjä. Omasta mielestäni on parasta, että tämmöisissä kaupankäynti hommeleissa pelinjohtaja aina päättää mitenkä kävi ja mitenkä asiat sopivat kampanjaan, jollei asioiden pelaaminen kiinnosta/vie liikaa aikaa suunnitellulta peliltä. Se on siis minun mielipiteeni, toki jos tulee hyviä vastaperusteluita taikka todella hyvät säännöt aiheesta niin voin muttaa käsitystäni. :-D
|
|
Sampi
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 12.01
|
|
Sampi
11. kesäkuuta 2002 kello 12.01
linkki
|
Jaa, minä ajattelin lähinnä yleisempiä sääntöjä sitä varten, millaiset markkinat ovat ja millä voi /kannattaa käydä kauppa, ja miten se onnistuu. Varsinainen tinkiminen ja muu kaupankäynti saisi sitten kyllä hoitua pelaamalla.
Toinen tarpeellinen säännöstö voisi olla yleinen jokapäiväisen kaupan säännöstö. Ettei tarvitse sanoa vakiosummaa, jonka kauppias kuukaudessa tienaa. Tässä hommassa olisi kiva, jos olisi vaikka joku kauppislainen selvittelemässä kaupan teorioita joille säännöt voisi rakentaa.
|
|
Marcus Maximus
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 12.13
|
|
Marcus Maximus
11. kesäkuuta 2002 kello 12.13
linkki
|
Tienaaminen ja kaupankäyntikin ovat esimerkiksi Sartarissa aika monisyisiä juttuja. Koko Sartarin systeemi pitäisi jonkun joskus kirjoittaa kunnolla auki, koska näkemys Gringlen panttilainaamosta on tainnut vanhentua jo vuosia sitten -- silloin kun joku keksi että barbaarien tärkein valuutta on tietenkin lehmä.
Itseasiassa barbaarien pitäisi olla varsin irrallaan rahataloudesta. Sartarilla ei ole kauheasti vientituotteita mihinkään suuntaan, joten rahaa ei periaatteessa tule mistään lisää. Keisarilliset viskaalit varmasti tuovat sitä mukanaan ja Jonstownin kaltaisissa paikoissa käsityöläiset varmasti käyttävät varsinaista hynkkyä, mutta tavallinen carli ja keisarikunnan ruma raha eivät oikein sovi yhteen.
Meidän peleissämme olemmekin todenneet, että rahalla on verraten vähän käyttöä junteille. Jonkin verran tietenkin pitää ostaa suolaa ynnämuuta pakollista, mutta valtaosa esimerkiksi klaanien sotimisesta saamasta rahasta maksettaneen saman tien takaisin keisarikunnalle verojen kautta, ettei tarvitsisi lehmistä luopua. Hölmöhän se on valloittaja kun metallinpaloja haluaa, kaipa ne kannattaa ensin antaa ja sitten vasta eläimet. Keisarilliset koodinvartijani joutuivat ongelmiin yrittäessään ostaa tavaraa rahalla; kyllähän rahakin toki kelpasi, mutta mieluummin sitä rehellinen mies ottaa jotain millä on jotain käyttöäkin, tai arvoa edes.
Kun tämä homma menee remonttiin, niin Issarieen koko kultti vähän muuttuu. Ensimmäinen asia joka allekirjoittaneelle tulee kauppiaspapista mieleen on rahakirstut ja tilikirjat. Käytännössä kun vaihtotaloudessa eletään, kauppiaan tehtäväksi jäänee fasilitoida vaihtoa kantamalla kamaa paikasta toiseen tai ylläpitämällä vaihtopaikkoja. Raha ei liiku niinkään, mutta papilla on joka päivä jotain uutta ja yllättävää vaihdettavaa, ja ongelmana on miettiä mihin se pitäisi vaihtaa seuraavaksi jotta saisi mahdollisimman paljon voittoa. Rikkaalla ei ole paljon rahaa, vaan paljon lehmiä, alaisia, maata ja tavaraa.
Muutos on itseasiassa samankaltainen kuin Lhankor Mhy:n muutos niiden mielestä, jotka sanovat että barbaarit elävät oraalisessa kulttuurissa eivätkä niinkään laita asioita paperille. Ei ole Minas Tirithin suuria kirjastoja, vaan viisaita äijänkäppyröitä jotka väittelevät siitä miten tämä lakitapaus ratkottiin toisaalta Heortin aikana ja toisaalta Saronilin valtakaudella, ja miten se pitäisi ratkaista nyt. Tosin, useimmat näkemykset (kuten omani) hyväksyvät käsittääkseni sen, että lankoringeilla on kirjoja, vaikka muuten barbaarit eivät kauheasti tekstiä tuota.
[Kiireessä ja pysähtymättä ajattelemaan mitenkään ihan hirveästi]
|
|
Sampi
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 12.31
|
|
Sampi
11. kesäkuuta 2002 kello 12.31
linkki
|
Toki homma on vaikea mallintaa, varsinkin kun erilaisisa kulttureita on hyvin paljon. Lunarin imperiumissa kaupankäynti on aivan toista kuin lohikäärmeensolassa tai vaikkapa Malkionien mailla. Kuulostaa siltä, että tällaisten sääntöjen tekijällä olisi kirja julkaistavana. Olettaen siis, että kaikki kulttuurit halutaan ottaa huomioon. Yksi mahdollisuus olisi tietysti tehdä kauppataulukot erikseen barbaareille ja sivistyneille maille. Haluatkos Marcus lähteä kehittelemään?
|
|
Northstar
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 12.42
|
|
Northstar
11. kesäkuuta 2002 kello 12.42
linkki
|
Hyvää tekstiä silti arvoisa [i:fe508b8db7]Marcus Maximus[/i:fe508b8db7], tuo minun mielestäni hyvin julki sitä, että "yleiset" säännöt eivät helposti (nopeasti aueten ja pelaten) saa oikeaa tuntumaa pelimaailmaan. Yleisillä säännöillä kun juuri olisi taipumusta esittää rahojen vaihtamista, ei tavaroiden/eläinten. Tavaroiden vaihtaminen taas on lähestulkoon mahdoton mallintaa säännöillä, koska tässä tulevat alueelliset tarpeet ja arvostukset esille. Elikkä toisaalla voi olla mukavasti viljaa -> ei kovin arvokasta sielläpäin, toisaalla taasen karjaa -> ei niin arvokasta kuin vilja, karkeasti ottaen. Näiden lisäksi vielä, metallit eli mitenkä arvokasta jokin metalli on verrattuna vaihtotuotteeseen. Onko kyse vain metallista, jota paikallinen seppä ei kunnolla osaa työstää vai valmiista käyttöesineestä..? Ja niin edespäin ja niin edespäin.
Joten kuten ylempänä totesin on omasta mielestäni parasta, että pelinjohtaja aina päättää mitenkä kaupoissa käy ja mitä niistä jäi käteen. Niin rahaa kuin muitakin vaihtovälineitä. Tietenkin sen mukaan mitä pelaaja on kertonut painottavansa kaupoissaan.
Sotaa käyneessä klaanissa vilja ja lehmät (lihakarja) voivat olla kovassa huudossa ja vaihdossa voi saada haarniskoita ja aseita enemmän kuin normaalisti. Tosin voihan käydä niinkin, että sotahurmos on vielä niin pinnalla mielissä ja nälkä niin kova mahassa, että klaani päättääkin ottaa väkipakolla ruuan omiin tarpeisiinsa ja kauppias jää nuolemaan näppejään niin sanotusti, jos yleensä jäi henkiin koko tapahtumasta.
Mutta mutta, sittenhän on hiukan (tai oikeastaan aika paljonkin) eri asia jos koko maailma pyörii rahavaihtotalouden ympärillä. Mutta silloinkin pitää muistaa alueelliset vaihtoarvot yms., jolloin "yleiset" säännöt taas pettävät helpohkosti taikka tuovat ennalta arvattavia tuloksia niitä oikein (hyväkseen)käyttäville. Toki jos maailman on jakanut vain vaihtotaulos -> barbaarit ja raha -> sivistyneet niin mikseis sitä sitten jotenkuten saisi säännöiksikin mutta veikkaanpa, että vaikeaa se silti on/olisi, juuri mainitusta syystä, että sitä on helpohko käyttää hyväkseen ja/tai se ei ole kovinkaan realistinen. (kts. kaupunkikirja (mikä sen nimi nyt olikaan) vertailuna). :)
Eli omasta mielestäni/pelissäni klaanialueilla on käytössä hyödykevaihtotalous ja siellä ei rahalla välttämättä saa edes ostettua mitään jokapuolelta. Sivistyneillä ja isommissa yhteisöissä taasen on raha käytössään.
Joops, taitaa mennä aika sekavaksi tämä juttuni tässä, kun en itsekään meinaa pysyä narunpäästä kiinni... :roll:
|
|
Sampi
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 13.07
|
|
Sampi
11. kesäkuuta 2002 kello 13.07
linkki
|
Ymmärrän hyvin, että tavallinen rahalaskenta ei oikein käy vaihtotaloudessa. Jos kampanja kuitenkaan ei pyöri kauppiaan ympärillä, ja silti siinä on kauppias PH:na, voi GM:lle käydä liian raskaaksi keksiä koko ajan kauppiaan menestys, kun kerran on muutakin ajateltavaa. Siksi säännöt olisivat oikein hyödylliset, voisi mallintaa jonkin verran kauppian tuottoa, eikä se jäisi tasolle: "Saat 10 lunaria kuussa."
Vihtotaloudelle ja vaikkapa Sartarin seudulle voisi luoda omanlaisensa taulukon, jossa tuotteita ei niinkään laskettaisi rahassa. Tai vaikka laskettaisiinkin, rahan voisi lopputuloksessa muuttaa vaikkapa lehmiksi tai muiksi hyödykkeiksi, käyttää rahaa vain laskemisen apuvälineenä.
Liian monimutkaista ei systeemistä kuitenkaan voisi tehdä, sillä sen tarkoituksena olisi palvella nimenomaan niitä GM:ia, jotka haluavat hieman vaihtelua kauppiaansa tuloihin ja kauppoihin, mutteivät jaksa koko aikaa niitä ajatella.
|
|
Nysalor
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 15.00
|
|
Nysalor
11. kesäkuuta 2002 kello 15.00
linkki
|
Marcus Maximus:
[i:03b868956f]Koko Sartarin systeemi pitäisi jonkun joskus kirjoittaa kunnolla auki, koska näkemys Gringlen panttilainaamosta on tainnut vanhentua jo vuosia sitten -- silloin kun joku keksi että barbaarien tärkein valuutta on tietenkin lehmä.[/i:03b868956f]
Siellä Omenakujalla se Gringlen panttilainaamo seisoo yhä, jopa HeroQuest-aikana. :) Joka tapauksessa näkisin Gringlen nimenomaan erikoislaatuisena tyyppinä tavallisten sartarilaisten silmissä. Hänkin tosi käy varmaan useimmiten kauppaa tavaralla, eikä niinkään rahalla. Ovathan kaikenlaiset tarve- tai koriste-esineet arvokkaita orlantheille siinä, missä karjakin.
[i:03b868956f]Sartarilla ei ole kauheasti vientituotteita mihinkään suuntaan, joten rahaa ei periaatteessa tule mistään lisää.[/i:03b868956f]
Kyllä sartarilaisetkin luullakseni tarvitsevat kaikenlaista sellaista, mitä ei ihan omasta takaa saada. Sen sijaan rahan sijasta kauppaa käydään varmaan mieluummin vaihtotavaralla. Varmasti sartarilainen vaihtaa mielellään vaikka joitakin eläintennahkoja kauniisiin kankaisiin, suolaan, metalliin tai johonkin sellaiseen. Vaikea uskoa, ettei Sartarin kaltaisessa keskeisessä paikassa kauppa kävisi niin Tarshiin kuin Esroliaankin.
[i:03b868956f]Tosin, useimmat näkemykset (kuten omani) hyväksyvät käsittääkseni sen, että lankoringeilla on kirjoja, vaikka muuten barbaarit eivät kauheasti tekstiä tuota.[/i:03b868956f]
Joo, ja näyttääpä HW:ssakin olevan Joninkylässä Lhankor Mhyn valtaisa ja Sartarin suurin kirjasto. Varmasti yleensä lait välittyvät suullisella pohjalla, mutta varmasti asioita kirjoitetaan myös muistiin muistamisen helpottamiseksi. Yleisesti ottaen minusta kirjoittaminen ja lukeminen ovat aika harvinaisia taitoja Sartarissa, eikä niitä tavallinen maajussi hallitse, eivätkä läheskään kaikki klaanipäällikötkään. Sitä vartenhan heillä on harmaita viisaita.
Sampi:
[i:03b868956f]Jos kampanja kuitenkaan ei pyöri kauppiaan ympärillä, ja silti siinä on kauppias PH:na, voi GM:lle käydä liian raskaaksi keksiä koko ajan kauppiaan menestys, kun kerran on muutakin ajateltavaa. Siksi säännöt olisivat oikein hyödylliset, voisi mallintaa jonkin verran kauppian tuottoa, eikä se jäisi tasolle: "Saat 10 lunaria kuussa."[/i:03b868956f]
Jonkinlainen kaupan menestyksen määrittäminen varmaan olisi tarpeen silloin, jos esimerkiksi kampanjassa harpotaan yli suhteellisen lyhyin selvityksin jokunen sellainen vuosi, jolloin mitään kamalan ihmeellistä ei tapahdu. Minä en ainakaan jaksaisi peluuttaa kaikkia tavanomaisia kauppatilanteita, joita kauppiaalla tulee vuoden aikana vastaan. Sellainen menee minusta vähän liiaksi arkielämän nysväämiseksi, kun kaipaan seikkailuihin mieluummin jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Tietysti kaupankäynnin ja tinkimisen pelaaminen on hauskaa välillä, mutta jos sitä aivan jatkuvasti tulee, niin into saattaa lopahtaa. Tällaista varten siis kauppasäännöistä voisi olla hyötyä, joskin toteutus olisi taatusti hankalaa ja monimutkaista ja siinä pitäisi sitten aina huomioida kysynnän vaihtelu lähialueiden tapahtumien vuoksi, jos haluaisi säännöistä uskottavat.
|
|
Guzmo
linkki
11. kesäkuuta 2002 kello 16.07
|
|
Guzmo
11. kesäkuuta 2002 kello 16.07
linkki
|
[img:469471aeb1]http://www.kolumbus.fi/marko.saari/Tired/kaupankayntisaannot.gif[/img:469471aeb1]
:P
|
|
Northstar
linkki
12. kesäkuuta 2002 kello 5.42
|
|
Northstar
12. kesäkuuta 2002 kello 5.42
linkki
|
Nysalor:
[i:7587942f2f]Jonkinlainen kaupan menestyksen määrittäminen varmaan olisi tarpeen silloin, jos esimerkiksi kampanjassa harpotaan yli suhteellisen lyhyin selvityksin jokunen sellainen vuosi, jolloin mitään kamalan ihmeellistä ei tapahdu. Minä en ainakaan jaksaisi peluuttaa kaikkia tavanomaisia kauppatilanteita, joita kauppiaalla tulee vuoden aikana vastaan. Sellainen menee minusta vähän liiaksi arkielämän nysväämiseksi, kun kaipaan seikkailuihin mieluummin jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Tietysti kaupankäynnin ja tinkimisen pelaaminen on hauskaa välillä, mutta jos sitä aivan jatkuvasti tulee, niin into saattaa lopahtaa. Tällaista varten siis kauppasäännöistä voisi olla hyötyä, joskin toteutus olisi taatusti hankalaa ja monimutkaista ja siinä pitäisi sitten aina huomioida kysynnän vaihtelu lähialueiden tapahtumien vuoksi, jos haluaisi säännöistä uskottavat[/i:7587942f2f]
Täsmälleen, asioita joita pitäisi ottaa huomioon on melkoisen paljon, jos haluaa uskottavat säännöt. Sen lisäksi, eikö sitten kaikelle muullekin pitäisi tehdä säännöt, kun mitäs ne muut hahmot sinä aikana (vuotena parina, tai vaikka vain kuukausina) tekisivät, kun kauppias hieroo kauppoja? Istuisivat sormi siellä minne aurinko ei paista ja toinen suussa, välillä vaihtaen kättä??
No joo, ymmärrän kyllä pointtinne tässä asiassa, että olisi hyvät perus perus säännöt joiden mukaan sitten saisi selitettyä pelaajille miksi asiat menevät niinkuin menevät ja tulisi "yhdenmukaisuutta". Siitä tarpeesta huolimatta olen sitä mieltä, että jokaisen pelinjohtajan pitäisi itse väsätä kyseiset "säännöt", koska jokaisen maailma on kuitenkin erilainen (yleensä, vaikka samoilla RQ virallisilla säännöillä pelataankin). Sitäpaitsi säännöt harvemmin ottavat mukaan sitä, että toisinaan voi joutua tappiollekin kaupoissa. Jos ottavat sen huomioon niin mitenkä on otettu huomioon kauppiaan kaupankäyntitaidot sitten? Jumpikumpi kusee yleensä enemmän tai vähemmän (jonkinverran kuitenkin) lukkoon lyödyillä säännöillä. Ikävä kyllä.
Hmmh, jos jonkinmoista yleistä sääntöä haluaisi käyttää niin (ei totuudenmukaista) niin huomioon pitäisi ainakin silti ottaa kauppiaan taidot, allalla olo aika (ihmiset alkavat luottamaan ja käyvät juuri siinä kaupassa..) ja yleinen tilanne ainakin. Sen lisäksi mahdolliseen voittosummaan/häviöön vaikuttaa olennaisesti myös paljonko rahaa on sijoitettu ja mitenkä paljon on "hajauttanut" ostoksiaan (ihan kuin osakekaupassa meidän maailmassa). Eli jos haluaa todella yleis yleis säännöt niin antaa pelaajalle Hesarin käteen ja hän valitsee sieltä muutamat pörssissä olevat yhtiöt ja jos pelataan viikon välein niin sitten katsotaan uudestaan miten rahoille on käynyt, tuliko voittoa vai tappiota. :-o Sopivasti tarkistettuna hahmon kaupankäyntitaidolla (lisäpullaa saa hyvistä selityksistä pelaajalta)... :-D
|
|
Northstar
linkki
12. kesäkuuta 2002 kello 6.21
|
|
Northstar
12. kesäkuuta 2002 kello 6.21
linkki
|
[quote:c5270880fb="Wlu 000"]Miten omissa peleissänne kauppias hahmoja on pelattu. Tosin se on ihan tyylistä kiinni meneekö kauppias soturien mukana taistelemaan vai myykö hän vain turnipseja kaupungissa. Mutta itse kysymykseni on se että oletteko te tehneet jonkun erillisen taulukon josta voi heittää kuinka paljon tavaraa kauppias myy päivässä? Itselläni oli kerran eräässä pelissä hobitti kauppias joka tienasi keskimäärin päivässä puoli lunaria joten siinä pelissä tuli tunne että pj pakottaa minut johonkin muuhun hommaan. Omassa pelissäni aion antaa mahdollisuuden kauppiaana olemiseen mutta nyt joudun kysymään neuvoa teiltä. Jos peleissänne tosiaan joku kauppias on myynyt ammatikseen tavaraa niin kuinka paljon hän on keskimärin tienannut ja mitä hän on myynyt?
[/quote:c5270880fb]
Paljon jo kirjoittaneena yleisesti aiheesta, yritän nyt vastata tähän alkuperäiseen kysymykseen miten me olemme tehneet (aikaisemmissa teksteissä ilmenneiden seikkojen lisäksi). Eli jos on kauppias hahmona niin tuloihin on vaikuttanut se miten pelaaja(t) on onkinut tietoonsa asioita alueen asioista ja tehnyt sen mukaan kauppoja (aikaisemmin mainitsemani politikointi). On vaikka siis kuullut, että jossakin on paljon turkiksia myynnissä, lähettänyt sinne porukkaa hakemaan niitä ja myynyt kys. tavaraa sitten omassa kaupassa pienoisella voitolla (ehkä on vieläpä ennen myyntiä jatkojalostanut tuotetta). Tai on ostanut ruokaa toisaalta/maanviljelijöiltä ja myy sitä pienellä voitolla kaupassaan. Kauppiaan tienisteihin vaikuttavat suostuttelu ja ammatti lähinnä. Toisista hahmoista ei ole kauppiaiksi huonojen taitojensa ansiosta (voivat halutessaan mennä kyllä kauppaan oppipojiksi, jolloin taito hiljalleen kasvaa mutta silloin hahmo on "kakkoshahmo" jota pelataan sivussa, eli tämmöisiä ei ole sitten tullut yhtäkään). Nykyään pelaajilla on muutamakin kauppa, joissa eivät itse käy edes töissä (kuin välillä ja eivät silloinkaan oikeastaan myymässä) vaan lähinnä rahoittavat toimintaa ja tuovat sitäkautta vakautta alueelle. Kaupat ovat lähinnä tuottaneet sieltä sivusta voittoa, pelaajien laajahkojen matkojen ansioista ja sieltä saa tarvittaessa tavaroita/rahaa mutta yleensä raha jää kylään/kaupunkiin pelaajien toimesta. Rakennuttavat sinne saunoja, viljasiiloja, suojavarustuksia yms. ja järjestävät juhlia. Jos kauppias joutuu _oikeasti_ lähtemään seikkailemaan (ei siis vain hakemaan tavaraa toisaalta ja siinä sivussa joku seikkailu) niin vähintään se silloin aikanaan pelattiin, että mitenkä kaupalle käy. Myydäänkö kauppa vai kuka hoitaa kauppaa sinä aikana yms... Elin näin meillä yleisesti ottaen. Vaikea ruotia kaikkia asioita mitkä ovat vaikuttaneet mihinkin ja miksi ja miten on asiat tehty ja hoidettu. Yleensä hiukan ajattelemalla ja pelaamalla asiat saa luistamaan kaikkia miellyttävästi ja uskottavasti. Pelaajien pitää vain muistaa, että aina ja kaikki eivät voi voittaa. Toisinaan siis on käynyt hiukan huonomminkin, toisinaan paremmin kuin odotti ja niin edespäin...
|
|
Marcus Maximus
linkki
12. kesäkuuta 2002 kello 10.22
|
|
Marcus Maximus
12. kesäkuuta 2002 kello 10.22
linkki
|
[quote:e9e1337820="Northstar"]Hyvää tekstiä silti arvoisa Marcus Maximus, tuo minun mielestäni hyvin julki sitä, että "yleiset" säännöt eivät helposti (nopeasti aueten ja pelaten) saa oikeaa tuntumaa pelimaailmaan. Yleisillä säännöillä kun juuri olisi taipumusta esittää rahojen vaihtamista, ei tavaroiden/eläinten. Tavaroiden vaihtaminen taas on lähestulkoon mahdoton mallintaa säännöillä, koska tässä tulevat alueelliset tarpeet ja arvostukset esille.[/quote:e9e1337820]
Taidamme olla samoilla linjoilla hyvinkin pitkälle. Tavarakaupasta tulee lähinnä mieleen lautapeli Settlers of Catan, josta voisi ottaa jotain ideaa. Settlersissä on viisi resurssia, jotka kaikki ovat tarpeellisia (tiili, malmi, vilja, puu ja lampaat); yleensä jotain on aina liikaa ja jotain liian vähän kaikilla, jolloin vaihtosuhteet menevät aika villeiksi.
Sartarin alueen kaupassa vastaavia pakollisia resursseja saattaisivat olla esimerkiksi raha, vilja, lehmät, hevoset, lampaat, kankaat, pronssi, aseet... GM voisi määritellä aina läjän irrationaalisia juoruja ympäröivistä alueista ennen jokaista kauppamatkaa, joiden mukaan pelaajat voisivat yrittää perustella miksi joku kauppasiirto olisi viisaampi kuin toinen.
Esimerkiksi, kauppias huomaa olevansa Joninkylässä kymmenen hyvän hevosen kanssa ja miettii mikä olisi paras paikka vaihtaa ratsut eteenpäin. Kokenut pelaaja tietää heti alkuun, että Omenakujassa on maineikkaat tallit ja Alda-Churin alueella runsaasti elmalinpalvojia. Elmaleilla on varmasti koneja omastakin takaa, eikä noita mopoja oikein ole järkeä lähteä viemään Omenakujankaan suuntaan. GM heittää hatusta vaikka kolme hämärästi asiaan liittyvää juorua pelaajalle:
- Riimuportin lunarvaruskuntaan on saapunut uusi prefekti.
- Lismelderien Lonedit ovat ottaneet viime aikoina raskaasti yhteen Delectin epäkuolleiden kanssa.
- Malanien uusi kuningas suorittaa kuninkaantestinsä loppukesästä.
Tämän jälkeen pelaajat voivat tehdä minkä tahansa valinnan näistä kolmesta, tai lähteä kauppaamaan ratsuja ihan minne haluavat. Tärkeää on, että lähtiessään kauppiaan tulee esittää perustelu aiheesta miksi hänen vetonsa olisi viisas -- GM arvioi vetoa, ja ehkä väittelee pelaajaa vastaan aiheesta kun kauppias saapuu perille. Riippuen siitä kuinka asiantuntevalta kauppias vaikuttaa, GM heittelee noppia ja antaa runsaitakin boonuksia hahmolle joka ymmärtää miten kauppa toimii Sartarissa.
Esimerkiksi äskeisistä kolmesta hatusta heitetystä juorunpätkästä voisi olettaa, että Lonedeilla on nyt enemmän ratsuja kuin ratsastajia, koska thaaneja on kuollut suolle -- joten niitä varmaan kannattaisi käydä ostamassa Lonedeilta, ei myymässä. Ratsujahan ei suohon viedä kuolemaan. Malanien klaanipäälliköillä taas voisi olla käyttöä ratsuille, koska tulevalle kuninkaalle tulisi antaa hänen arvoisensa lahja, vaikka sitten kymmenen hyvää ratsua. Riimuportin uusi prefekti ei auta kaupankäynnissä oikein mitään, ellei hahmo saa tietää asiasta jotain oleellista uutta.
Toisin sanoen: Tieto on valtaa, jos sitä osaa soveltaa. Pelinjohtaja voi heittää hahmoille epämääräistä tietoa ja katsoa osaavatko hahmot tehdä sillä mitään hyödyllistä.
IMG filosofisella tasolla Issarieen ja Etyrieen keskeisin ero liittyy rahakauppaan ja voittoon. Etyrieen kauppiaiden näkemys hyvästä kaupasta on sellainen, jossa Etyrieen kauppias voittaa mahdollisimman paljon. Issarieen näkemys hyvästä kaupasta on sellainen, johon kaikki ovat tyytyväisiä ja saavat mitä haluavat. Ahneus ja saituus ovatkin muistaakseni Issarieen pahimpia kirouksia. Issarieen funktio ei ole tuottaa voittoa kenellekään vaan hoitaa vaihtoa jota jonkun on pakko hoitaa, ja tietenkin elää ja vaurastua siinä sivussa. Lunarit ovat kovia kapitalisteja, jotka uskovat että kun kaikki tavoittelevat omaa etuaan, kaikki hyötyvät. Issariesta palvovat orlanthit taas vasemmistolaisempia, kun kaikki tavoittelevat yhteistä etua, kaikki hyötyvät.
|
|
Northstar
linkki
12. kesäkuuta 2002 kello 11.01
|
|
Northstar
12. kesäkuuta 2002 kello 11.01
linkki
|
Yhtään asiaan lisää tuomatta tässä on pakko kirjoittaa: erittäin hyvin kirjoitettu [i:2064a6797a]Marcus Maximus[/i:2064a6797a]. Samoilla linjoilla totta tosiaan ollaan. :-o
Tuolla ylempänä olleeseen heittoon joltain kaiken peluuttamisen raskaudesta;
Eihän toki kaikkea tarvitse pelata minunkaan mielestä, jos on kyse monesta vuodesta varsinkin mutta mitäs niillä hahmoilla sitten tehdään? Mutta jos se kuuluu kampanjaan, että on taukoa niin onko se silti järkevää, että taulukoilla luodaan, mitä on tapahtunut? Eikö silloinkin ole parasta, että PJ päättää asian? Siis ihan vain päättää mikä on parasta kampanjan kannalta. Jos sillä taasen ei ole mitään väliä niin antaa juuri muutaman tuommoisen juorun ja sen mukaan määrittelee miten kaupat ovat menneet, millä tavalla pelaaja(t) juoruun suhtautui. Juorut voi muokata hiukan sen mukaan mikä on kauppiaan "taso" (ja kauppiaskin voi silti mennä vipuun..). Vielä kerran [i:2064a6797a]Marcus Maximus[/i:2064a6797a] kirjoitti kyllä todella hyvän tekstin. Damn! :P
Kiitoksia, aukaisit ajattelunystyröitä samalla!
|
|
Nysalor
linkki
12. kesäkuuta 2002 kello 14.15
|
|
Nysalor
12. kesäkuuta 2002 kello 14.15
linkki
|
Northstar:
[i:221fcf64d3]Täsmälleen, asioita joita pitäisi ottaa huomioon on melkoisen paljon, jos haluaa uskottavat säännöt. Sen lisäksi, eikö sitten kaikelle muullekin pitäisi tehdä säännöt, kun mitäs ne muut hahmot sinä aikana (vuotena parina, tai vaikka vain kuukausina) tekisivät, kun kauppias hieroo kauppoja? Istuisivat sormi siellä minne aurinko ei paista ja toinen suussa, välillä vaihtaen kättä??[/i:221fcf64d3]
Joo, ihanteellista tietysti olisi, että löytyisi kaikenlaisille ammatinharjoitukselle uskottavia mutta samalla riittävän yksinkertaisia systeemeitä. Ja näitä voisi käyttää silloin, kun haluaa loikkia ylitse jotakin sellaista aikaa, jota ei olisi mielekästä yksityiskohtaisesti pelata. Dorastor-kirja tarjoaa jonkinlaisen systeemin maatilanpidon menetyksen määrittämiseen ja se on ainakin sopivan yksinkertainen, joskaan ei erityisen tarkasti mallintava. Tietenkään sitä ei kannata ottaa liian mekaanisesti, vaan pelinjohtaja voi muutella sen antamia tuloksia sitten tarpeen mukaan.
Marcus Maximus:
[i:221fcf64d3]GM voisi määritellä aina läjän irrationaalisia juoruja ympäröivistä alueista ennen jokaista kauppamatkaa, joiden mukaan pelaajat voisivat yrittää perustella miksi joku kauppasiirto olisi viisaampi kuin toinen.[/i:221fcf64d3]
Tämä varmaan soveltuisi silloin, jos kaupankäyntiä todella pelataan. Sen sijaan vuoden ta parin nopeasti harpottua aikaa varten en ainakaan minä jaksaisi kyhäillä juoruja ja tutkia jokaista kauppareissua erikseen. Mieluummin sitten määrittelen menestyksen vain jotenkin karkeasti oman mieleni mukaan ja hahmon taitoja puntaroiden.
[i:221fcf64d3]Issarieen näkemys hyvästä kaupasta on sellainen, johon kaikki ovat tyytyväisiä ja saavat mitä haluavat. Ahneus ja saituus ovatkin muistaakseni Issarieen pahimpia kirouksia. Issarieen funktio ei ole tuottaa voittoa kenellekään vaan hoitaa vaihtoa jota jonkun on pakko hoitaa, ja tietenkin elää ja vaurastua siinä sivussa.[/i:221fcf64d3]
Joo, Issariesin kultin pettämällä saa enemmän tai myöhemmin kouraansa ahneen jalokiven, jossa oleva henki saa aikaan kamalan pakkomielteen joitakin esineitä kohtaan. Näkisin joka tapauksessa, että Issariesin keskeisenä hyveenä on myös tuottaa voittoa ja tavaran myyminen tappiolla osoittaisi aika huonoa hyveiden noudattamista. Olen kuitenkin siitä yhtä mieltä, että Issariesilla voitonsaanti ei ole mikään itseisarvo, vaan se tosiaan on myös osaltaan yhteiskunnan auttamista.
|
|
Guzmo
linkki
12. kesäkuuta 2002 kello 14.21
|
|
Guzmo
12. kesäkuuta 2002 kello 14.21
linkki
|
[quote:426912055c="Nysalor"]
Joo, Issariesin kultin pettämällä saa enemmän tai myöhemmin kouraansa ahneen jalokiven, jossa oleva henki saa aikaan kamalan pakkomielteen joitakin esineitä kohtaan.
[/quote:426912055c]
Näin kävi meidänkin pelin kultakielelle. Tuli ahneus ja sen jälkeen on ollutkin monenlaista pakkomiellettä :)
|
|
Marcus Maximus
linkki
12. kesäkuuta 2002 kello 15.17
|
|
Marcus Maximus
12. kesäkuuta 2002 kello 15.17
linkki
|
[quote:ad1dc8f725="Nysse"]Marcus Maximus:
[i:ad1dc8f725]GM voisi määritellä aina läjän irrationaalisia juoruja ympäröivistä alueista ennen jokaista kauppamatkaa, joiden mukaan pelaajat voisivat yrittää perustella miksi joku kauppasiirto olisi viisaampi kuin toinen. [/i:ad1dc8f725]
Tämä varmaan soveltuisi silloin, jos kaupankäyntiä todella pelataan. Sen sijaan vuoden ta parin nopeasti harpottua aikaa varten en ainakaan minä jaksaisi kyhäillä juoruja ja tutkia jokaista kauppareissua erikseen. Mieluummin sitten määrittelen menestyksen vain jotenkin karkeasti oman mieleni mukaan ja hahmon taitoja puntaroiden. [/quote:ad1dc8f725]
Kauppamatkustelusta pitkin ja poikin saa hyvän taustakehikon, jonka päälle pelinjohtaja voi sitten liimata seikkailua vaikka mihin lähtöön. Jos Sartarissa haluaa pelata muuta kuin sankareita tai paikkaan sidottuja oman klaanin poikia, kaupparetkikunta on aika hyvä idis. Onpahan aina oikeita syitä houkutella possea Pavikseen tai Kethaelaan. Ei kaupankäyntiä itseään --tinkimistä ja tavaran arviointia-- tarvitse välttämättä pelata mitenkään hirveästi, kunhan motivoi hahmot liikekannalle jollakin.
[quote:ad1dc8f725]Näkisin joka tapauksessa, että Issariesin keskeisenä hyveenä on myös tuottaa voittoa ja tavaran myyminen tappiolla osoittaisi aika huonoa hyveiden noudattamista. Olen kuitenkin siitä yhtä mieltä, että Issariesilla voitonsaanti ei ole mikään itseisarvo, vaan se tosiaan on myös osaltaan yhteiskunnan auttamista.[/quote:ad1dc8f725]
Tappiolla myyminen ystäville vaikeina aikoina on investointi tulevaisuuteen. Ja kyllähän hyvä Issaries aina mahdollisuuksien puitteissa velaksi myy luotettaville tutuille jotka ovat pakon edessä.
[quote:ad1dc8f725="Northstar"]Vielä kerran Marcus Maximus kirjoitti kyllä todella hyvän tekstin. Damn! Kiitoksia, aukaisit ajattelunystyröitä samalla![/quote:ad1dc8f725]
No, kiitos kiitos. :) Se oli vaatimaton pyrkimykseni.
|
|
Larppa
linkki
7. heinäkuuta 2002 kello 13.13
|
|
Larppa
7. heinäkuuta 2002 kello 13.13
linkki
|
No meillä ei oo kukaan pelaaja varsinaisesti ollu kauppias joten joudun puhumaan eph hahmon näkökulmasta:
Kauppiaat meiän pelissä on kaupannu kainkenlaista pienistä koriste esineistä ( jotka maksaa vain lunarin tai pari) Isoihin aseisiin ja eläimiin( joista saa selvästi paremman hinnan kuin pienestä tilbehööristä!).
Niin ja sitten se että paljonko ne tienaa niin tietenkin rippuu siitä millaisilla alueilla ne liikkuu ja siitä kuinka paljon siellä on väkeä ja onko se kauppa-alueilla tai teitten varressa. Kaupungissa maksetaan enemmän maatiloilta tuodusta tavarasta ja toisin päin...
|